Hupaisa palsta
Vauva-lehden sivuilla ollaan, mutta aiheiden joukossa on vain pari hassua lapsiaiheista kirjoitusta. 99 % jutuista keskittyy ulkomaisten siippojen ihmeellisyyteen. Huvittavaa, mutta ah niin kovin suomalaista. Taidamme olla vielä puolittain metsässä, jos ulkomaalaisuus on näin hämmästyttävä asia naisille.
Kommentit (203)
Minä saatan puhuakkin ainakin kolme tuntia yheenmenoon mun ihanasta miehestäni jos joku vaan viitsis kuunnella. Minusta hän on yliveto vaikka hänen menneisyytensä ei varmaankaan sitä ihailtavampaa olekkaan, monen mielestä.
Kun kävin poliisilla kuultavana oleskeluluvan takia niin minä puhuin ja puhuin hänestä kun kerrankin jonkun oli PAKKO kuunnella. Eiks ole jännää? Se joka on lähinnä sydäntä, siitä puhuu. Tietysti lapsikin sitä on, mutta se on eri asia se, puhun minä hänestäkin aina ja koko ajan!
Työkaveriparat!
Anna nyt meidän perähikiäläisten ihmetellä ja ihastella ulkomaalaisia miehiämme. Onhan se nyt tärkeimpiä meriittejä elämässämme, että olemme saaneet ulkomaalaisen miehen haaviin ;)
Minä parka taidan olla jo täysin toivoton tapaus, kun kirjoittelen täällä vaikkei meillä edes ole lapsia!Huh! Lisäksi kirjoittelen välillä tuonne elämänkatsomus puolelle, sinnekin varmaan pitäisi kirjoittaa vain vauvojen elämänkatsomuksesta ja tuonne ruokareseptipalstalle vain vauvojen ruuista. Ja parisuhdepalstalle vauvojen parisuhteista, häistä ja juhlista. Itku.
No nyt menen ihmettelemään eksoottista perunagratiinia, ettei se pala uunissa. Ja katsomaan kuinka ulkomaalainen vonkaleeni lappaa sitä kitaansa. Ehkä vielä joku päivä mekin saamme pienen puoliksi ulkomaalaisen nyytin, ja sitten voin ihan luvalla tulla kirjoittamaan jänniä juttuja tänne monikulttuuristen perheiden palstalle.
:)
Oikein puoliunesta heräsin kun tuota hauen juttua luin. Jonkunhan niitä meidän ulkomaalaisia ukkeleitakin on kehuttava, harvoin tuolla ulkona liikkuessa kukaan tulee mitään positiivista hänestä sanomaan. Ite olen oikein tyytyväinen että tuollaisen miehen olen saanut ja ihanaa kun sitä pääsen jonnekkin hehkuttamaan.
ihan samanlaiselta aloitukselta (vain vähemmän katkeralta?) kuin taannoin eräs tamperelaisrouva joka niin parjasi ulkomaalaisia miehiä ja tiesi kuinka ne kaikki pettävät.
no niin tai näin, on tämä palsta ihan hyvä olemassa. vauvajutut, tällähetkellä vielä odotusjutut, kirjoittelen niille kuuluvilla palstoilla, silloin harvoin kun kirjoitan. se että lapseni on geeneiltään " ulkomaalainen" ei tee siitä kuitenkaan niin erilaista ettenkö voisi siitä keskustella ja lukea muilta palstoilta.
mutta hauelle tiedoksi, että minun mieheni on tosi ihana ja ihmeellinen!! ;)
Tunnustan, että mulla on ihana, ihmeellinen, hämmästyttävä ulkomaalaistaustainen mies, jota on kiva kehua! Kuten myös ihania supisuomalaisia veljiäni, isääni ja lankomiehiä, noin esimerkiksi. Mielestäni mies on aika oleellinen osa, kun puhutaan " monikulttuuriset perheet" -otsikon alla. Lapsistakin on varmaan ollut enemmän kuin pari hassua juttua.
