Lue keskustelun säännöt.
Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?
Miten näkyy jos on korkea tai matala sosiaaliluokka tai sosioekonominen asema?
Kommentit (5592)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen presidentit sodan jälkeen ovat kaikki olleet keskiluokkaa tai ylempää keskiluokkaa. Yläluokka ovat olleet vain Svinhufvud ja Manneheim.
Nämä presidentit on hyvä esimerkki tämän ketjun loogisista määrittelyongelmista: presidentti postina yhteiskunnan huippupaikka, eli siinä osa kokee heidät yläluokkaisiksi - mitä he elämäntavoiltaan ovatkin, on autonkuljettajat, kokit, turvamiehet jne. Koulutuksen perusteella ovat usein ylempää keskiluokkaa tai alempaa, on lakimiehiä mutta yös kansakoulun opettajia. Perhetausta taas voi olla yläluokkainen (Svinhufvud) tai työläisluokkainen (Halonen, Koivisto). Mihin heidät pitäisi lukea - ja mikä järki on yrittää luokitella heitä, tai muitakaan ihmisiä koulutusasteen, käyttäytymisen, kuluttamisen tai harrastusten mukaan? Onko jollakin teistä niin hirveä hinku kohti kankeaa luokkayhteiskuntaa jossa ihmisten kohtaloa ei ratkaise omat kyvyt ja energia vaan synnyinperheen tuoma karma? Ja kun ketjun perustaja ja muut selittävät että luokat pitää tehdä näkyväksi mikä tuossa motiivi muu kuin kokea sitä paremmuutta ulkokohtaisilla syillä? Jos oikeasti teillä olisi motiivina ymmärtää ihmisten "luokkien" merkitystä heidän tulevaisuuden mahdollisuuksia rajoittavana tekijänä (niin kuin kai sosiologiassa tuota käsitellään), ette niin ylenkatseisesti pilkkaisi ihmisten erilaisia makuja pukeutumisen, ulkonäön tai harrastusten suhteen. Enemmän tämä on hyasinttiketju, jossa mietitään sitä omaa erinomaisuutta tai selitetään omia traumoja pelkästään suvun luokkastatuksella.
Pressat on alempaa yläluokkaa, jos ei takana periytyvää, pysyvää, vaikutusvaltaa, mutta yleensä pääsevät siitä asemastaan yläluokkaisiksi jäämään. Yläluokka siis erottuu varallisuudella ja yhteiskunnallisella vaikutusvallalla. Ne, joilla on pysyvää yhteiskunnallista vaikutusvaltaa (esim. liike-elämässä, kontaktien kautta jne.) on ylempää yläluokkaa, ne joilla valta on häilyvämpää (pressat, mahdolliset kulttuurialan starta), alempaa yläluokkaa.
Osa näistä luokkapohdinnoista ottaa itseensä, kun kuvittelee, että sosiaaliluokka on ihmisen arvo tai hyvyys, mutta niinhän se ei ole. Asemalla ei tekemistä moraalin tai ihmisarvon kanssa siinä mielessä. Ja jos näistä erojen kuvauksista pilkkaa lukee, se pilkka on silloin ennen kaikkea ihmisen omassa mielessä.
Älä viitsi. Luepa ketjua ja katsele kuinka samankaltaisia ylenkatseisia kommentteja täällä on kirjoitettu kuin niissä "mistä tunnistat WTn" solvauksissa. Jos et noista kommenteista kykene lukemaan ylenkatsetta niin sinulla isompia ongelmia. Kyllä koko ketju hyvin pikkuporvarillisesti latautunut: "hyvä ja oikea" tapa elää on koukistaa pikkurilliä ja pitää viinilasista oikein kiinni, pukeutua porvarillisen konservatiivisesti, harrastaa klassista musiikkia ja keskustella hillityn sivistyneesti. Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen oikeasti tärkeä ongelma, mutta sen käsitteleminen luokittelemalla ihmisiä kenkien kunnon tai maisterin papereiden perusteella ei minusta kovin hedelmällinen, palvelee vain joidenkin ihmisten halua pohtia omaa koulutuksen tai vanhempien koulutuksen perusteella tuntemaansa "etuoikeutettua asemaa" .
