Lue keskustelun säännöt.
Todella vaikea saada kavereita näin aikuisena
16.10.2022 |
Olen sosiaalinen ja juttelen vaikka kauppajonossa ihmisten kanssa. Miehet suhtautuvat minuun tosi hyvin, mutta jostain syystä naiset eivät halua kaveerata kanssani. Tämä alkoi joskus vauvakerhossa n 15 vuotta sitten. Siitä lähtien olen ollut jotenkin ulkopuolinen joka paikassa.
Tuntuu, että minua katsotaan jotenkin pitkään ja välillä jopa vältellään. Yhdessä harrastuksessa missä käyn, niin olen yrittänyt tutustua ihmisiin. Ei onnistu sitten millään. Miesten kanssa ok, mutta en vaan pääse sisälle naisten porukoihin. Pari naisen kanssa ollaan juteltu ja sovittu tapaaminen, mutta yhtäkkiä peruvatkin ne. Tuntuu, että naisilla on joku salainen kerho, mihin en ole tervetullut :D
Kommentit (121)
Yritätkö lähestyä niitä hiljaisempia? Introverttina en välttämättä edes harrastuksissa halua tutustua uusiin ihmisiin syvemmin, pelkkä muiden läsnäolo riittää. Kauppajonossa en todellakaan jaksa jutella muille kuin kassalle heipat ja kiitokset. Ihan sama millainen ihminen olisi kyseessä. Ei siis välttämättä johdu varsinaisesti sinusta, vaan yhtäkkinen tutustumisyritys saattaa tulla toiselle huonoon aikaan/koetaan tungettelevana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei kuulu kulttuuriin sosiaalisuus. Ilmenee myös siinä ettei kavereita saa aikuisena. Niin se vaan on. Erakolle hyvä maa.
Olisko tässä osasyy? Olen asunut Jenkeissä ja sieltä ehkäpä peruja sellainen yltiöpositiivisuus, toisten kehuminen yms. Ehkäpä tämä ärsyttää naisia ja vaikutan feikiltä 🤔
Ap
Ei se välttämättä ärsytä vaain aiheuttaa epäluuloa muissa. Muut miettivät sun tarkoitusperiäsi. Miettivät, mitä yrität saavuttaa toiminnallasi.
Noin muuten tähän aiheeseen sanoisin, että suomalaisilla ei yleensä ole hirveän montaa ystävää. Ihan siksi, että jos on puoliso, lapsia, käy töissä jne, kovin monelle perheen ulkopuoliselle ihmiselle ei kertakaikkiaan riitä aikaa eikä voimia. Vielä, jos yrittää pitää yllä lastensa suhdetta isovanhempiin ja muihin lasten sukulaisiin, aika ei vaan riitä. Suomalainen kun kysyessään ystävältään "mitä sulle kuuluu?" ei odota sun vastaavan "kiitos hyvää, entä itsellesi?" vaan kertovan, mitä sulle ihan oikeasti kuuluu. Ja siihen voi helposti vierähtää tunti parikin. Jos soittaa ystävälleen, täytyy varautua vähintään puolen tunnin puheluun, tai jos tapaa ystäväänsä, täytyy varautua vähintään parin tunnin tapaamiseen.
En usko, että suurimmalla osalla naisista on mitään salaista kerhoa. He vaan eivät halua elämäänsä enempää ihmisiä, joille pitää antaa aikaa ja voimavaroja. Monella on jo muutenkin se tilanne, että tuntuu, ettei aika riitä kaikkien jo olemassaolevien ihmissuhteiden ylläpitämiseen. Ei ainakaan niin hyvin kuin haluaisi.
Tää oli hyvä kommentti, kiitos. Ehkäpä herätän jotain epäluuloa naisissa ja he ihmettelevät mitä haen takaa. Heidän ilmeensä on juuri sellaisia epäluuloisia, katsovat tosi pitkään ja syvälle silmiin.
