"Maksaisin mitä tahansa että saisin viettää elämäni 70 tai 80-luvulla enkä tässä rappeutuneessa digimaailmassa. Töitä oli oikeasti enemmän. ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin ysärillä lapsi ja lapsuuteni aikana aloitti mm. Nelonen näyttää ohjelmia. Muistan lapsuuden VHS-kasetit ja miten tosiaan käytiin kirjastossa lainaamassa kirjoja.

Vaikka se oli kivaa aikaa niin en tiedä haluaisinko samaa takaisin. Pidän teknologiasta, älypuhelimista, netistä, siitä kun on kaikenlaista saatavilla.

Elin juuri sen ajan kun teeveen katselu vaihtui pikkuhiljaa tietokoneisiin ja tuli kaikenlaisia pelikonsoleita. Nykyään on varaa mistä valita, mutta kyllä ulos pääsee lenkille myös ja aamubussissa matkalla töihin voi katsella ulos.

Työelämä on ehkä hektisempää, mutta sielläkään eivät asiat ole NIIN paljoa muuttuneet kuin jotkut haluavat väittää. Ei ainakaan kaikilla aloilla. Suorittavaa työtä saa ainakin edelleen suht helposti jos jaksaa tehdä.

Ja tuota : Kyllä minusta ainakin nimenomaan suorittava työ ON hektistä työtä. (hektinen = rauhaton, levoton, kiireinen jne.) Tai sellaista työtä tehdessä ainakin tulee helposti rauhattomaksi muun muassa. Ja kyllähän esim.tehdastyössä on paljon sellaista työtä saatavilla, ja monella muullakin alalla, missä nk.oikea fyysinen työ on täysin taikka lähes automatisoitua ...

Hektisyys johtuu siitä, että kaikkea on tehostettu. 80-luvulla ihmiset vielä jaksoivat kulkea pyörällä töihin ja tehdä kotihommia työpäivän päätteeksi. 90-luvun laman aikaan tiputettiin puolet pois työelämästä ja tahti kiihtyi älyttömäksi.

Eiköhän sitä lainaa tuputettu ihmisille aivan tahallaan että eliitti pääsi realisoimaan omaisuudet pilkkahintaan. Sitä oikeasti tuputettiin.

Vierailija kirjoitti:

Ei sieltä nyt kaikkea kaipaa. Ehkä 90-luku oli sellaista parasta aikaa koskaan olla Suomalainen teini. Silloin maa oikeasti vapautui. Palkat oli oikeasti jonkinlaisessa balanssissa kulutason kanssa. Oli helppo opiskella ja interreilata. Nokia nosti Suomea. Silloin oli ainoa aika, kun Suomessa tunsi olevansa VAPAA.

Nykyajassa kuitenkin eniten huolettaa lapset. Itse muistan 80-luvun lapsuuden kun oltiin aina ulkona ja joka paikka oli täynnä ikätovereita. Oikeasti leikittiin, puhuttiin, mielikuvitus oli rajatonta.

Mitä nykyisin on? Puhelin? Kaikki tuijottaa puhelinta apaattisena hiljaisena ja yksinäisenä. Kuinka nämä koskaan voisivat pariutua? Sosiaaliset taidot on kuin pesukoneella. Ei sitä voi oppia näpsyttelemällä jotain viestejä.

Nykyisin Suomi on kuin jokin hirveä diktatuuri, joka helv asia on jotenkin motkotettu valtion tai eu:n toimesta ja täällä vielä haukutaan venäjää ja kiinaa, vaikka tämä omakaan diktatuuri yhtään häpeä. Neukkulan kopio.

Poliittiset tahot on tuhonnut koko maasta ihan kaiken. Eikä siitä käärmelaumasta tunnu olevan vaihtoehtoja millään ilveellä. Oikeita valtiomiehiä, jotka oikeasti ajattelee Suomen parasta ja varsinkaan Suomen kansan parasta ei löydy koko arkadianmäeltä. Ihan se ja sama vaikka lanaisi koko talon sieltä maan tasalle.

