Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Maksaisin mitä tahansa että saisin viettää elämäni 70 tai 80-luvulla enkä tässä rappeutuneessa digimaailmassa. Töitä oli oikeasti enemmän. ...
17.10.2022 |
Hahaahahahahaaa voi näitä "jonne" juttuja 😅
Tosi hauskaa oli silloin juu, kun telkkari kanavia oli kokonaiset 2 kpl ja nekin lähetti ohjelmaa vain iltaisin.
Ei ollut Putinia, mitäs nyt vaan neuvostoliitto, kylmä sota ja jatkuva ydinsodan pelko. Suomettumisen takia tuli iso haloo jos joku täällä kehtasi kritoisoida neuvostoliittoa.
Ja sen ajan palkoilla ei mikään kyllä ollut halpaa.
Koronaa ei ollut mutta oli kausi jolloin pelättiin että suuri osa kansasta kuolee aidsiin.
Kommentit (922)
Naiset oli naisia, miehet miehiä. Oi niitä aikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsemurhia tehtiin 80-luvulla ennätysmäärä. Silloin ei ollut masennuslääkkeitä.
70-luku oli ihan ok. 80-luvulla musiikki meni karmeeksi sähkörumpujumputukseksi ja syntsaininäksi. Myös muoti oli ihan kauheeta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. 70- ja 80-luvuilla oli kumminkin edes jotain mikä loi uskoa huomiseen. Nykyään ei mitään. Ja täysin naurettavaa että televisiossa oli "vain 2 kanavaa". Se riitti hyvin. Mitä hyötyä että niitä on 20 kun ei mitään mitä viitsisi katsoa? Ja 80-luvulla hiukankaan varakkaammalla oli lautasantennit ja köyhemmälläkin vhs-nauhuri.
Valaise nyt hieman meille mikä oli se jotain mikä loi uskoa huomiseen.
Varsinkin ysäri lama oli karmea. 20% työttömyys, suuri osa firmoista konkurssiin, velkavankeus, itsariluvut tappiin.
Miten ysärin lama liittyy 70- ja 80-lukujen keskusteluun?
Vierailija kirjoitti:
Naiset oli naisia, miehet miehiä. Oi niitä aikoja.
Miehet meikkasi, föönasi ja värjäsi hiukset. Eläköön 80-luvun muoti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffebulla kirjoitti:
Nuoret tuntuu kuvittelevan, että ollut joku ihmeellinen yltäkylläisyyden aika ja kaikilla oli kaikkea. En ymmärrä mistä tällainen luulo on tullut.
Nykyään on ihan mielettömän korkea elintaso verrattuna siihen mitä mun nuoruudessa oli. Olen nyt viidikymppinen eli aikuistunut kana-ajan Suomeen 90-luvulla. Kyllä se oli ankeaa aikaa. Nuorilla oli silloin tosi vähän rahaa. Nykyajan nuoret opiskelee ulkomailla ja ajaa mopoautolla kouluun. Kyllä on ajat muuttuneet.
Mä en päässyt vaihto-oppilaaksi 80-luvulla. Enkä interrailille. Koska ei mun vanhemmat olisi ikinä tuhlanneet sellaiseen turhuuteen.
Olin kuitenkin niin innoisssani englannin kielestä, että myöhemmin työelämässä hakkasin kouluenglannillani vaihdossa käyneet. Englantia oppi kuuntelemalla ulkolaisia bändejä ja katsomalla telkkarista amerikkalaisia ja englantilaisia tv-sarjoja ja elokuvia. Opettaja puhui koulussa muinaisenglantia, jota se oli oppinut 60-luvulla asuessaan Englannissa. Osasin ja osaan edelleen hyvin jutella englatilaisten vanhusten kanssa tuon ansiosta. Kun pääsimme ekalle Lontoon reissulle 80-luvun lopussa veljeni kanssa, niin olikin ällistys, millaista slangia nuoret oikeasti puhuivat siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. 70- ja 80-luvuilla oli kumminkin edes jotain mikä loi uskoa huomiseen. Nykyään ei mitään. Ja täysin naurettavaa että televisiossa oli "vain 2 kanavaa". Se riitti hyvin. Mitä hyötyä että niitä on 20 kun ei mitään mitä viitsisi katsoa? Ja 80-luvulla hiukankaan varakkaammalla oli lautasantennit ja köyhemmälläkin vhs-nauhuri.
