Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää, kun mies on vapaamatkustaja kaikessa perheen yhteisessä
22.10.2022 |
Kaikki synttärit, joulut ja muut juhlahetket joudun suunnittelemaan yksin ja järjestämään yksin. Tekee kyllä jonkun yksittäisen helpon asian niistä, jos käskemällä käsken ja annan tarkat ohjeet niin että ei joudu vaivaamaan päätään yhtään, esim että käy keskiviikkona ostamassa joulukuusi, pituus 230 cm, tuuhea, ja laita se ulkovarastoon sulamaan. Osallistuu juhlaan sitten ihan puolivaloilla, on paikalla mutta ei läsnä, istuu jotenkin vähän sivussa ja ei puhu oikein mitään eikä tee mitään. Vaikka lapsia vartenhan ne joulujutut on ja synttäreiden vietot. Ihan kuin häntä ei voisi vähempää kiinnostaa osallistua siihen, että lapsi puhaltaa synttärikakkunsa kynttilät tai avaa joululahjat. Viime jouluna söi oman joulupuuronsa olohuoneen sohvalla telkkaria katsoen, minä ja lapset ruokapöydässä. Kuopuksen viime synttäreillä ei ottanut edes kakkua, vaikka tykkää paljon kakuista. Kun räjähdän lopulta tällaisesta käytöksestä, hän loukkaantuu verisesti. Erota hän ei halua ja perheen halusi perustaa, jopa enemmän kuin minä. Mitä tämä oikein on?
Kommentit (1808)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta kuulostaa vähän siltä, et mies kokee perheen piöanneen hänen elämänsä, kun enää ei ole yhyä haskaa ja vapaata kuin ennen. Koska hän järjellä ymmärtää, ettei sellaista ole oikein ääneen sanoa, niin hän kapinoi perhettään kohtaan passiivis-aggressiivisesti. Lapsellinen ja itsekeskeinen mies.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat ap täysin neuroottiselta ns. jouluhullulta (tämä pätee kaikkiin muihinkin tapahtumiin ja juhliin). Rakennat psykoosin partaalla väkisin jotain teennäistä "yhdessäoloa", joka tosiasiassa kiinnostaa vain sinua, ja hössötät juhlapäiviä ym. asioita niin paljon, ettei miehesi jaksa enää puuttua koko asiaan, vaan mieluummin vetäytyy syrjään näistä sinun projekteistasi, koska tietää että mikäli menee sanomaan jonkin oman näkemyksensä johonkin asiaan, on lopputuloksena raivari ja perhekriisi.
Psykoosin partaalla oleva jouluhullu? Ap, joka haluaa vain sen yhden joululaatikon ja senkin valmiina kaupasta ja jolle joulusiivous on pelkkä imurointi?
Vai halusitko vain päästä haukkumaan tuntematonta ihmistä mielisairaaksi?
Yksi näkökulma: Mies haluaa vaimon ja perheen omaan elämäänsä koristeiksi, niin että hän voi sitten etäältä ihailla tuota idylliä joka on hänen omansa. Ei siihen ole tarkoituskaan osallistua, vaimon kuuluu se perhe hoitaa, mies vaan katselee ja ihailee aikaansaannostaan. On ylpeä että siemenensä iti, siinäpä sitä jo onkin panostusta tarpeeksi, eikö vain, mitä vielä voit haluta, hohhoijaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti miehesi ei piittaa juhlista ja lomista. Yksityiskohta: kakkua hän ei ota sen vuoksi, ettei tulisi sanomista siitä, että kyllä sinulle kakku kelpaa, kun joku tuo sen eteesi.
Kuvittele sitä, että miehesi pitää jostain työläästä touhusta, esimerkiksi vaeltamisesta. Kaikkea juhlistetaan kiipeämällä Öttiäisvaaran huipulle tai ainakin kupeeseen yöpymään. Lapset kuljetetaan repussa ja isompina kädestä pitäen kävellen. Sinua ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta riidan välttämiseksi teet, mitä käsketään, jos siis saat yksityiskohtaiset ohjeet. Jos vaeltaminen yhtäkkiä loppuisi, sinua ei haittaisi yhtään. Toistaiseksi keskityt vain siihen, ettet kannusta miestäsi yhtään osallistumalla valmisteluihin oma-aloitteisesti.