Mikä hiton idea se on, että kuka tahansa voi lampsia rajan yli ja yhdellä ainoalla sanalla on jotenkin päätetty, että minä veronmaksaja alan sitä elättämään? Nyt sitten venäläisiä. Mihin me tarvitaan puolustusvoimia, rajavartiostoa tai sitä hiivatin natoa jos tämän maan voi valloittaa vain kävelemällä rajan yli? Oletteko ihan oikeasti tosissanne? On kyllä aikamme eletty, että täällä vihollista ruokitaan. Mutta siihen tämä tulee tuhoutumaan ja täysin ansaitusti. Tyhmyyteen.

Tää on niin totta. Me 70-luvun lapset totuttiin Urkkiin, joka hoiti hommat Suomen kansan parhaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei sieltä nyt kaikkea kaipaa. Ehkä 90-luku oli sellaista parasta aikaa koskaan olla Suomalainen teini. Silloin maa oikeasti vapautui. Palkat oli oikeasti jonkinlaisessa balanssissa kulutason kanssa. Oli helppo opiskella ja interreilata. Nokia nosti Suomea. Silloin oli ainoa aika, kun Suomessa tunsi olevansa VAPAA.

Nykyajassa kuitenkin eniten huolettaa lapset. Itse muistan 80-luvun lapsuuden kun oltiin aina ulkona ja joka paikka oli täynnä ikätovereita. Oikeasti leikittiin, puhuttiin, mielikuvitus oli rajatonta.

Mitä nykyisin on? Puhelin? Kaikki tuijottaa puhelinta apaattisena hiljaisena ja yksinäisenä. Kuinka nämä koskaan voisivat pariutua? Sosiaaliset taidot on kuin pesukoneella. Ei sitä voi oppia näpsyttelemällä jotain viestejä.

Nykyisin Suomi on kuin jokin hirveä diktatuuri, joka helv asia on jotenkin motkotettu valtion tai eu:n toimesta ja täällä vielä haukutaan venäjää ja kiinaa, vaikka tämä omakaan diktatuuri yhtään häpeä. Neukkulan kopio.

Poliittiset tahot on tuhonnut koko maasta ihan kaiken. Eikä siitä käärmelaumasta tunnu olevan vaihtoehtoja millään ilveellä. Oikeita valtiomiehiä, jotka oikeasti ajattelee Suomen parasta ja varsinkaan Suomen kansan parasta ei löydy koko arkadianmäeltä. Ihan se ja sama vaikka lanaisi koko talon sieltä maan tasalle.

Mikä hiton idea se on, että kuka tahansa voi lampsia rajan yli ja yhdellä ainoalla sanalla on jotenkin päätetty, että minä veronmaksaja alan sitä elättämään? Nyt sitten venäläisiä. Mihin me tarvitaan puolustusvoimia, rajavartiostoa tai sitä hiivatin natoa jos tämän maan voi valloittaa vain kävelemällä rajan yli? Oletteko ihan oikeasti tosissanne? On kyllä aikamme eletty, että täällä vihollista ruokitaan. Mutta siihen tämä tulee tuhoutumaan ja täysin ansaitusti. Tyhmyyteen.

Eivät päättäjät tyhmiä ole vaan korruptoituneita. Usko huviksesi siellä totellaan pankkieliitin käskyjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut, ei. Eikä päässyt kauppaan iltaisin ja jopa yöllä, ei voinut woltata ruokaa kotiin.

Siinä olisikin hyvä formaatti reality-show'lle, että otettaisiin muutama tuollainen nuori ja laitettaisiin heidät elämään 1970-luvun elämää. En usko, että kestäisivät montaa päivää. Toisaalta sitä olisi vaikea toteuttaa lyhyessä ajassa, koska ei sen aikaista kylmän sodan tunnelmaa ja ydinsodan pelkoa pystyisi synnyttämään vain sillä, että loisi "television", josta näkisi vain kyseisen aikakauden tv-ohjelmia ja uutisia. Eikä pystyisi laittamaan heitä asioimaan Kelassa, pankissa jne.

Mutta ajatuksena kiehtova. Olen aivan varma, että lainaamasi nuori ei pärjäisi ilman digiä ja 24/7 viihdettä + palveluja.

