Mikä suomalaisen kulttuurin kirjoittamaton sääntö nyppii teitä eniten?

Jäykkä uraputkiajattelu ja -käytäntö. Kuitenkin pitäisi joustaa ja vaihtaa lennosta, kun joku muu vaatii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulostetaan seisten wc-pytyn päällä. Esimerkiksi Vaalimaalla ja Virolahdella venäläisiä varoitetaan varoituskyltein siitä että suomalaisilla on tapana seistä ulostaessaan

Niinköhhän päin se on? Keillehän ne kiellot on tarkoitettu? Tiedän tämän olevan vitsihuumoria, mutta joku ottaa kuitenkin tosissaan. Kyllä saa olla varovainen, itse kerran kauheassa hädässä istuin erään ravintolan pöntöllä ja *tartuin* kiinni.

Kertoo Vaalimaan vessojen hygieniatasosta, eikä muusta.

Vierailija kirjoitti:

Se että on ihan ok jättää tervehtimättä esim. työkaveria. Työpaikoilla yleisesti saa kohdella muita paskasti ja sille ei kuulu kenenkään tehdä mitään. Pitää vaan kärsiä. 

Toinen on se, että toisia haukutaan selän takana.

Lisäksi pahoja tekoja ja sanoja ei hävetä eikä pyydetä anteeksi. Monet ajattelee että minä nyt olen tällainen ja sinä vaan kestät sen. Saa olla moukka, ilkeä ja juntti.

Ja sitten ihmetellään miksi Suomessa voidaan huonosti. Se johtuu siitä, että täällä on sallittua kohdella toisia huonosti.

Sen näkee jo päiväkodeissa ja kouluissa. Kiusaaminen tulisi karsia pois jo päiväkodeissa ja o-pet-taa vastapainoksi toimivia käytöstapoja. Silloin kouluaines olisi valmiimpi opiskelemaan uutta ja menestymään paremmin.

Muta kun ei niin ei mene perille vaikka on mahdollista.

Alkoholi läsnä kaikissa juhlissa ja illanvietoissa. Holittomana tosi raskasta olla ihmettelyn kohde.

Matkustelunormi eli se, että olet toisten mielestä tylsä tai köyhä jos et käy vähintään pari kertaa vuodessa jossakin ulkomailla tai vähintään suunnittele seuraavaa reissua.

Vierailija kirjoitti:

Matkustelunormi eli se, että olet toisten mielestä tylsä tai köyhä jos et käy vähintään pari kertaa vuodessa jossakin ulkomailla tai vähintään suunnittele seuraavaa reissua.

Näin juuri. Matkustelu pitää mainita jatkuvasti ikäänkuin se olisi jotenkin erikoista. Eikö näillä normimatkustelijoilla tule mieleen, etteivät kaikki tykkää yhtään matkustelusta eikä se ole heidän mielestään mitään tavoiteltavaa edes. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että mökille meno tai mökkijuhannus tarkoittaa aina pämppäämistä. Somessa esitellään kuvia mökkilaiturista, niin siinä on joka kerta joku viinilasi tai lonkeropullo etualalla. "Tultiin mökille" ja veneessä on kolme mäyräkoiraa. "Nyt on evästä" heh heh, kuva jaloviinapullosta ja saunamakkarasta. Siis että alkoholista tulee joku tollainen thing, aivan sairas suhtautuminen. Entä jos esittelisikin sen viinapullon sijasta Pepsi Maxin, jolla kruunaa aina mökkisaunan, tai korkkaa suklaalevyn mökille saapumisen kunniaksi ja ottaa kuvan puolirypistyneestä suklaafoliosta nuotion edustalla. 

No esittele hyvä ihminen esittele! Mikä sua estää kuvaamasta limsapulloa?

En juo limsaa. Enkä kyllä syö suklaatakaan. Tämä oli vain esimerkki siitä, miten lapsellista ja huomiohakuista tuo iänikuinen alkoholin esittely on. Vain alkoholia esitellään etualalla mökkikuvissa, mutta ei mitään muuta samalla intensiteetillä. Mikä tekee alkoholista niin erikoisen verrattuna siihen kokikseen.

Mua nyppii sellanen tietynlainen yletön vaatimattomuus. Siis, että mitään liian hienoa ei voi hankkia, jotta ei näyttäisi liian korskealta ja naapurit ala kadehtimaan ja kuittailemaan. Siksipä auto pitää olla Skoda, vaikka parempaankin olisi varaa, ihmiset liikkuu mustissa ja harmaissa perusvaatteissa, jotta ei vaan erotu massasta jne. Näitä esimerkkejä voisi luetella loputtomasti.