Mutta niinhän on aina tehty, 1800 luvulla tällaisessa keskustelussa ylpeiltiin lehmien ja sikojen lukumäärällä, nyt pulskien sikojen sijaan hyasinteilla jotain muuta ylpeilyn aihetta?
Kun on hyvä itsetunto ja selkeä oma arvomaailma, niin vaikka oon tehnyt merkittävän luokkalaskun elämässäni, niin ei tartte ottaa itseensä toisten erilaisia arvoja tai sitä että menee muilla taloudellisesti paremmin.
Yhteiskunnan tasolla voi silti näitä juttuja miettiä, ei tartte ottaa itseensä tai toisiin.
...ei tarvitse päteä koulutuksella, jonka takia myös nykyisessä alemmassa luokassa on "pikkuisen parempi" kuin ne muut työttömät? Vaikka rahaa ei ole kuuluu henkisesti korkeampaan luokkaan?
Alaluokkakin jakaantuu parepi- ja huonompiosaisiin, mutta en laske sitä henkisestä puolesta vaan perusturvallisuudesta, joka toki mahdollistaa henkistä puolta enemmän.
Parempiosaisella alaluokalla on turvatumpi taloudellinen asema, saavat (saamme) työttömyystukea suht' turvallisesti, ja jos on sairauksia on hoitoa ja eläke. Jos on satunnaisia töitä, niistä saa todennäköisesti enemmän palkkaa kuin 9e:n päiväkorvauksen. Elämässä tietty perusturvallisuus köyhyydestä huolimatta, mikä mahdollistaa kulttuuriharrastuksia (kirjastot, taiteen teko halvoilla välineillä). Tässä joukossa on esim. eri syistä työttömät akateemiset. Ulkoa päin voi näyttää, että tää on se laiskojen loisten luokka, eivät vaan viitsi mennä töihin, mutta usein syynsä miksi eivät pysty normaaliin työelämään ja siten nousemaan työväenluokkaan.
Huonompiosaisella alaluokalla taas ei varmaa yhteiskunnan tukea, joutuu koko ajan todistelemaan että menee riittävän huonosti, erilaista kontrollia jne. Rahaa joutuu lainaamaan kavereilta, lisätienestit voi tulla rikollisuudesta. Perusturvallisuus puuttuu, on esim. asunnottomuutta, hoitamattomia sairauksia tai kontrolloimattomalla itsehoidolla jne. Addiktioilla helpotetaan rankkaa elämää. Ei jää voimavaroja hirveesti harrastaa, ihmissuhteet pyörii jaetun selviytymisen ympärillä.
Joillekin tää luokka-asia menee vahvasti tunteisiin, heti aatellaan, että parempia ihmisiä ylempiluokkaiset. Mä ajattelen niin, että onnekkaampia. Että paljon on sattumasta kiinni kuinka elämä kolhaisee, ja miten on malleja niistä kolhuista selvitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ylemmillä luokilla on enemmän resursseja, usein myös henkisiä. Ei päde kaikkiin, mutta yleisesti ottaen ylemmissä luokissa useammin kuin alemmissa:
- hillitty käytös, yksitysyys arvostettua ja perinteet arvossaan
- päämäärätietoisuus ja oma vastuu elämästä, tietoiset valinnat, ajatellaan "miten voin/miten kannattaa tässä tilanteessa toimia" eikä syytetä olosuhteita
- ajatellaan pidemmälle tulevaisuuteen
Alemmilla luokilla:
- tunteet näytetään, kaikki jaetaan (hyvässä ja pahassa, tiedot, ruoka, tunteet kokemukset), perinteitä vähemmän
- eletään hetkessä, elämä on tässä ja nyt, lyhytjännitteinen mielihyvähakuisuus ohjaa toimintaa
- kun jokin on huonosti syytetään muita tai olosuhteita, jäädään ongelmiin märisemään niiden ratkomisen sijasta
Ylemmällä luokilla on olemassa suhdeverkostonsa jos joitain ongelmia ilmenee. Kaikilla on ongelmia. Esimerkiksi nuorelle pitäisi saada kesätyöpaikka. Ilman suhdeverkostoa se on kovan työn takana. Ei ole sitä kummia tai vanhempien ystävää, jonka työpaikassa tarvittaisiin vaikka siivoojaa kesän ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen presidentit sodan jälkeen ovat kaikki olleet keskiluokkaa tai ylempää keskiluokkaa. Yläluokka ovat olleet vain Svinhufvud ja Manneheim.
