Pari kuukautta tapailua eikä mies osaa sanoa mihin se johtaa.

Jätä se sika

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä tulee esille sukupuolten erot mies kun tarkoittaa tapailulla sitä että tutustutaan tuntemattomaan mutta nainen ei suostu tapailemaan ellei tunne jo miestä jotain kautta

Nainen kyllä suostuu tapailemaan, kunhan se ei tarkoita seksiä, ellei nainen halua harrastaa irtoseksiä - osa haluaa, osa ei. 

Tällä palstalla saa kyllä ristiriitaisia viestejä. Useissa muissa keskusteluissa on tullut esille että nainen ei suostu tapailemaan ellei tunne tai tiedä miehestä jotain entuudestaan.

Voitko ihan rehellisesti sanoa että suostuisit aloittamaan tapailun miehen kanssa josta tiedät hädin tuskin nimen?

Sivusta huutelen, tapailussahan on alla yleensä yhdet treffit, ja niiden perusteella kyllä jo tutustuu jonkin verran. Itse pystyn helposti jo ensimmäisten treffien jälkeen tekemään päätöksen, haluanko tapailla vai ei. Ja ensimmäisille treffeille voin hyvin mennä tuntemattoman kanssa, jos vaikuttaa potentiaaliselta, mutta yhdet treffit eivät vielä ole tapailua. Selkiyttiköhän yhtään?

Samoilla linjoilla. Lisään tähän omalta kohdaltani (edes kaikki ystäväni eivät toimi näin) vielä sen, että itse olen kyllä selvittänyt tyypin sukunimen ja tehnyt google-haun ja tsekannut LinkedIn-profiilin ennen tapaamista. Ja siis selvittänyt tarkoittaa, että tieto etunimen ja duunin perusteella on ollut helposti varmistettavissa tai olen sen mieheltä itseltään suoraan kysynyt. Eli mihinkään kovin kummoisiin salapoliisitoimenpiteisiin en tietenkään vaivaudu, mutten myöskään suostu treffeille, jos ei mies ole aidosti omalla nimellään liikenteessä. Yhteiset tutut on toki plussaa.

Vierailija kirjoitti:

No nyt selvisi, miksi ihmiset eroavat. Jos kahden kuukauden jälkeen pitäisi sitoutua ja tietää onko ihminen oikea.. me katseltiin kolmisen vuotta, tunnustellen, kokeillen muita suhteita. Kunnes selvisi, että olemme erottamattomat. Aviossa oltu yli 30 vuotta, yhä rakastuneita.

kolme vuotta olitte tavallaan yhdessä mutta samalla kokeillen ja pannen muita? miksei minun nainen hyväksy...

hmmm kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No nyt selvisi, miksi ihmiset eroavat. Jos kahden kuukauden jälkeen pitäisi sitoutua ja tietää onko ihminen oikea.. me katseltiin kolmisen vuotta, tunnustellen, kokeillen muita suhteita. Kunnes selvisi, että olemme erottamattomat. Aviossa oltu yli 30 vuotta, yhä rakastuneita.

kolme vuotta olitte tavallaan yhdessä mutta samalla kokeillen ja pannen muita? miksei minun nainen hyväksy...

Miksi haluaisit, että panisitte muitakin? Etsi nainen, joka haluaa avoimen suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt en ymmärrä... eikö ihmistä tapailla = häneen tutustuta juuri sen takia, että nähtäisiin, mihin se johtaa? En minä tiennyt kahden kuukauden tuntemisella olisiko nykyinen puolisoni se, jonka kanssa haluan viettää loppuelämäni. Kahden vuoden kohdalla aloin jo olla siitä aika varma, mutta siitä meni vielä pari vuotta ennen kuin olimme niin varmoja, että sitouduimme avoliittoon.

Aikahan sen näyttää, miten pitkälle kiinnostus teidän kohdallanne riittää, syveneekö se molemmilla ihastumiseksi ja siitä rakastumiseksi ja rakastamiseksi.

Eikö se ole eri asia sitoutua seurustelemaan kuin tietää varmasti haluaako toisen kanssa elää loppuelämän?