Ehkäpä olen tulkinnut väärin tuon naisporukan harrastuksessa. Ehkä heillä ei olekaan mitään sielunsisko meininkiä, vaan ovat vaan tekemisissä toistensa kanssa ja juttelevat small talk:a.
Ap
Ei sinussa ap ja todennäköisesti muissakaan, jotka etsivät ystävää ole mitään vikaa, vaan monet eivät vain halua uusia ystäviä. Minunkin on ikäväkseni myönnettävä, että en enää itsekään oikeastaan halua uusia ystäviä. Tulen kyllä toimeen ihmisten kanssa ja onhan näitä tuttavia, joita moikkaa, jos ohittaa ulkona yms, mutta että tulisi jonkun kanssa läheiseksi ystäväksi tuntuu lähes mahdottomalta ajatukselta. Sitä ei vain halua päästää ketään noin läheiseksi. Se olisi tosi pitkällistä hommaa ja vaatii sitoutumista.
Vierailija kirjoitti:
Yritätkö lähestyä niitä hiljaisempia? Introverttina en välttämättä edes harrastuksissa halua tutustua uusiin ihmisiin syvemmin, pelkkä muiden läsnäolo riittää. Kauppajonossa en todellakaan jaksa jutella muille kuin kassalle heipat ja kiitokset. Ihan sama millainen ihminen olisi kyseessä. Ei siis välttämättä johdu varsinaisesti sinusta, vaan yhtäkkinen tutustumisyritys saattaa tulla toiselle huonoon aikaan/koetaan tungettelevana.
Kyllä juttelen myös hiljaisemmille. Yleensä ilahtuvat.
Mutta ehkäpä mun pitää nyt rauhottua ja antaa ihmisten olla rauhassa. :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei sinussa ap ja todennäköisesti muissakaan, jotka etsivät ystävää ole mitään vikaa, vaan monet eivät vain halua uusia ystäviä. Minunkin on ikäväkseni myönnettävä, että en enää itsekään oikeastaan halua uusia ystäviä. Tulen kyllä toimeen ihmisten kanssa ja onhan näitä tuttavia, joita moikkaa, jos ohittaa ulkona yms, mutta että tulisi jonkun kanssa läheiseksi ystäväksi tuntuu lähes mahdottomalta ajatukselta. Sitä ei vain halua päästää ketään noin läheiseksi. Se olisi tosi pitkällistä hommaa ja vaatii sitoutumista.
Tämä on kyllä totta. Pitää itse nyt muuttaa näkökantaa ja ajatella, että heitän moikat harrastusporukalle, mutta en yritä sen enempää tutustua.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä onnistu ystävystyminen. Tiedän olevani töissä pidetty. Olen puhelias ja tykkään ihmisistä. Itseäni en tyrkytä kuitenkaan. Kuitenkin kaikki ns kutsuni kylään tai tapahtumiin on ohitettu tai selitelty kaikkea. Minua ei kutsuta. Tässä kymmenen vuoden aikana ole lomilla soitellut kolmelle työkaverille. He eivät ole koskaan soitelleet tai viestitelleet takaisin. En tiedä mikä mättää. Kai ihmisillä on läheisiä ja sukua paljon. Itsellä ei sitä sukuakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoinen tapaus. Yleensä asiasta valittavat sellaiset jotka eivät ikinä edes käy missään eivätkä ota kontaktia keneenkään.
Mä kyllä käyn, juttelen ihmisille jne. Ehdotin yhdelle naiselle, että kävisimme harrastukseemme liittyen myös toisessa paikassa, koska siellä avoimet ovet. Hän jotenkin pelästyi ja nyt välttelee minua.
Ap
Jos susta tuleekin jonkinlaiset lesbovibat ja pelästyi sitä.
No juu, tää voi olla selitys :) olen siis tosi positiivinen ja kehun ehkä liikaa. Ehkä sen voi ottaa sitten näinkin.