Elin nuoruuden noihin aikoihin ja oli parempi kuin nykyisillä. Oli silloinkin videopelit ja tarpeeksi tvohjelmaa oli myös videot, korvalappustereot. Menin jo 15 vuotiaana töihin.

Kasvoi nuoruutensa ilman somen vääristynyttä kuvaa ihmisistä. Kun kasvuiässä näki puolipukeisia ihmisiä, se tapahtui kunnallisessa uimahallissa, jossa oli kaiken kokoisia, näköisiä ja ikäisiä vartaloja. En yhtään ihmettele, että nuoret ei tiedä, miltä kuuluu näyttää, kun verrataan vääristyneisiin kuviin muista ihmisistä.

Sama. Normaaleja vartaloita näki esimerkiksi juhannuksena rantasaunassa, kun koko suku kokoontui yhteen. Sauna oli iso, ja koko suvun naiset/lapset saunoivat aina yhdessä. Oli pyöreämpää ja laihempaa variaatiota ihmisestä. Totuuden nimessä on kuitenkin mainittava, ettei 70-luvulla juurikaan edes ollut lihavia ihmisiä. Paitsi meidän ihana mummo. 😄 Silti hänkin ahersi ison maatalon töissä aamusta iltaan. Ruista oli ranteessa rutkasti.

Kiva että teillä oli rantasaunat. Meillä ei ollut edes mökkiä. Joskus oltiin vuokramökissä tai jonkun toisen mökillä.

Elämän tahti oli hitaampaa. Sitä mä kaipaan. Ei kauppaan tarvii päästä sunnuntaisin eikä mukaan tarvii kymmeniä tv-kanavia.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut, ei. Eikä päässyt kauppaan iltaisin ja jopa yöllä, ei voinut woltata ruokaa kotiin.

Siinä olisikin hyvä formaatti reality-show'lle, että otettaisiin muutama tuollainen nuori ja laitettaisiin heidät elämään 1970-luvun elämää. En usko, että kestäisivät montaa päivää. Toisaalta sitä olisi vaikea toteuttaa lyhyessä ajassa, koska ei sen aikaista kylmän sodan tunnelmaa ja ydinsodan pelkoa pystyisi synnyttämään vain sillä, että loisi "television", josta näkisi vain kyseisen aikakauden tv-ohjelmia ja uutisia. Eikä pystyisi laittamaan heitä asioimaan Kelassa, pankissa jne.

Mutta ajatuksena kiehtova. Olen aivan varma, että lainaamasi nuori ei pärjäisi ilman digiä ja 24/7 viihdettä + palveluja.

https://areena.yle.fi/1-4168735

Vierailija kirjoitti:

Niin ja twitterissä. Hauskuudesta ei kyllä voi puhua. Lähinnä se on riippuvuus. Kovin mielelläni lopettaisin kaiken somen kokonaan ja vauva menköön samaa kyytiä. Tyhmää tällaista jo lakkautetun lehden palstaa pitää. 70- ja 80-luvuilla olikin mahdoton trollata kun piti väkertää kirje yleisönosastoon ja odottaa viikkoja kuukausia että se julkaistaan eikä välttämättä julkaistu lainkaan.

Dear Eki

Vierailija kirjoitti:

Elämän tahti oli hitaampaa. Sitä mä kaipaan. Ei kauppaan tarvii päästä sunnuntaisin eikä mukaan tarvii kymmeniä tv-kanavia.

Mun tarvi käydä eilen kaupassa (sunnuntaina). Olen masentunut ja aina välillä on päiviä, että ei pääse edes sinne kauppaan. Lauantai oli sellainen päivä ja olisin ollut sunnuntain käytännössä syömättä, jos ei olisi kauppa ollut auki. Ihmisillä on monenlaisia elämäntilanteita.

Vierailija kirjoitti:

Teille jotka väheksytte viihdetarjontaa 1980-luvulla sanon että voi voi. Ettehän te voi käsittää miten huikeaa ja jännittävää kun musiikissa, muodissa, elokuvissa tuli jotain uutta. Musiikkivideotkin suuri ihme. Nykyään kaikki ideat käytetty loppuun eikä ole enää mitään missä jotain hohtoa.

