Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää, kun mies on vapaamatkustaja kaikessa perheen yhteisessä
22.10.2022 |
Kaikki synttärit, joulut ja muut juhlahetket joudun suunnittelemaan yksin ja järjestämään yksin. Tekee kyllä jonkun yksittäisen helpon asian niistä, jos käskemällä käsken ja annan tarkat ohjeet niin että ei joudu vaivaamaan päätään yhtään, esim että käy keskiviikkona ostamassa joulukuusi, pituus 230 cm, tuuhea, ja laita se ulkovarastoon sulamaan. Osallistuu juhlaan sitten ihan puolivaloilla, on paikalla mutta ei läsnä, istuu jotenkin vähän sivussa ja ei puhu oikein mitään eikä tee mitään. Vaikka lapsia vartenhan ne joulujutut on ja synttäreiden vietot. Ihan kuin häntä ei voisi vähempää kiinnostaa osallistua siihen, että lapsi puhaltaa synttärikakkunsa kynttilät tai avaa joululahjat. Viime jouluna söi oman joulupuuronsa olohuoneen sohvalla telkkaria katsoen, minä ja lapset ruokapöydässä. Kuopuksen viime synttäreillä ei ottanut edes kakkua, vaikka tykkää paljon kakuista. Kun räjähdän lopulta tällaisesta käytöksestä, hän loukkaantuu verisesti. Erota hän ei halua ja perheen halusi perustaa, jopa enemmän kuin minä. Mitä tämä oikein on?
Kommentit (1808)
Opittua avuttomuutta, joka tulee perusluonteesta ja kotikasvatuksesta. Vähin erin vain vastuun lisäystä ja kannustamista ja pariterapiaa, jossa ulkopuolisen sanat menevät paremmin perille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap teet itsestäsi ja kaikista tapahtumista noin helvetinmoisen numeron? Ketä tahansa normaalia miestä alkaisi ahdistaa!
Tapahtumista? Eli että lauantaina käydään perheen kesken jätskillä? Tai tiistai-iltana pelattaisiin perheen kesken seurapeliä? Tai että lasten synttäriaamuina on synttärikakku? Kertoisitko mikä sellaisessa ahdistaa normaalia miestä?
ApNo tuo on just numeroiden tekemistä. Sinä haluat sanoa että mitä tehdään milloin ja miten, miksi perheen pitää käydä jäätelöllä tiettynä päivänä, miksi sitäkään ei voi tehdä ilman aikatauluja ja mennä ihan vaan jäätelölle joskus ei mitenkään suunnitellusti. Miksi se kakku pitää aamulla olla ? Miksei päivällä tai illalla esim päivällisen jälkeen ? Itse en ainakaan söisi edes aamulla kakkua, kun en aamulla voi makeaa syödä. Ihmiset on erilaisia ja kyllä kun töissä on tietyt ajat ja rutiinit, lapsilla on koulussa ja päivähoidossa rutiinit, miksi pitäisi olla kalenteri ja kellon ajat vielä vapaalla ? Ahdistaisi minuakin tuollaisen kanssa elää, vaikka ole nainen.
Mikä kumma ihmisiä oikein vaivaa, kun eivät ollenkaan ymmärrä lukemaansa? AP on täällä monta kertaa kertonut, että hänelle kävisi mikä vain mitä mies ehdottaa, mutta kun mies ei ehdota mitään. Eikä AP ole missään kohdin antanut vaikutelmaa, että kakku pitää olla klo 8:47 tai että juuri lauantai on pakollinen jäätelöpäivä. Olen aivan varma, että AP:lle kävisi jäätelöreissu yhtä hyvin sunnuntaina tai kakku puolilta päivin tai klo 15.
Miehesi kuulostaa exältäni. Ei tuohon oikein mikään auta (paitsi hyväksyä tilanne tai erota). Joku kirjoittikin että miehesi on sitä tyyppiä joka haluaa perheen mutta ei osallistua siihen. Tai jos osallistuu niin se on hänen ehdoillaan. Ei tee yhtään mitään vapaaehtoisesti. Itse erosin tällaisesta vetkulasta aikoinaan, lapsikin on jo aikuinen. Välit isään on etäiset sillä isä tietenkin kiemurteli irti yhteishuoltajuuteen kuuluvista tapaamisista. Varmasti selittää kaikille tuttavilleen vieläkin kuinka hirveä olen enkä päästänyt lasta hänen luokseen. Totuus on toinen mutta en jaksa välittää. Pääasia on että lapsestani tuli fiksu aikuinen ja meillä on hyvät, lämpimät välit. Lapsi tulee juhlapyhinä kotiin luokseni, isän luona käy lyhyesti kahvilla tms. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Näin jälkiviisaana voin todeta, että ne kuuluisat merkit olivat jo nähtävillä seurusteluaikoina mutta en suostunut näkemään niitä. Ero oli elämäni paras päätös ja sain mieheen menneen energian itselleni takaisin. Puhkesin kukkaan. Olen nykyään onnellinen sinkku, vätysmiehiä tai muitakaan en tarvitse. Tsemppiä ap, yritä saada mies terapiaan jos se auttaisi. Epäilen kyllä että ainoa tie sinullakin on ero tai muuten teet itsesi onnettomaksi (+lapset saavat kaamean esimerkin miehen mallista).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sun miehesi ole vapaamatkustaja, vaan häntä ei kiinnosta.
