Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Maksaisin mitä tahansa että saisin viettää elämäni 70 tai 80-luvulla enkä tässä rappeutuneessa digimaailmassa. Töitä oli oikeasti enemmän. ...
17.10.2022 |
Hahaahahahahaaa voi näitä "jonne" juttuja 😅
Tosi hauskaa oli silloin juu, kun telkkari kanavia oli kokonaiset 2 kpl ja nekin lähetti ohjelmaa vain iltaisin.
Ei ollut Putinia, mitäs nyt vaan neuvostoliitto, kylmä sota ja jatkuva ydinsodan pelko. Suomettumisen takia tuli iso haloo jos joku täällä kehtasi kritoisoida neuvostoliittoa.
Ja sen ajan palkoilla ei mikään kyllä ollut halpaa.
Koronaa ei ollut mutta oli kausi jolloin pelättiin että suuri osa kansasta kuolee aidsiin.
Kommentit (922)
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut hinnat halvempia.
Hinnat eivät olleet halvempia, mutta tavaraa oli vähemmän ja ne olivat kestävämpiä. Kun jokin kodinkone meni rikki, se tuli halvemmaksi korjauttaa kuin ostaa uusi. Nykyisin ei tehdä edes varaosia ja korjaaminen maksaisi enemmän kuin uusi laite. Mulla on edelleen käytössä vuonna 1987 ostamani kotimainen UPOn sähkögrilli. Toimii moitteettomasti eikä ole tarvinnut korjauttaakaan. Iäkkäillä vanhemmillani on 1970-luvulta peräisin oleva lankapuhelin, joka on käytössä edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jollakin olisi ollut iphone vuonna 1985 niin se olisi varmaan maailman rikkaimpia.
Tai tietokone nvidian näytönohjaimella. 4090 on nopeampi kuin maailman nopein tietokone v 2005. Molempien teho on siis n. 100 terafloppia.
Varmaan jenkit siihen aikaan olisivat suostuneet maksamaan monta miljardia kyseistä koneesta.
Miettikää sitä.
Mitä tavan Pulliainen niillä tekee?
Noh, kattoo jotain kissan kuvia netistä ja nauraa niille. Tai provoilee vauva palstalla. Tietenkin.
Kun on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia.
se on mielestäni muuttunu eniten, että sellanen elämisen ja olemisen ilmapiiri on kireämpi ja sekopäisempi. Semmonen puolikahjo fasisti nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka aikana on omat murheensa.
Niinpä. Tässä ajassa on paljon hyvääkin. Se taas tekee asioista haastavaa, että kokemusmaailmat ovat paikoin revenneet. Maailmankuvat ja arvomaailmat. Kenen ehdoilla sitten mennään ja onko mahdollista vaihtaa tyylilajia kuinka usein?
Nythän riittää hyvin, jos pääsee työn syrjään (minkä tahansa) ja kartuttaa siinä kokemusta.
Itse koen duunarina olon huomattavasti kivemmaksi nyt kuin vaikka jokunen vuosikymmen sitten. Nyt kaikkea työtä arvostetaan. En sitten tiedä onko suurin muutos tapahtunut omien korvien välissä. Paskaduunipuheet kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Pitääkö sitä työkokemusta saada siis siksi, että pääsisi jatkossa parempiin töihin?!
Siis mielestäni, tämäkin on aika erikoista nykyään, että itse työn hyöty ja merkitys ja tyydytys siitä, että tekee merkittävää (eikä vain "hienoa" ja hyväpalkkaista) työtä on monilta täysin kadonnut. Kaiketi se on kadonnut useastakin eri puolen syystä?
Eihän sillä pitäisi olla henkilökohtaisesti, eikä yhteiskunnan kannalta merkitystä, että millaista työtä tekee. Kunhan vain se itse työ on hyödyllistä työtä. Erikoista on se, että enää ei tosiaan arvosteta "tavallista työtekoa", jota ilman ei yhteiskunta kuitenkaan voi pyöriä koskaan. Tärkeä on olla muka hieno, menestyvä ja hyväpalkkainen, millään muulla ei ole joillekin merkitystä. Se on yksi suurimpia ongelmia kun koko yhteiskuntarakennetta ajattelee, että pitäisi olla jokin "designeri" tai vastaavaa, vaikka ajaisi paskaautoa pimeällä, niin se olisi silloin hieno ammatti jota pitäisi arvostaa yli muitten ... ja p**kan**jat ...
