"Maksaisin mitä tahansa että saisin viettää elämäni 70 tai 80-luvulla enkä tässä rappeutuneessa digimaailmassa. Töitä oli oikeasti enemmän. ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hinnat eivät olleet halvempia. Suomalaiset olivat nykyiseen verrattuna todella köyhiä.

Paitsi että siihen aikaan yhden työmiehen palkalla maksettiin oma tupa.

Kaikilla oli talot ja autot. Eihän ne mitään upeita olleet, mutta olivat omia.

Nuoret tuntuu kuvittelevan, että ollut joku ihmeellinen yltäkylläisyyden aika ja kaikilla oli kaikkea. En ymmärrä mistä tällainen luulo on tullut.

Nykyään on ihan mielettömän korkea elintaso verrattuna siihen mitä mun nuoruudessa oli. Olen nyt viidikymppinen eli aikuistunut kana-ajan Suomeen 90-luvulla. Kyllä se oli ankeaa aikaa. Nuorilla oli silloin tosi vähän rahaa. Nykyajan nuoret opiskelee ulkomailla ja ajaa mopoautolla kouluun. Kyllä on ajat muuttuneet.

Eli kana-ajan sentään vaan lama-ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hinnat eivät olleet halvempia. Suomalaiset olivat nykyiseen verrattuna todella köyhiä.

Paitsi että siihen aikaan yhden työmiehen palkalla maksettiin oma tupa.

Kaikilla oli talot ja autot. Eihän ne mitään upeita olleet, mutta olivat omia.

Ei olleet kaikilla. Kenen luulet uskovan tällaisia väitteitä?

80-luvulla suomalaisten elintaso oli kaikilla mittareilla alhaisempi kuin nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hinnat eivät olleet halvempia. Suomalaiset olivat nykyiseen verrattuna todella köyhiä.

Paitsi että siihen aikaan yhden työmiehen palkalla maksettiin oma tupa.

Kyllä vain. Ja se tarkoitti sitä, että syötiin keitettyjä perunoita, kaurapuuroa ja herkuttelupäivänä lauantaimakkaraa.

Yhden ihmisen vaatteet mahtuivat kaapissa yhdelle hyllylle.

Lomamatkoilla käytiin siellä minne omalla autolla pääsee, nukuttiin teltassa, syötiin eväitä, eikä menty maksullisiin kohteisiin.

Meillä ei syöty lauantaimakkaraa, mutta mun kaverin kotona syötiin lauantaimakkaravoileipiä ja juotiin  teetä. Sen verran useasti tuli myös syötyä heillä, että muistan... Meillä syötiin Balkaninmakkaraa. Niin ja hapankorppuja. Naapurinpoika hengasi aina meillä, kun meillä sai hapankorppuja, ja niillä kotona ei saanut. Ne söi aina ranskanleipää. Koko perhe söi aina samaa ruokaa, kellään ei ollut omia herkkuja. Mutta lapset syötettiin naapurissakin mukisematta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hinnat eivät olleet halvempia. Suomalaiset olivat nykyiseen verrattuna todella köyhiä.

Paitsi että siihen aikaan yhden työmiehen palkalla maksettiin oma tupa.

Kaikilla oli talot ja autot. Eihän ne mitään upeita olleet, mutta olivat omia.

Ei olleet kaikilla. Kenen luulet uskovan tällaisia väitteitä?

80-luvulla suomalaisten elintaso oli kaikilla mittareilla alhaisempi kuin nykyään.

Kaikilla jotka mä tunsin oli. Asuttiin kaupungin laidalla. Oltiin asuttu sitä ennen kerrostalossa. Kaikki pyrki niistä pois.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 70-luvulla verotus oli monesti kevyempää. Liikevaihto/ alv n. 19%vs nyt 24%. Palveluammateisteissä 0%. Kotiapulaisen sai palkata kuten työnantaja, ei 2 kertaista verotusta. Bensa jne. Vuokratulot oli kyllä palkkaverotettavaa. Tonttimaan hinnat sopivat vielä ammattilaisille.

