HS: Komeroituneita nuoria uhkaa loppuelämän yksinäisyys
"Komeroituneet nuoret vetäytyvät sosiaalisista suhteista kokonaan eivätkä poistu kotoaan. Jos heitä ei auteta kouluvuosina, oppivelvollisuuden loputtua heitä on lähes mahdotonta tavoittaa."
Surkeaa touhua. Ei ennen tuollaisia ollut.
Kommentit (579)
Vierailija kirjoitti:
Netissäkö ne möllöttää? Katsovat jotakin Ukrainan sotavideoita päivät pitkät? Vai pelaako ne jotakin? Ja sekoavat siellä.
Ei tuollaista tosiaan ennen ollut.
Ei ollut tietokoneita. Eikä ruokaa voinut tilata kotiin. Kaikki muutkin asiat piti hoitaa kodin ulkopuolella. Nyt kaikki, jopa ne, joilla on työpaikka, haluaa linnottautua kotiin etätöihin kun eivät kykene toimimaan ulkomaailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi tässä yhteiskunnassa toiset saavat jäädä neljän seinä sisälle makoilemaan samaan aikaan kuin muut, kuten itseni, ajetaan ruoskalla töihin. Ei se niinkään voi mennä. Joko kaikilla on oikeus maata tai kaikilla on velvoite tehdä töitä. Ja yhteiskunta ei kyllä pyöri ilman verorahoja.
Miksi pitäisi pyörittää yhteiskuntaa, josta sataa vain pskaa?
Koska sitten loppuu ruoka, lämpö ja sähkö. Eli elämä loppuu.
Tätä olen aina ihmetellyt, miten niin moni sossun elatuksessa oleva kuvittelee että se tuki on automaattista, ikuista ja oikeutettua. Ei, ei se ole. Se on verorahoista tuotettua ja on maita, joissa sitä ei ole. Ja siellä ei ole hikikomeroita, vaan pahvilaatikko kadulla. Löytyy rapakon takaa paljonkin esimerkkejä. Että kannattaa vähän miettiä ennen kuin alkaa uhoamaan. Tämä ei välttämättä ole ikuista että ihmisiä huolletaan.
Joillain on jäänyt lapsen rooli päälle. Lapselle vanhemmat hoitaa perustarpeet, sit aikuisenakin odotetaan, että yhteiskunta hoitaa. Aikuistumisessa ja henkisessä kasvussa jäänyt jotain väliin.
Miksi pitäisi ruveta hoitamaan tätä ADHD yhteiskuntaa vapaaehtoisesti?
Kyllä kotona junkkaaminen voittaa rahanahneen ADHDYH:n pnpin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 48 v nainen ja hikikomori. Elätän itseni työlläni tosin mutta sen it-alan työn teen täysin etänä kotoa. En käy kuin lähimmässä ruokakaupassa ja välillä kävelemässä ulkona. Muuten katselen suoratoistopalveluja, pelaan tietokoneella, nettailen, luen kirjoja. Olen tyytyväinen elämääni näin.
On olemassa myös "eristäytynyt persoonallisuus". Silloin ihminen on nimenomaan täysin tyytyväinen elämään ilman eläviä ihmiskontakteja. Tämän hikikomorin (tai syrjäytyneen) määritelmään kai kuuluu, että henkilö ei elä tällaista elämää omasta halustaan, vaan olosuhteet (esim. kiusaaminen) ovat hänet siihen ajaneet. Näin suunnilleen ymmärsin. Sitten on vielä se "syrjäytynyt", joka ei ole edes työelämässä.
Ja samakin henkilö voi kokeilla monia eri tapoja elää esim 5 yhtä 6 v toista ja 20 v kolmatta tapaa ja löytää omansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 48 v nainen ja hikikomori. Elätän itseni työlläni tosin mutta sen it-alan työn teen täysin etänä kotoa. En käy kuin lähimmässä ruokakaupassa ja välillä kävelemässä ulkona. Muuten katselen suoratoistopalveluja, pelaan tietokoneella, nettailen, luen kirjoja. Olen tyytyväinen elämääni näin.