Ei kai se niin hämmästyttävää ole, että jossain määrin elämä toisesta kulttuurista tulevan kanssa on vähän erilaista kuin suomalaisen kanssa? Kai siitä saa puhua? Jossain määrin taas vietämme niin tavallista perhe-elämää kuin vain voi kuvitella.
Taidat olla kuiva vanha ja äksy hauki, kun tulet tänne muiden vesille arvostelemaan kirjoituksia. Tämä palsta on tarkoitettu monikulttuurisille perheille. Varmaan ymmärrät mitä tarkoittaa sana ' perhe' Itse olen kirjoitellut kuumeilijoissa, kun kuumeilin ja nyt sitten olen odotus-palstalla kun odotan, ja täällä monikulttuuriset-palstalla käyn siksi, koska on mukava lukea ja ottaa kantaakin kirjoituksiin. Mieheni on ulkomaalainen ja ulkomaalaisuus on iso osa perhe-elämäämme, kun puolet sukulaisista asuu jossakin muualla ja ovat ulkomaan kansalaisia. Että se niistä havupuista :-))
Käy haukiseni laihdutus, seksi, ulkosuomalaiset ym palstoja lukemassa ja muista, että edelleen ollaan vauvan-sivustoja lukemassa. Järki hoi älä jätä ... t. emmi
Sekin on kovin hupaisaa (vaikka tietysti ymmärrettävää), että ulkomaalaisen miehen naineilla suomitytöillä on jotenkin valtaisa tarve selitellä muille ihmisille tämän ihanuutta. Tavantallaaja sitten joutuu vähän hämmästyksen valtaan kun näkee itse kehujen kohteen, joka yleensä ei ole ihan sitä luokkaa, että kannattaisi maailmalle lähteä hänen loistavuuttaan toitottamaan.
Eräänlainen defenssimekanismi, väittäisin. Halutaan näyttää, että vanhemmat ja ystävät olivat väärässä kuin varoittelivat. Toisaalta, niin monella suomalaisella naisella on nykyään ulkomainen mies, että se vähän kyllä hämmästyttää että tätä vieläkin jaksetaan pitää jotenkin ihmeellisenä asiana. Olisiko aika astua 2000-luvulle?
Hauki73:
Sekin on kovin hupaisaa (vaikka tietysti ymmärrettävää), että ulkomaalaisen miehen naineilla suomitytöillä on jotenkin valtaisa tarve selitellä muille ihmisille tämän ihanuutta. Tavantallaaja sitten joutuu vähän hämmästyksen valtaan kun näkee itse kehujen kohteen, joka yleensä ei ole ihan sitä luokkaa, että kannattaisi maailmalle lähteä hänen loistavuuttaan toitottamaan.Eräänlainen defenssimekanismi, väittäisin. Halutaan näyttää, että vanhemmat ja ystävät olivat väärässä kuin varoittelivat. Toisaalta, niin monella suomalaisella naisella on nykyään ulkomainen mies, että se vähän kyllä hämmästyttää että tätä vieläkin jaksetaan pitää jotenkin ihmeellisenä asiana. Olisiko aika astua 2000-luvulle?
Onko minulta nyt jäänyt ketjuja lukematta, kun nyt ei juuri tule mieleen yhtään ketjua, jossa ylenpalttisesti kehuttaisiin ulkomaalaista siippaa? Joku ketju taisi olla joskus siitä, miksi se puoliso aikanaan kiinnitti huomion ja valikoitui ihan puolisoksi. Sellaisessa ketjussa voisi tosin olettaakin, että ne huomion kiinnittäneet asiat ovat ennemminkin positiivisia kuin negatiivisia. Tietääkseni samalla tavoin käy ihan supisuomalaisissakin ihmissuhteissa. Ensin ihastutaan valtavasti herra täydellisyyteen ja sitten vuosia myöhemmin pinna palaa, kun herra täydellisyys sirottelee sukkansa pitkin lattioita ja puristaa hammastahnaa ihan väärin. Niin käy monikulttuurisissakin suhteissa ja joskus yllatykset voivat olla paljon dramaattisempiakin.