Ja perheverotus salli vielä kotiäiditkin.

Kaffebulla kirjoitti:

Nuoret tuntuu kuvittelevan, että ollut joku ihmeellinen yltäkylläisyyden aika ja kaikilla oli kaikkea. En ymmärrä mistä tällainen luulo on tullut.

Nykyään on ihan mielettömän korkea elintaso verrattuna siihen mitä mun nuoruudessa oli. Olen nyt viidikymppinen eli aikuistunut kana-ajan Suomeen 90-luvulla. Kyllä se oli ankeaa aikaa. Nuorilla oli silloin tosi vähän rahaa. Nykyajan nuoret opiskelee ulkomailla ja ajaa mopoautolla kouluun. Kyllä on ajat muuttuneet.

Juuri näin. 80-luvulla nuorten ulkomaanmatkailun huippuhetki oli interrail, jota varten piti säästää rahaa ja silti tyhjä lompakko iski kesken matkan.

Siellä sitä hiki päässä istuttiin Keski-Euroopan asemilla ja rahdattiin rinkkaa paikasta toiseen. Nykyään nuoret lentelee tuosta vaan Aasiaan ja reilaamassa käy vain nuoruutta haikailevat ikäihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 70-luvulla verotus oli monesti kevyempää. Liikevaihto/ alv n. 19%vs nyt 24%. Palveluammateisteissä 0%. Kotiapulaisen sai palkata kuten työnantaja, ei 2 kertaista verotusta. Bensa jne. Vuokratulot oli kyllä palkkaverotettavaa. Tonttimaan hinnat sopivat vielä ammattilaisille.

Ja perheverotus salli vielä kotiäiditkin.

80-luvulla oli hyvin vähän kotiäitejä. Tänä siitä huolimatta, että kunnalliseen päivähoitoon pääsi vain pienituloiset ja yksityinen perhepäivähoito maksoi moninkertaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut, ei. Eikä päässyt kauppaan iltaisin ja jopa yöllä, ei voinut woltata ruokaa kotiin.

Siinä olisikin hyvä formaatti reality-show'lle, että otettaisiin muutama tuollainen nuori ja laitettaisiin heidät elämään 1970-luvun elämää. En usko, että kestäisivät montaa päivää. Toisaalta sitä olisi vaikea toteuttaa lyhyessä ajassa, koska ei sen aikaista kylmän sodan tunnelmaa ja ydinsodan pelkoa pystyisi synnyttämään vain sillä, että loisi "television", josta näkisi vain kyseisen aikakauden tv-ohjelmia ja uutisia. Eikä pystyisi laittamaan heitä asioimaan Kelassa, pankissa jne.

Mutta ajatuksena kiehtova. Olen aivan varma, että lainaamasi nuori ei pärjäisi ilman digiä ja 24/7 viihdettä + palveluja.

Elin nuoruuden noihin aikoihin ja oli parempi kuin nykyisillä. Oli silloinkin videopelit ja tarpeeksi tvohjelmaa oli myös videot, korvalappustereot. Menin jo 15 vuotiaana töihin.

Ei kaikilla nuorilla ollut videopelejä eikä korvalappustereoita, eivätkä päässeet kesätöihinkään. 

Ne kehuu menneitä vuosikymmeniä, jotka olivat etuoikeutettuja silloin. Eivät he jaksa muistella niitä luokkakavereitaan, joille meni huonosti (enkä nyt tarkoita mitään tarkkisluokkalaisia). 

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Nuoret tuntuu kuvittelevan, että ollut joku ihmeellinen yltäkylläisyyden aika ja kaikilla oli kaikkea. En ymmärrä mistä tällainen luulo on tullut.