On olemassa myös "eristäytynyt persoonallisuus". Silloin ihminen on nimenomaan täysin tyytyväinen elämään ilman eläviä ihmiskontakteja. Tämän hikikomorin (tai syrjäytyneen) määritelmään kai kuuluu, että henkilö ei elä tällaista elämää omasta halustaan, vaan olosuhteet (esim. kiusaaminen) ovat hänet siihen ajaneet. Näin suunnilleen ymmärsin. Sitten on vielä se "syrjäytynyt", joka ei ole edes työelämässä.
Niinpä. Yksinäisyydellä kaupungeissa on jo vuosikymmenien perinteet. Nyt tätä on vasta alettu toden teolla kauhistelemaan ja voivottelemaan, niin kuin se tulisi jonain suurenakin yllätyksenä nykyisessä arvomaailmassa.
Hurjimmat puhuvat jopa kulttuurin psykopatioitumisesta. Eletään näennäisen sopeutuneesti huomiota herättämättä, mutta mikään moraalikoodisto ei sido, rajoita, motivoi viemään elämää eteenpäin. Koska why bother, jos maailma on jo pilalla? Tätähän meille on tässä syötetty jo hyvän tovin.
Se on melko sama sitten, miten sekoilee, yksin kämpässään vai näennäisen sosiaalisesti muiden yhtä kyynisten jä välinpitämättömien kaltaistensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 48 v nainen ja hikikomori. Elätän itseni työlläni tosin mutta sen it-alan työn teen täysin etänä kotoa. En käy kuin lähimmässä ruokakaupassa ja välillä kävelemässä ulkona. Muuten katselen suoratoistopalveluja, pelaan tietokoneella, nettailen, luen kirjoja. Olen tyytyväinen elämääni näin.
Jos olisit mies, kaikki tunkisivat sinulle väkisin ohjeitaan.
Joo, olen ihmetellyt sitä että miksi. Ainahan niitä on ollut erakkoluonteisia miehiäkin jotka ovat asuneet jossain korpimökissä itsekseen häiritsemättä ketään. Nykyään on joku kumma uskomus että miehet muuttuvat vaaralliseksi yksin paljon ollessaan, varsinkin nuoret miehet.
Toki on varmasti olemassa niitä, molempia sukupuolia, jotka elää niin ei koska haluavat vaan koska sosiaalisten tilanteiden pelko, entiset karut kokemukset yms pakottaa, ja heistä tuntuu että elämä menee ohi kun muut perustaa perheitä yms. Näille toki pitäisi olla apua tarjolla jos he sitä haluavat. Mutta kyllä aikuinen saa erakkomaisestikin elää jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin porukka meni baariin tai pubiin seurustelemaan, juttelemaan livenä naamat vastatusten.
Nyt kaikki ottaa kotona viinin tai kaljan ja istuu tietsikan edessä ja seurustelee somessa.
Kulttuuri on muuttunut maailmanlaajuisesti.
Eikä se ole edes huono asia.
Ei se ole normaaliakaan. Ihminen on kuitenkin eläin, sosiaalinen eläin, joka ei saa korvattua toisen ihmisen läsnäoloa sähköisesti. Ei se ole sama asia. Jostakin syystä näillä komeroituneilla on paljon mielenterveysongelmia. Miksiköhän?
Kyllä saa korvattua kun on tarpeeksi tuttu ja samankaltainen. Päivittäin juttelen suomeksi ja englanniksi tuntikausia, eikä missään vaiheessa tunnu yksinäiseltä. Rakastan myös omaa aikaa.
Halaako se tietokone sinua? Tunnetko miltä toinen ihminen tuoksuu? Onko toinen ihminen kanssasi kun alat nukkumaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi tässä yhteiskunnassa toiset saavat jäädä neljän seinä sisälle makoilemaan samaan aikaan kuin muut, kuten itseni, ajetaan ruoskalla töihin. Ei se niinkään voi mennä. Joko kaikilla on oikeus maata tai kaikilla on velvoite tehdä töitä. Ja yhteiskunta ei kyllä pyöri ilman verorahoja.
Miksi pitäisi pyörittää yhteiskuntaa, josta sataa vain pskaa?