Totta. 80-luvulla bändin laulajankin piti vielä osata laulaa oikeasti hyvin. Livekeikoilla ei korjattu soundia (lue nuotin vierestä laulamista), eikä varsinkaan soitettu playbäckkiä. Se olisi ollut noloa.

Vierailija kirjoitti:

Ei sieltä nyt kaikkea kaipaa. Ehkä 90-luku oli sellaista parasta aikaa koskaan olla Suomalainen teini. Silloin maa oikeasti vapautui. Palkat oli oikeasti jonkinlaisessa balanssissa kulutason kanssa. Oli helppo opiskella ja interreilata. Nokia nosti Suomea. Silloin oli ainoa aika, kun Suomessa tunsi olevansa VAPAA.

Nykyajassa kuitenkin eniten huolettaa lapset. Itse muistan 80-luvun lapsuuden kun oltiin aina ulkona ja joka paikka oli täynnä ikätovereita. Oikeasti leikittiin, puhuttiin, mielikuvitus oli rajatonta.

Mitä nykyisin on? Puhelin? Kaikki tuijottaa puhelinta apaattisena hiljaisena ja yksinäisenä. Kuinka nämä koskaan voisivat pariutua? Sosiaaliset taidot on kuin pesukoneella. Ei sitä voi oppia näpsyttelemällä jotain viestejä.

Nykyisin Suomi on kuin jokin hirveä diktatuuri, joka helv asia on jotenkin motkotettu valtion tai eu:n toimesta ja täällä vielä haukutaan venäjää ja kiinaa, vaikka tämä omakaan diktatuuri yhtään häpeä. Neukkulan kopio.

Poliittiset tahot on tuhonnut koko maasta ihan kaiken. Eikä siitä käärmelaumasta tunnu olevan vaihtoehtoja millään ilveellä. Oikeita valtiomiehiä, jotka oikeasti ajattelee Suomen parasta ja varsinkaan Suomen kansan parasta ei löydy koko arkadianmäeltä. Ihan se ja sama vaikka lanaisi koko talon sieltä maan tasalle.

Mikä hiton idea se on, että kuka tahansa voi lampsia rajan yli ja yhdellä ainoalla sanalla on jotenkin päätetty, että minä veronmaksaja alan sitä elättämään? Nyt sitten venäläisiä. Mihin me tarvitaan puolustusvoimia, rajavartiostoa tai sitä hiivatin natoa jos tämän maan voi valloittaa vain kävelemällä rajan yli? Oletteko ihan oikeasti tosissanne? On kyllä aikamme eletty, että täällä vihollista ruokitaan. Mutta siihen tämä tulee tuhoutumaan ja täysin ansaitusti. Tyhmyyteen.

Huomaan tekstissäsi yhden iso ristiriidan : Kerrot, että omassa teini-iässäsi maa oli vapaa kun Nokia nosti Suomea. Heti perässä kuitenkin mietit "miksi nykyään tuijotetaan puhelinta hiljaa ja apaattisena" ...

Hei kuule kyllä se puhelimeen tuijottelu alkoi siitä Nokian noususta tässä maassa. Tosin sitä en osaa sanoa, että missä vaiheessa se "hiljaa ja apaattisena" vaihe tuli, ja monesti juurikin kännyihin puhuessa ne sosiaaliset taidot tuntuu olevan isoimmillaan, parhaimmillaan ei ehkä olisi oikea sana ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut, ei. Eikä päässyt kauppaan iltaisin ja jopa yöllä, ei voinut woltata ruokaa kotiin.

Siinä olisikin hyvä formaatti reality-show'lle, että otettaisiin muutama tuollainen nuori ja laitettaisiin heidät elämään 1970-luvun elämää. En usko, että kestäisivät montaa päivää. Toisaalta sitä olisi vaikea toteuttaa lyhyessä ajassa, koska ei sen aikaista kylmän sodan tunnelmaa ja ydinsodan pelkoa pystyisi synnyttämään vain sillä, että loisi "television", josta näkisi vain kyseisen aikakauden tv-ohjelmia ja uutisia. Eikä pystyisi laittamaan heitä asioimaan Kelassa, pankissa jne.

