Hupaisa palsta
Vauva-lehden sivuilla ollaan, mutta aiheiden joukossa on vain pari hassua lapsiaiheista kirjoitusta. 99 % jutuista keskittyy ulkomaisten siippojen ihmeellisyyteen. Huvittavaa, mutta ah niin kovin suomalaista. Taidamme olla vielä puolittain metsässä, jos ulkomaalaisuus on näin hämmästyttävä asia naisille.
Kommentit (203)
Hauki73:
Niin, vihjailin lähinnä siihen suuntaan, että ettet vaan olisi hieman " älyttänyt" noissa tuttavapariskunnissasi.
Miksi ihmeessä älyttäisin? Toisin kuin ehkä kuvittelet, niin kyllä suomalaiset miehet löytävät mukavia naisia muualtakin kuin Suomesta.
Niin, ja tottahan jokainen arabi tai afrikkalainen asuisi mieluummin kotimaassaan, kunhan siellä olisi vaan sellainen toimeentulo, yhteiskuntarauha ja sosiaaliturva kuin Suomessa. Hämmästyttävää.
Ahaa, siis arabit ovat pahoja, kun etsivät parempaa toimeentuloa ja rauhaa. Hyi niitä.
No eipä tämä nyt niin paljoa aikaa ole vienyt. Ihanko itse muuten keksit tuon ajatusleikin tyttöystävästä, jonka tumma mies on vienyt? ;)
Ajattelin ilahduttaa sinuakin yhdellä kliseellä. Sinä kun olet ilahduttanut minua jo aika monella :)
Koita tosiaan rauhoittua. Ei pidä flaidaamaan ruveta. Jos yhtään auttaa, niin voin rehellisesti sanoa ettei henkilökohtaista panosta tässä asiassa tosiaankaan ole.
Ihan peace vaan sinnekin. Minusta tämä on mukavaa. Joo, ei sinulla ihan varmastikaan ole henkilökohtaista panosta tähän. Jatketaan vaan edelleen, tämä piristää flunssaisen päivää.
zkelvin:
Niin, sinä juuri edellisessä viestissäsi perustelit omia näkemyksiäsi juuri tällä jutulla. Nyt siis se onkin niin, että tällaista mielikuvaa levitettiin. Mielikuva ei ole sama asia kuin totuus.
Niin, minä olen väittänyt koko ajan että suomalaisten naisten keskuudessa on hyvin yleistä " juosta" ulkomaalaisten miesten perässä. Tähän lopputulokseen olen tullut pääasiassa omien havaintojen kautta, mutta myös tilastojen ja uutisten perusteella. Esim. tapaukset S. Thomas ja G. Kings olivat brutaaliudessaan aika paljastavia. Samoin tämä viimekesäinen sarjaraiskaaja (kenialainen), joka sai puhuttua tuntemattomia nuoria naisia kämpilleen raiskattavaksi (tai naisten kämpille) metroasemilla ja kaduilla.
Suomalaisten naisten suurin unelma...hoh hoh.
Ei minun sanavalintani.
Viittaan edelleen siihen, että tuskinpa baarien perusteella voi tehdä kattavia johtopäätöksiä.
Minkä perusteella voisi tehdä kattavia johtopäätöksiä, ja mitä ylipäätään tarkoitat kattavilla johtopäätöksillä?
Eli et pysty vastaamaan huutoosi.
En jaksa vastata huutooni. :) Osittain siksi että liikaa duunia, osittain siksi että tiedän sen olevan tapauksessasi turhaa.
Sinä nyt missasit pointin. Suomalainen nainen voi tehdä valinnan omista lähtökohdistaan, tosin niin voi tehdä muutkin pohjoismaiset naiset. Olemmeko me siis samanlaisia kuin muut?
Ette, te suhtaudutte (yleistäen) eri lailla miesten ulkomaalaisuuteen kuin muut länsimaiset naiset. Suomalaisten naisten ajatusmaailma on tässä suhteen lähempänä itäblokkia/Aasiaa.
No tuota, mistä se tilastoija sen tietää, jos kerran niitä avioliittoja ei rekistöidä? Luulo, mielikuva, mikä?
Mielikuva, joka perustui osittaisiin tietoihin mitä Suomen suurlähetystöistä maailmalta lähetetään. Näistä ei kuitenkaan tehdä ylläpidettävää tilastoa.