Ap
Airhead.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä onnistu ystävystyminen. Tiedän olevani töissä pidetty. Olen puhelias ja tykkään ihmisistä. Itseäni en tyrkytä kuitenkaan. Kuitenkin kaikki ns kutsuni kylään tai tapahtumiin on ohitettu tai selitelty kaikkea. Minua ei kutsuta. Tässä kymmenen vuoden aikana ole lomilla soitellut kolmelle työkaverille. He eivät ole koskaan soitelleet tai viestitelleet takaisin. En tiedä mikä mättää. Kai ihmisillä on läheisiä ja sukua paljon. Itsellä ei sitä sukuakaan.
Sama. Eipä minuakaan mihinkään kutsuta. :/
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoinen tapaus. Yleensä asiasta valittavat sellaiset jotka eivät ikinä edes käy missään eivätkä ota kontaktia keneenkään.
Mä kyllä käyn, juttelen ihmisille jne. Ehdotin yhdelle naiselle, että kävisimme harrastukseemme liittyen myös toisessa paikassa, koska siellä avoimet ovet. Hän jotenkin pelästyi ja nyt välttelee minua.
Ap
Jos susta tuleekin jonkinlaiset lesbovibat ja pelästyi sitä.
No juu, tää voi olla selitys :) olen siis tosi positiivinen ja kehun ehkä liikaa. Ehkä sen voi ottaa sitten näinkin.
Ap
Airhead.
Ok, hauska tutustua Airhead :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä onnistu ystävystyminen. Tiedän olevani töissä pidetty. Olen puhelias ja tykkään ihmisistä. Itseäni en tyrkytä kuitenkaan. Kuitenkin kaikki ns kutsuni kylään tai tapahtumiin on ohitettu tai selitelty kaikkea. Minua ei kutsuta. Tässä kymmenen vuoden aikana ole lomilla soitellut kolmelle työkaverille. He eivät ole koskaan soitelleet tai viestitelleet takaisin. En tiedä mikä mättää. Kai ihmisillä on läheisiä ja sukua paljon. Itsellä ei sitä sukuakaan.
Sama. Eipä minuakaan mihinkään kutsuta. :/
Ap
Missä päin asut? Itse Pohjois-Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritätkö lähestyä niitä hiljaisempia? Introverttina en välttämättä edes harrastuksissa halua tutustua uusiin ihmisiin syvemmin, pelkkä muiden läsnäolo riittää. Kauppajonossa en todellakaan jaksa jutella muille kuin kassalle heipat ja kiitokset. Ihan sama millainen ihminen olisi kyseessä. Ei siis välttämättä johdu varsinaisesti sinusta, vaan yhtäkkinen tutustumisyritys saattaa tulla toiselle huonoon aikaan/koetaan tungettelevana.
Kyllä juttelen myös hiljaisemmille. Yleensä ilahtuvat.
Mutta ehkäpä mun pitää nyt rauhottua ja antaa ihmisten olla rauhassa. :D
Ap
Tai sitten lähestyt enemmän niitä puheliaamman oloisia. Jos ei siltikään nappaa niin epätoivoisimpana hetkenä voit hypätä tiktokkiin ja tutusta ihmisiin liveissä. Vaarana kuitenkin joutua vahingossa niihin draama-porukoihin. Tai hae bb:seen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoinen tapaus. Yleensä asiasta valittavat sellaiset jotka eivät ikinä edes käy missään eivätkä ota kontaktia keneenkään.
Mä kyllä käyn, juttelen ihmisille jne. Ehdotin yhdelle naiselle, että kävisimme harrastukseemme liittyen myös toisessa paikassa, koska siellä avoimet ovet. Hän jotenkin pelästyi ja nyt välttelee minua.
Ap
Jos susta tuleekin jonkinlaiset lesbovibat ja pelästyi sitä.