Mutta ajatuksena kiehtova. Olen aivan varma, että lainaamasi nuori ei pärjäisi ilman digiä ja 24/7 viihdettä + palveluja.

Loistoidea! Mä olin teini 70-luvulla ja olisi tosi kiva nähdä, kun nää realityyn osallistujat haahuilisi kavereineen 20 asteen pakkasessa iltaisin kierrellen pitkin lähiötä, kun ei ollut kahviloita eikä kauppakeskuksia, mihin mennä lämmittelemään. 

Ja se kavereiden tapaaminen sovittaisiin, kun edellisen kerran nähdään tai soittamalla lankapuhelimella. Sen jälkeen ei olisi mitään mahdollisuutta kysellä, että "Mis oot" tai ilmoittaa, ettei pääsekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sieltä nyt kaikkea kaipaa. Ehkä 90-luku oli sellaista parasta aikaa koskaan olla Suomalainen teini. Silloin maa oikeasti vapautui. Palkat oli oikeasti jonkinlaisessa balanssissa kulutason kanssa. Oli helppo opiskella ja interreilata. Nokia nosti Suomea. Silloin oli ainoa aika, kun Suomessa tunsi olevansa VAPAA.

Nykyajassa kuitenkin eniten huolettaa lapset. Itse muistan 80-luvun lapsuuden kun oltiin aina ulkona ja joka paikka oli täynnä ikätovereita. Oikeasti leikittiin, puhuttiin, mielikuvitus oli rajatonta.

Mitä nykyisin on? Puhelin? Kaikki tuijottaa puhelinta apaattisena hiljaisena ja yksinäisenä. Kuinka nämä koskaan voisivat pariutua? Sosiaaliset taidot on kuin pesukoneella. Ei sitä voi oppia näpsyttelemällä jotain viestejä.

Nykyisin Suomi on kuin jokin hirveä diktatuuri, joka helv asia on jotenkin motkotettu valtion tai eu:n toimesta ja täällä vielä haukutaan venäjää ja kiinaa, vaikka tämä omakaan diktatuuri yhtään häpeä. Neukkulan kopio.

Poliittiset tahot on tuhonnut koko maasta ihan kaiken. Eikä siitä käärmelaumasta tunnu olevan vaihtoehtoja millään ilveellä. Oikeita valtiomiehiä, jotka oikeasti ajattelee Suomen parasta ja varsinkaan Suomen kansan parasta ei löydy koko arkadianmäeltä. Ihan se ja sama vaikka lanaisi koko talon sieltä maan tasalle.

Mikä hiton idea se on, että kuka tahansa voi lampsia rajan yli ja yhdellä ainoalla sanalla on jotenkin päätetty, että minä veronmaksaja alan sitä elättämään? Nyt sitten venäläisiä. Mihin me tarvitaan puolustusvoimia, rajavartiostoa tai sitä hiivatin natoa jos tämän maan voi valloittaa vain kävelemällä rajan yli? Oletteko ihan oikeasti tosissanne? On kyllä aikamme eletty, että täällä vihollista ruokitaan. Mutta siihen tämä tulee tuhoutumaan ja täysin ansaitusti. Tyhmyyteen.

Eivät päättäjät tyhmiä ole vaan korruptoituneita. Usko huviksesi siellä totellaan pankkieliitin käskyjä.

Siksi tuossa on tuo sana "käärme"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka aikana on omat murheensa.

Niinpä. Tässä ajassa on paljon hyvääkin. Se taas tekee asioista haastavaa, että kokemusmaailmat ovat paikoin revenneet. Maailmankuvat ja arvomaailmat. Kenen ehdoilla sitten mennään ja onko mahdollista vaihtaa tyylilajia kuinka usein? 

Nythän riittää hyvin, jos pääsee työn syrjään (minkä tahansa) ja kartuttaa siinä kokemusta. 