Koska sitten loppuu ruoka, lämpö ja sähkö. Eli elämä loppuu.
Tätä olen aina ihmetellyt, miten niin moni sossun elatuksessa oleva kuvittelee että se tuki on automaattista, ikuista ja oikeutettua. Ei, ei se ole. Se on verorahoista tuotettua ja on maita, joissa sitä ei ole. Ja siellä ei ole hikikomeroita, vaan pahvilaatikko kadulla. Löytyy rapakon takaa paljonkin esimerkkejä. Että kannattaa vähän miettiä ennen kuin alkaa uhoamaan. Tämä ei välttämättä ole ikuista että ihmisiä huolletaan.
Joillain on jäänyt lapsen rooli päälle. Lapselle vanhemmat hoitaa perustarpeet, sit aikuisenakin odotetaan, että yhteiskunta hoitaa. Aikuistumisessa ja henkisessä kasvussa jäänyt jotain väliin.
Miksi pitäisi ruveta hoitamaan tätä ADHD yhteiskuntaa vapaaehtoisesti?
Kyllä kotona junkkaaminen voittaa rahanahneen ADHDYH:n pnpin.
Kun teen työtä ja tienaan rahaa, niin aattelen että hoidan ensisijaisesti itseäni ja omaa elämääni. Miks yhteiskunnan pitäis hoitaa sua, jos VOIT tehdä oman elämäs eteen asioita mutta et vaan halua? Sairaat ja vanhukset jne. eri juttu, koska jos yhteiskunta ei hoitais niitä, olisivat sukujensa kontolla, mikä vois käydä niille suvuille taas liian rankaksi.
Muistatteko (ette varmaan kun olette nuoria) että ensimmäinen suomalainen og-hikikomori oli Helsingin Maunulassa asunut mies, joka oli muumioituneena 6 vuotta asunnossaan eikä kukaan kaivannut. Tapahtui 90-luvulla. Sossu maksoi automaattisesti vuokrat eikä ketään kiinnostanut. Ei kovin kivalle kuulosta hänen elämänsä.
Suurin osa ihmisistä on vain itsekkäitä kusipäitä. Komeroituminen on järkevää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin porukka meni baariin tai pubiin seurustelemaan, juttelemaan livenä naamat vastatusten.
Nyt kaikki ottaa kotona viinin tai kaljan ja istuu tietsikan edessä ja seurustelee somessa.
Kulttuuri on muuttunut maailmanlaajuisesti.
Eikä se ole edes huono asia.
Ei se ole normaaliakaan. Ihminen on kuitenkin eläin, sosiaalinen eläin, joka ei saa korvattua toisen ihmisen läsnäoloa sähköisesti. Ei se ole sama asia. Jostakin syystä näillä komeroituneilla on paljon mielenterveysongelmia. Miksiköhän?
Kyllä saa korvattua kun on tarpeeksi tuttu ja samankaltainen. Päivittäin juttelen suomeksi ja englanniksi tuntikausia, eikä missään vaiheessa tunnu yksinäiseltä. Rakastan myös omaa aikaa.
Halaako se tietokone sinua? Tunnetko miltä toinen ihminen tuoksuu? Onko toinen ihminen kanssasi kun alat nukkumaan?
Eri, mutta ei kaikki kaipaa tuollaista ollenkaan. Itse olen aseksuaali enkä edes pidä kosketuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin porukka meni baariin tai pubiin seurustelemaan, juttelemaan livenä naamat vastatusten.
Nyt kaikki ottaa kotona viinin tai kaljan ja istuu tietsikan edessä ja seurustelee somessa.
Kulttuuri on muuttunut maailmanlaajuisesti.
Eikä se ole edes huono asia.
Ei se ole normaaliakaan. Ihminen on kuitenkin eläin, sosiaalinen eläin, joka ei saa korvattua toisen ihmisen läsnäoloa sähköisesti. Ei se ole sama asia. Jostakin syystä näillä komeroituneilla on paljon mielenterveysongelmia. Miksiköhän?