No juu, tää voi olla selitys :) olen siis tosi positiivinen ja kehun ehkä liikaa. Ehkä sen voi ottaa sitten näinkin.
Ap
Airhead.
Ok, hauska tutustua Airhead :)
Ap
Jos et ole, älä sitten ole. Sellaista kartetaan. Sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoinen tapaus. Yleensä asiasta valittavat sellaiset jotka eivät ikinä edes käy missään eivätkä ota kontaktia keneenkään.
Mä kyllä käyn, juttelen ihmisille jne. Ehdotin yhdelle naiselle, että kävisimme harrastukseemme liittyen myös toisessa paikassa, koska siellä avoimet ovet. Hän jotenkin pelästyi ja nyt välttelee minua.
Ap
En saa vanhempana naisena uusia ystäviä,kun ystävät kuoli korona aikana. Miksi? Kun vaihtaa kerhot ymm. numeroa.Henkilöt siis muka kovia ulkoilee.Tulee illalla 3 h maratoni puhelu.Kule selkää tai jalkaa särkee en voikaan ulkoilla. Mutta tulisin teille,sähän asut yksin nin kuin minä? Juotaisin viiniä. Viini äärellä on kiva jutella. Kun sanon en käytä alkoholia,en tupakoi .Asia jää siihen aina! Mies puolisia ystäviä onneksi on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä onnistu ystävystyminen. Tiedän olevani töissä pidetty. Olen puhelias ja tykkään ihmisistä. Itseäni en tyrkytä kuitenkaan. Kuitenkin kaikki ns kutsuni kylään tai tapahtumiin on ohitettu tai selitelty kaikkea. Minua ei kutsuta. Tässä kymmenen vuoden aikana ole lomilla soitellut kolmelle työkaverille. He eivät ole koskaan soitelleet tai viestitelleet takaisin. En tiedä mikä mättää. Kai ihmisillä on läheisiä ja sukua paljon. Itsellä ei sitä sukuakaan.
Sama. Eipä minuakaan mihinkään kutsuta. :/
Ap
Missä päin asut? Itse Pohjois-Suomessa.
Uudellamaalla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritätkö lähestyä niitä hiljaisempia? Introverttina en välttämättä edes harrastuksissa halua tutustua uusiin ihmisiin syvemmin, pelkkä muiden läsnäolo riittää. Kauppajonossa en todellakaan jaksa jutella muille kuin kassalle heipat ja kiitokset. Ihan sama millainen ihminen olisi kyseessä. Ei siis välttämättä johdu varsinaisesti sinusta, vaan yhtäkkinen tutustumisyritys saattaa tulla toiselle huonoon aikaan/koetaan tungettelevana.
Kyllä juttelen myös hiljaisemmille. Yleensä ilahtuvat.
Mutta ehkäpä mun pitää nyt rauhottua ja antaa ihmisten olla rauhassa. :D
Ap
Tai sitten lähestyt enemmän niitä puheliaamman oloisia. Jos ei siltikään nappaa niin epätoivoisimpana hetkenä voit hypätä tiktokkiin ja tutusta ihmisiin liveissä. Vaarana kuitenkin joutua vahingossa niihin draama-porukoihin. Tai hae bb:seen.
Juttelen ihan kaikille. Kaiken ikäisille, kaiken kokoisille, kaiken näköisille, hiljaisille, puheliaille yms
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoinen tapaus. Yleensä asiasta valittavat sellaiset jotka eivät ikinä edes käy missään eivätkä ota kontaktia keneenkään.
Mä kyllä käyn, juttelen ihmisille jne. Ehdotin yhdelle naiselle, että kävisimme harrastukseemme liittyen myös toisessa paikassa, koska siellä avoimet ovet. Hän jotenkin pelästyi ja nyt välttelee minua.
Ap
Jos susta tuleekin jonkinlaiset lesbovibat ja pelästyi sitä.
No juu, tää voi olla selitys :) olen siis tosi positiivinen ja kehun ehkä liikaa. Ehkä sen voi ottaa sitten näinkin.