Sitähän minä tässä yritän ymmärtää, että miten seurustelu eroaa tapailusta, kun en itse ole koskaan sopinut seurustelusta. Joka ikinen suhteeni on alkanut molemminpuolisesta kiinnostuksesta ja sitten on tutustuttu alkamalla viettää aikaa yhdessä. Siitä suhde on joko syventynyt tai sitten on huomattu, ettei sovita yhteen, ja erottu.

Eihän se seurustelu-sanan käyttäminen millään tavalla sido ihmisiä yhteen yhtään sen enempää kuin tapailu. Erota voi koska tahansa.

On siinä se ero, että kun tapaillaan ei ole tarpeen erota? Tapailu voi vain hiipua tai loppua itsestään? Seurustellessa taas erotaan, koska on myös jossain määrin päätetty olla yhdessä.

Olet siis siinä mielessä onnekas, että ajatuksesi ja asioiden eteneminen on tähän astisissa suhteissasi mennyt samoja ratoja sen toisen osapuolen kanssa. Toisinaan taas voi käydä niin, että itse kuvittelee olevansa tuossa suhteen syventymisvaiheessa ja saa selville, että se toinen osapuoli syventää suhdetta samalla kahden muunkin ihmisen kanssa. Sanoisin että suurin oikeasti sovittava asia jossain kohtaa on siis se, että pidättäydytäänkö muista suhteista kunnes toisin päätetään (=erotaan).

Jos taas on päätetty olla yhdessä, niin siinä vaiheessa on varmasti paljon eroa ihmisten ja rytmien kanssa. Toiset maalailevat tien suoraan avioliittoon ja samaan vanhainkotiin, toiset taas tykkäävät mennä rauhassa ja katsoa mihin asiat johtavat. Yksi oleellinen sitoutumisen vaihe on tietenkin myös se, jos aktiivisesti yhdessä sovitaan että tässä yritetään nyt olla loppuelämä. Se keskustelu usein johtaa naimisiinmenoon, yhteiseen asuntolainaan, lapsiin tai vastaaviin asioihin.

Minusta tämä on todella outoa. Minä tapailen aina yhtä kerrallaan ja niin myös tapaamani miehet. En tapaile esimerkiksi kolmea yhtä aikaa ja sekstaile kaikkien kanssa. Jos tapailu loppuu, niin saatan jonkun ajan päästä taas löytää toisen tapailtavaksi ja katsia tuleeko suhdetta. Minusta omituista tämä että tapaillaan ja se tarkoittaa sitä että voi sekstailla kenen kanssa vaan. En ole ikinä kuullut tuollaisesta, minusta ne on ennemmin yhdenyön juttuja tai fwb.

Vierailija kirjoitti:

hmmm kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No nyt selvisi, miksi ihmiset eroavat. Jos kahden kuukauden jälkeen pitäisi sitoutua ja tietää onko ihminen oikea.. me katseltiin kolmisen vuotta, tunnustellen, kokeillen muita suhteita. Kunnes selvisi, että olemme erottamattomat. Aviossa oltu yli 30 vuotta, yhä rakastuneita.

kolme vuotta olitte tavallaan yhdessä mutta samalla kokeillen ja pannen muita? miksei minun nainen hyväksy...

Miksi haluaisit, että panisitte muitakin? Etsi nainen, joka haluaa avoimen suhteen.

Ihmettelin vaan kun monet täällä tapailee kuukausia tai jopa vuosia ja panevat muita samalla. Itse olen tapaillut vain yhtä kerrallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä parin kuukauden tapailun jälkeen pitäisi jo olla käsitys siitä, halutaanko seurustella. Eli ei nyt ainakaan tapailla enää muita. 

Jotkut kommentoijat tuntuvat pitävän seurustelua jonain suurenkin mittaluokan sitoumuksena, jota varten pitää miettiä ja tuumailla kuukausikaupalla :D Seurustelu on seurustelua, ei se nyt kuitenkaan ole avioliiton tasoinen sitoumus, vaan seurustelun voi lopettaa, jos siltä alkaa tuntua. 

Samaa mieltä kanssasi, muilla taitaa olla joku oma määritelmä seurustelulle.