Valaise nyt hieman meille mikä oli se jotain mikä loi uskoa huomiseen.
Varsinkin ysäri lama oli karmea. 20% työttömyys, suuri osa firmoista konkurssiin, velkavankeus, itsariluvut tappiin.
Miten ysärin lama liittyy 70- ja 80-lukujen keskusteluun?
Siten, että 80-luvun holtiton kulutusjuhla perustui osin pankkien holtittomaan luotonantoon, mikä johti pankkikriisiin, massatyöttömyyteen ja 90-luvun lamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset oli naisia, miehet miehiä. Oi niitä aikoja.
Miehet meikkasi, föönasi ja värjäsi hiukset. Eläköön 80-luvun muoti.
Monella miehellä oli komea pitkä kasarihevitukka. Vaikka ei sitä osannut silloin arvostaa, kun en tykännyt hevistä. Kuuntelin Duran Durania ja Whamia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen voi kokeilla 70- 80-luvun elämää.
Heittää kännykät ja tietokoneet pois.
Käy kaupassa vain ennen kuutta arkisin ja ennen kahta lauantaisin.
Ostaa talouskyljyksiä, joissa on mukana luu, rasvakerros ja jänteitä. Lauantaimakkarakin käy. Arkisin riittää keitetyt perunat ja ruskea kastike. Jos vähän parempaa haluaa, niin voi raastaa vaikka pokkanaa perunan viereen. Ruokajuomaksi maitoa.
Hoitaa viralliset asiat toimistoissa paikanpäällä. Myös pankkiasiat.
Katsoo vain yle areenan klassikko-lähetyksiä korkeintaan yhden ohjelman päivässä + uutiset ja sään.
Säästää vettä ja sähköä ja sammuttelee valoja.
Käy Ruotsissa ostamassa voita ja näkkileipää ja syö niitä seuraavat puoli vuotta.
Lisää vinkkejä voi katsoa YLE Areenan kyllä isä osaa sarjasta.
Olet tainnut syntyä 2000-luvulla. Nykyään et enää pankissa laskujasi maksa, koska pankeissa ei ole kassapalveluja.
Kyllä isä osaa on tehty -94.
Kyllä sellaisiakin pankkeja vielä löytyy, joissa on kassapalvelut säilyneet. Kaiketi niitä on kuitenkin vähiten etelässä, mm.Uudellamaalla. Mutta missä on tarjontaa, niin voi vielä kysyntääkin olla, ja hyvä niin ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olit menossa Nuuksion kansallispuistoon päiväretkelle, niin ensin soitit Paunulle kaukoliikenteen linja-autojen aikatauluista, sitten HSL:lle (tai mikä olikaan siihen aikaan), että miten pääsee Helsingistä Espooseen. Sitten soitit Espoon bussiliikenteelle paikallisbusseista Nuuksioon ja lopulta Metsähallitukselle niistä reiteistä siellä, että voisivatko lähettää vaikka jonkun kartan sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Olin ysärillä lapsi ja lapsuuteni aikana aloitti mm. Nelonen näyttää ohjelmia. Muistan lapsuuden VHS-kasetit ja miten tosiaan käytiin kirjastossa lainaamassa kirjoja.
Vaikka se oli kivaa aikaa niin en tiedä haluaisinko samaa takaisin. Pidän teknologiasta, älypuhelimista, netistä, siitä kun on kaikenlaista saatavilla.
Elin juuri sen ajan kun teeveen katselu vaihtui pikkuhiljaa tietokoneisiin ja tuli kaikenlaisia pelikonsoleita. Nykyään on varaa mistä valita, mutta kyllä ulos pääsee lenkille myös ja aamubussissa matkalla töihin voi katsella ulos.
Työelämä on ehkä hektisempää, mutta sielläkään eivät asiat ole NIIN paljoa muuttuneet kuin jotkut haluavat väittää. Ei ainakaan kaikilla aloilla. Suorittavaa työtä saa ainakin edelleen suht helposti jos jaksaa tehdä.
Ymmärsinkö oikein, että et ole käynyt kirjastossa kun lapsuudessasi 90luvulla?!