Sinähän mainitsit tietäväsi, miksi suomalaiset naiset (homogeenisena ryhmänä ilmeisesti) preferoivat ulkomaalaisia. Minusta tuo wäiskin lihatiski ja afrikkalaisen lehden levittämät mielikuvat eivät kuitenkaan ihan riitä perusteluiksi. Joten odotan, että kerrot jotain kovaa faktaa tämän väitteesi tueksi.
Väitän, että suuri osa suomalaisista naisista preferoi ulkomaalaisia, tai ulkomaalaisuudesta ainakin annetaan lisäpisteitä. En sitten tiedä minkälaista kovaa faktaa tarvitsist väitteesi tueksi, jos avioliittotilastotkaan eivätä kelpaa. Kelpaako se, että (naispuolinen) Intercultural Studies -proffanikin aikoinaan totesi, että monikulttuuriset avioliitot suomalaisten naisten ja ulkomaisten miesten välillä ovat hyvin yleisiä?
Eikös se ollut se ulkkiksien palvonta, joka sinua alkuun huvitti. Ja tuossa alla on se toinen asia.
Jep, no voihan olla että kaikki teistä eivät palvoneet ulkomaalaisuutta mieheenne tutustuessanne.
Siinä mielessä olet oikeassa, että mieheni on ulkomaalainen. Mutta se on satunnaista.
Älä höpäjä. Puolison kulttuuritausta vaikuttaa sataprosenttisen varmasti jossain määrin puolisonvalintapäätöksiin, viitattiin kyseisellä taustalla sitten ulkomaalaisuuteen, savolaisuuteen tai työläis/porvaritaustaan. Ehkä alitajuntaisesti, ehkä selvemmin.
zkelvin:
Miksi ihmeessä älyttäisin? Toisin kuin ehkä kuvittelet, niin kyllä suomalaiset miehet löytävät mukavia naisia muualtakin kuin Suomesta.
Tiedän tuon vallan mainiosti, mutta luulenpa että kehitit oman viitetarinasi vain esittääksesi pointin.
Ahaa, siis arabit ovat pahoja, kun etsivät parempaa toimeentuloa ja rauhaa. Hyi niitä.
...ja tässä kohtaa se minun pointtini oli se, että varmaan jokainen haluaisi kotimaassaan asua, jos vaan eläminen siellä olisi yhtä helppoa kuin Suomessa. Mutta kun ei ole. Näin ollen vastauksessasi ei oikeastaan ollut mitään järkeä. Try to keep up, will you? ;)
Hauki73:
No eipä kai siinä mitään kataluutta tarvitse, kun paperit on saatu niin voihan sitä aidostikin puolisoonsa kiintyä. Joka tapauksessa turha lähteä vaihtamaankaan, kun kotona on kiltti ja hyväuskoinen suomivaimo ja baanalla tuhansia innokkaita teiniblondeja. ;)
Niin paitsi että mä en ole kovin kiltti siinä mielessä että oisin tossun alla. Sitä kuuluisaa tasa-arvoa perään liiankin kanssa. Kaikilla on mahdollisuus pettää jos on tarvetta, myös minulla. Enpä mä nyt lähde miestäni puolustelemaan, ettei petä, kun kerran ihan vaan provota haluat. Mutta ei se kyllä petä. Poikaa tuossa pissattaa ja vaipattaa. ;)
Ja onhan tuokin yksi malli parisuhteelle. Käsittääkseni afrikkalaisissa kulttuureissa avioliitto ja rakkaus eivät välttämättä edes kuulu yhteen, tai ainakaan tätä ei edellytetä. Toimeentulo on se tärkein asia.
Tämä on ihan totta traditionaalisessa parisuhteessa monellakin paikkaa. Perheen perustaminen ja toimeentulon turvaaminen ovat olleet ne pääjutut. Vaan kovasti on länsimaiset ajatukset ihan sinne Afrikkaankin asti naisten mieliin päässeet, monet mun ikäiset (olen 28) osaavat kyllä jo vaatia vaikka mitä parisuhteeltaan! Tämän olen siis itse siellä päin asuneena havainnut, en provoavista suomalaislehdistä lukenut! :) Joo ja kyllä monelle afrikkalaiselle miehelle on tärkeää perheensä elättää, on se kyllä suomalaismiehellekin! Mutta kyllä nuo rakastaakin osaavat, hellyyden osoittaminen on välillä vähän niin ja näin! :)
Mutta tää lopettaa nyt kyllä tähän.