Vierailija kirjoitti:
Teille jotka väheksytte viihdetarjontaa 1980-luvulla sanon että voi voi. Ettehän te voi käsittää miten huikeaa ja jännittävää kun musiikissa, muodissa, elokuvissa tuli jotain uutta. Musiikkivideotkin suuri ihme. Nykyään kaikki ideat käytetty loppuun eikä ole enää mitään missä jotain hohtoa.
Se viihdetarjonta oli niin huikeaa ja jännittävää koska ennen sitä ei ollut mitään vastaavaa.
Sama internetin kanssa.
1. Ei nettiä
2. Paska 1 megan netti
3. 500 megan netti
Harppuas 1 ja 2 välillä on paljon isompi kuin 2 ja 3 välillä vaikkei kukaan tänään käyttäisi 1 megan nettiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä koko viesti.
Muuten olisin samaa mieltä kanssasi mutta se on ihan totta että te vanhat saitte paremmat ajat missä elää. Maksaisin mitä tahansa että saisin viettää elämäni 70 tai 80-luvulla enkä tässä rappeutuneessa digimaailmassa. Töitä oli oikeasti enemmän. Hinnat oli oikeasti halvempia. Ihmisten stressitaso oli alempana, ei koronaa, ei Putinia...
Myönnä pois, et todellakaan olisi halunnut syntyä 2000-luvulla.
Niin ja mitä tohon työnsaantiin tulee, olen pitkään hakenut töitä säännöllisesti enkä saa ainuttakaan paikkaa. Joka duuniin on kymmeniä hakijoita ja erottuminen on mahdotonta jos on huonomman pään hakija. Toivoisin todella että vanhukset eivät huutelisi "mene töihin" kun nykypäivänä töihin ei mennä vaan työpaikka pitää ansaita kovalla työllä, yleensä tekemällä firmalle ensin ilmaiseksi töitä.
Ennen mentiin töihin ihan vaan duunarihommiin, nykyään ne työt ei kelpaa. Edelleen on työpaikkoja joihin lähes kuka vaan pääsee töihin. Mutta se työ sitten on vähemmän hohdokasta.
Onhan se faktaa että esimerkiski työelämä on paljon rankempaa nykyisin kuin mitä se oli ennen. Siinä missä 70-luvulla oli faksit ja kirjepostit jotka tulivat noin kerran päivässä, niin nykyään sinua pommitetaan jatkuvilla sähköpostiviesteillä jopa vapaa-ajallasi. Ja niihin on yleensä reagoitava heti. Sinulla voi olla samaan aikaan jopa 100 eri pyyntöä johon on reagoitava heti tai saat sapiskaa siitä että olet liian hidas. Siinä missä ennen tehtiin ruummillista työtä, niin nykyään työ on enemmän henkistä ja työntekijöiden määrä on supistettu ihan minimiin. Tämä trendi sitten huomataan yhteiskunnassa lisääntyneenä pahoinvointina ja uupumuksena.
Tiedän monta eläkkeelle siirtyneitä jotka ovat sanoneet ihan suoraan etteivät olisi jaksaneet enää päivääkään nykyisessä työelämässä. Ja minä allekirjoitan tämän koska olen ollut työelämässä niin faksi- kuin sähköpostiaikakaudella.
MItä tulee noihin muihin väittämiin niin se sama suomettuminen on kyllä jatkunut ihan näihin päiviin asti. Vielä ihan viime vuosina jos kritisoit Venäjää oli riski joutua naurunalaiseksi. Meillä oli ihan presidentti 2000-2012 jolle oli oikea elämäntehtävä pilkata ihmisiä jotka uskalsivat sanoa jotain pahaa suuresta itänaapuristamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peruskoulusta oli mahdollista mennä suoraan täyspäiväisiin töihin.
Suurille ikäluokille kaikki oli helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
50-80 luvuilla ihmiskunta eli parasta aikaa, tilaa oli paljon ihmisiä vähän, ei ollut internettiä ja ilmastomuutoksesta ei tiedetty mitään.
Vierailija kirjoitti:
50-80 luvuilla ihmiskunta eli parasta aikaa, tilaa oli paljon ihmisiä vähän, ei ollut internettiä ja ilmastomuutoksesta ei tiedetty mitään.
Jos ihminen on onnellisempi ilman internetiä, mitä teet nytkin täällä netissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulusta oli mahdollista mennä suoraan täyspäiväisiin töihin.