Nykyään on ihan mielettömän korkea elintaso verrattuna siihen mitä mun nuoruudessa oli. Olen nyt viidikymppinen eli aikuistunut kana-ajan Suomeen 90-luvulla. Kyllä se oli ankeaa aikaa. Nuorilla oli silloin tosi vähän rahaa. Nykyajan nuoret opiskelee ulkomailla ja ajaa mopoautolla kouluun. Kyllä on ajat muuttuneet.

Juuri näin. 80-luvulla nuorten ulkomaanmatkailun huippuhetki oli interrail, jota varten piti säästää rahaa ja silti tyhjä lompakko iski kesken matkan.

Siellä sitä hiki päässä istuttiin Keski-Euroopan asemilla ja rahdattiin rinkkaa paikasta toiseen. Nykyään nuoret lentelee tuosta vaan Aasiaan ja reilaamassa käy vain nuoruutta haikailevat ikäihmiset.

Kyllä interrail oli todella suosittua vielä ennen koronaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut, ei. Eikä päässyt kauppaan iltaisin ja jopa yöllä, ei voinut woltata ruokaa kotiin.

Siinä olisikin hyvä formaatti reality-show'lle, että otettaisiin muutama tuollainen nuori ja laitettaisiin heidät elämään 1970-luvun elämää. En usko, että kestäisivät montaa päivää. Toisaalta sitä olisi vaikea toteuttaa lyhyessä ajassa, koska ei sen aikaista kylmän sodan tunnelmaa ja ydinsodan pelkoa pystyisi synnyttämään vain sillä, että loisi "television", josta näkisi vain kyseisen aikakauden tv-ohjelmia ja uutisia. Eikä pystyisi laittamaan heitä asioimaan Kelassa, pankissa jne.

Mutta ajatuksena kiehtova. Olen aivan varma, että lainaamasi nuori ei pärjäisi ilman digiä ja 24/7 viihdettä + palveluja.

Loistoidea! Mä olin teini 70-luvulla ja olisi tosi kiva nähdä, kun nää realityyn osallistujat haahuilisi kavereineen 20 asteen pakkasessa iltaisin kierrellen pitkin lähiötä, kun ei ollut kahviloita eikä kauppakeskuksia, mihin mennä lämmittelemään. 

Olihan niitä ostareita suuremmissa lähiöissä. Lähiöt rakennettiin silloin vielä idealla, että kylän keskuksessa piti olla vähintään kauppa ja postitoimisto. Eri asia, milloin ne olivat auki. Nyt oletetaan, että kaikilla on kuitenkin auto, jolla ajetaan 10 km lähimpään peltomarkettiin ostoksille.

Mä asuin silloin Vantaan Myyrmäessä ja varsinaista ostaria ei ollut. Esim apteekki oli ihan eri puolella lähiötä kuin Posti. Ruokakauppoja oli kolme ja ne kaikki kerrostalojen alakerroissa olevissa liiketiloissa. Myös pankit olivat kerrostalojen alakerroissa olevissa liiketiloissa. Kahviloita ei ollut, yksi keskikaljabaari oli matalassa liikerakennuksessa Postin vieressä. Kun Myyrmäen asema valmistui, sinne tuli apteekki, ravintola, lääkäriasema ja leffateatteri. Mutta ei silloinkaan sellaista paikkaa, missä olisi ollut mitään aulaa, jossa olisi voinut vain norkoilla kuten on nykyisin kauppakeskuksissa. Isomyyrikin rakennettiin vasta 1980-luvulla. 

Kerrostalojen alakerrassa olevasta kaupasta käytiin ostamassa karkkia, jos löydettiin rahaa jostain. Muistan vieläkin, kun keinun alta löytyi vaikka kuinka paljon kolikoita. Joku oli keinuessa tiputtanut ne sinne. Rahan suhteen oltiin jotenkin huolimattomampia, sitä löytyi usein. Talvella saattoi löytää jäätyneenä maasta. Eikä sen kolikon tarvinnut olla suuri, kun karkki oli niin halpaa. Kotoa ei saanut viikkorahaa, eikä karkkirahaa. Muistan kun jäin kiinni isän takintaskujen tyhjentämisestä, nekin oli aina täynnä kolikoita. Sitten taas jatkettiin pihalta ja kadulta etsimistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut, ei. Eikä päässyt kauppaan iltaisin ja jopa yöllä, ei voinut woltata ruokaa kotiin.