Ja muista nyt hauki, että kauneus on katsojan silmässä, myös se sisäinen kauneus. Yksi tykkää pitkästä ja toinen paksusta. Se, mikä sinua miellyttää, ei välttämättä miellytä jotakuta toista.
Kysynkin sinulta hauki, mitä ulkomaalaisen vaimon pitäisi kertoa miehestään, jotta se ei SINUSTA olisi defenssimekanismi? Vai olla kokonaan hiljaa? Pitäisitkö sitä sitten häpeänä ehkä?
Ulkomaalaista miestä ei saisi kehua ja ihailla. Hänestä ei saisi mainita mitään ulkomaalaisille perheille tarkoitetulla palstalla. Hauen mielestä perheeseen kuuluu siis ainoastaan äiti ja vauva. Toisaalta jos täällä kirjoitettaisiin vain vauvasta, olisi hauen mielestä varmaan äärimmäisen huvittavaa, että miehistä ei mainita mitään, taitaa olla ulkomaalainen mies pötkinyt pakoon isyyttä ja vauva-arkea :)
Ei minusta kukaan täällä tee ulkomaalaisuudesta mitään haloota, paitsi nyt sinä hauki. Ulkomaalaisuus nyt vaan " yllätys, yllätys" kuuluu aika olennaisena osana monikulttuuristen perheiden elämään, joten asia herättää keskustelua tällä palstalla :)
Miksi hauki aloitit tämän ketjun, jos täällä on tarkoitus puhua vain vauvoista?
Kyllä minun ystäväpiirissäni on tapana jutella myös aviomiehistä/poikaystävistä. Suomalaisia sulhoja kehutaan ja sadatellaan siinä missä ulkomaalaisiakin. Enkä ole aikeissani muuttua kyyniseksi ja happamaksi eukoksi vain siksi, etteivät kaikki ehkä miehestäni pidä.
Täytyy sanoa että sekä tällä palstalla että ihan oikeessa elämässäkin kun jutellaan muiden ulkomaalaisen miehen omaavan naisen kanssa, niin enemmän sen " haukkumista" kuin kehumista. Meidän jutut on yleensä sen tyylisiä että onko teilläkin kun meillä on näin. Ja sitten yhdessä naureskellaan tai päivitellään toisen kulttuurin tapoja. Mun mies kun ei ole yhtään sen parempi tai hienompi kuin suomalainen mies. Päinvastoin niiden normaalien parisuhdesotkujen sekaan mahtuu kulttuurien ristiriitaisuuksia.
Olen vain yhden sellaisen ihmisen tavannut joka kuvitteli ulkomaalaisen puolison olevan avain onneen ja tämä kyseinen henkilö ei ollut naimisissa ulkomaalaisen kanssa :-)
Hauki, puhutko nyt tästä palstasta vai omista kokemuksistasi? Mulla on sellainen tunne, että monetkaan eivät kailota puolisonsa ulkomaalaistaustaa ääneen esim. työpaikalla. Defenssi tuntuu toimivan enemmän näin päin.
Jollekin se ihan tavallinen suomalainen/ulkomaalainen mies on juuri se maailman ihanin, vaikka muut eivät näkisi hänessä sen ihmeempiä. Ja harva näkee ulkoapäin niitä mieheni ihastuttavia (ja vähemmän ihastuttavia) ominaisuuksia, joita mä koen joka päivä miehen kanssa eläessäni.
Luulen, että ihan yhtä lailla kehuisin (ja kritisoisinkin) suomalaista miestä. Joillain tuntuu olevan se käsitys, että kaikki ulkomaalaisen kanssa yhteen lyöttäytyneet ovat hakemalla hakeneet jotain eksoottista, erilaista ja ihmeellistä. On tosin varmaan sellaisiakin tapauksia. Mä ja mieheni tapasimme sattumalta, tutustuimme toisiimme ja huomasimme, että hyvin tullaan toimeen. Erilaisuus tuli sitten kaupan päälle. Tavallinen tarina - mutta rakkaus on aina ihmeellistä!