Hauki73:
Niin, minä olen väittänyt koko ajan että suomalaisten naisten keskuudessa on hyvin yleistä " juosta" ulkomaalaisten miesten perässä. Tähän lopputulokseen olen tullut pääasiassa omien havaintojen kautta, mutta myös tilastojen ja uutisten perusteella. Esim. tapaukset S. Thomas ja G. Kings olivat brutaaliudessaan aika paljastavia. Samoin tämä viimekesäinen sarjaraiskaaja (kenialainen), joka sai puhuttua tuntemattomia nuoria naisia kämpilleen raiskattavaksi (tai naisten kämpille) metroasemilla ja kaduilla.
Minä taas väitän, että kyseinen ryhmä suomalaisia naisia on hyvin pieni osajoukko Suomen kaikista naisista.
Minkä perusteella voisi tehdä kattavia johtopäätöksiä, ja mitä ylipäätään tarkoitat kattavilla johtopäätöksillä?
Kattava johtopäätös tässä kontekstissa olisi se, että kaikki tai melkein kaikki suomalaiset naiset juoksevat ulkomaalaisten miesten perässä. Baareista löytyy yleensä vain suppea otos koko väestöstä.
Ette, te suhtaudutte (yleistäen) eri lailla miesten ulkomaalaisuuteen kuin muut länsimaiset naiset. Suomalaisten naisten ajatusmaailma on tässä suhteen lähempänä itäblokkia/Aasiaa.Ai, me suhtaudumme. Joopa joo. :)))
Kelpaako se, että (naispuolinen) Intercultural Studies -proffanikin aikoinaan totesi, että monikulttuuriset avioliitot suomalaisten naisten ja ulkomaisten miesten välillä ovat hyvin yleisiä?
Verrattuna mihin? Aikaan 50 vuotta sitten? Ruotsiin? Suomalaisten miesten avioliittoihin? Supisuomalaisiin avioliittoihin?
Älä höpäjä. Puolison kulttuuritausta vaikuttaa sataprosenttisen varmasti jossain määrin puolisonvalintapäätöksiin, viitattiin kyseisellä taustalla sitten ulkomaalaisuuteen, savolaisuuteen tai työläis/porvaritaustaan. Ehkä alitajuntaisesti, ehkä selvemmin.
No nythän sinä potkaiset itseäsi nilkkaan. Olet koko ajan esittänyt, että ulkomaalaisuus on jokin ratkaiseva tekijä, joka ajaa yli kaiken muun. Nyt yhtäkkiä kyseessä onkin vain yksi muiden harkintaan vaikuttavien tekijöiden joukossa. Vai olenko minä ymmärtänyt nyt väärin alkuperäisen väitteesi?
Tiedän tuon vallan mainiosti, mutta luulenpa että kehitit oman viitetarinasi vain esittääksesi pointin.
Niin, edelleenkin, miksi olisin? Usko pois, kyllä tilanne on aivan mahdollinen.
...ja tässä kohtaa se minun pointtini oli se, että varmaan jokainen haluaisi kotimaassaan asua, jos vaan eläminen siellä olisi yhtä helppoa kuin Suomessa. Mutta kun ei ole. Näin ollen vastauksessasi ei oikeastaan ollut mitään järkeä. Try to keep up, will you? ;)
Jokainen elämänvalinta on yleensä trade-off, if you get my drift. Ja eipähän tänne valtaisaa tunkua ole.
Ei jaksa lähteä kaivamaan tuolta niitä sinun kommenttejasi.
Juuri vähän aikaa sitten mieheltäni kysyin, että kun hän oli lapsi niin kuvitteliko muuttavansa toiselle puolelle maailmaa ja menevänsä ulkomaalaisen kanssa naimisiin:) Ja eipä ollut kuvitellut, enkä minäkään kuvitellut ulkomaalaisen kanssa avioituvani.
Olen muslimi (olin jo enne kun tapasin mieheni, yllätys, yllätys!) joten luonnollisesti avioiduin muslimin kanssa. Eikö se ole ihan ymmärrettävää että ihmiset hakeutuu samanlaiset arvot ja asenteet omaavien ihmisten seuraan? Ilman kansallisuusrajoitteita? Paitsi tietysti jos on ennakkoluuloja...