Itse koen duunarina olon huomattavasti kivemmaksi nyt kuin vaikka jokunen vuosikymmen sitten. Nyt kaikkea työtä arvostetaan. En sitten tiedä onko suurin muutos tapahtunut omien korvien välissä. Paskaduunipuheet kannattaa jättää omaan arvoonsa.

Pitääkö sitä työkokemusta saada siis siksi, että pääsisi jatkossa parempiin töihin?!

Siis mielestäni, tämäkin on aika erikoista nykyään, että itse työn hyöty ja merkitys ja tyydytys siitä, että tekee merkittävää (eikä vain "hienoa" ja hyväpalkkaista) työtä on monilta täysin kadonnut. Kaiketi se on kadonnut useastakin eri puolen syystä?

Eihän sillä pitäisi olla henkilökohtaisesti, eikä yhteiskunnan kannalta merkitystä, että millaista työtä tekee. Kunhan vain se itse työ on hyödyllistä työtä. Erikoista on se, että enää ei tosiaan arvosteta "tavallista työtekoa", jota ilman ei yhteiskunta kuitenkaan voi pyöriä koskaan. Tärkeä on olla muka hieno, menestyvä ja hyväpalkkainen, millään muulla ei ole joillekin merkitystä. Se on yksi suurimpia ongelmia kun koko yhteiskuntarakennetta ajattelee, että pitäisi olla jokin "designeri" tai vastaavaa, vaikka ajaisi paskaautoa pimeällä, niin se olisi silloin hieno ammatti jota pitäisi arvostaa yli muitten ... ja p**kan**jat ...

Designerin työ on vielä oikeasti hyödyllistä ja tuottavaa (olen tehnyt). Mutta entäs nämä kaikki pikkujohtajat ja konsultit? Täysin turhia ihmisiä, joille kuitenkin maksetaan kovaa palkkaa osaamattomuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut, ei. Eikä päässyt kauppaan iltaisin ja jopa yöllä, ei voinut woltata ruokaa kotiin.

Siinä olisikin hyvä formaatti reality-show'lle, että otettaisiin muutama tuollainen nuori ja laitettaisiin heidät elämään 1970-luvun elämää. En usko, että kestäisivät montaa päivää. Toisaalta sitä olisi vaikea toteuttaa lyhyessä ajassa, koska ei sen aikaista kylmän sodan tunnelmaa ja ydinsodan pelkoa pystyisi synnyttämään vain sillä, että loisi "television", josta näkisi vain kyseisen aikakauden tv-ohjelmia ja uutisia. Eikä pystyisi laittamaan heitä asioimaan Kelassa, pankissa jne.

Mutta ajatuksena kiehtova. Olen aivan varma, että lainaamasi nuori ei pärjäisi ilman digiä ja 24/7 viihdettä + palveluja.

Loistoidea! Mä olin teini 70-luvulla ja olisi tosi kiva nähdä, kun nää realityyn osallistujat haahuilisi kavereineen 20 asteen pakkasessa iltaisin kierrellen pitkin lähiötä, kun ei ollut kahviloita eikä kauppakeskuksia, mihin mennä lämmittelemään. 

Ja se kavereiden tapaaminen sovittaisiin, kun edellisen kerran nähdään tai soittamalla lankapuhelimella. Sen jälkeen ei olisi mitään mahdollisuutta kysellä, että "Mis oot" tai ilmoittaa, ettei pääsekään.

Tai sitten sovittiin koulussa tai kotimatkalla. Tai vaan ilmestyttiin naapurin oven taa. "Mää tulin nyt." "Saaks Sari olla mun kaa?"

Siis voi kauheeta, telkkarissa kolme kanavaa! Mulla ei ole nykyään televisiota ollenkaan. Hyvin riitti Pikku Kakkoset ja Ritari Ässät, Ruutuysi ja Karpo. Elämä oli kuitenkin rauhallisempaa, kun ei tullut uutisia ja yhteydenottoja joka tuutista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sieltä nyt kaikkea kaipaa. Ehkä 90-luku oli sellaista parasta aikaa koskaan olla Suomalainen teini. Silloin maa oikeasti vapautui. Palkat oli oikeasti jonkinlaisessa balanssissa kulutason kanssa. Oli helppo opiskella ja interreilata. Nokia nosti Suomea. Silloin oli ainoa aika, kun Suomessa tunsi olevansa VAPAA.