Hauki73:
Sekin on kovin hupaisaa (vaikka tietysti ymmärrettävää), että ulkomaalaisen miehen naineilla suomitytöillä on jotenkin valtaisa tarve selitellä muille ihmisille tämän ihanuutta. Tavantallaaja sitten joutuu vähän hämmästyksen valtaan kun näkee itse kehujen kohteen, joka yleensä ei ole ihan sitä luokkaa, että kannattaisi maailmalle lähteä hänen loistavuuttaan toitottamaan.
Mina en rakastunut mieheeni siksi, etta han on ulkomaalainen vaan ihan eri syista. Han on hyva mies, usko tai ala, ja silla siisti. Samaa on sanonut siskoni suomalaisesta miehestaan.
Olisi jo aika ymmartaa, arvoisa Hauki73, etteivat laheskaan kaikki monikulttuuriset suhteet ole ainaista tappelua ja taynna ongelmia. Me ainakin elamme aivan normaalia arkea iloineen ja suruineen, aivan kuten suomalaiset ystavanikin suomalaisten miestensa kanssa.
Vanhempani tai muutkaan eivat ole minua koskaan miehestani varoitelleet. Ei heilla ole siihen mitaan syyta.
Niin, mehan taalla kirjoittelevat suomalaisnaiset olemme niita reppanoita, jotka eivat suomalaiselle miehelle kelvanneet ja siita syysta meidan piti tyytya ulkomaalaiseen reppanaan, joka ei puolestaan kelvannut oman maansa naisille. Tata kai halusit sanoa, hyva Hauki73?! Me tiedamme taman jo, joten anna olla. :)
Pikkasen oon kyllä ap:n kanssa samoilla linjoilla : ) Lueskelen täällä välillä kirjoituksia, ja kyllä monesti silmiinpistävää on ollut tuo hiukka palvova asenne sitä puoliskoa kohtaan. Verratkaapa nyt vaikka kirjoituksiin muilla palstoilla joilla ns. parisuhdeasioita käsitellään. Ei niissä näe vastaavaa. Toisaalta vakuuttelette joka käänteessä miten normaalia se teidän perhe-elämä jne on, mutta toisaalta kirjoitukset pyörii kyllä valtavan paljon sen miehen ympärillä. Mutta mikäs siinä.. ehkä täällä siksi onkin välillä ihan mielenkiintoista luettavaa. Ja ihan oikeilla jäljillä ap on varmaan noissa syissä, että täytyy tavallaan vakuutella koko ajan muille ja samalla itselle, kuinka hyvin menee. Ildan kirjoitus on juuri todisteena siitä miten herkkä asia tää on yhä vieläkin monille. Eli heti ollaan puolustuskannalla. Olisko vielä niinkin että länsimaisen miehen kanssa kimpassa olevat suhtautuu mieheensä huomattavasti neutraalimmin kuin jos mies tulee jostain vähän kauempaa ja on toisen värinen.
zkelvin:
Onko minulta nyt jäänyt ketjuja lukematta, kun nyt ei juuri tule mieleen yhtään ketjua, jossa ylenpalttisesti kehuttaisiin ulkomaalaista siippaa?
Ilmeisesti on, tai sitten olet lukenut palstan tekstejä hieman puusilmäisesti (mikä ymmärrettävää tietty olisikin). Sillä aika selvää on melkeinpä kaikissa ketjuissa ulkomaisen siipan ihanuus.
Tästä ja muista vastaavista reaktioista päästäänkin helposti siihen kolmanteen hupaisaan juitsuun, nimittäin siihen että melko polvireaktiona tulee tällä palstalla ulkomaisten miesten puolustuspuheet, jos joku sattuu vähääkään negatiivisen havainnon tekemään. Suorastaan harpyijan raivolla huudetaan kovaan ääneen, miten A) " ei pidä paikkaansa minun eikä kenenkään tuttavieni ulkkismiesten suhteen" ja B) " suomalaiset miehet ovat asiassa X vähintään yhtä sikamaisia, itse asiassa paljon enemmän!"