Myönnän, että näitä " ulkisten metsästäjiä" on kyllä suomalaisissa naisissa. Ihan kuin on myös " ulkkisten metsästäjiä" suomalaisissa miehissä.
Mieheni on kertonut että ennen kun tavattiin, niin hänelle oli aika monet (yhden naisen tiedänkin ulkonäöltä) tulleet ihan suoraan ehdottelemaan, tarjoamaan juotavaa ym. Mieheni mielestä tällaiset naiset on epämiellyttäviä, ei sellainen kuulu hänen kulttuuriinsa.
Joten myönnän että tällaista tapahtuu, mutta eiköhän se ole aika pieni osa suomalaisista naisista!?
Ja varmaankaan ei suomalainen nainen kelpuuta ketä tahansa miestä siksi vaan että on ulkomaalainen...ihan naurettavaa ajatellakin.
Eikä ulkomaalaisille miehillekään nyt ihan kuka tahansa naikkonen kelpaa. Taitaa olla useimmiten se kuuluisa RAKKAUS joka saa ihmiset yhteen:)
Eikä tämä suomi mikään paratiisi ole. Tiedän kyllä monia pareja joissa nainen suomalainen-mies ulkomaalainen ja miehen kotimaahan muuttamassa heti kun mahdollisuus.
Mikä nyt sitten on tärkeää itse kullekin. Joillekin ehkä materia joillekin jokin muu...
En jaksanut kaikkea lukea, mutta pari juttua pisti silmään (siihen siniseen puusta veistettyyn).
Nämä hauen tutkimukset perustuivatkin siis naistenlehtiin. Mielenkiintoista. Varmasti näitä lehtihaastatteluita antaa ihan fiksutkin tyypit, mutta esimerkiksi itse en nyt ihan ensimmäisenä esiintyisi televisiossa tai lehtien sivuilla hehkuttamassa eksoottisesta alfauroostani (vaimikäsenytolikaan) ja megajännittävästä suhteestani ulkomaalaiseen.
En siis lähtisi vetämään mitään suria johtopäätöksiä noista haastatteluista tai Wäiskin pariutumisriiteistä. yhtälailla voisin mennä tuonne lähikuppilaan kuvaamaan ja haastattelemaan lähiöeukkoja ja kirjaamaan ylös heidän seksiseikkailuitaan suomalaisten punanenäpettereiden kanssa. Siis aivan varmasti noita ulkomaalaisia havittelevia naisia (ja miehiä) täältä löytyy, sitä tuskin kukaan kieltää. Mutta tuskinpa he nyt edustavat sitä suomalaisten enemmistöä...
hauki, mitä ilmeisemmin olet itsekin suomalainen nainen? haaveiletko sinä ulkomaalaisesta miehestä? Onko sinulla kirjava ja monikulttuurinen seksipartnerihistoria?
En myöskään lähtisi vetämään johtopäätöksiä siitä, kuuluuko jonkun ystäväpiiriin paljon suomi-ulkomaa liittoja. Minun lähiystäväpiiristäni 90% on ihan suomalaisia. Mutta mukaan mahtuu myös muutama ulkomaalaisen nainut ystäväni. He, kuten minäkin, ovat viettäneet suurimman osan aikuisiästään ulkomailla, joten mielestäni todennäköisyys ulkomaalaisen puolison naimiseen suomalaisen sijasta on melkoisen korkea. Mutta ilmeisesti meidän olisikin pitänyt Suomessa vietettyjen lomien aikana metsästää suomalaisia miehiä välttääksemme ikuisen leiman saamista...?