Täällä kolmas samaa mieltä. Ei seurustelu tarkoita avo- tai avioliittoa vaan sitoutumista olemaan vain yhden ihmisen kanssa. Jos kuukausikaupalla pitää tuumailla, on joko sitoutumiskammoinen tai kyseinen mahdollinen kumppani ei vaan sytytä ja jahkailija roikkuu mukana, kun ei uskalla puhua suoraan.

Mielestäni se tarkoittaa tuon lisäksi sitoutumista siihen, että toimii aktiivisesti suhdetta rakentaen eikä vaan odottele suhteen rakentuvan tyhjästä. Avointa keskustelua ja henkisen ja tunnesiteen kasvattamista. Eli sitoutuu panostamaan suhteeseen.

Mä voin suoraan sanoa, että kahden kuukauden tuntemisen jälkeen mä en pystyisi vielä sanomaan, haluanko toimia aktiivisesti suhdetta rakentaen. Mun täytyy tietää toisesta enemmän kuin vain se, mitä kahdessa kuukaudessa on tullut esille. Kirjoitin jo aiemmin, että mulle on tärkeää esimerkiksi se, millainen toinen on alkoholin vaikutuksen alaisena. Onko hauska seuramies vai muuttuuko riidanhaastajaksi tms. Tai miten ylipäätään käyttää alkoholia eli juoko yhden tai kaksi vai onko tapana vetää perseet olalle. Samoin mulle on tärkeää se, miten erimielisyydet ratkaistaan. Osaako keskustella rakentavasti, korottaako ääntään ja alkaa riitelemään vai harrastaako kenties mykkäkoulua. 

MInä olen suhteenrakentajaihminen enkä todellakaan tarkoita mitään, että tarvitsisi sopia missä asutaan tai miettiä tulevaisuutta vaan se, että toimii RAKENTAVASTI sen suhteen suhteen. Mutta jotkut ilmeisesti vaan sitten haluaa hengailla sen toisen kanssa. Mulla on sitä varten jo olemassaolevat ystävät, joiden seura on hyvää ja mulle sopivaa ja laadukasta. 

No mulla taas on sellaisia turn offeja (kuten riidanhaluisuus alkoholia nautittua tai ylipäätään humalatilaan asti juominen sekä erimielisyyksien ratkominen ääntä korottaen riitelemällä tai mykkäkoulu), että en ala rakentamaan yhtään mitään ennenkuin tällaiset asiat toisesta ovat selvinneet. Ja se ei riitä, että ihastumisvaiheessa toinen sanoo toimivansa tietyllä tavalla. Mun pitää nähdä se käytännössä. Tästä syystä tarvitsen kohtuullisen pitkän tutustumisajan. 

Sepä siinä on, ettei se riidanhaluisuus alkoholin nauttimisen myötä esiinny suhteen alussa. Silloin söpöstellään, katsotaan leffoja ja käydään tapahtumissa. Se voi ilmetä vasta muutaman vuoden jälkeen, kun aletaan jo olla niin tuttavallsia ja pidetään toista jo kiinnittyneenä ja kiintyneenä. 

Ja esim. myöhemmin voi paljastua sellainenkin piirre, että kumppani alkaa humalassa jopa ahdistella toisia seksuaalisesti. Se voi tulla ilmi vaikka kymmenen vuoden päästä, jos koskaan.

hmmm kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No nyt selvisi, miksi ihmiset eroavat. Jos kahden kuukauden jälkeen pitäisi sitoutua ja tietää onko ihminen oikea.. me katseltiin kolmisen vuotta, tunnustellen, kokeillen muita suhteita. Kunnes selvisi, että olemme erottamattomat. Aviossa oltu yli 30 vuotta, yhä rakastuneita.

kolme vuotta olitte tavallaan yhdessä mutta samalla kokeillen ja pannen muita? miksei minun nainen hyväksy...