Sitähän minä olen ajatellutkin. Mutta kun olen räjähtänyt siitä, että miksi ei kiinnosta perheen yhteinen ja miksi sitten perheen halusi, niin loukkaantuu verisesti. Ja väittää, että kiinnostaa. Ap
Oletko ikinä kysynyt edes mieheltäsi miten hän haluaisi lasten synttärit juhlia ? Oletko kysynyt miten hän haluaisi viettää lasten kanssa aikaa ? Tässä kun sinun vastauksia lukee, kaikki lähtee sinun aikatauluista ja mies kuin myös lapset joutuvat tekemään niin kuin sinä tahdot ja sinun valitsema ajankohtana, vain koska sinä olet päättänyt miten teidän perheessä asiat tehdään. Kuuntele muitakin ihmisiä älä sanele ja syyttele. Ja tiedätkö mitä, minun isä ei syönyt koskaan kakkua ei ikinä, kun ei tykännyt, ei jäänyt traumoja, mutta isäni opetti minut kalastamaan, purjehtimaan ja käyttämään työkaluja. Vaikka en poika ole.
Ota vetovastuu itsellesi joka toinen viikko vain. Sunnittele menot, harrastukset, juhlat, vierailut, ruokaostokset vain parillisina viikkoina. Mies hoitakoon parittomat viikot.
Lapsille teet selväksi isän ja äidin viikot ja vastuut.
Olette sitten kaikki valmistautuneita eron jälkeiseen elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap teet itsestäsi ja kaikista tapahtumista noin helvetinmoisen numeron? Ketä tahansa normaalia miestä alkaisi ahdistaa!
Tapahtumista? Eli että lauantaina käydään perheen kesken jätskillä? Tai tiistai-iltana pelattaisiin perheen kesken seurapeliä? Tai että lasten synttäriaamuina on synttärikakku? Kertoisitko mikä sellaisessa ahdistaa normaalia miestä?
ApNo tuo on just numeroiden tekemistä. Sinä haluat sanoa että mitä tehdään milloin ja miten, miksi perheen pitää käydä jäätelöllä tiettynä päivänä, miksi sitäkään ei voi tehdä ilman aikatauluja ja mennä ihan vaan jäätelölle joskus ei mitenkään suunnitellusti. Miksi se kakku pitää aamulla olla ? Miksei päivällä tai illalla esim päivällisen jälkeen ? Itse en ainakaan söisi edes aamulla kakkua, kun en aamulla voi makeaa syödä. Ihmiset on erilaisia ja kyllä kun töissä on tietyt ajat ja rutiinit, lapsilla on koulussa ja päivähoidossa rutiinit, miksi pitäisi olla kalenteri ja kellon ajat vielä vapaalla ? Ahdistaisi minuakin tuollaisen kanssa elää, vaikka ole nainen.
Kai se ap:n mies osaa suunsa avata ja ehdottaa, että syödäänkö kakku illalla. Miksei se puhu, jos se on tuosta kiinni. Varsinkin, jos on kysytty? Eiköhän se ole se lapsi, joka sen kakun haluaa muutenkin.
Minullakin oli tuollainen osallistumaton isä aikoinaan. Erosivat tietenkin ja äiti pärjäsi hyvin, ei pidetä aikuisena yhteyttä/olla pidetty sen jälkeenkun lähti. On se joskus soitellut, mutta kun tiedän ettei sitä minun elämä tai meidän perheen elämä kiinnosta, niin ei kiinnosta minuakaan. Huolehtikoon sitten itsensä johonkin vanhainkotiin, kun aika koittaa. Haluatko muuten, että oma lapsesi ajattelee näin sinusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sun miehesi ole vapaamatkustaja, vaan häntä ei kiinnosta.