Juu, äitini lähti kotoaan 50-luvulla kansakoulun jälkeen 15 vuotiaana siskonsa lapsia hoitamaan ja vuoden päästä sitten ruokalaan apulaiseksi. Raskasta tehdastyötä teki koko elämänsä, eikä se kovin helpolta elämältä näyttänyt.
Ikävöin markka aikaa,ihmiset ystävällisempiä ja auttavaisempia ei digiä eikä internettiä pilaamassa ihmisten ajattelukykyä,terve järki oli sallittu ja oli mielipide ja sanavapaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teille jotka väheksytte viihdetarjontaa 1980-luvulla sanon että voi voi. Ettehän te voi käsittää miten huikeaa ja jännittävää kun musiikissa, muodissa, elokuvissa tuli jotain uutta. Musiikkivideotkin suuri ihme. Nykyään kaikki ideat käytetty loppuun eikä ole enää mitään missä jotain hohtoa.
Se viihdetarjonta oli niin huikeaa ja jännittävää koska ennen sitä ei ollut mitään vastaavaa.
Sama internetin kanssa.
1. Ei nettiä
2. Paska 1 megan netti
3. 500 megan netti
Harppuas 1 ja 2 välillä on paljon isompi kuin 2 ja 3 välillä vaikkei kukaan tänään käyttäisi 1 megan nettiä.
Sinä puhut jostain megoista kun minä puhun siitä kun hilluin Turun Warehousessa smiley-college päällä Confetti's C in China-biisin tahtiin. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50-80 luvuilla ihmiskunta eli parasta aikaa, tilaa oli paljon ihmisiä vähän, ei ollut internettiä ja ilmastomuutoksesta ei tiedetty mitään.
Jos ihminen on onnellisempi ilman internetiä, mitä teet nytkin täällä netissä?
Tähän jää helposti koukkuun ja kaikki palvelut ovat nyt netissä, et voi hoitaa juuri mitään asiointeja helposti ilman tätä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se faktaa että esimerkiski työelämä on paljon rankempaa nykyisin kuin mitä se oli ennen. Siinä missä 70-luvulla oli faksit ja kirjepostit jotka tulivat noin kerran päivässä, niin nykyään sinua pommitetaan jatkuvilla sähköpostiviesteillä jopa vapaa-ajallasi. Ja niihin on yleensä reagoitava heti. Sinulla voi olla samaan aikaan jopa 100 eri pyyntöä johon on reagoitava heti tai saat sapiskaa siitä että olet liian hidas. Siinä missä ennen tehtiin ruummillista työtä, niin nykyään työ on enemmän henkistä ja työntekijöiden määrä on supistettu ihan minimiin. Tämä trendi sitten huomataan yhteiskunnassa lisääntyneenä pahoinvointina ja uupumuksena.
Tiedän monta eläkkeelle siirtyneitä jotka ovat sanoneet ihan suoraan etteivät olisi jaksaneet enää päivääkään nykyisessä työelämässä. Ja minä allekirjoitan tämän koska olen ollut työelämässä niin faksi- kuin sähköpostiaikakaudella.
MItä tulee noihin muihin väittämiin niin se sama suomettuminen on kyllä jatkunut ihan näihin päiviin asti. Vielä ihan viime vuosina jos kritisoit Venäjää oli riski joutua naurunalaiseksi. Meillä oli ihan presidentti 2000-2012 jolle oli oikea elämäntehtävä pilkata ihmisiä jotka uskalsivat sanoa jotain pahaa suuresta itänaapuristamme.
Myös ihan perusduunariammatit voivat olla paljon rankempia nykyään kuin mitä olivat ennen. Tehtaat ovat yleensä auki vuorokauden ympäri vuoden ympäri mikä johtaa siihen että jotain kuusikymppisiäkin pakotetaan vuorotyöhön jossa työaika muuttuu jatkuvasti. Jollekin parikymppiselle tollainen on ehkä ihan kivakin mutta kun ikä alkaa oleemaan yli 40 niin käy kyllä raskaaksi. Automatisointi on myös tehnyt sen että koneet kyllä tekevät sen kaiken raskaimman työn, mutta tämä on toisaalta johtanut siihen että itse työntekjä tekee todella mekaanista itsensä toistavaa työtä joka ei todellakaan ole keholle hyväksi. Keho alkaa sanoutumaan irti tästä ennen kuin eläkeikä edes häämöttää kaukana horisontissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50-80 luvuilla ihmiskunta eli parasta aikaa, tilaa oli paljon ihmisiä vähän, ei ollut internettiä ja ilmastomuutoksesta ei tiedetty mitään.