Ap
Airhead.
Ok, hauska tutustua Airhead :)
Ap
Jos et ole, älä sitten ole. Sellaista kartetaan. Sama
Kyllähän mua varmaan osittain pidetään myös tyhmänä ihmisenä. Sen vuoksi varmaan miehet tykkääkin musta, koska olen iloinen, kohtelias, positiivinen, nauran paljon yms.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoinen tapaus. Yleensä asiasta valittavat sellaiset jotka eivät ikinä edes käy missään eivätkä ota kontaktia keneenkään.
Mä kyllä käyn, juttelen ihmisille jne. Ehdotin yhdelle naiselle, että kävisimme harrastukseemme liittyen myös toisessa paikassa, koska siellä avoimet ovet. Hän jotenkin pelästyi ja nyt välttelee minua.
Ap
En saa vanhempana naisena uusia ystäviä,kun ystävät kuoli korona aikana. Miksi? Kun vaihtaa kerhot ymm. numeroa.Henkilöt siis muka kovia ulkoilee.Tulee illalla 3 h maratoni puhelu.Kule selkää tai jalkaa särkee en voikaan ulkoilla. Mutta tulisin teille,sähän asut yksin nin kuin minä? Juotaisin viiniä. Viini äärellä on kiva jutella. Kun sanon en käytä alkoholia,en tupakoi .Asia jää siihen aina! Mies puolisia ystäviä onneksi on!
Näköjään samaa joka ikäluokassa..
Ap
Et ole yksin ongelmasi kanssa. Niin kuin monien kommenteista tullut ilmi on Suomessa aikuisena ystävystyminen vaikeaa. Jos olet parisuhteessa, onko kumppanillasi kavereita, joiden kumppaneita et ole tavannut? Voisitteko harkita jotain yhteistä tekemistä esim menisitte syömään yhdessä? Harrastus sinulla jo on ja sen kautta voit kysyä joltain potentiaaliselta kaverilta haluaisiko esim lähteä kahville harrastuksen jälkeen. Jos joku sellainen harrastus missä samat henkilöt joka kerta paikalla, voit tiedustella porukalta pitäiskö järjestää jotkut pikkujoulut tai lähteä yhdessä vaikka glögille tai syömään kun olisi mukava tutustua porukkaan. Voi olla, etteivät innostu mutta aina kannattaa kokeilla. Jos työpaikalla kahvittelee tai lounastaa ihmisten kanssa, voi näiden taukojen aikana tutustua ihmisiin ja jos sieltä löytyy sellainen potentiaalinen kaveriehdokas, niin voi vaivihkaa ehdottaa jotain työajan ulkopuolista tekemistä. Huomioitavaa on se, että suomalaiset ovat sisäänpäin kääntyviä ja vaivaantuvat helposti. Ehdotuksen täytyy siis tuntua sellaiselta "tulipa vaan mieleen, mutta ei tarvitse suostua"-jutulta. Esimerkki 1 : "Vitsit kun mä haluaisin nähdä Amos Rexin näyttelyn, mutta en tiedä kenet saisin mukaan. Ei sua sattuisi kiinnostamaan?" Esimerkki 2 : "Mun pitäis löytää uudet farkut, mutta yksin shoppailu on niin tuskaa. Et sä haluis lähteä henkiseksi tueksi joku päivä töiden jälkeen?" Esimerkki 3 : "Ihan tohon meidän työpaikan viereen avattiin uusi ravintola/kauppa/kuntosali/mikälie onkaan avattu. Haluaisitko joku päivä käydä siellä mun kanssa?"