Sitähän minä olen ajatellutkin. Mutta kun olen räjähtänyt siitä, että miksi ei kiinnosta perheen yhteinen ja miksi sitten perheen halusi, niin loukkaantuu verisesti. Ja väittää, että kiinnostaa. Ap
Oletko ikinä kysynyt edes mieheltäsi miten hän haluaisi lasten synttärit juhlia ? Oletko kysynyt miten hän haluaisi viettää lasten kanssa aikaa ? Tässä kun sinun vastauksia lukee, kaikki lähtee sinun aikatauluista ja mies kuin myös lapset joutuvat tekemään niin kuin sinä tahdot ja sinun valitsema ajankohtana, vain koska sinä olet päättänyt miten teidän perheessä asiat tehdään. Kuuntele muitakin ihmisiä älä sanele ja syyttele. Ja tiedätkö mitä, minun isä ei syönyt koskaan kakkua ei ikinä, kun ei tykännyt, ei jäänyt traumoja, mutta isäni opetti minut kalastamaan, purjehtimaan ja käyttämään työkaluja. Vaikka en poika ole.
Kirjoitanko minä todella noin epäselvästi, että kirjoituksistani saa tuon kuvan?
Anteeksi, mutta en ymmärrä. Olen kuitenkin kirjoittanut tässä ketjussa, että mieheni nimenomaan tykkää kakuista. Ja että nimenomaan olen mieheltä kysynyt ja kysynyt mitä haluaa ja miten haluaa, mutta hän ei kerro. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä, että miehellä on jokin mielenterveysongelma. Vaikka olisi kuinka introvertti, ei ole normaalia aina istua jossain nurkassa mykkänä samalla, kun oma perhe viettää yhteistä aikaa.
On se vaan hyvä, että en ole kiinostunut perheen perustamisesta, näin vältyn tämän palstan kommentoinnilta, saatan vain naiset raskaaksi se on tehtäväni ja kivaa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen tapauksen.Isäni oli vieläkin vaikeampi.Kun me lapsilauma vietimme joulua , oli aina pakko tutkia milloin tuo juoppo räjähtää ei mistään. Ilkeä ja vaikea koko lapsuutemme. Ei oe kivoja muistoja. Ei koskaan ostanut lahjan lahjaa meille, päinvastoin.
Pelkäsimme häntä koko ajan.
Eroa rakas ihminen jos voit ..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sun miehesi ole vapaamatkustaja, vaan häntä ei kiinnosta.
Sitähän minä olen ajatellutkin. Mutta kun olen räjähtänyt siitä, että miksi ei kiinnosta perheen yhteinen ja miksi sitten perheen halusi, niin loukkaantuu verisesti. Ja väittää, että kiinnostaa. Ap
Oletko ikinä kysynyt edes mieheltäsi miten hän haluaisi lasten synttärit juhlia ? Oletko kysynyt miten hän haluaisi viettää lasten kanssa aikaa ? Tässä kun sinun vastauksia lukee, kaikki lähtee sinun aikatauluista ja mies kuin myös lapset joutuvat tekemään niin kuin sinä tahdot ja sinun valitsema ajankohtana, vain koska sinä olet päättänyt miten teidän perheessä asiat tehdään. Kuuntele muitakin ihmisiä älä sanele ja syyttele. Ja tiedätkö mitä, minun isä ei syönyt koskaan kakkua ei ikinä, kun ei tykännyt, ei jäänyt traumoja, mutta isäni opetti minut kalastamaan, purjehtimaan ja käyttämään työkaluja. Vaikka en poika ole.
Kirjoitanko minä todella noin epäselvästi, että kirjoituksistani saa tuon kuvan?
Anteeksi, mutta en ymmärrä. Olen kuitenkin kirjoittanut tässä ketjussa, että mieheni nimenomaan tykkää kakuista. Ja että nimenomaan olen mieheltä kysynyt ja kysynyt mitä haluaa ja miten haluaa, mutta hän ei kerro. Ap
Et kirjoita epäselvästi, päinvastoin. Jotkut vain haluavat tahallaan ymmärtää väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset tekevät juhlapäivistä ja lomista aina aina kauhean härdellin. Aivan kuin lapset kuolisivat jos eivät saa synttärikakkua.