Kohdan A ymmärrän jotenkin, tuskin kukaan haluaa nähdä vikaa omassa parisuhteessaan, varsinkaan jos parisuhde on sitä laatua että epäilyksiä ns. negatiivisista lieveilmiöistä voisi olla. Mutta kohta B jää minulle mysteeriksi. Jos kerran parisuhde ulkomaisen kanssa on niin normaalia (mutta tietenkin toisaalta myös ihan erilaista kuin suomalaisen kanssa, ah niin ihqua), niin mitä te voitatte vertaamalla joka käänteessä miehiänne suomalaisiin miehiin? Mistä tämä kertoo? Onko sittenkin jäänyt joku trauma ja elämä ulkkismiehen kanssa ei niin auvoista olekaan? Ja millä logiikalla te katsotte asiaksenne puolustella kokonaisia ihmisryhmiä, joiden jäsenistä ette kuitenkaan tunne muuta kuin oman miehenne ja ehkä joitain hänen kavereistaan?
Joku tuossa jo sanoikin että ei tavallisilla parisuhdepalstoilla tälläistä miehenpalvontaa näy. Tuntuu siltä, että te pidätte ulkkissiippojanne jonkinlaisina lutuisen lapsosen, eksoottisen alfa-uroksen ja graniittiakin luotettavamman perheen johtajan yhdistymänä. Veikkaisin, että tämä on aika kaukana totuudesta ja peittelette tällä propaganadlla lähinnä pettymystänne suhteessanne.
Voinhan tietty olla väärässäkin.
Tämähän voi kehittyä jopa mielenkiintoiseksi keskusteluksi...
Tällä palstalla kirjoittavilla on monia kokemuksia, jotka yhdistävät, mutta paljon sellaisia, joista kaikilla ei ole kokemusta, ei, vaikka puoliso olisi samasta maasta kotoisin. Ei tietenkään, koska olemme tietyn kulttuurin edustajinakin yksilöitä. Puolustuspuheet tulevat monesti siitä, että joku näkee jonkin asian tiettyyn kulttuuriin kuuluvana, kun taas joku toinen näkee, että kyse on yksilön käytöksestä.
Yleiskommenttina Hauelle sanoisin, että älä yleistä. Mä tunnen monta ihanaa suomalaista miestä eikä mulla ole tarvetta nostaa miestäni suomalaisia miehiä ylemmäksi. Muuten kuin että olen rakastunut juuri tähän ihanaan mieheen! Ulkomaalaistausta ei ole se määräävä tekijä; en koe miestäni " ulkkissiippana" enkä itseäni korostetun " suomityttönä" " tms.
Sehän se kamalaa onkin, että joku parisuhteestaan puhuessaan uskaltaa sanoa olevansa onnellinen. Kyllä siinä jotain mätää täytyy olla. Voin olla väärässäkin...
Gelsominalle: En ole puolustuskannalla, kerroin vain totuuden. Minun ei todellakaan tarvitse vakuutella itselleni saati kenellekaan muulle, kuinka hyvin suhteessani menee. Olen kokenut parisuhdehelvetin aikaisemmassa suhteessani, joten luulen tietavani, milloin suhde toimii ja milloin taas ei. Ottaa vain paahan se luulo, etta kaikki monikulttuuriset suhteet ovat pelkkaa helvettia, eihan kukaan kun voi olla onnellinen ulkomaalaisen puolisonsa kanssa. Jos omani tata olisi, myontaisin sen kylla. Ja mies on ihan Euroopasta ja valkoihoinen.
Mika pakko taalla on roikkua, jos " ylistyskirjoitukset" niin kovasti arsyttavat?!
Hauki73:
Ilmeisesti on, tai sitten olet lukenut palstan tekstejä hieman puusilmäisesti (mikä ymmärrettävää tietty olisikin). Sillä aika selvää on melkeinpä kaikissa ketjuissa ulkomaisen siipan ihanuus.
Määrittele puusilmäisyys tässä yhteydessä.