Nämä presidentit on hyvä esimerkki tämän ketjun loogisista määrittelyongelmista: presidentti postina yhteiskunnan huippupaikka, eli siinä osa kokee heidät yläluokkaisiksi - mitä he elämäntavoiltaan ovatkin, on autonkuljettajat, kokit, turvamiehet jne. Koulutuksen perusteella ovat usein ylempää keskiluokkaa tai alempaa, on lakimiehiä mutta yös kansakoulun opettajia. Perhetausta taas voi olla yläluokkainen (Svinhufvud) tai työläisluokkainen (Halonen, Koivisto). Mihin heidät pitäisi lukea - ja mikä järki on yrittää luokitella heitä, tai muitakaan ihmisiä koulutusasteen, käyttäytymisen, kuluttamisen tai harrastusten mukaan? Onko jollakin teistä niin hirveä hinku kohti kankeaa luokkayhteiskuntaa jossa ihmisten kohtaloa ei ratkaise omat kyvyt ja energia vaan synnyinperheen tuoma karma? Ja kun ketjun perustaja ja muut selittävät että luokat pitää tehdä näkyväksi mikä tuossa motiivi muu kuin kokea sitä paremmuutta ulkokohtaisilla syillä? Jos oikeasti teillä olisi motiivina ymmärtää ihmisten "luokkien" merkitystä heidän tulevaisuuden mahdollisuuksia rajoittavana tekijänä (niin kuin kai sosiologiassa tuota käsitellään), ette niin ylenkatseisesti pilkkaisi ihmisten erilaisia makuja pukeutumisen, ulkonäön tai harrastusten suhteen. Enemmän tämä on hyasinttiketju, jossa mietitään sitä omaa erinomaisuutta tai selitetään omia traumoja pelkästään suvun luokkastatuksella.
Pressat on alempaa yläluokkaa, jos ei takana periytyvää, pysyvää, vaikutusvaltaa, mutta yleensä pääsevät siitä asemastaan yläluokkaisiksi jäämään. Yläluokka siis erottuu varallisuudella ja yhteiskunnallisella vaikutusvallalla. Ne, joilla on pysyvää yhteiskunnallista vaikutusvaltaa (esim. liike-elämässä, kontaktien kautta jne.) on ylempää yläluokkaa, ne joilla valta on häilyvämpää (pressat, mahdolliset kulttuurialan starta), alempaa yläluokkaa.
Osa näistä luokkapohdinnoista ottaa itseensä, kun kuvittelee, että sosiaaliluokka on ihmisen arvo tai hyvyys, mutta niinhän se ei ole. Asemalla ei tekemistä moraalin tai ihmisarvon kanssa siinä mielessä. Ja jos näistä erojen kuvauksista pilkkaa lukee, se pilkka on silloin ennen kaikkea ihmisen omassa mielessä.
Älä viitsi. Luepa ketjua ja katsele kuinka samankaltaisia ylenkatseisia kommentteja täällä on kirjoitettu kuin niissä "mistä tunnistat WTn" solvauksissa. Jos et noista kommenteista kykene lukemaan ylenkatsetta niin sinulla isompia ongelmia. Kyllä koko ketju hyvin pikkuporvarillisesti latautunut: "hyvä ja oikea" tapa elää on koukistaa pikkurilliä ja pitää viinilasista oikein kiinni, pukeutua porvarillisen konservatiivisesti, harrastaa klassista musiikkia ja keskustella hillityn sivistyneesti. Yhteiskunnallinen eriarvoistuminen oikeasti tärkeä ongelma, mutta sen käsitteleminen luokittelemalla ihmisiä kenkien kunnon tai maisterin papereiden perusteella ei minusta kovin hedelmällinen, palvelee vain joidenkin ihmisten halua pohtia omaa koulutuksen tai vanhempien koulutuksen perusteella tuntemaansa "etuoikeutettua asemaa" .
Mutta niinhän on aina tehty, 1800 luvulla tällaisessa keskustelussa ylpeiltiin lehmien ja sikojen lukumäärällä, nyt pulskien sikojen sijaan hyasinteilla jotain muuta ylpeilyn aihetta?