Sinä! Kerran jäit kiinni tuosta ajattelusta, että sulla on "minun nainen" ja silti haluaisit paneskella muita, niin mitä? Itse olen ainakin useamman kerran pitkässä suhteessa huomannut, että kun opin tuntemaan miehen ja mistä hän pitää ja mikä hänelle toimii, niin vasta sitten saan hänet hoideltua siten, että hän itsekin yllättyy. Miksi jopa hyvässä parisuhteessa, jossa sulla on "minun oma nainen", haluaisit mieluummin jotain satunnaista, keskinkertaista perusseksiä sellaisen ihmisen kanssa, joka ei tiedä, mistä sinä tykkäät?

Ja minulla on jo kokemusta useammasta miehestä ja he ovat kaikki tykänneet ihan erilaisesta käsittelystä. Eli ei ole mitään universaalia, mistä kaikki tykkää, vaan parasta se on sellaisen kanssa, joka tietää, mistä just sinä tykkäät.

Onko tämä tapailu siis jotain että nainen vaikka käy miehen luona, jutellaan, pannaan juodaan kahvit. Muutaman päivän päästä tavataan taas ja jatketaan vaikka pari viikkoa. Sitten parin päivän päästä löytyy baarista hyvä pano, joka jää yhdenyönjutuksi. Sitten tinderistä löytyy kivanoloinen mies, tavataan, käydään kävelyllä, ei olekaan kemiaa. No samana iltana kirjoitellaan tuolle ekalle miehelle kunnes komeampi tulee tinderissä vastaan, mies kutsuu ravintolaan, sieltä panemaan kotia. Eka mies kysyy miksi etäinen, nainen sanoo no ollut työkiireitä. Tätä jatkuu vaikka puoli vuotta, sitten nainen sanoo että ei haluakaan enää tavata ekaa miestä ja mies luulee että seurustellaan ja tullut ero kun tavattu kymmeniä kertoja ja pantu vielä enemmän. Mikä pointti? Tuo ei ole tapailua, se on friends with benefits suhde. Tapailu käsittääkseni on kun tavataan yhtä henkilöä kerrallaan ja sitten tulee vaihe että joko ei jatketa tai seurustellaan. Vai voiko tätä ns. tapailua jatkaa kuukausia ja vuosia ja samalla pyörittää kymmeniä muita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä tulee esille sukupuolten erot mies kun tarkoittaa tapailulla sitä että tutustutaan tuntemattomaan mutta nainen ei suostu tapailemaan ellei tunne jo miestä jotain kautta

Nainen kyllä suostuu tapailemaan, kunhan se ei tarkoita seksiä, ellei nainen halua harrastaa irtoseksiä - osa haluaa, osa ei. 

Tällä palstalla saa kyllä ristiriitaisia viestejä. Useissa muissa keskusteluissa on tullut esille että nainen ei suostu tapailemaan ellei tunne tai tiedä miehestä jotain entuudestaan.

Voitko ihan rehellisesti sanoa että suostuisit aloittamaan tapailun miehen kanssa josta tiedät hädin tuskin nimen?

Sivusta huutelen, tapailussahan on alla yleensä yhdet treffit, ja niiden perusteella kyllä jo tutustuu jonkin verran. Itse pystyn helposti jo ensimmäisten treffien jälkeen tekemään päätöksen, haluanko tapailla vai ei. Ja ensimmäisille treffeille voin hyvin mennä tuntemattoman kanssa, jos vaikuttaa potentiaaliselta, mutta yhdet treffit eivät vielä ole tapailua. Selkiyttiköhän yhtään?

Samoilla linjoilla. Lisään tähän omalta kohdaltani (edes kaikki ystäväni eivät toimi näin) vielä sen, että itse olen kyllä selvittänyt tyypin sukunimen ja tehnyt google-haun ja tsekannut LinkedIn-profiilin ennen tapaamista. Ja siis selvittänyt tarkoittaa, että tieto etunimen ja duunin perusteella on ollut helposti varmistettavissa tai olen sen mieheltä itseltään suoraan kysynyt. Eli mihinkään kovin kummoisiin salapoliisitoimenpiteisiin en tietenkään vaivaudu, mutten myöskään suostu treffeille, jos ei mies ole aidosti omalla nimellään liikenteessä. Yhteiset tutut on toki plussaa.