Mutta joo, pointtisi tuli selväksi. Siis tällä palstalla kaikki ulkomaalaisen kanssa naimisissa olevat naiset kehuvat puolisoaan kuin viimeistä päivää, koska suhteessa on epäilyttäviä elementtejä ja naiset sen itsekin tiedostavat. Ja yrittävät siis parhaansa mukaan peitellä niitä epäilyttäviä elementtejä. How desperate indeed.
Suorastaan harpyijan raivolla huudetaan kovaan ääneen, miten A) " ei pidä paikkaansa minun eikä kenenkään tuttavieni ulkkismiesten suhteen" ja B) " suomalaiset miehet ovat asiassa X vähintään yhtä sikamaisia, itse asiassa paljon enemmän!"
No reaktio lienee aika luonnollinen tosiaan, jos joku alkaa puusilmäisesti julistamaan, että kaikki kansallisuutta x edustavat miehet/naiset ovat sitä tai tätä. Kumma kyllä jopa ulkomaalaisenkin naineet elävät yksilön, ei kansallisuuden tai tilastollisen keskiarvon kanssa. Täytyyhän väitteitä esittäneen väärät olettamat toki korjata. Vai oletko sitä mieltä, että disinformaation levittäminen olisi sekään hyvä asia?
auvoista olekaan? Ja millä logiikalla te katsotte asiaksenne puolustella kokonaisia ihmisryhmiä, joiden jäsenistä ette kuitenkaan tunne muuta kuin oman miehenne ja ehkä joitain hänen kavereistaan?
Samalla logiikalla kuin se, joka sen koko ihmisryhmän alunperin leimasi. Ja yleensä tietääkseni täällä puhutaan puolisoista ja todetaan, ettei ko. yleistys nyt ihan kaikkia koske.
Joku tuossa jo sanoikin että ei tavallisilla parisuhdepalstoilla tälläistä miehenpalvontaa näy. Tuntuu siltä, että te pidätte ulkkissiippojanne jonkinlaisina lutuisen lapsosen, eksoottisen alfa-uroksen ja graniittiakin luotettavamman perheen johtajan yhdistymänä. Veikkaisin, että tämä on aika kaukana totuudesta ja peittelette tällä propaganadlla lähinnä pettymystänne suhteessanne.
No hoh, metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan. Harvalla muulla parisuhdepalstalla esitetään sellaisia väitteitä kuin nyt esimerkiksi tässäkin olet esittänyt. Tuo luonnehdintasi ulkkissiipasta oli kyllä tosi hyvä ja sen voi varmaan laajentaa ihan suomalaisiinkin vihtoreihin. Saako lainata? Minä tosin pidätän itselleni oikeuden yhteen noista attribuuteista. Eksoottinen alfa-urokseni...möh!
Jees, anonyymi nettipalstahan on juuri se foorumi, mihin tullaan pitämään kulisseja pystyssä. Olisiko sinulla vielä muita absurdeja johtopäätöksiä?
Voinhan tietty olla väärässäkin.
Epäilisin, että jossain määrin olet.
Mutta sen verran voisin antaa sinulle tunnustusta, että tosiaan naisilla on taipumus peitellä parisuhteen ongelmia viimeiseen asti ja omilla toimillaan pyrkiä selittelemään ja korjaamaan ääliömiehensä tekosia. Mutta tämä ei ole mikään monikulttuurisen suhteen erityispiirre, vaan se koskee ihan kaikkia suhteita. Netistä googlaamalla löytyy tutkimustietoa vaikka kuinka, hakusanaksi voi ottaa sen helpoimman, perheväkivallan.
Niinpä naiset ja miehet, niin monikulttuurisessa kuin supisuomalaisessakin parisuhteessa elävät, älkää sietäkö puolisonne perseilyjä, vaan pistäkää siippa vastaamaan tekosistaan. Ja kasvattakaa lapsenne - niin tytöt kuin pojatkin - kunnioittamaan myös itseään, niin että he eivät joutuisi parisuhteessaan selittelijän rooliin.
zkelvin:
Määrittele puusilmäisyys tässä yhteydessä.
Näet, mitä haluat nähdä.