Kun hauki perustat väitteesi omaan kokemukseen ja naistenlehtiin, suosittelisin sinulle ystäväpiirin laajentamista ja naistenlehtien heittämistä lehtikeräykseen. Ehkäpä vielä tutustut ihan " normaaleihin" suomalaisnaisiin, joilla on ihan " normaali" ulkomaalainen puoliso. Tieteislehdistä löytänet faktatietoa tilastojen kera, ehkäpä jopa muistakin aiheista kuin suomalaiset mustanmunanhaukat ;)
Minulle kelpasi vain ja ainoastaan tietyn maalainen mies. Olipas siina etsimista (huh!), mutta lopultakin loysin ulkomailta sen epatoivoisesti haluamani alfauroksen ja palvonnan kohteeni. Kerasin kimpsuni ja kampsuni ja muutin taman jumalaisen miehen perassa ulkomaille. Nyt kuitenkin Hauki73 on avannut kirjoituksillaan silmani (vihdoinkin!) ja olen vakuuttunut siita, etta minua ku$etetaan. Ei auta muu kuin heittaa tuo adonis pihalle samantien ja perua haat seka alkaa yksinhuoltajaksi (olen raskaana). Hyvat kanssasisaret, join the club! Myos teita KAIKKIA kaytetaan takuuvarmasti hyvaksi! Kiittakaamme Haukea, pelastajaamme!
:)
näillä sivuilla on niin paljon kategorioita,ettei jokaisessa tarvitse lapsista puhua,vaikka " vauva-lehden sivuilla" ollaankin!sitäpaitsi monikulttuuriset perheet pitää sisällään äidin,isän ja lapsen,niin mitä pahaa siinä on jos puhuu puolisostaan..kun juuri se puoliso tekee siitä perheestä monikulttuurisen!!ite on ainakin kiva lukea muiden kokemuksia:)
MUTTA silti ihmetelen myös suomalaisten naisten " ylistystä" itsekin, siis ylsitsytä ulkomaalaisesta miehestään. Eikö kellään mene huonosti? Onko vastaus 100% onneen ulkomaalainen mies?
Itselläni palaa usein hihat mieheni kanssa. Hänellä on jopa ärsyttäviä tapoja ja hän syö kummallisia ruokia. Hän pyytää apua minulta moniin asioihin, joihin kotimainen mies ei pyytäisi (kieliongelmat toki ymmärrän), mutta ei hän myöskään osaa huoltaa autoamme, vaan minä vien sen huoltoon, huom. MINÄ jne.
Hän ei ole löytänyt vakituista työtä, jolla perheensä elättäisi. Ei hän laiska ole, vaan opiskelee ammattia, mutta silti... lähes jokainen kunnollinen suomi-poika lähempänä 35 ikävuotta olisi jo ammatinsa opiskellut.... Lisäksi mieheni on jääräpäinen.
Suomalaiset neidot yrittävät iskeä häntä baarissa, ja tämä ottaa päähän, ja olen mustasukkainen tästä! Kukapa ei olisi. Vituttaa.
Monta kertaa olen toivonut naineeni suomalaisen miehen, mutta kuitenkin silti, kaikesta huolimatta rakastan miestäni ja hänkin minua, joten en ole vielä vaihtanut. Ollaan oltu avioliitossa jo vuosia, uskollisestikin kai. Mutta ei ulkomaalainen mies mitenkään kotimaista parempi ole, minun mielestäni. En suosittele arabimiestä kenellekään, en ainakaan omaani ;)
Nyt, Hauki, teet näemmä omien oletustesi ja ennakkoluulojesi pohjalta päätelmiä, jotka eivät pidä paikkaansa. Eipä sillä niin väliksi ole, mutta todettakoon, että miehelläni oli Suomeen tullessaan pysyvä oleskelulupa eikä hänen myöskään ole koskaan tarvinnut hakea työlupaa. Tähän asiaan ei mulla eikä kellään muullakaan eurooppalaisella naisella ollut mitään vaikutusta. Kansalaisuutta mies haki Suomessa asumisaikansa perusteella, ei meidän suhteemme perusteella. Ei ole mitenkään ainutlaatuinen tapaus. Sitä paitsi, ei tämä Suomi kaikille mikään unelmien täyttymys ole, vaikka kohtuullisen hyvän elämän täällä pystyisikin järjestämään.
Tuli vielä mieleen, että joskus ammoin tällä palstalla joku satunnainen vierailija tunnusti etsivänsä puolisoa tietyn kulttuurin piiristä. Muistelen, että aika lailla sai kritiikkiä osakseen...
Hauki73:
Ninni-03:Oma mieheni ei halunnut nimen omaan Suomeen, ainoastaan kotimaastaan pois.
Ja siinä auttoi sopivasti eurooppalainen nainen, johon " rakastua."