Sinun ja muidenkin kommenttien perusteella voi sanoa että mies tutustuu tapailemalla ja nainen suostuu tapailemaan vasta kun on tutustunut mieheen etukäteen jollain tasolla. Tätä juuri tarkoitin sukupuolten erolla. Tapailu miehelle (ainakin itselle, sukulaisille ja ystävä piirille) tarkoittaa tutustumista millainen nainen on ennen kun miettii edes treffailua ja parisuhdetta ja ymmärsinkö väärin kun tajusin että nainen tapailee kun on jo tutustunut ja tehnyt päätöksen parisuhteen rakentamisesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä parin kuukauden tapailun jälkeen pitäisi jo olla käsitys siitä, halutaanko seurustella. Eli ei nyt ainakaan tapailla enää muita. 

Jotkut kommentoijat tuntuvat pitävän seurustelua jonain suurenkin mittaluokan sitoumuksena, jota varten pitää miettiä ja tuumailla kuukausikaupalla :D Seurustelu on seurustelua, ei se nyt kuitenkaan ole avioliiton tasoinen sitoumus, vaan seurustelun voi lopettaa, jos siltä alkaa tuntua. 

Samaa mieltä kanssasi, muilla taitaa olla joku oma määritelmä seurustelulle.

Täällä kolmas samaa mieltä. Ei seurustelu tarkoita avo- tai avioliittoa vaan sitoutumista olemaan vain yhden ihmisen kanssa. Jos kuukausikaupalla pitää tuumailla, on joko sitoutumiskammoinen tai kyseinen mahdollinen kumppani ei vaan sytytä ja jahkailija roikkuu mukana, kun ei uskalla puhua suoraan.

Mielestäni se tarkoittaa tuon lisäksi sitoutumista siihen, että toimii aktiivisesti suhdetta rakentaen eikä vaan odottele suhteen rakentuvan tyhjästä. Avointa keskustelua ja henkisen ja tunnesiteen kasvattamista. Eli sitoutuu panostamaan suhteeseen.

Mä voin suoraan sanoa, että kahden kuukauden tuntemisen jälkeen mä en pystyisi vielä sanomaan, haluanko toimia aktiivisesti suhdetta rakentaen. Mun täytyy tietää toisesta enemmän kuin vain se, mitä kahdessa kuukaudessa on tullut esille. Kirjoitin jo aiemmin, että mulle on tärkeää esimerkiksi se, millainen toinen on alkoholin vaikutuksen alaisena. Onko hauska seuramies vai muuttuuko riidanhaastajaksi tms. Tai miten ylipäätään käyttää alkoholia eli juoko yhden tai kaksi vai onko tapana vetää perseet olalle. Samoin mulle on tärkeää se, miten erimielisyydet ratkaistaan. Osaako keskustella rakentavasti, korottaako ääntään ja alkaa riitelemään vai harrastaako kenties mykkäkoulua. 

MInä olen suhteenrakentajaihminen enkä todellakaan tarkoita mitään, että tarvitsisi sopia missä asutaan tai miettiä tulevaisuutta vaan se, että toimii RAKENTAVASTI sen suhteen suhteen. Mutta jotkut ilmeisesti vaan sitten haluaa hengailla sen toisen kanssa. Mulla on sitä varten jo olemassaolevat ystävät, joiden seura on hyvää ja mulle sopivaa ja laadukasta. 

No mulla taas on sellaisia turn offeja (kuten riidanhaluisuus alkoholia nautittua tai ylipäätään humalatilaan asti juominen sekä erimielisyyksien ratkominen ääntä korottaen riitelemällä tai mykkäkoulu), että en ala rakentamaan yhtään mitään ennenkuin tällaiset asiat toisesta ovat selvinneet. Ja se ei riitä, että ihastumisvaiheessa toinen sanoo toimivansa tietyllä tavalla. Mun pitää nähdä se käytännössä. Tästä syystä tarvitsen kohtuullisen pitkän tutustumisajan. 