Siinä olisikin hyvä formaatti reality-show'lle, että otettaisiin muutama tuollainen nuori ja laitettaisiin heidät elämään 1970-luvun elämää. En usko, että kestäisivät montaa päivää. Toisaalta sitä olisi vaikea toteuttaa lyhyessä ajassa, koska ei sen aikaista kylmän sodan tunnelmaa ja ydinsodan pelkoa pystyisi synnyttämään vain sillä, että loisi "television", josta näkisi vain kyseisen aikakauden tv-ohjelmia ja uutisia. Eikä pystyisi laittamaan heitä asioimaan Kelassa, pankissa jne.

Mutta ajatuksena kiehtova. Olen aivan varma, että lainaamasi nuori ei pärjäisi ilman digiä ja 24/7 viihdettä + palveluja.

Elin nuoruuden noihin aikoihin ja oli parempi kuin nykyisillä. Oli silloinkin videopelit ja tarpeeksi tvohjelmaa oli myös videot, korvalappustereot. Menin jo 15 vuotiaana töihin.

Ei kaikilla nuorilla ollut videopelejä eikä korvalappustereoita, eivätkä päässeet kesätöihinkään. 

Ne kehuu menneitä vuosikymmeniä, jotka olivat etuoikeutettuja silloin. Eivät he jaksa muistella niitä luokkakavereitaan, joille meni huonosti (enkä nyt tarkoita mitään tarkkisluokkalaisia). 

80-luvulla kiusaaminen oli arkipäivää eikä sitä edes paheksuttu. Nuortenlehtien kirjeenvaihtoilmoituksissa luki että "rillipäät älköön vaivautuko". Merkkivaatteet oli kaikki kaikessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 70-luvulla verotus oli monesti kevyempää. Liikevaihto/ alv n. 19%vs nyt 24%. Palveluammateisteissä 0%. Kotiapulaisen sai palkata kuten työnantaja, ei 2 kertaista verotusta. Bensa jne. Vuokratulot oli kyllä palkkaverotettavaa. Tonttimaan hinnat sopivat vielä ammattilaisille.

Ja perheverotus salli vielä kotiäiditkin.

80-luvulla oli hyvin vähän kotiäitejä. Tänä siitä huolimatta, että kunnalliseen päivähoitoon pääsi vain pienituloiset ja yksityinen perhepäivähoito maksoi moninkertaisesti.

70-luvulla oli vielä.

Ja rikkaimmilla oli piika kotona! Joku nuori tyttö pienellä palkalla, hoiti lapset ja teki ruuan kun äiti oli töissä.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen voi kokeilla 70- 80-luvun elämää.

Heittää kännykät ja tietokoneet pois.

Käy kaupassa vain ennen kuutta arkisin ja ennen kahta lauantaisin.

Ostaa talouskyljyksiä, joissa on mukana luu, rasvakerros ja jänteitä. Lauantaimakkarakin käy. Arkisin riittää keitetyt perunat ja ruskea kastike. Jos vähän parempaa haluaa, niin voi raastaa vaikka pokkanaa perunan viereen. Ruokajuomaksi maitoa.

Hoitaa viralliset asiat toimistoissa paikanpäällä. Myös pankkiasiat.

Katsoo vain yle areenan klassikko-lähetyksiä korkeintaan yhden ohjelman päivässä + uutiset ja sään.

Säästää vettä ja sähköä ja sammuttelee valoja.

Käy Ruotsissa ostamassa voita ja näkkileipää ja syö niitä seuraavat puoli vuotta.