Kyllä saa korvattua kun on tarpeeksi tuttu ja samankaltainen. Päivittäin juttelen suomeksi ja englanniksi tuntikausia, eikä missään vaiheessa tunnu yksinäiseltä. Rakastan myös omaa aikaa.
Halaako se tietokone sinua? Tunnetko miltä toinen ihminen tuoksuu? Onko toinen ihminen kanssasi kun alat nukkumaan?
Kaikki ei oikeesti kaipaa näitä ja viihtyvät paremmin nettisuhteissa. Mutta sitten on kasvava joukko ihmisiä, joilla olis nää ruumiillisuuden tarpeet, mutta ei enää kykyä niitä toteuttaa, koska eivät ole sosiaalistuneet toimimaan ihmisten kanssa lähekkäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi tässä yhteiskunnassa toiset saavat jäädä neljän seinä sisälle makoilemaan samaan aikaan kuin muut, kuten itseni, ajetaan ruoskalla töihin. Ei se niinkään voi mennä. Joko kaikilla on oikeus maata tai kaikilla on velvoite tehdä töitä. Ja yhteiskunta ei kyllä pyöri ilman verorahoja.
Myös sinua koskee oikeus jäädä kotiin. Toki jos kieltäydyt töistä, niin toimeentulotukea pienennetään 40 prosenttia. Samoin koko omaisuus täytyy pistää rahoiksi ennen kuin saat toimeentulotukea. Periaatteessa sinulla (ja jokaisella muulla) on kuitenkin oikeus elää toimeentulotuki -40 prosentilla. Harva sellaista elämää kuitenkaan haluaa, joten yhteiskunta ei muserru, vaikka tämä periaatteellinen oikeus olisikin olemassa.
Tätä voi tosiaan jokainen kadehtija kokeilla ja miettiä sitten, miten moni sitä oikeasti tekee vapaaehtoisesti jostain tahallisesta "laiskuudesta". Vai onko niin, että syistä tai toisista nämä ihmiset eivät muuhun pysty, eikä sitä paikkaa yhteiskunnassa ole. Hyvin mielelläni maksan vähän enemmän veroja, jotta nämäkin ihmiset tästä ainutkertaisesta elämästä saavat jotain positiivista ehkä irti. Se todellinen puliveivaus ja suuret ongelmat julkisten varojen käytössä löytyvät ihan muualta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin porukka meni baariin tai pubiin seurustelemaan, juttelemaan livenä naamat vastatusten.
Nyt kaikki ottaa kotona viinin tai kaljan ja istuu tietsikan edessä ja seurustelee somessa.
Kulttuuri on muuttunut maailmanlaajuisesti.
Eikä se ole edes huono asia.
Ei se ole normaaliakaan. Ihminen on kuitenkin eläin, sosiaalinen eläin, joka ei saa korvattua toisen ihmisen läsnäoloa sähköisesti. Ei se ole sama asia. Jostakin syystä näillä komeroituneilla on paljon mielenterveysongelmia. Miksiköhän?
Kyllä saa korvattua kun on tarpeeksi tuttu ja samankaltainen. Päivittäin juttelen suomeksi ja englanniksi tuntikausia, eikä missään vaiheessa tunnu yksinäiseltä. Rakastan myös omaa aikaa.
Halaako se tietokone sinua? Tunnetko miltä toinen ihminen tuoksuu? Onko toinen ihminen kanssasi kun alat nukkumaan?
Kaikki ei oikeesti kaipaa näitä ja viihtyvät paremmin nettisuhteissa. Mutta sitten on kasvava joukko ihmisiä, joilla olis nää ruumiillisuuden tarpeet, mutta ei enää kykyä niitä toteuttaa, koska eivät ole sosiaalistuneet toimimaan ihmisten kanssa lähekkäin.
Ja sitten on niitä välimuotoja, kuten minä. En kaipaa enkä halua ketään nukkumaan viereeni, koska en pysty nukkumaan edes toisen ihmisen ollessa samassa huoneessa. Silti kaipaan halauksia. Valitsin elämän sinkkuna ilman halikaveria, koska on vaikea löytää seurustelukumppania, joka ymmärtäisi miksi en halua nukkua yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin porukka meni baariin tai pubiin seurustelemaan, juttelemaan livenä naamat vastatusten.