Juhlat ja lomat ovat sinun Öttiäisvaarasi. Koeta pärjätä.
Tämä aloitus ei koske vain juhlia ja lomia vaan kaikkea perheen yhteistä. Vaikka ihan tavallista tiistai-iltaa. Jos kaikki perheen yhteinen on minun Öttiäisvaarani, niin miksi mies halusi perheen? Ja mitä mies oikein kuvittelee sen tekevän lapsille, että kaikki yhteinen on vain minun ja lasten Öttiäisvaaraa?
ApAloituksessasi aiheena ovat "kaikki synttärit, joulut ja muut juhlahetket", joten kommentoin tuossa vain niitä.
Mitä miehesi tekee tavallisina tiistai-iltoina, jos saa itse valita? Mitä hän tekee, jos sinä valitset? Mitä sinä toivoisit hänen tekevän?
Otsikkoon kirjoitin kaikki perheen yhteinen. Oletin, että ihmiset lukee otsikon.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kyllä sitte naisetkaan osallistu usein sellaseen miehelle mieluisampaan juhlatyyliin että vähemmän krumeluuria ja enemmän relaa. Tyypillisesti ainoastaan justiinan mielipide pätee ja muita ei lasketa.
Kuten kirjoitin, niin tässä ei kylläkään ollut kyse vain juhlista vaan kaikesta perheen yhteisestä. Yhdessäolosta ja yhteisestä tekemisestä. Ja minun tyyli on aika rela. Sama mitä kuvasin vaikka lasten synttäriaamusta ja kakusta toistuu kun menemme vaikka perheenä järskille. Mies istuu sivussa eikä ole yhtään läsnä vaikka on näennäisesti paikalla, ei puhu mitään, ei ota itselleen jätskiä vaikka tykkää jätskistä ja minusta osoittaa koko olemassaolollaan, että ei osallistu yhteiseen, vaikka siis on paikalla.
Ap
Entä jos ilmaiset asiat miehellesi näin. "Muista sitten käydä kaupassa, muista siistiä itsesi, muista vaihtaa sukat, älä sitten istu vaan osallistu lasten juhlaan, ole iloisella mielellä, älä ole hapanhaama, muista antaa lahja lapsellesi, muista syödä jäätelöä, juttele kaikille, älä roskaa lattiaa, vie roskat roskikseen ja jäkäti,jäkäti...."
Isäni oli/on tällainen. Koskaan ei osallistunut mihinkään perheen yhteiseen, vaan eristäytyi esimerkiksi toiseen huoneeseen. Ihan tyypillistä juurikin tuo, että söi joulupuuronsa olkkarissa, kun muut söi keittiössä tai joulupukin tullessa oli "ruokalevolla" eli ei osallistunut tähän lapsille tärkeimpään jouluohjelmaan. Kaikki sukulaisvierailut (jopa hänenkin puolen sukulaiset) vierailtiin ilman häntä vain äidin kanssa. Itse asiassa ei osallistunut lapsemme ristiäisiin edes. Ei kuulemma "jaksa tulla pönöttämään". Itsekäs ja kamala ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat ap täysin neuroottiselta ns. jouluhullulta (tämä pätee kaikkiin muihinkin tapahtumiin ja juhliin). Rakennat psykoosin partaalla väkisin jotain teennäistä "yhdessäoloa", joka tosiasiassa kiinnostaa vain sinua, ja hössötät juhlapäiviä ym. asioita niin paljon, ettei miehesi jaksa enää puuttua koko asiaan, vaan mieluummin vetäytyy syrjään näistä sinun projekteistasi, koska tietää että mikäli menee sanomaan jonkin oman näkemyksensä johonkin asiaan, on lopputuloksena raivari ja perhekriisi.
Psykoosin partaalla oleva jouluhullu? Ap, joka haluaa vain sen yhden joululaatikon ja senkin valmiina kaupasta ja jolle joulusiivous on pelkkä imurointi?
Vai halusitko vain päästä haukkumaan tuntematonta ihmistä mielisairaaksi?