Mutta joo, pointtisi tuli selväksi. Siis tällä palstalla kaikki ulkomaalaisen kanssa naimisissa olevat naiset kehuvat puolisoaan kuin viimeistä päivää, koska suhteessa on epäilyttäviä elementtejä ja naiset sen itsekin tiedostavat. Ja yrittävät siis parhaansa mukaan peitellä niitä epäilyttäviä elementtejä.
Eivät välttämättä kaikki, mutta moni.
No reaktio lienee aika luonnollinen tosiaan, jos joku alkaa puusilmäisesti julistamaan, että kaikki kansallisuutta x edustavat miehet/naiset ovat sitä tai tätä.
Kummallisesti tälläista reaktiota ei sitten tulekaan suomalaisten miesten ominaisuuksia puusilmäisesti yleistettäessä. Hyvä esimerkki oli juuri se keskustelu, jossa joku tamperelainen muslimin nainut uskalsi väittää, että pettäminen on suurella osalla Tre:een muslimimiehistä yleistä. Väite voi hyvinkin olla totta, ainakin minun tietoni tukevat sitä. Muiden kirjoittajien puolustusreaktio oli aivan valtaisa, sellaista pyhää raivoa ei olisi voinut synnyttää edes natsisympatiat. Ja ei, vastaavaa reaktiota ei olisi voinut syntyä jos oltaisiin puhuttu yleisellä tasolla miesten pettämisestä tai erityisellä tasolla suomalaisten miesten pettämisestä.
No hoh, metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan. Harvalla muulla parisuhdepalstalla esitetään sellaisia väitteitä kuin nyt esimerkiksi tässäkin olet esittänyt.
Niinpä, tämä ei tosiaan ole samanlainen palsta kuin muut parisuhdepalstat. " Pohjaviritys" on aivan erilainen. Muilla parisuhdepalstoilla puhutaan parisuhteista ja niissä esiintyvistä tilanteista, tällä palstalla puhutaan ulkomaisista miehistä.
Jees, anonyymi nettipalstahan on juuri se foorumi, mihin tullaan pitämään kulisseja pystyssä. Olisiko sinulla vielä muita absurdeja johtopäätöksiä?
Kyse on enemmänkin terapiasta, jolla pyritään lähinnä itselleen vakuuttamaan miten onnistunut parinvalinta olikaan. Tämä onnistuu anonyyminäkin.
Mutta sen verran voisin antaa sinulle tunnustusta, että tosiaan naisilla on taipumus peitellä parisuhteen ongelmia viimeiseen asti ja omilla toimillaan pyrkiä selittelemään ja korjaamaan ääliömiehensä tekosia. Mutta tämä ei ole mikään monikulttuurisen suhteen erityispiirre, vaan se koskee ihan kaikkia suhteita.
Minun havaintojeni mukaan tämä " peittely" ja " selittely" on piirre erityisesti monikulttuurisissa suhteissa. Tai ainakin niin, että yleensä juuri mokusuhteen suomalainen naisosapuoli kokee tärkeäksi selitellä miehensä tekemisiä ja tekemättä jättämisiä julkisesti parhain päin.
Monikulttuuriset perheet on kysymyksessä ja ihmiset keskustelee ulkomaalaisista puolisoistaan. On jo aikoihin eletty :)
Johtunee ehkä siitä että lasten ja vauvojen kanssa on ihan sama mistä maasta tulee niitä ongelmia voi kysellä muilla palstoilla. Minä ainakin kyselen sekalaiset asiat aihe vapaa palstalla, seksiasiat seksipalstalla ja lasten asioita heidän ikäryhmien tai muilta asiaan liittyviltä palstoilta. Tänne palstalle tulen hakemaan juuri sitä vertaistukea muilta ulkomaalaisen puolison omaavilta. Onko ap:lla ulkomaalainen puoliso? Vaikka minä olen ulkomailla asunut ja ulkomaalaisiin tottunut, niin kyllä meillä silti liitossa ja perheessä kulttuurit ottaa joskus yhteen. On kiva tuntea että joku muukin painii samojen asioiden kanssa.