Nyt kaikki ottaa kotona viinin tai kaljan ja istuu tietsikan edessä ja seurustelee somessa.
Kulttuuri on muuttunut maailmanlaajuisesti.
Niinhän se on että maailma muuttuu. Toki digitalisaatio, netti jne on muuttanut ja muuttaa edelleen kaikenlaista. Saa nähdä mitä tulee?
Kyllä suurin osa menee edelleen sinne baariin bailaamaan. Ei se ole NIIN paljon muuttunut. Se mikä on muuttunut, on että nykyään nämä syrjäytyneet komerossa elävät sentään saavat kontaktin muihin kaltaisiinsa sieltä kotikoneelta. Ennen vanhaan ei ollut ketään, ei mitään. Pelkät seinät ja televisio ja yksinäisyys, kunnes hulluus niitti lopullisesti. Että monessa suhteessa tuo netti on muuttanut asetelmia ja vaikka sen mukana on tullut paljon pahaa, on sen mukana tullut myös hyvääkin.
"Kyllä suurin osa menee edelleen sinne baariin bailaamaan."
Suurin osa ei todellakaan bailaa baareissa nykyaikana. Suurimmalla osalla ei ole yksinkertaisesti varaa siihen, varsinkin jos on nuori ja se on ihan tosiasia, että ajanviete on muuttunut eikä kuppilat kiinnosta samaan tyyliin. Minun omissa paikallisissa baareja pitää pystyssä samat "juopot" ja vanhemmat ihmiset, en ole ikinä edes nähnyt nuoria noissa baareissa kuin että joku nuori eksyy sinne ja kaikki tuijottaa häntä kuin halpaa makkaraa suu auki.
Vierailija kirjoitti:
Eikös se ole jokaisen oma valinta että haluaako olla sosiaalinen vai ei.
Ehkä yksinäisyyden valinta johtuu jo aiemmin saaduista huonoista kokemuksista pakollisissa sosiaalisissa tilanteissa, esim koulussa kiusattu ja ns huumorikin jota joutunut kuulemaan, ehkä jatkuvaa pientä piilovittuilua vaikkapa henkilökohtaisista asioista ja ominaisuuksista.
Jutun pointti on, että yksinäisyys kyseisissä tapauksissa ei ole oma valinta vaan siihen on ajauduttu huonojen sattumusten seurauksena niin, että ihmiselle ei ole kehittynyt kunnon itsetuntoa eikä itsetuntemusta, jotta olisi kykenevä kohtaamaan muita ihmisiä saati tutustumaan kehenkään.
Olin tuollainen. Onneksi sain apua AMK:ssa todella kultaisilta terkoilta, jotka tajus mun ongelman ja osasivat auttaa oikeasti. Ennen ongelmiini (jos niistä uskaltauduin puhumaan) terkat vain hymyilivät että "mee vaan mukaan porukkaan :)" tai että "kysy joku koulupäivän jälkeen kahville tai elokuviin :). "
Ikäänkuin ongelmani olisi ollut uskaltamattomuus tehdä kyseisiä asioita. Oikeasti ongelmani oli kykenemättömyyteni keskustella ihmisten kanssa yhtään mistään ja olin niin sulkeutunut, että ihan ahdisti kertoa esim. jossain tutustumisleikissä oma lempiväri saati mitään tuota henkilökohtaisempaa. Eihän siinä pysty solmimaan ihmissuhteita jos ei ole kykenevä jakamaan asioitaan ja olemaan avoin itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin porukka meni baariin tai pubiin seurustelemaan, juttelemaan livenä naamat vastatusten.
Nyt kaikki ottaa kotona viinin tai kaljan ja istuu tietsikan edessä ja seurustelee somessa.
Kulttuuri on muuttunut maailmanlaajuisesti.
Eikä se ole edes huono asia.
Ei se ole normaaliakaan. Ihminen on kuitenkin eläin, sosiaalinen eläin, joka ei saa korvattua toisen ihmisen läsnäoloa sähköisesti. Ei se ole sama asia. Jostakin syystä näillä komeroituneilla on paljon mielenterveysongelmia. Miksiköhän?