Aloittajalla sen verran tyhjää aikaa, että suunnittelee asiat joulukuusista lähtien Varmaan tulet itkemään kun itse sait (siis jouduit) koristelee sen nykypäivän instatrendin mukaan ja miehesi olisi halunnut laittaa vanhan ajan palloja vain eikä pitsinyplätä kurjenniekkoja suomalaisen alkuperäiskansojen kuvioin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohon vätys olemukseen olisi pitänyt havahtua aikoja sitten. Et voi muuttaa tässä asiassa toissa valitettavasti, vätys mikä vätys.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, että mies haluaisi viettää joulua/synttäreitä/lomia/arkea eritavalla. Olin ajautua itse samaan tilanteeseen, kunnes JUTTELIMME. Mies sanoi, että joulu tulee ilman viittä eri laatikkolajia, suursiivousta, ylenpalttista koristelua. Hänelle riittää jouluvalot ja kinkku. Teimme sitten sellaisen joulun ja voin sanoa, että oikeassa oli! Ja paljon pienemmällä stressillä. Eli anna miehellekin sanavaltaa ja kysy, miten haluaa tehdä niin saat hänet mukaan juttuihin.
Mutku ap tarvii LAPSILLE 230 cm kuusen!!!! Se on pakko olla!!! Ihan vaan lapsia varten... Muuten kaikki on pilalla.
Vierailija kirjoitti:
Hyi miksi vielä joku laittaa synttärikakkuun kynttilöitä päivänsankarin räittäväksi? Jätäisin itsekin syömättä..
Aina mietin miltä tällaiset hapannaamat näyttävät oikeassa elämässä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, että mies haluaisi viettää joulua/synttäreitä/lomia/arkea eritavalla. Olin ajautua itse samaan tilanteeseen, kunnes JUTTELIMME. Mies sanoi, että joulu tulee ilman viittä eri laatikkolajia, suursiivousta, ylenpalttista koristelua. Hänelle riittää jouluvalot ja kinkku. Teimme sitten sellaisen joulun ja voin sanoa, että oikeassa oli! Ja paljon pienemmällä stressillä. Eli anna miehellekin sanavaltaa ja kysy, miten haluaa tehdä niin saat hänet mukaan juttuihin.
Mutku ap tarvii LAPSILLE 230 cm kuusen!!!! Se on pakko olla!!! Ihan vaan lapsia varten... Muuten kaikki on pilalla.
Ei, vaan AP kirjoitti, että mies käy ostamassa kuusen vain ja ainoastaan, jos hänelle antaa tarkat speksit, että millainen kuusi ja miten. Jos miestä vain pyytää käymään ostamassa kuusen, ei mies sitä tee. Miksi luet tahallasi väärin?
Minulla oli tuollainen vätys. Ja kaiken lisäksi aina myöhässä joka paikasta. Lento- ja bussiaikataulut piti valehdella, koska muuten oltaisiin myöhästytty.
En edes tajunnut, kuinka stressaantunut olin ennen kuin lopetin suhteen. Onneksi ei tehty lapsia.
Jos normaali arki perheen kanssa on vaikeaa eikä mies kykene ilmaisemaan tai edes omassa mielessään pohtimaan, mistä moinen johtuu, vaihtoehtona on ehdottaa, kannattaisiko miehen käydä vaikka vain parikin kertaa jossakin ammattilaisella puhumassa asiasta. Laittaisin tämän jopa ehdoksi koko liiton jatkumiselle. Nykyään terapeutilla käynti ei todellakaan ole mikään stigma vaan vastuun ottamista omasta hyvinvoinnista joka taas välittyy ihmissuhteisiin. Jos mies ei siis halua tai kykene selkeää ongelmaa käsittelemään kanssasi eikä suostu menemään edes yhtä kertaa ammattilaiselle juttelemaan, mistä voisi olla kyse kun perhe-elämä selvästi ahdistaa, oikea tie on ero. Eroaminen ei ole koskaan mukavaa, mutta siinä sinä vapautuisit elämään itsesi näköistä elämää ja jos onni suo, mies ehkä eron jälkeen oppisi omalla vuorollaan ottamaan vastuuta myös niistä isän hommista. Lapset joka tapauksessa aistivat pinnan alla kytevän tyytymättömyyden vanhempien parisuhteessa, joten heillekin ero saattaa olla vain helpotus - varsinkin jos isä eron jälkeen pakon edessä joutuu ottamaan vastuuta jälkikasvustaan ja ehkä sitten kasvaa isäksi, johon lapsilla on oikeus.
Kerropas sitten miten sitä ihanaa perhe-elämää sinun mielestäsi vietetään? Ap on kysynyt ideoita mieheltään ja koettanut saada osallistumaan, mutta murjottava mörökölli nurkassa tuskin on ainakaan sen lapsen mielestä hauskaa.