Kai sentään tiedät, että kirjoja on vielä olemassa, ja että monet käy vielä nykyäänkin niitä kirjastoistakin lainaamassa?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. 70- ja 80-luvuilla oli kumminkin edes jotain mikä loi uskoa huomiseen. Nykyään ei mitään. Ja täysin naurettavaa että televisiossa oli "vain 2 kanavaa". Se riitti hyvin. Mitä hyötyä että niitä on 20 kun ei mitään mitä viitsisi katsoa? Ja 80-luvulla hiukankaan varakkaammalla oli lautasantennit ja köyhemmälläkin vhs-nauhuri.
Valaise nyt hieman meille mikä oli se jotain mikä loi uskoa huomiseen.
Varsinkin ysäri lama oli karmea. 20% työttömyys, suuri osa firmoista konkurssiin, velkavankeus, itsariluvut tappiin.
Miten ysärin lama liittyy 70- ja 80-lukujen keskusteluun?
Siten, että 80-luvun holtiton kulutusjuhla perustui osin pankkien holtittomaan luotonantoon, mikä johti pankkikriisiin, massatyöttömyyteen ja 90-luvun lamaan.
Moni yhden hengen yritys otti halpaa lainaa. Ja perhe eleli komeassa valkoisessa tiilitalossa 80-luvulla, kunnes tuli lama 1990-luvun alussa.
Meillä ei ollut tiilitaloa, mutta muistan kuinka oma isänikin pohti, kuinka nyt saisi halpaa lainaa. Ei onneksi ottanut, niin meille ei tullut mitään pudotusta ysärillä. Vaikka köyhä opiskelijahan minä tuolloin ysärillä olin, mutta ei meillä ollut mitään velkojia tai takaamisia.
Valitettavasti haksahdin itse sitten ysärillä tällaiseen laman uhriin. Miehelläni oli hirveät velat niskassa vielä 90-luvun lopussakin. Eihän siitä parisuhteesta tullut mitään, kun mun raha-asiat oli kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Naiset oli naisia, miehet miehiä. Oi niitä aikoja.
Joo, valmiit sukupuoliroolit käteen ja kaikki vähemmistöt oli kaapissa.
Tuntuu että moni hankki lapsiakin vielä 80-luvulla siksi, kun kaikilla muillakin oli. Individualismi oli kauhistus, ihmiset selvästi tietyissä rooleissa.
No olihan se periaatteessa helpompaa, jos ei sattunut itse kuulumaan mihinkään vähemmistöön, eikä ollut "erikoinen" muihin verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsemurhia tehtiin 80-luvulla ennätysmäärä. Silloin ei ollut masennuslääkkeitä.
Kyllä niitä oli, mutta eivät olleet yhtä tehokkaita mielialan parantamiseen. Enemmänkin niistä muuttui zombiksi joka ei jaksanut tehdä mitään.
Ja 80-luvulla oli vielä tapana pistää mielisairaat, vammaiset ja vanhukset laitokseen, jossa eivät olleet terveitten vaivoina. Nykyään ei meinaa saada petipaikkaa mielisairaalasta, vaikka olisi heti tekemässä itsemurhan.
Sinänsä huvittavaa, että omassa kasariketjussaan 80-luvulla eläneet itse nostalgisoivat ja kaipasivat niitä "helpompia aikoja" monien sivujen verran satojen tykkäysten säestämänä, mutta jonkun nykynuoren mainitessa 80-luvun vaikuttaneen kevyemmältä ajalta tulee sitä pilkata ja kiistellä kaikin voimin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Nuoret tuntuu kuvittelevan, että ollut joku ihmeellinen yltäkylläisyyden aika ja kaikilla oli kaikkea. En ymmärrä mistä tällainen luulo on tullut.
Nykyään on ihan mielettömän korkea elintaso verrattuna siihen mitä mun nuoruudessa oli. Olen nyt viidikymppinen eli aikuistunut kana-ajan Suomeen 90-luvulla. Kyllä se oli ankeaa aikaa. Nuorilla oli silloin tosi vähän rahaa. Nykyajan nuoret opiskelee ulkomailla ja ajaa mopoautolla kouluun. Kyllä on ajat muuttuneet.Juuri näin. 80-luvulla nuorten ulkomaanmatkailun huippuhetki oli interrail, jota varten piti säästää rahaa ja silti tyhjä lompakko iski kesken matkan.