Joulu voi olla myös sitä, että mennään lasten kanssa laavulle paistamaan makkarat, tehdään tortilloja, löhötään sohvalla ja rentoudutaan. Synttärit sitä, että mennäänkin leffaan tai ulos syömään ilman vieraiden passaamista. Out of the box, ap ja muut ap-mieliset ja antakaa vihdoin se sanavalta myös puolisolle ja lapsille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti miehesi ei piittaa juhlista ja lomista. Yksityiskohta: kakkua hän ei ota sen vuoksi, ettei tulisi sanomista siitä, että kyllä sinulle kakku kelpaa, kun joku tuo sen eteesi.
Kuvittele sitä, että miehesi pitää jostain työläästä touhusta, esimerkiksi vaeltamisesta. Kaikkea juhlistetaan kiipeämällä Öttiäisvaaran huipulle tai ainakin kupeeseen yöpymään. Lapset kuljetetaan repussa ja isompina kädestä pitäen kävellen. Sinua ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta riidan välttämiseksi teet, mitä käsketään, jos siis saat yksityiskohtaiset ohjeet. Jos vaeltaminen yhtäkkiä loppuisi, sinua ei haittaisi yhtään. Toistaiseksi keskityt vain siihen, ettet kannusta miestäsi yhtään osallistumalla valmisteluihin oma-aloitteisesti.
Juhlat ja lomat ovat sinun Öttiäisvaarasi. Koeta pärjätä.
Tämä aloitus ei koske vain juhlia ja lomia vaan kaikkea perheen yhteistä. Vaikka ihan tavallista tiistai-iltaa. Jos kaikki perheen yhteinen on minun Öttiäisvaarani, niin miksi mies halusi perheen? Ja mitä mies oikein kuvittelee sen tekevän lapsille, että kaikki yhteinen on vain minun ja lasten Öttiäisvaaraa?
ApAloituksessasi aiheena ovat "kaikki synttärit, joulut ja muut juhlahetket", joten kommentoin tuossa vain niitä.
Mitä miehesi tekee tavallisina tiistai-iltoina, jos saa itse valita? Mitä hän tekee, jos sinä valitset? Mitä sinä toivoisit hänen tekevän?
Otsikkoon kirjoitin kaikki perheen yhteinen. Oletin, että ihmiset lukee otsikon.
Ap
OK. Mutta miten nuo tiistai-illat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ap näillä ihan samoilla sanoilla kuin täällä kertonut miehelle, miten pahalta tilanne sinusta tuntuu? Kertonut siitä, mitä tilanne tekee lapsille? Kuinka he etääntyvät isästään pikkuhiljaa? Lapset kyllä muistavat tällaiset asiat eivätkä yhtäkkiä parikymppisenä ala luoda suhdetta isään, joka ei ole ollut heille lapsuusvuosina läsnä- vain perävalot näkyvät. Näin ainakin itse tein.
Jos kerrot, miehen tulisi herätä unestaan, jos on tunne-elämältään normaali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat ap täysin neuroottiselta ns. jouluhullulta (tämä pätee kaikkiin muihinkin tapahtumiin ja juhliin). Rakennat psykoosin partaalla väkisin jotain teennäistä "yhdessäoloa", joka tosiasiassa kiinnostaa vain sinua, ja hössötät juhlapäiviä ym. asioita niin paljon, ettei miehesi jaksa enää puuttua koko asiaan, vaan mieluummin vetäytyy syrjään näistä sinun projekteistasi, koska tietää että mikäli menee sanomaan jonkin oman näkemyksensä johonkin asiaan, on lopputuloksena raivari ja perhekriisi.
Psykoosin partaalla oleva jouluhullu? Ap, joka haluaa vain sen yhden joululaatikon ja senkin valmiina kaupasta ja jolle joulusiivous on pelkkä imurointi?
Vai halusitko vain päästä haukkumaan tuntematonta ihmistä mielisairaaksi?
Joulu voi olla myös sitä, että mennään lasten kanssa laavulle paistamaan makkarat, tehdään tortilloja, löhötään sohvalla ja rentoudutaan. Synttärit sitä, että mennäänkin leffaan tai ulos syömään ilman vieraiden passaamista. Out of the box, ap ja muut ap-mieliset ja antakaa vihdoin se sanavalta myös puolisolle ja lapsille!