Kyllä saa korvattua kun on tarpeeksi tuttu ja samankaltainen. Päivittäin juttelen suomeksi ja englanniksi tuntikausia, eikä missään vaiheessa tunnu yksinäiseltä. Rakastan myös omaa aikaa.
Halaako se tietokone sinua? Tunnetko miltä toinen ihminen tuoksuu? Onko toinen ihminen kanssasi kun alat nukkumaan?
Kaikki ei oikeesti kaipaa näitä ja viihtyvät paremmin nettisuhteissa. Mutta sitten on kasvava joukko ihmisiä, joilla olis nää ruumiillisuuden tarpeet, mutta ei enää kykyä niitä toteuttaa, koska eivät ole sosiaalistuneet toimimaan ihmisten kanssa lähekkäin.
Minä väitän että suurin osa ihmisistä kaipaa kosketusta, läheisyyttä, seksuaalisuuttakin. Osa enemmän, osa vähemmän. Joskus riittää että siinä vieressä on joku elävä ihminen, joka välittää.
Olen itse elänyt nettimaailmassa ja sitten parisuhteessa. Olen edelleen paljon netissä, mutta iltaisin tulee aika jolloin laitan netin kiinni ja menen sänkyyn tämän toisen viereen. Ja siinä on hyvä olla, sitä ei digitaalisesti voi korvata. Ei se ole sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin porukka meni baariin tai pubiin seurustelemaan, juttelemaan livenä naamat vastatusten.
Nyt kaikki ottaa kotona viinin tai kaljan ja istuu tietsikan edessä ja seurustelee somessa.
Kulttuuri on muuttunut maailmanlaajuisesti.
Niinhän se on että maailma muuttuu. Toki digitalisaatio, netti jne on muuttanut ja muuttaa edelleen kaikenlaista. Saa nähdä mitä tulee?
Kyllä suurin osa menee edelleen sinne baariin bailaamaan. Ei se ole NIIN paljon muuttunut. Se mikä on muuttunut, on että nykyään nämä syrjäytyneet komerossa elävät sentään saavat kontaktin muihin kaltaisiinsa sieltä kotikoneelta. Ennen vanhaan ei ollut ketään, ei mitään. Pelkät seinät ja televisio ja yksinäisyys, kunnes hulluus niitti lopullisesti. Että monessa suhteessa tuo netti on muuttanut asetelmia ja vaikka sen mukana on tullut paljon pahaa, on sen mukana tullut myös hyvääkin.
"Kyllä suurin osa menee edelleen sinne baariin bailaamaan."
Suurin osa ei todellakaan bailaa baareissa nykyaikana. Suurimmalla osalla ei ole yksinkertaisesti varaa siihen, varsinkin jos on nuori ja se on ihan tosiasia, että ajanviete on muuttunut eikä kuppilat kiinnosta samaan tyyliin. Minun omissa paikallisissa baareja pitää pystyssä samat "juopot" ja vanhemmat ihmiset, en ole ikinä edes nähnyt nuoria noissa baareissa kuin että joku nuori eksyy sinne ja kaikki tuijottaa häntä kuin halpaa makkaraa suu auki.
Älä viitsi. Oletko käynyt milloin viimeksi baarissa kun esim opiskelijat on siellä? Kyllä nuoret bailaa eikä ne ole mitään säälittäviä pubi-juoppoja vaan iloisia nuoria.
Älä viitsi arvostella, niin sinunkaan valintoja ei arvostella.
Eiköhän täällä ole kaikenlaisille tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi tässä yhteiskunnassa toiset saavat jäädä neljän seinä sisälle makoilemaan samaan aikaan kuin muut, kuten itseni, ajetaan ruoskalla töihin. Ei se niinkään voi mennä. Joko kaikilla on oikeus maata tai kaikilla on velvoite tehdä töitä. Ja yhteiskunta ei kyllä pyöri ilman verorahoja.
Miksi pitäisi pyörittää yhteiskuntaa, josta sataa vain pskaa?