Siellä sitä hiki päässä istuttiin Keski-Euroopan asemilla ja rahdattiin rinkkaa paikasta toiseen. Nykyään nuoret lentelee tuosta vaan Aasiaan ja reilaamassa käy vain nuoruutta haikailevat ikäihmiset.
Kyllä interrail oli todella suosittua vielä ennen koronaa
Ei ollut lainkaan suosittua verrattuna 80-lukuun. Suosio romahti kun lentomatkailu yleistyi. Omassa ikäluokassani en tiedä ketään, joka olisi käynyt. T. Nuoruus 2000-luvulla
Interreilaajat yöpyi missä sattui. Mä olen yöpynyt matkoillani aina hotellissa. Hostellissa parin kerran, mutta vain kavereideni takia, jotka halusivat yöpyä halvasti. Hostellit on hirveitä.
Vierailija kirjoitti:
Olin ysärillä lapsi ja lapsuuteni aikana aloitti mm. Nelonen näyttää ohjelmia. Muistan lapsuuden VHS-kasetit ja miten tosiaan käytiin kirjastossa lainaamassa kirjoja.
Vaikka se oli kivaa aikaa niin en tiedä haluaisinko samaa takaisin. Pidän teknologiasta, älypuhelimista, netistä, siitä kun on kaikenlaista saatavilla.
Elin juuri sen ajan kun teeveen katselu vaihtui pikkuhiljaa tietokoneisiin ja tuli kaikenlaisia pelikonsoleita. Nykyään on varaa mistä valita, mutta kyllä ulos pääsee lenkille myös ja aamubussissa matkalla töihin voi katsella ulos.
Työelämä on ehkä hektisempää, mutta sielläkään eivät asiat ole NIIN paljoa muuttuneet kuin jotkut haluavat väittää. Ei ainakaan kaikilla aloilla. Suorittavaa työtä saa ainakin edelleen suht helposti jos jaksaa tehdä.
Ja tuota : Kyllä minusta ainakin nimenomaan suorittava työ ON hektistä työtä. (hektinen = rauhaton, levoton, kiireinen jne.) Tai sellaista työtä tehdessä ainakin tulee helposti rauhattomaksi muun muassa. Ja kyllähän esim.tehdastyössä on paljon sellaista työtä saatavilla, ja monella muullakin alalla, missä nk.oikea fyysinen työ on täysin taikka lähes automatisoitua ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsemurhia tehtiin 80-luvulla ennätysmäärä. Silloin ei ollut masennuslääkkeitä.
Kyllä niitä oli, mutta eivät olleet yhtä tehokkaita mielialan parantamiseen. Enemmänkin niistä muuttui zombiksi joka ei jaksanut tehdä mitään.
Ja 80-luvulla oli vielä tapana pistää mielisairaat, vammaiset ja vanhukset laitokseen, jossa eivät olleet terveitten vaivoina. Nykyään ei meinaa saada petipaikkaa mielisairaalasta, vaikka olisi heti tekemässä itsemurhan.
Kyllä sieltä Nikkilästä lomalle pääsi. Muistan eräänkin mt-potilaan, joka sekoili bussipysäkillä Helsingissä 80-luvun lopussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsemurhia tehtiin 80-luvulla ennätysmäärä. Silloin ei ollut masennuslääkkeitä.
Kyllä niitä oli, mutta eivät olleet yhtä tehokkaita mielialan parantamiseen. Enemmänkin niistä muuttui zombiksi joka ei jaksanut tehdä mitään.
Ja 80-luvulla oli vielä tapana pistää mielisairaat, vammaiset ja vanhukset laitokseen, jossa eivät olleet terveitten vaivoina. Nykyään ei meinaa saada petipaikkaa mielisairaalasta, vaikka olisi heti tekemässä itsemurhan.
Kyllä sieltä Nikkilästä lomalle pääsi. Muistan eräänkin mt-potilaan, joka sekoili bussipysäkillä Helsingissä 80-luvun lopussa.
Nikkilän bussiinhan se hyppäsi.
Alue: Aihe vapaa
Olis kuollu 20-vuotiaana, jos olis eläny vaan 70 - 80 -luvuilla.