Kun suomalaisilta kysytään, hyväksyisivätkö he naapurikseen, työkaverikseen, sukulaisensa puolisoksi tai omaksi puolisokseen jne. tietynmaalaisia ihmisiä, aika erilaisia vastauksia tutkimuksissa on ilmennyt kuin mitä vaikkapa Hauen väitteiden perusteella voisi päätellä. Kummallista...oisko asialla jotain tekemistä esim. otannan kanssa?
sanis73:
MUTTA silti ihmetelen myös suomalaisten naisten " ylistystä" itsekin, siis ylsitsytä ulkomaalaisesta miehestään. Eikö kellään mene huonosti? Onko vastaus 100% onneen ulkomaalainen mies?
Ulkomaalainen mies ei varmastikaan ole 100% vastaus onneen. Mutta ihmetyttää kovasti se, että jos itsellään on ongelmia niin niitä pitää automaattisesti olla muillakin. Mieheni opiskelee, valmistuunee vuoden sisällä vielä ihan opiskelijan iässä. Varaa itse hammaslääkäri/lääkäri aikansa ja jopa käy siellä ilman minua ;) Ei käy baareissa, eikä kiellä minua käymästä baareissa. Auton rassasi ihan itse kun meilllä sellainen oli (myi Suomeen muuttaessamme). Tokihan meilläkin on ongelmamme, osa mielipide-eroista johtuu myös erilaisesta kulttuuri- (ja etenkin uskonto)taustastamme.
Ei mieheni ulkomaalaisuus ole onneani taannut, mutta kai silti saan olla onnellinen hänen kanssaan ilman, että joka käänteessä ilkutaan ulkomaalaisen metsästäjäksi (noh tätä olen kuullut siis vain nettipalstoilla). Ja jos alan itseäni/miestä puolustelemaan, tämä on selkeästi merkki pieleen menneestä avioliitosta ja kulissien pitämisestä ;)
Minäkään en suosittele kenellekään ulkomaalaista miestä, enkä edes omaani, vaan toivon että jokainen löytää sen itselleen parhaiten (tai edes ihan hyvin) sopivan miehen, oli kansalaisuus mikä tahansa.
Ja kuten ninni, minä myös ihmettelen miksi näistä asioista on niin erilaisia tilastoja ja havaintoja. Siis itse myös olen saanut rasismia käsittelevien tilastojen ja kirjoitusten perusteella kuvan, ettei suomalainen kovin mielellään huoli ulkomaalaista (etenkään arabia, mustaa tai muslimia) ystäväkseen, puolisokseen, naapurikseen eikä työkaverikseen. Ja että etenkin nuorten keskuudessa rasismi on yleistymässä. Otanta Wäiskissä voi tietenkin olla se kaikkein kattavin ja totuudenmukaisin...
Baha:
Mutta ihmetyttää kovasti se, että jos itsellään on ongelmia niin niitä pitää automaattisesti olla muillakin.
En oikeastaan tarkoita, että meillä olisi ONGELMIA, vaan ihan rehellisesti yritin kuvata, ettei moku-perheen elämä ole sen upeampaa kuin suomi-suomi-perheenkään. Monet asiat saattavat olla vaikeampia; kultturierot, kielivaikeudet, työttömyys, rasismi yms yms. Toivonkin joskus vertaistukea, että saisi avoimesti keskustella moku-liiton varjopuolistakin ilman, että joku sanoisi: " voih kun teillä on ogelmia, meillä menee HYVIN!"
Voisin tietysti keskittyä kertomaan vain positiivisista asioistamme ja antaa kuvan, että mamu-mies on UPEE!! Mutta minusta se olisi lapsellista jotenkin. Hyvä tietysti jos jollakin (lähes kaikilla täällä) menee lujaa ja on upeeta.
Mieheni baarissa käynnistä vielä: käymme siis yhdessä silloin tällöin tuulettumassa ja näitä suomipimut tuntuvat olevan kovasti kiinnostuneita miehestäni, vaikka itse olenkin käsipuolessa kiinni... Ihanaa...
Mun mielestä meillä on ihan samanlaisia ongelmia kun suomi-suomi pareilla. Ei niinkään kulttuurista johtuvia ongelmia. Eikä varsinkaan uskonnosta kun meillä on sama uskonto.
Mutta esim.tänään juttelin ystäväni kanssa jolla on suomalainen puoliso, siitä että miehet useinkaan ei muista kysyä vaimolta mitä tälle kuuluu/mitä on tehnyt päivän aikana kun tulevat kotiin. Eli tällaisia ihan tavallisia " ongelmia" .