Jos ihminen on onnellisempi ilman internetiä, mitä teet nytkin täällä netissä?
Tähän jää helposti koukkuun ja kaikki palvelut ovat nyt netissä, et voi hoitaa juuri mitään asiointeja helposti ilman tätä.
Tulen itse kieltämään kaiken koukkuun jäämisen ihan yhtä ankarasti ja saman lain myötä. Mikä ei toki tule koskemaan mm.elämäntapakalastajia. Valokuitukaapelit tullaan vast`edes käyttämään verkonpunontaan ... ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teille jotka väheksytte viihdetarjontaa 1980-luvulla sanon että voi voi. Ettehän te voi käsittää miten huikeaa ja jännittävää kun musiikissa, muodissa, elokuvissa tuli jotain uutta. Musiikkivideotkin suuri ihme. Nykyään kaikki ideat käytetty loppuun eikä ole enää mitään missä jotain hohtoa.
Se viihdetarjonta oli niin huikeaa ja jännittävää koska ennen sitä ei ollut mitään vastaavaa.
Sama internetin kanssa.
1. Ei nettiä
2. Paska 1 megan netti
3. 500 megan netti
Harppuas 1 ja 2 välillä on paljon isompi kuin 2 ja 3 välillä vaikkei kukaan tänään käyttäisi 1 megan nettiä.
Sinä puhut jostain megoista kun minä puhun siitä kun hilluin Turun Warehousessa smiley-college päällä Confetti's C in China-biisin tahtiin. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka aikana on omat murheensa.
Niinpä. Tässä ajassa on paljon hyvääkin. Se taas tekee asioista haastavaa, että kokemusmaailmat ovat paikoin revenneet. Maailmankuvat ja arvomaailmat. Kenen ehdoilla sitten mennään ja onko mahdollista vaihtaa tyylilajia kuinka usein?
Nythän riittää hyvin, jos pääsee työn syrjään (minkä tahansa) ja kartuttaa siinä kokemusta.
Itse koen duunarina olon huomattavasti kivemmaksi nyt kuin vaikka jokunen vuosikymmen sitten. Nyt kaikkea työtä arvostetaan. En sitten tiedä onko suurin muutos tapahtunut omien korvien välissä. Paskaduunipuheet kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Pitääkö sitä työkokemusta saada siis siksi, että pääsisi jatkossa parempiin töihin?!
Siis mielestäni, tämäkin on aika erikoista nykyään, että itse työn hyöty ja merkitys ja tyydytys siitä, että tekee merkittävää (eikä vain "hienoa" ja hyväpalkkaista) työtä on monilta täysin kadonnut. Kaiketi se on kadonnut useastakin eri puolen syystä?
Eihän sillä pitäisi olla henkilökohtaisesti, eikä yhteiskunnan kannalta merkitystä, että millaista työtä tekee. Kunhan vain se itse työ on hyödyllistä työtä. Erikoista on se, että enää ei tosiaan arvosteta "tavallista työtekoa", jota ilman ei yhteiskunta kuitenkaan voi pyöriä koskaan. Tärkeä on olla muka hieno, menestyvä ja hyväpalkkainen, millään muulla ei ole joillekin merkitystä. Se on yksi suurimpia ongelmia kun koko yhteiskuntarakennetta ajattelee, että pitäisi olla jokin "designeri" tai vastaavaa, vaikka ajaisi paskaautoa pimeällä, niin se olisi silloin hieno ammatti jota pitäisi arvostaa yli muitten ... ja p**kan**jat ...
Mä voin kyllä sanoa, että kun 1980 menin yo-kirjoitusten jälkeen HYKS:in lastenklinikalle sairaala-apulaiseksi, niin tiesin jo sinne mennessäni, ettei se ole työ, jota haluan tehdä eläkeikään asti. Tärkeää työtä toki, mutta ei ainakaan 19-vuotiaan unelmaduuni.
- eri
Alue: Aihe vapaa
Teille jotka väheksytte viihdetarjontaa 1980-luvulla sanon että voi voi. Ettehän te voi käsittää miten huikeaa ja jännittävää kun musiikissa, muodissa, elokuvissa tuli jotain uutta. Musiikkivideotkin suuri ihme. Nykyään kaikki ideat käytetty loppuun eikä ole enää mitään missä jotain hohtoa.