Sepä siinä on, ettei se riidanhaluisuus alkoholin nauttimisen myötä esiinny suhteen alussa. Silloin söpöstellään, katsotaan leffoja ja käydään tapahtumissa. Se voi ilmetä vasta muutaman vuoden jälkeen, kun aletaan jo olla niin tuttavallsia ja pidetään toista jo kiinnittyneenä ja kiintyneenä. 

Ja esim. myöhemmin voi paljastua sellainenkin piirre, että kumppani alkaa humalassa jopa ahdistella toisia seksuaalisesti. Se voi tulla ilmi vaikka kymmenen vuoden päästä, jos koskaan.

Nimenomaan mulla pitää olla söpöstelyvaihe ensin ohi ennenkuin suunnittelen mitään vakavampaa. Toki, jos seurustelulla tarkoitetaankin ainoastaan sitä, ettei tapailla enää muita, niin siinä tapauksessa voin "seurustella" jo aika piankin tutustumisen jälkeen. Mutta mitään en ala rakentamaan vaan mulle riittää ihan se tutustuminen ja "hengailu" varsin pitkään. Olen tavannut miehiä, jotka ovat olleet suunnilleen valmiita lyömään hynttyyt yhteen, vaikka eivät ole kertaakaan vielä  nähneet mua edes huonolla tuulella saati sitten vihaisena. 

Juu ja ei. Pari kuukautta on periaatteet lyhyt aika eli ei sillon kukaan osaa sanoa voiko suhde edetä avioliittolaki yms asti. Tämä nyt siis varsinkin, jos joku ihan uusi tuttavuus vaikka tinderistä. Eikä sellaista perus normaalit ihmiset edes odota, että heti etsitään kirkko ja yhteinen hautapaikka.

Mutta itse kyllä ajattelen niin, että parin kuukauden kohdalla pitäs tietää onko suhteesta mihinkään eli onko halua olla vain ja ainoastaan sen yhden ihmisen kanssa ja tutustua paremmin. Vai onko pelkkä panosuhde tai ei mitään tulevaisuutta suhde. Tuollaiset "miksi pitäisi määritellä suhdestatus" tarkottaa yleensä sitä, että se toinen osapuoli ei ole oikein ihastunut eikä halua sitoutua millään tavalla vaan haluaa pitää kaikki mahdollisuudet auki.

Itse jatkaisin kumppanin etsimistä muualta.

Nainen päätyi Tinder-komistuksen panorinkiin, ketju numero 10 986.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapailumieheni tapailee naista jolla on mökki Ylläksellä. Luulen että pitää tän naisen tosi monta talvea just sen mökin takia.

Naisen vanhemmat on maanviljelijöitä ja tää mies erittäin kokoomuslainen, halveksii kaikkea maaseutuun liittyvää ja kouluttamattomia ihmisiä, kuten maanviljelijät. Omat vanhemmat akateemisia.

Tapailumiehenne siis pyörittää useampaa naista. Ei varmasti halveksi teitä yhtään. Miksi alennut tuohon?

Mulle on ihan sama. Pyöritän itsekin useampaa miestä enkä aio vakiintua kenenkään kanssa. Testeissä käyn säännöllisesti ja kortsut on keksitty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä tulee esille sukupuolten erot mies kun tarkoittaa tapailulla sitä että tutustutaan tuntemattomaan mutta nainen ei suostu tapailemaan ellei tunne jo miestä jotain kautta

Nainen kyllä suostuu tapailemaan, kunhan se ei tarkoita seksiä, ellei nainen halua harrastaa irtoseksiä - osa haluaa, osa ei. 

Tällä palstalla saa kyllä ristiriitaisia viestejä. Useissa muissa keskusteluissa on tullut esille että nainen ei suostu tapailemaan ellei tunne tai tiedä miehestä jotain entuudestaan.

Voitko ihan rehellisesti sanoa että suostuisit aloittamaan tapailun miehen kanssa josta tiedät hädin tuskin nimen?

Sivusta huutelen, tapailussahan on alla yleensä yhdet treffit, ja niiden perusteella kyllä jo tutustuu jonkin verran. Itse pystyn helposti jo ensimmäisten treffien jälkeen tekemään päätöksen, haluanko tapailla vai ei. Ja ensimmäisille treffeille voin hyvin mennä tuntemattoman kanssa, jos vaikuttaa potentiaaliselta, mutta yhdet treffit eivät vielä ole tapailua. Selkiyttiköhän yhtään?