Kun on hyvä itsetunto ja selkeä oma arvomaailma, niin vaikka oon tehnyt merkittävän luokkalaskun elämässäni, niin ei tartte ottaa itseensä toisten erilaisia arvoja tai sitä että menee muilla taloudellisesti paremmin.
Yhteiskunnan tasolla voi silti näitä juttuja miettiä, ei tartte ottaa itseensä tai toisiin.
...ei tarvitse päteä koulutuksella, jonka takia myös nykyisessä alemmassa luokassa on "pikkuisen parempi" kuin ne muut työttömät? Vaikka rahaa ei ole kuuluu henkisesti korkeampaan luokkaan?
Sivistyksellinen pääoma! Sen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylemmillä luokilla on enemmän resursseja, usein myös henkisiä. Ei päde kaikkiin, mutta yleisesti ottaen ylemmissä luokissa useammin kuin alemmissa:
- hillitty käytös, yksitysyys arvostettua ja perinteet arvossaan
- päämäärätietoisuus ja oma vastuu elämästä, tietoiset valinnat, ajatellaan "miten voin/miten kannattaa tässä tilanteessa toimia" eikä syytetä olosuhteita
- ajatellaan pidemmälle tulevaisuuteen
Alemmilla luokilla:
- tunteet näytetään, kaikki jaetaan (hyvässä ja pahassa, tiedot, ruoka, tunteet kokemukset), perinteitä vähemmän
- eletään hetkessä, elämä on tässä ja nyt, lyhytjännitteinen mielihyvähakuisuus ohjaa toimintaa
- kun jokin on huonosti syytetään muita tai olosuhteita, jäädään ongelmiin märisemään niiden ratkomisen sijasta
Ylemmällä luokilla on olemassa suhdeverkostonsa jos joitain ongelmia ilmenee. Kaikilla on ongelmia. Esimerkiksi nuorelle pitäisi saada kesätyöpaikka. Ilman suhdeverkostoa se on kovan työn takana. Ei ole sitä kummia tai vanhempien ystävää, jonka työpaikassa tarvittaisiin vaikka siivoojaa kesän ajaksi.
Myös alaluokalla on suhteita, ne usein pitää arkea pyörimässä (esim. voi lainata rahaa ja tavaroita), mutta suhteet ei tuo samalla tavalla rahakkaita mahdollisuuksia.
Eniten itsensä varassa taitaa olla keskiluokkaiset.
Minä en välitä pätkän vertaa mitä päälleni laitan vaikka varallisuutta on riittävästi.Joskus on huvittavia ilmeitä kun avaankin uuden mersuni oven ja istahdan kuskinpaikalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ite oon tosi älykäs vaikka kela maksaakin kaiken. Siks kuosaankin joka päivä.
Siten, että työttömällä ei ole rahaa käydä parturissa ja hiukset leikataan itse.
Suomessa kuolee noin 5000 ihmistä kuukaudessa, joten kohta pitää lääkärin käydä 10 kertaa kuukaudessa parturissa ja syödä 10 lounasta päivässä, jos yritykset meinataan säilyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siten, että työttömällä ei ole rahaa käydä parturissa ja hiukset leikataan itse.
Suomessa kuolee noin 5000 ihmistä kuukaudessa, joten kohta pitää lääkärin käydä 10 kertaa kuukaudessa parturissa ja syödä 10 lounasta päivässä, jos yritykset meinataan säilyttää.
Mutta lihooko lääkäri sitten?
Vierailija kirjoitti:
Helsingin Sanomissa oli jokin aika sitten artikkeli vähävaraisuudesta. Itku tuli lukiessa kun nuori ihminen sanoi toimittajalle tunnistavansa itsensä kaltaisen, vähävaraisen perheen lapsen, käytöksestä. Huono itsetunto näkyy katsekontaktin välttelyssä, ryhdissä, asettumisessa tilaan. Surullista. Ihan kauhean surullista.