Makkarat laavulla kuulostaa kivalta. Sehän olisi jouluna lumen keskellä hämärässä aivan ihanaa. Kyllä sellainen sopii, jos joku ehdottaa, mutta eipä ole kuulunut sellaisia ehdotuksia. Ja synttäreistä jo kirjoitinkin, että ne on aamulla kakkua oman perheen kesken. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos lopetat tuollaisen miehen kanssa yhdessäolon? Tilanne on selvästi se, että miestä ei kiinnosta viettää aikaa kanssanne. Toisin sanoen, on paska mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on vähän samanlainen, vaikka meillä ei olekaan lapsia. Ei osallistu esimerkiksi lomien tai juhlien suunnitteluun eikä ole ikinä kartalla mistään. Ei myöskään ikinä järjestä meille mitään yhteistä, vaan kaikki jää minun harteilleni. Kieltämättä alan olla jo lopeensa kyllästynyt tähän yksipuolisen järjestelyyn, tuntuu että minä vastaan liikaa suunnittelusta ja järjestelyistä ja mies ikäänkuin tulee aina ns. valmiiseen pöytään. Auttaa ja hoitaa kyllä asioita, mutta vasta kun sanotaan mitä pitää tehdä. Asiasta keskustelu ei onnistu, vaan ottaa nokkiinsa. Jotain autismia tai narsismiako lienee?
Älkää vaan tehkö lapsia. Minä hölmö hölmö ihminen luulin, että meillä olisi erilaista, kun mies pitkään niin puhui haluavansa perheen ja lapsia. Ja kaikissa asioissa (ennen lapsia) vaikutti niin perhekeskeiseltä. Minua kaduttaa. Mutta myöhäistä on katua. Ap
Toiset suunnittelee, toiset toteuttaa. Ideointi ja haaveilu on helppoa. Sellaista harrastavat eivät aina ymmärrä käytännön elämästä tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ymmärsin heti, mitä aloittaja tarkoittaa, koska on kokemusta samalaisesta vätyksestä.
Vastaaninttäjänä tähän ketjuun vastaa katkeroituneet, ulos perheestä potkitut vätysäijät. Panevat lauseita, ajatuksia ja toimintatapoja omista harhaisista kuvitelmistaan aloittajan syyksi. Miespolo ei ole syypää vätystelyyn. Nih.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti miehesi ei piittaa juhlista ja lomista. Yksityiskohta: kakkua hän ei ota sen vuoksi, ettei tulisi sanomista siitä, että kyllä sinulle kakku kelpaa, kun joku tuo sen eteesi.
Kuvittele sitä, että miehesi pitää jostain työläästä touhusta, esimerkiksi vaeltamisesta. Kaikkea juhlistetaan kiipeämällä Öttiäisvaaran huipulle tai ainakin kupeeseen yöpymään. Lapset kuljetetaan repussa ja isompina kädestä pitäen kävellen. Sinua ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta riidan välttämiseksi teet, mitä käsketään, jos siis saat yksityiskohtaiset ohjeet. Jos vaeltaminen yhtäkkiä loppuisi, sinua ei haittaisi yhtään. Toistaiseksi keskityt vain siihen, ettet kannusta miestäsi yhtään osallistumalla valmisteluihin oma-aloitteisesti.
Juhlat ja lomat ovat sinun Öttiäisvaarasi. Koeta pärjätä.
Tämä aloitus ei koske vain juhlia ja lomia vaan kaikkea perheen yhteistä. Vaikka ihan tavallista tiistai-iltaa. Jos kaikki perheen yhteinen on minun Öttiäisvaarani, niin miksi mies halusi perheen? Ja mitä mies oikein kuvittelee sen tekevän lapsille, että kaikki yhteinen on vain minun ja lasten Öttiäisvaaraa?
ApAloituksessasi aiheena ovat "kaikki synttärit, joulut ja muut juhlahetket", joten kommentoin tuossa vain niitä.
Mitä miehesi tekee tavallisina tiistai-iltoina, jos saa itse valita? Mitä hän tekee, jos sinä valitset? Mitä sinä toivoisit hänen tekevän?
Otsikkoon kirjoitin kaikki perheen yhteinen. Oletin, että ihmiset lukee otsikon.
Ap
OK. Mutta miten nuo tiistai-illat?
En tiedä mitä mies mieluiten tiistai-iltaisin tekisi, kun ei hän kerro. Jos en pyydä enkä ehdota mitään niin hän joko katsoo yksin telkkaria tai menee yksin lenkille.