Samoilla linjoilla. Lisään tähän omalta kohdaltani (edes kaikki ystäväni eivät toimi näin) vielä sen, että itse olen kyllä selvittänyt tyypin sukunimen ja tehnyt google-haun ja tsekannut LinkedIn-profiilin ennen tapaamista. Ja siis selvittänyt tarkoittaa, että tieto etunimen ja duunin perusteella on ollut helposti varmistettavissa tai olen sen mieheltä itseltään suoraan kysynyt. Eli mihinkään kovin kummoisiin salapoliisitoimenpiteisiin en tietenkään vaivaudu, mutten myöskään suostu treffeille, jos ei mies ole aidosti omalla nimellään liikenteessä. Yhteiset tutut on toki plussaa.

Sinun ja muidenkin kommenttien perusteella voi sanoa että mies tutustuu tapailemalla ja nainen suostuu tapailemaan vasta kun on tutustunut mieheen etukäteen jollain tasolla. Tätä juuri tarkoitin sukupuolten erolla. Tapailu miehelle (ainakin itselle, sukulaisille ja ystävä piirille) tarkoittaa tutustumista millainen nainen on ennen kun miettii edes treffailua ja parisuhdetta ja ymmärsinkö väärin kun tajusin että nainen tapailee kun on jo tutustunut ja tehnyt päätöksen parisuhteen rakentamisesta?

En tietenkään tee mitään päätöstä parisuhteen rakentamisesta ennen kuin olen tapaillut miestä. Livenä pitää olla kemiaa ja sitä ei edes voi etukäteen tunnustella. Sille en vaan anna mahdollisuutta, jos ei perusspeksit kohtaa. Mutta sen verran ronkeli olen, että jos jonkun miehen otan toisille treffeille, niin hän on jo todella vahvoilla ja olen kuta kuinkin valmis sitoutumaan rakentamaan tulevaisuutta hänen kanssaan. Sitoutumisella toki tarkoitan vain sitä, etten sillä hetkellä katsele muita.

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko jo päästänyt miehen nytkyttämään päälläsi ja laskemaan rasvat sisään?

Se voisi vahvistaa suhdettanne haluamaasi suuntaan.

Ai että ihan oikeen kaksi kuukautta? Vau...

Vierailija kirjoitti:

Nainen päätyi Tinder-komistuksen panorinkiin, ketju numero 10 986.

En vaan tajua, miksi sinne pitää huijata nekin naiset, jotka eivät sinne halua, kun niitä halukkaitakin kuitenkin on. 

Ei tuosta sitten mitään tule, jos ei parissa kuukaudessa ota mitään selvää missä mennään vai mennäänkö. Liiallinen jahkailu johtaa vain epävarmaan limbo-tilaan, jossa ei edetä, tai sitten toisella osapuolella on jo selvää, ettei homma toimi mutta hän ei vain saa sitä sanotuksi.

Meillä oli homma selvää nopeasti, alle 4kk sisällä tuli yhteenmuutto, siitä 4kk päästä häät ja yhteisiä aviovuosia vajaa vuosikymmen. Napero täydentää perhettä.

Sitä ennen minulla oli aiemmassa suhteessa tuollaista juupas-eipäs-jahkailua jonkin aikaa, ja siinä oli lopulta aika selvää, ettei homma toimi. Eikä toiminutkaan.

Miehet jotka tapailee useampaa samanaikaisesti vertailee naisia aika avoimesti toisiinsa ja kertoo toisten intiimiasioista.

Esim mitä hedelmiä Lontoon-reissulla tuli työnnettyä minnekin (lähes reaaliaikaista raporttia), kuka oli aivan liian aloitteellinen seksissä, kenellä on Satisfyer käytössä ja miten se tuli, kenellä puolestaan huono intiimihygienia jne.

Tietysti vähän huvittavaakin ja ei sillä miehellä toisaalta mitään vaitiolovelvollisuutta asioista ole.