Hyvin sanottu: miten ihminen asettuu tilaan ja uskaltaa ottaa tilaa. Hyväosaisempi ei kyseenalaista samalla tavalla oikeuttaan olla tilassa ja ottaa tilaa. Yksi opettaja sanoi, että tästä hän tunnistaa lapset, jotka on "hoidettu hyvin" ja jolla on asiat hyvin kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en välitä pätkän vertaa mitä päälleni laitan vaikka varallisuutta on riittävästi.Joskus on huvittavia ilmeitä kun avaankin uuden mersuni oven ja istahdan kuskinpaikalle.
Usko jo: kaikkia ei kiinnosta ihmisten auton merkki. Enemmän arvostan hyvää ajotaitoa.
Turussa on eräs rakennus/kiinteistöurakoitsija jonka käyttäytyminen on ala-arvoista ja ylimielisen töykeää
lähes kaiikia kohtaan. Tässä kohtaa voi todeta että sosiaaliluokkien sisälläkin on eroa ja kusipäitä löytyy
joka lähtöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin Sanomissa oli jokin aika sitten artikkeli vähävaraisuudesta. Itku tuli lukiessa kun nuori ihminen sanoi toimittajalle tunnistavansa itsensä kaltaisen, vähävaraisen perheen lapsen, käytöksestä. Huono itsetunto näkyy katsekontaktin välttelyssä, ryhdissä, asettumisessa tilaan. Surullista. Ihan kauhean surullista.
Hyvin sanottu: miten ihminen asettuu tilaan ja uskaltaa ottaa tilaa. Hyväosaisempi ei kyseenalaista samalla tavalla oikeuttaan olla tilassa ja ottaa tilaa. Yksi opettaja sanoi, että tästä hän tunnistaa lapset, jotka on "hoidettu hyvin" ja jolla on asiat hyvin kotona.
Ensi talvena näemme kuinka hyvin lapsia hoidetaan. Monella päättyy sähkösopimus eli se viime talven 500 sähkölasku on 3000 ja verovähennystä saa 600 tammi-huhtikuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin Sanomissa oli jokin aika sitten artikkeli vähävaraisuudesta. Itku tuli lukiessa kun nuori ihminen sanoi toimittajalle tunnistavansa itsensä kaltaisen, vähävaraisen perheen lapsen, käytöksestä. Huono itsetunto näkyy katsekontaktin välttelyssä, ryhdissä, asettumisessa tilaan. Surullista. Ihan kauhean surullista.
Hyvin sanottu: miten ihminen asettuu tilaan ja uskaltaa ottaa tilaa. Hyväosaisempi ei kyseenalaista samalla tavalla oikeuttaan olla tilassa ja ottaa tilaa. Yksi opettaja sanoi, että tästä hän tunnistaa lapset, jotka on "hoidettu hyvin" ja jolla on asiat hyvin kotona.
Ensi talvena näemme kuinka hyvin lapsia hoidetaan. Monella päättyy sähkösopimus eli se viime talven 500 sähkölasku on 3000 ja verovähennystä saa 600 tammi-huhtikuussa.
4 kuukauden sähkölasku on vain 8800, tuo jää itselle maksettavaksi. Jos ei maksa, sähkö katkeaa eikä voi pestä lapsen vaatteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, sähkötuki on niille, jotka eivät maksa veroja eivätkä saa verovähennystä esim. 900 euron eläkkeestä ei makseta veroja ollenkaan ja siinä omavastuu on 400 kuukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin Sanomissa oli jokin aika sitten artikkeli vähävaraisuudesta. Itku tuli lukiessa kun nuori ihminen sanoi toimittajalle tunnistavansa itsensä kaltaisen, vähävaraisen perheen lapsen, käytöksestä. Huono itsetunto näkyy katsekontaktin välttelyssä, ryhdissä, asettumisessa tilaan. Surullista. Ihan kauhean surullista.
Hyvin sanottu: miten ihminen asettuu tilaan ja uskaltaa ottaa tilaa. Hyväosaisempi ei kyseenalaista samalla tavalla oikeuttaan olla tilassa ja ottaa tilaa. Yksi opettaja sanoi, että tästä hän tunnistaa lapset, jotka on "hoidettu hyvin" ja jolla on asiat hyvin kotona.
Ensi talvena näemme kuinka hyvin lapsia hoidetaan. Monella päättyy sähkösopimus eli se viime talven 500 sähkölasku on 3000 ja verovähennystä saa 600 tammi-huhtikuussa.