Lisää vinkkejä voi katsoa YLE Areenan kyllä isä osaa sarjasta.

Tuo ei nyt ihan onnistu tänä päivänä. Etätyöaikana on pakko olla pelit ja vehkeet. Älypuhelin on pakko olla, koska vain siihen voin ladata alennushintaisen lippuni. Bussista ei voi edes ostaa lippua, joten pakko olla sovellus tai etukäteen ladattu matkakortti.  Kaikki pankki- ja Kela-asiat on hoidettava kotona tietokoneella. Oikeastaan mihinkään ei pääse paikan päälle enää. Ehkä ajanvarauksella, jos on tyytyväinen siihen, että aika on joskus viikkojen päähän.

Vettä ja sähköä on säästetty niin kauan kuin jaksan muistaa. Vai meinaatko, että istutaan pimeässä?

En usko, että Ruotsista on raahattu mitään elintarvikkeita, ellei ole sattunut asumaan jossain Kemissä. Kyllä perustuotteita on saanut ihan kotimaastakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Nuoret tuntuu kuvittelevan, että ollut joku ihmeellinen yltäkylläisyyden aika ja kaikilla oli kaikkea. En ymmärrä mistä tällainen luulo on tullut.

Nykyään on ihan mielettömän korkea elintaso verrattuna siihen mitä mun nuoruudessa oli. Olen nyt viidikymppinen eli aikuistunut kana-ajan Suomeen 90-luvulla. Kyllä se oli ankeaa aikaa. Nuorilla oli silloin tosi vähän rahaa. Nykyajan nuoret opiskelee ulkomailla ja ajaa mopoautolla kouluun. Kyllä on ajat muuttuneet.

Juuri näin. 80-luvulla nuorten ulkomaanmatkailun huippuhetki oli interrail, jota varten piti säästää rahaa ja silti tyhjä lompakko iski kesken matkan.

Siellä sitä hiki päässä istuttiin Keski-Euroopan asemilla ja rahdattiin rinkkaa paikasta toiseen. Nykyään nuoret lentelee tuosta vaan Aasiaan ja reilaamassa käy vain nuoruutta haikailevat ikäihmiset.

Kyllä interrail oli todella suosittua vielä ennen koronaa

Ei ollut lainkaan suosittua verrattuna 80-lukuun. Suosio romahti kun lentomatkailu yleistyi. Omassa ikäluokassani en tiedä ketään, joka olisi käynyt. T. Nuoruus 2000-luvulla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut, ei. Eikä päässyt kauppaan iltaisin ja jopa yöllä, ei voinut woltata ruokaa kotiin.

Siinä olisikin hyvä formaatti reality-show'lle, että otettaisiin muutama tuollainen nuori ja laitettaisiin heidät elämään 1970-luvun elämää. En usko, että kestäisivät montaa päivää. Toisaalta sitä olisi vaikea toteuttaa lyhyessä ajassa, koska ei sen aikaista kylmän sodan tunnelmaa ja ydinsodan pelkoa pystyisi synnyttämään vain sillä, että loisi "television", josta näkisi vain kyseisen aikakauden tv-ohjelmia ja uutisia. Eikä pystyisi laittamaan heitä asioimaan Kelassa, pankissa jne.

Mutta ajatuksena kiehtova. Olen aivan varma, että lainaamasi nuori ei pärjäisi ilman digiä ja 24/7 viihdettä + palveluja.

Elin nuoruuden noihin aikoihin ja oli parempi kuin nykyisillä. Oli silloinkin videopelit ja tarpeeksi tvohjelmaa oli myös videot, korvalappustereot. Menin jo 15 vuotiaana töihin.

Ei kaikilla nuorilla ollut videopelejä eikä korvalappustereoita, eivätkä päässeet kesätöihinkään. 

Ne kehuu menneitä vuosikymmeniä, jotka olivat etuoikeutettuja silloin. Eivät he jaksa muistella niitä luokkakavereitaan, joille meni huonosti (enkä nyt tarkoita mitään tarkkisluokkalaisia). 