Koska sitten loppuu ruoka, lämpö ja sähkö. Eli elämä loppuu.
Tätä olen aina ihmetellyt, miten niin moni sossun elatuksessa oleva kuvittelee että se tuki on automaattista, ikuista ja oikeutettua. Ei, ei se ole. Se on verorahoista tuotettua ja on maita, joissa sitä ei ole. Ja siellä ei ole hikikomeroita, vaan pahvilaatikko kadulla. Löytyy rapakon takaa paljonkin esimerkkejä. Että kannattaa vähän miettiä ennen kuin alkaa uhoamaan. Tämä ei välttämättä ole ikuista että ihmisiä huolletaan.
Joillain on jäänyt lapsen rooli päälle. Lapselle vanhemmat hoitaa perustarpeet, sit aikuisenakin odotetaan, että yhteiskunta hoitaa. Aikuistumisessa ja henkisessä kasvussa jäänyt jotain väliin.
Miksi pitäisi ruveta hoitamaan tätä ADHD yhteiskuntaa vapaaehtoisesti?
Kyllä kotona junkkaaminen voittaa rahanahneen ADHDYH:n pnpin.
Kun teen työtä ja tienaan rahaa, niin aattelen että hoidan ensisijaisesti itseäni ja omaa elämääni. Miks yhteiskunnan pitäis hoitaa sua, jos VOIT tehdä oman elämäs eteen asioita mutta et vaan halua? Sairaat ja vanhukset jne. eri juttu, koska jos yhteiskunta ei hoitais niitä, olisivat sukujensa kontolla, mikä vois käydä niille suvuille taas liian rankaksi.
Yhteiskunnan on pakko, koska väkivalta!
Ja voin tehdä oman elämäni eteen 40 tuntia viikossa enemmän kuin sinä.
Itse olin kouluaikana ihan sosiaalinen, oli harrastuksia ja kavereita. En ollut myöskään kiusattu. "silti" parikymppisenä sairastuin Sos. tilanteiden pelkoon. Ehkä sen laukaisi se, kun en päässyt lukion jälkeen opiskelemaan enkä myöskään saanut haettua töitä, joten jäin kotiin asumaan. Kun oleili vain kotona, ihmisten kohtaaminen alkoi ahdistaa. Hävetti nähdä tuttuja, kun muut olivat päässet elämässä eteenpäin ja itse makasin kotona. Tästä tuli kierre ja yhä enemmän jumahti sinne kotiin. Onneksi oli kuitenkin perhe, seurustelukumppani ja muutamia kavereita jäänut lukiosta. Nyt jälkeenpäin ajateltuna, nämä varmaan olivat ne tekijät, jotka itseni pitivät järjissäni.
Vuosia myöhemmin sain apua ongelmiin ja pääsin opiskelemaan. Olihan se silti erittäin haastavaa ns. vuosien kotona olon jälkeen lähteä ihmisten ilmoille opiskelemaan. Nyt kolmekymppisenä olen valmistumassa maisteriksi. Valitettavasti hirveästi työkokemusta ei ole, joten työnsaanti on vaikeaa. Mutta mietin vain niitä nuoria, jolla ei välttämättä ole ollut yhtäkään läheistä ympärillä tai, joilla on kiisaamistaustaa. Kuinka vaikeaa tällaisen henkilön on vuosien kotona olon jälkeen ponnistaa opiskelemaan.
Syrjäytymiseen on monia tekijöitä, mutta tiedän myös vanhempia, jotka eivät ainakaan osaltaan ole auttaneet lapsensa asemaa. On voitu painostaa muuttamaan pois kotoa, kun eihän täysikäisenä enää kuulu asua kotoa. Joo, ehkä ei. Mutta, jos ei ole kykyä itsenäiseen elämään, niin se elämä on sitä, että kökkii koneen vieressä koko päivän. Sen sijaan, että vanhempien luona olisi edes ne vanhemmat seurana.
Vanhemmat paaponeet pilalle, jättäneet kasvattamatta vastuuseen. Ja sitten yhteiskunnasta ei löydy sitä vastaavaa, kasvattavaa tahoa.