Mitähän kulttuurieroja/ongelmia olisi. No ainut mikä tulee mieleen on se, että mieheni kulttuurissa on tapana olla kylässä tooosi pitkään, vaikka monta päivääkin tai ainakin yö-myöhään asti. Siitä tavasta en kauheesti tykkää.
Ja se, että joutuu ehkä auttamaan miestä kieliasioissa on mielestäni ihan normaalia, niin mieskin auttaa minua kun ollaan hänen kotimaassaan. Mies sentään täällä pystyy sanomaan asiansa englanniksi jos ei suomeksi, mutta minä olen ihan ummikko hänen maassaan:(
Ja uskon, että tältäkin palstalta sitä vertaistukea löytyy. Täällä ollaan ihmetelty uskontoeroja, miehen ruokatottumuksia ja ihmeellisiä ruokalajeja, miehen petturuutta, koti-ikävää, mustasukkaisuutta, tempperamenttia jne. Mutta jos haluaa nähdä vain ne jee jee-ketjut (onneksi täällä puhutaan myös niistä miehen hyvistä puolistakin), en voi asiaan auttaa. Kyllä minultakin vertaistukea saa jos minulla sitä on antaa. Kyllä minäkin ihan mielelläni sitä otan vastaan tarpeen vaatiessa :) En kyllä itse hehkuta avio-onneani vetaistuki ketjuissa, mutta mielestäni ei ole feikkaamista tai kulissin rakentamista, jos kerron kuinka asiat meillä on.
Eipä meidänkään elämä varmaan sen kummoisempaa ole. Toisaalta näen hyvänä puolena sen, että olemme oppineet katsomaan asioita monelta kantilta ja näkemään vaihtoehtoja.
En tiedä, olenko sitten ollut mieheni kanssa niin kauan, niin nuoresta yhdessä, että asiat ovat päässeet unohtumaan, mutta mulla on sellainen tuntuma, että meillä ei oikeastaan ole ollut kovinkaan paljon kulttuurista johtuvia _ongelmia_. Tällä en yritä väittää, etteikö jollain muulla parilla voisi ja saisi olla. Kulttuurieroja löytyy meiltäkin, muttei isompia ongelmia, ei sellaisia, joiden kanssa ei oppisi elämään. Ja loppujen lopuksi monet kulttuurierot ovatkin yksilöiden tai perheiden välisiä eroja.
Silti väitän, että vaikka kuinka eläisimme ns. normaalia perhe-elämää, joissain suhteissa elämämme _on_ erilaista kuin suomi-suomi -perheissä. Kyse voi olla vaikka ruokakulttuurista, sukupuolten tasa-arvosta, miehen sukulaisten tukemisesta, työsyrjinnästä jne. jne.
sanis73:
En oikeastaan tarkoita, että meillä olisi ONGELMIA, vaan ihan rehellisesti yritin kuvata, ettei moku-perheen elämä ole sen upeampaa kuin suomi-suomi-perheenkään. Monet asiat saattavat olla vaikeampia; kultturierot, kielivaikeudet, työttömyys, rasismi yms yms. Toivonkin joskus vertaistukea, että saisi avoimesti keskustella moku-liiton varjopuolistakin ilman, että joku sanoisi: " voih kun teillä on ogelmia, meillä menee HYVIN!"
Keskittymisvaikeuksia?
Hauki73:
Muuten kirjoituksesi oli liian pitkä ja puolusteleva että jaksaisin syvemmälti siihen perehtyä.
Hyvin analysoitu tekstiä lainkaan lukematta ;)
Muistin muuten jotakin noista lähdeviittauksistasi...
Jomar:
No eipä kai siinä mitään kataluutta tarvitse, kun paperit on saatu niin voihan sitä aidostikin puolisoonsa kiintyä. Joka tapauksessa turha lähteä vaihtamaankaan, kun kotona on kiltti ja hyväuskoinen suomivaimo ja baanalla tuhansia innokkaita teiniblondeja. ;)
Ja onhan tuokin yksi malli parisuhteelle. Käsittääkseni afrikkalaisissa kulttuureissa avioliitto ja rakkaus eivät välttämättä edes kuulu yhteen, tai ainakaan tätä ei edellytetä. Toimeentulo on se tärkein asia.