80-luvulla kiusaaminen oli arkipäivää eikä sitä edes paheksuttu. Nuortenlehtien kirjeenvaihtoilmoituksissa luki että "rillipäät älköön vaivautuko". Merkkivaatteet oli kaikki kaikessa.

Oli tosi masentavaa "saada" rillit 12-vuotiaana 80-luvulla.

Olin ysärillä lapsi ja lapsuuteni aikana aloitti mm. Nelonen näyttää ohjelmia. Muistan lapsuuden VHS-kasetit ja miten tosiaan käytiin kirjastossa lainaamassa kirjoja.

Vaikka se oli kivaa aikaa niin en tiedä haluaisinko samaa takaisin. Pidän teknologiasta, älypuhelimista, netistä, siitä kun on kaikenlaista saatavilla.

Elin juuri sen ajan kun teeveen katselu vaihtui pikkuhiljaa tietokoneisiin ja tuli kaikenlaisia pelikonsoleita. Nykyään on varaa mistä valita, mutta kyllä ulos pääsee lenkille myös ja aamubussissa matkalla töihin voi katsella ulos.

Työelämä on ehkä hektisempää, mutta sielläkään eivät asiat ole NIIN paljoa muuttuneet kuin jotkut haluavat väittää. Ei ainakaan kaikilla aloilla. Suorittavaa työtä saa ainakin edelleen suht helposti jos jaksaa tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Nuoret tuntuu kuvittelevan, että ollut joku ihmeellinen yltäkylläisyyden aika ja kaikilla oli kaikkea. En ymmärrä mistä tällainen luulo on tullut.

Nykyään on ihan mielettömän korkea elintaso verrattuna siihen mitä mun nuoruudessa oli. Olen nyt viidikymppinen eli aikuistunut kana-ajan Suomeen 90-luvulla. Kyllä se oli ankeaa aikaa. Nuorilla oli silloin tosi vähän rahaa. Nykyajan nuoret opiskelee ulkomailla ja ajaa mopoautolla kouluun. Kyllä on ajat muuttuneet.

Juuri näin. 80-luvulla nuorten ulkomaanmatkailun huippuhetki oli interrail, jota varten piti säästää rahaa ja silti tyhjä lompakko iski kesken matkan.

Siellä sitä hiki päässä istuttiin Keski-Euroopan asemilla ja rahdattiin rinkkaa paikasta toiseen. Nykyään nuoret lentelee tuosta vaan Aasiaan ja reilaamassa käy vain nuoruutta haikailevat ikäihmiset.

Olennainen ero nykyaikaan oli, ettei ollut kännyköitä ja nettiä, joilla olla helposti yhteydessä kotimaahan ja perheeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 70-luvulla verotus oli monesti kevyempää. Liikevaihto/ alv n. 19%vs nyt 24%. Palveluammateisteissä 0%. Kotiapulaisen sai palkata kuten työnantaja, ei 2 kertaista verotusta. Bensa jne. Vuokratulot oli kyllä palkkaverotettavaa. Tonttimaan hinnat sopivat vielä ammattilaisille.

Ja perheverotus salli vielä kotiäiditkin.

80-luvulla oli hyvin vähän kotiäitejä. Tänä siitä huolimatta, että kunnalliseen päivähoitoon pääsi vain pienituloiset ja yksityinen perhepäivähoito maksoi moninkertaisesti.

70-luvulla oli vielä.

Ja rikkaimmilla oli piika kotona! Joku nuori tyttö pienellä palkalla, hoiti lapset ja teki ruuan kun äiti oli töissä.

Vai että pieni palkka onkin merkki hyvästä elintasosta! Siksihän kotiapulaiset on melkein kadonneet, kun nykyään ei ole normaalia asua jossain vieraan perheen nurkassa olemattomalla palkalla paitsi kehitysmaissa.