Minä taas toivoisin, että välillä arki-iltaisin perheenä yhdessä vaikka pelattaisiin jotain seurapeliä tai vastaavaa. Mitä vain yhdessäoloa.
Ap
Miksi ap teet itsestäsi ja kaikista tapahtumista noin helvetinmoisen numeron? Ketä tahansa normaalia miestä alkaisi ahdistaa!
Laiska luonteeltaan.
Ajattelee varmaan myös, että sä jotenkin haluat päättää kaiken mitä tehdään eikä siksi osallistu. Kun "sä tiedät kuitenkin paremmin."
Itsellä oli nuorena sellainen poikaystävä, joka halusi yhdessä tehdä asioita ja märisi kun ei ole tekemistä. Havahduin jossain kohtaa siihen, että tyyppi on täysin perässävedettävä ja itse teen 100% kaiken näiden yhteisten juttujen eteen.
Kokeilin sitten kerran, että ehdotin, että varaapas sinä leffaliput ja ravintola meille.
Oli ihan hoomoilasena, että ei hän tiedä miten ja "ne tunnukset on sulla" ja mihin pitää soittaa jne.
Piti neuvoa ja potkia perseelle tuossakin, että katso netistä ja ota selvää.
Sitten lopetin sen ohjelmatoimistona olemisen. Tein omat suunnitelmat ja menot, vinkui sitten että haluisi mun kanssa tehdä asioita. Sanoin, että tossa on työvuorolista seinällä, katso päivä mikä sopii ja ehdota tekemistä. Mutkun ei.
Erottiin pian tuon jälkeen ja onneksi ei ollut lapsia.
Pointti se, että minua helpotti, kun päätin luovuttaa asian kanssa. Tein omat suunnitelmani ja annoin toisen ihmetellä sivussa.
Voithan yrittää keskustella miehesi kanssa ja kysyä, miksi tekee noin. Ja on ihan ok antaa yhden kerran järjestelyvastuu yksistä synttäreistä hänelle. Ja etenkin jos on jotain, mitä hän itse haluaa, älä ryhdy passaamaan ja höösäämään vaan anna ihan vapaat kädet hoitaa homma itse.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap näillä ihan samoilla sanoilla kuin täällä kertonut miehelle, miten pahalta tilanne sinusta tuntuu? Kertonut siitä, mitä tilanne tekee lapsille? Kuinka he etääntyvät isästään pikkuhiljaa? Lapset kyllä muistavat tällaiset asiat eivätkä yhtäkkiä parikymppisenä ala luoda suhdetta isään, joka ei ole ollut heille lapsuusvuosina läsnä- vain perävalot näkyvät. Näin ainakin itse tein.
Jos kerrot, miehen tulisi herätä unestaan, jos on tunne-elämältään normaali.
Olen. Ei silti mikään muutu. Tai muuttuu sen verran, että mies näennäisesti osallistuu enemmän olemalla enemmän paikalla yhteisessä, mutta ei yhtään enemmän läsnä. Viettää siis enemmän kyllä perheen kesken aikaa, mutta edelleen sivussa istuen ja mitään puhumatta jne. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kyllä sitte naisetkaan osallistu usein sellaseen miehelle mieluisampaan juhlatyyliin että vähemmän krumeluuria ja enemmän relaa. Tyypillisesti ainoastaan justiinan mielipide pätee ja muita ei lasketa.
Just tätä minä, 8, yritin sanoa. Ihan yhtälailla muijat nyrpistää nenäänsä miehen ehdottamille saunailloille kuin mies naisen ehdottamille synttäreille. Miehet on vaan sen verran fiksuja, että antavat useimmiten vaan periksi, kun eivät jaksa vääntää ja draamailla. Pidemmän päälle tuollainen joustaminen vaan menee siihen, ettei mielipidettä huomioida lopulta ollenkaan ja silloin toisen odotukset jää kokonaan täyttämättä ja siitä se eristäytyminen lähtee.
Ei huomioida, kun ei sano koskaan mitään. Ja ennen kaikkea keskustele tai perustele.
Aloituksessasi aiheena ovat "kaikki synttärit, joulut ja muut juhlahetket", joten kommentoin tuossa vain niitä.
Mitä miehesi tekee tavallisina tiistai-iltoina, jos saa itse valita? Mitä hän tekee, jos sinä valitset? Mitä sinä toivoisit hänen tekevän?