4 kuukauden sähkölasku on vain 8800, tuo jää itselle maksettavaksi. Jos ei maksa, sähkö katkeaa eikä voi pestä lapsen vaatteita.
Lisäksi nousevat korot keväällä eli on 3 % + ruoan hinta nousee talvella.
Tupakointi selkein alemman sosiaaliluokan merkki. Tutkitusti esim. korkeakoulutetut tupakoivat huomattavasti vähemmän.
Suomalaiset ei liiemmin vaatteilla koreile, vaikka olisi rikaskin, joten ne ei välttämättä paljoa kerro. Ehkä laadukkaat kengät, puku tai kello voi kuitenkin kertoa jotain varallisuudesta. Samoin kiireinen vaikutelma, huolirypyt ja läppäri kainalossa (jos rahat on hankittu töitä tekemällä).
Täällä mainituista ripsenpidennyksistä sen verran, että niitä ei ole kyllä ihan pienituloisella varaa hankkia, ei ole mitään halpaa puuhaa. Ja niitäkin on olemassa tyylikkäitä, muita kuin ne hämikset. Itse pidän toisinaan juuri ajansäästön vuoksi, ei mene aamulla niin paljoa aikaa meikkaamiseen, kun huolitellulta on ihan kiva näyttää toimistolla.
Keväällä nousee myös yhtiölainan korko ja 2-3 vuotta vanhoissa kerrostaloissa alkaa yhtiölainan lyhennys eli noin 1000 euroa kuukaudessa lisää.
Kerrostalossa ollaan vastuussa myös naapureiden yhtiölainoista eikä asuntoa niin vaan vuokrata, kun vuokra-asuntoja on liikaa Suomessa, iso ylitarjonta.
Ihmisille tulee isoja sähkölaskuja eli muusta kulutuksesta vähennetään ja näemme kuinka irtisanotaan remonttimiehiä, partureita, myyjiä, tarjoilijoita.
Toimeentulotuessa yhtiölaina ei ole lasku eikä saa omistaa kesämökkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin Sanomissa oli jokin aika sitten artikkeli vähävaraisuudesta. Itku tuli lukiessa kun nuori ihminen sanoi toimittajalle tunnistavansa itsensä kaltaisen, vähävaraisen perheen lapsen, käytöksestä. Huono itsetunto näkyy katsekontaktin välttelyssä, ryhdissä, asettumisessa tilaan. Surullista. Ihan kauhean surullista.
Hyvin sanottu: miten ihminen asettuu tilaan ja uskaltaa ottaa tilaa. Hyväosaisempi ei kyseenalaista samalla tavalla oikeuttaan olla tilassa ja ottaa tilaa. Yksi opettaja sanoi, että tästä hän tunnistaa lapset, jotka on "hoidettu hyvin" ja jolla on asiat hyvin kotona.
Ensi talvena näemme kuinka hyvin lapsia hoidetaan. Monella päättyy sähkösopimus eli se viime talven 500 sähkölasku on 3000 ja verovähennystä saa 600 tammi-huhtikuussa.
Sähkönhinta 5 snt/kWh ja uudessa sopimuksessa 30 snt/kWh niin 500 lasku on 3000 euroa kuukaudessa ja siihen saa verovähennystä 600.
Miten joku yksin asuva maksaa tuon?
Ylemmillä luokilla on enemmän resursseja, usein myös henkisiä. Ei päde kaikkiin, mutta yleisesti ottaen ylemmissä luokissa useammin kuin alemmissa:
- hillitty käytös, yksitysyys arvostettua ja perinteet arvossaan
- päämäärätietoisuus ja oma vastuu elämästä, tietoiset valinnat, ajatellaan "miten voin/miten kannattaa tässä tilanteessa toimia" eikä syytetä olosuhteita
- ajatellaan pidemmälle tulevaisuuteen
Alemmilla luokilla:
- tunteet näytetään, kaikki jaetaan (hyvässä ja pahassa, tiedot, ruoka, tunteet kokemukset), perinteitä vähemmän
- eletään hetkessä, elämä on tässä ja nyt, lyhytjännitteinen mielihyvähakuisuus ohjaa toimintaa
- kun jokin on huonosti syytetään muita tai olosuhteita, jäädään ongelmiin märisemään niiden ratkomisen sijasta