Vierailija kirjoitti:
Et ole yksin ongelmasi kanssa. Niin kuin monien kommenteista tullut ilmi on Suomessa aikuisena ystävystyminen vaikeaa. Jos olet parisuhteessa, onko kumppanillasi kavereita, joiden kumppaneita et ole tavannut? Voisitteko harkita jotain yhteistä tekemistä esim menisitte syömään yhdessä? Harrastus sinulla jo on ja sen kautta voit kysyä joltain potentiaaliselta kaverilta haluaisiko esim lähteä kahville harrastuksen jälkeen. Jos joku sellainen harrastus missä samat henkilöt joka kerta paikalla, voit tiedustella porukalta pitäiskö järjestää jotkut pikkujoulut tai lähteä yhdessä vaikka glögille tai syömään kun olisi mukava tutustua porukkaan. Voi olla, etteivät innostu mutta aina kannattaa kokeilla. Jos työpaikalla kahvittelee tai lounastaa ihmisten kanssa, voi näiden taukojen aikana tutustua ihmisiin ja jos sieltä löytyy sellainen potentiaalinen kaveriehdokas, niin voi vaivihkaa ehdottaa jotain työajan ulkopuolista tekemistä. Huomioitavaa on se, että suomalaiset ovat sisäänpäin kääntyviä ja vaivaantuvat helposti. Ehdotuksen täytyy siis tuntua sellaiselta "tulipa vaan mieleen, mutta ei tarvitse suostua"-jutulta. Esimerkki 1 : "Vitsit kun mä haluaisin nähdä Amos Rexin näyttelyn, mutta en tiedä kenet saisin mukaan. Ei sua sattuisi kiinnostamaan?" Esimerkki 2 : "Mun pitäis löytää uudet farkut, mutta yksin shoppailu on niin tuskaa. Et sä haluis lähteä henkiseksi tueksi joku päivä töiden jälkeen?" Esimerkki 3 : "Ihan tohon meidän työpaikan viereen avattiin uusi ravintola/kauppa/kuntosali/mikälie onkaan avattu. Haluaisitko joku päivä käydä siellä mun kanssa?"
Kiitos pitkästä tekstistä, mutta tätä juuri olen yrittänyt tehdä, mutta se ei ole onnistunut. Siis harrastuspiireissä olen yrittänyt tutustua naisiin, mutta he eivät halua tutustua takaisin. Ja tämä koskee vain naisia, miehet kyllä haluavat olla kanssani tekemisissä. Mutta haluan siis päästä sisälle tuon harrastusporukan naispiiriin, mutta se ei onnistu.
Ap
Ei se välttämättä ärsytä vaain aiheuttaa epäluuloa muissa. Muut miettivät sun tarkoitusperiäsi. Miettivät, mitä yrität saavuttaa toiminnallasi.
Noin muuten tähän aiheeseen sanoisin, että suomalaisilla ei yleensä ole hirveän montaa ystävää. Ihan siksi, että jos on puoliso, lapsia, käy töissä jne, kovin monelle perheen ulkopuoliselle ihmiselle ei kertakaikkiaan riitä aikaa eikä voimia. Vielä, jos yrittää pitää yllä lastensa suhdetta isovanhempiin ja muihin lasten sukulaisiin, aika ei vaan riitä. Suomalainen kun kysyessään ystävältään "mitä sulle kuuluu?" ei odota sun vastaavan "kiitos hyvää, entä itsellesi?" vaan kertovan, mitä sulle ihan oikeasti kuuluu. Ja siihen voi helposti vierähtää tunti parikin. Jos soittaa ystävälleen, täytyy varautua vähintään puolen tunnin puheluun, tai jos tapaa ystäväänsä, täytyy varautua vähintään parin tunnin tapaamiseen.
En usko, että suurimmalla osalla naisista on mitään salaista kerhoa. He vaan eivät halua elämäänsä enempää ihmisiä, joille pitää antaa aikaa ja voimavaroja. Monella on jo muutenkin se tilanne, että tuntuu, ettei aika riitä kaikkien jo olemassaolevien ihmissuhteiden ylläpitämiseen. Ei ainakaan niin hyvin kuin haluaisi.