Nykyajassa kuitenkin eniten huolettaa lapset. Itse muistan 80-luvun lapsuuden kun oltiin aina ulkona ja joka paikka oli täynnä ikätovereita. Oikeasti leikittiin, puhuttiin, mielikuvitus oli rajatonta.

Mitä nykyisin on? Puhelin? Kaikki tuijottaa puhelinta apaattisena hiljaisena ja yksinäisenä. Kuinka nämä koskaan voisivat pariutua? Sosiaaliset taidot on kuin pesukoneella. Ei sitä voi oppia näpsyttelemällä jotain viestejä.

Nykyisin Suomi on kuin jokin hirveä diktatuuri, joka helv asia on jotenkin motkotettu valtion tai eu:n toimesta ja täällä vielä haukutaan venäjää ja kiinaa, vaikka tämä omakaan diktatuuri yhtään häpeä. Neukkulan kopio.

Poliittiset tahot on tuhonnut koko maasta ihan kaiken. Eikä siitä käärmelaumasta tunnu olevan vaihtoehtoja millään ilveellä. Oikeita valtiomiehiä, jotka oikeasti ajattelee Suomen parasta ja varsinkaan Suomen kansan parasta ei löydy koko arkadianmäeltä. Ihan se ja sama vaikka lanaisi koko talon sieltä maan tasalle.

Mikä hiton idea se on, että kuka tahansa voi lampsia rajan yli ja yhdellä ainoalla sanalla on jotenkin päätetty, että minä veronmaksaja alan sitä elättämään? Nyt sitten venäläisiä. Mihin me tarvitaan puolustusvoimia, rajavartiostoa tai sitä hiivatin natoa jos tämän maan voi valloittaa vain kävelemällä rajan yli? Oletteko ihan oikeasti tosissanne? On kyllä aikamme eletty, että täällä vihollista ruokitaan. Mutta siihen tämä tulee tuhoutumaan ja täysin ansaitusti. Tyhmyyteen.

Eivät päättäjät tyhmiä ole vaan korruptoituneita. Usko huviksesi siellä totellaan pankkieliitin käskyjä.

Mm.A-Studiota pitkään tehnyt Arvo Tuominenhan kertoili aikanaan dokumentissaan "Suomalainen korruptio" näistä asioista. Edelleenkin eduskunnassa on monia kansanedustajia, jotka on suuryritysten ostamia ja rahoittamia, ja ajavat siellä ensikädessä näitten rahoittajiensa etua ... Kaiken muun edellä ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut, ei. Eikä päässyt kauppaan iltaisin ja jopa yöllä, ei voinut woltata ruokaa kotiin.

Siinä olisikin hyvä formaatti reality-show'lle, että otettaisiin muutama tuollainen nuori ja laitettaisiin heidät elämään 1970-luvun elämää. En usko, että kestäisivät montaa päivää. Toisaalta sitä olisi vaikea toteuttaa lyhyessä ajassa, koska ei sen aikaista kylmän sodan tunnelmaa ja ydinsodan pelkoa pystyisi synnyttämään vain sillä, että loisi "television", josta näkisi vain kyseisen aikakauden tv-ohjelmia ja uutisia. Eikä pystyisi laittamaan heitä asioimaan Kelassa, pankissa jne.

Mutta ajatuksena kiehtova. Olen aivan varma, että lainaamasi nuori ei pärjäisi ilman digiä ja 24/7 viihdettä + palveluja.

Miksi pitää päästä keskellä yötä kauppaan? En ole missään vaiheessa ymmärtänyt sitä. Ennenkin tehtiin vuorotyötä, mutta silti kauppaostokset pystyi tehdä ihan normi aukioloaikojen puitteissa. Ei siellä kaupassa tartte ravata päivittäin.

Kauppojen aukioloa pitäisikin supistaa, edes 2000-luvun alun tilanteeseen. Sunnuntait ja muut pyhä- ja juhlapäivät ovat oikeasti juhla- ja lepopäiviä, ja kaikilla pitäisi olla oikeus saada viettää niitä sellaisina eikä samanlaisina arkipäivinä kuin muita päiviä. Lisäksi energiaa säästyisi, kun ei tarvitsisi pitää valaistusta ja ilmastointia liikkeissä päällä tai ainakaan samalla teholla kuin silloin, kun kaupassa on paljon ihmisiä. Bensaakin säästyisi, kun ihmiset joutuisivat vähentämään sunnuntaiajojaan. Tämä nykyinen 24/7/365-malli kuluttaa sekä ihmisiä että luonnonvaroja.

Vierailija kirjoitti:

Ei sieltä nyt kaikkea kaipaa. Ehkä 90-luku oli sellaista parasta aikaa koskaan olla Suomalainen teini. Silloin maa oikeasti vapautui. Palkat oli oikeasti jonkinlaisessa balanssissa kulutason kanssa. Oli helppo opiskella ja interreilata. Nokia nosti Suomea. Silloin oli ainoa aika, kun Suomessa tunsi olevansa VAPAA.

Nykyajassa kuitenkin eniten huolettaa lapset. Itse muistan 80-luvun lapsuuden kun oltiin aina ulkona ja joka paikka oli täynnä ikätovereita. Oikeasti leikittiin, puhuttiin, mielikuvitus oli rajatonta.

Mitä nykyisin on? Puhelin? Kaikki tuijottaa puhelinta apaattisena hiljaisena ja yksinäisenä. Kuinka nämä koskaan voisivat pariutua? Sosiaaliset taidot on kuin pesukoneella. Ei sitä voi oppia näpsyttelemällä jotain viestejä.

Nykyisin Suomi on kuin jokin hirveä diktatuuri, joka helv asia on jotenkin motkotettu valtion tai eu:n toimesta ja täällä vielä haukutaan venäjää ja kiinaa, vaikka tämä omakaan diktatuuri yhtään häpeä. Neukkulan kopio.

Poliittiset tahot on tuhonnut koko maasta ihan kaiken. Eikä siitä käärmelaumasta tunnu olevan vaihtoehtoja millään ilveellä. Oikeita valtiomiehiä, jotka oikeasti ajattelee Suomen parasta ja varsinkaan Suomen kansan parasta ei löydy koko arkadianmäeltä. Ihan se ja sama vaikka lanaisi koko talon sieltä maan tasalle.

Mikä hiton idea se on, että kuka tahansa voi lampsia rajan yli ja yhdellä ainoalla sanalla on jotenkin päätetty, että minä veronmaksaja alan sitä elättämään? Nyt sitten venäläisiä. Mihin me tarvitaan puolustusvoimia, rajavartiostoa tai sitä hiivatin natoa jos tämän maan voi valloittaa vain kävelemällä rajan yli? Oletteko ihan oikeasti tosissanne? On kyllä aikamme eletty, että täällä vihollista ruokitaan. Mutta siihen tämä tulee tuhoutumaan ja täysin ansaitusti. Tyhmyyteen.

Aika on kullannut muistot.

Tämä on jotenkin niin simppelin ihmisen viesti. "Kun minä olin nuori...". Eikä vähääkään tietoa mitä silloin oikeasti tapahtui.

Kuka silloin 90-luvulla oli oikea valtiomies?

Kirsikkana tietty nämä muut persuaatteet.

Onneksi nykynuoret eivät OIKEASTI tiedä miten upeaa oli elämä 70- ja 80-luvulla. Olisi heille liian kova paikka. Sen tajuamisen jälkeen vaikea jatkaa elämää tässä p*ska-maailmassa, yhteiskunnassa jossa lähes kaikki on kiellettyä. Joku historioitsijan alku kyllä voi eläytyä menneeseen aikaan ja käsittää sen hienouden, vapauden, hetkessä elämisen, ihmisten yksilöllisyyden...

Itse vaihtaisin 80-luvulle saman tien, enkä koskaan palaisi tähän aikaan, mistään hinnasta! Tämä aika olisi kauhukuva, josta kertoisin karmivia tarinoita lapsilleni.