Liika on tietysti liikaa, en mitään mahdottomaan bling blingiin kannusta, mutta että elämästä voi ja saa nauttia niin että se jotenkin näkyy myös ulospäin. Ja muiden juttuihin voisi suhtautua peukulla, ei kyräillen ja kadehtien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että ihmisellä pitää olla omistusasunto ja se on jokin menestyksen mittari. Vuokralla asuvia pidetään jotenkin huonompiosaisempina tai ihmisinä jotka muuten vain eivät osaa käsitellä rahaa. No nyt kun asuntolainakorot on rajussa nousussa ja kaikki ylivelkaantuneet jotka vielä vähän aikaa sitten pitivät itseään helvetin parempina ihmisinä menettävät yöuniaan, niin ymmärretään paremmin ettei asia ehkä ollutkaan näin.

Ja tämä on juuri suomalainen ilmiö. Saksassa vähemmistö omistaa asunnon jossa asuvat ja he nauttivatkin sen tuomasta vapaudesta, kun voi vaivatta muuttaa minne haluaa eikä tarvitse välittää tuon taivaallista asuntolainan koroista.

No moi isä! Vai onko Suomessa joku muukin, joka ei fanita omistusasumista ja argumentoi asiassa juurikin Saksan tilanteella?

EU-maissa on omakotiasumisessa hyvinkin monta maata joissa suurempi omistusasuntojen määrä kuin Suomessa. Saksassakaan ei ole vähemmistö, koska enemmän kuin puolet kansasta asuu omistusasunnoissa tai ok-taloissa. Ero on se, että Suomessa katsotaan pitkin nokanvartta vuokralla asuvia, Saksassa ei ollenkaan. Todistaa sen, että Suomessa ihminen ilman asuntolainaa on halpa-arvoisempi vaikka suurin osa nk. omistusasunnoista on rahoittanut pankki, eikä niitä ole "ostettu". 

Pakko omistaa asunto, jos aikoo tulla toimeen reilun tonnin eläkkeellä. Maksaa vain vastikkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaatimattomuus ja käytännöllisyys. Samoissa vaatteissa kauppakeskukseen ja metsäretkelle. Kaikki kaunistautuminen on pinnallista ja itsekästä. Curling vanhemmuus jolloin rahat syydetään lapsiin ja itse kuljetaan samassa takissa 10 vuotta ja ollaan hyvin ylpeitäkin omasta toiminnasta.

Aikuiselle mahtuu se sama takki 10 vuotta, mutta kasvava lapsi ei voi käyttää 13-vuotiaana samoja vaatteita kuin 3-vuotiaana, tai edes pari vuotta vanhoja vaatteita tai kenkiä. Siinä kohtaa kun rahaa on rajallisesti, on priorisoitava se, kenelle niitä vaatteita ostetaan.

Kyllä, ja ne lapset tarvitsee niitä ulkovaatteita 3-4 tuntia päivittäin ja aikapaljon haastavimmista olosuhteissa kuin aikuiset, esim. päiväkodin kuralätäköissä ja lumituiskussa ja loskassa sun muissa kaksi kertaa päivässä. Vaatteet pitää siis olla huippu pesunkestävät, niin, että myös lämmönpito säilyy, helposti kuivuvat, hengittävät ja vettähylkivät. Meillä,todellakin meni rahat lasten ulkovaatteisiin ennemmin kuin siihen, että olisin itse kulkenut ykköset päällä ruokakaupassa. Ei nimittäin ole ihan halvimmasta päästä kunnon lasten ulkovaatteet.

Vierailija kirjoitti:

"Se että ei oikeasti tehdä koulukiusaamiselle mitään, se kaikki tuntuu olevan vain kaunista puhetta. Kivakoulu sitä ja tätä, mutta minusta kirjoittamaton sääntö on että kiusattu sai/saa itse kestää ja koittaa selvitä, tai jos onnistuu saamaan vanhempiensa avulla vaihdon eri kouluun niin sitten. Yleensä ei tätäkään vaan pitää vaan pärjätä ja kestää se kouluaika odottaen parempia aikoja. Jos kiusattu syrjäytyy/ei hakeudu heti jatkokoulutukseen tai muuten harhailee, niin pidetään häntä vain laiskana ja kehnona ihmisenä, riippumatta siitä millaisia hänen kouluvuotensa olivat."

Tämä on täysin totta! Pahimmillaan kiusatusta tehdään syyllinen, on muka opettajan mielestä "estynyt", "liian ujo" tai puhumaton. Takuulla on, jos on kiusattu! Opettaja yrittää päästä vain pälkähästä vierittämällä syyn kisatun oppilaan niskoille. Sama meininki jatkuu sitten tietenkin työpaikoilla. Suomessa on surullisen paljon työpaikkakiusaamista. 

Olen itsekin kokenut tämän. Lukiossakin kiusattiin vielä ja opettajien mielestä minä olin se liian ujo ja hiljainen, joka ei pidä ryhmätöistä. Syynä hiljaisuuteen oli kiusaaminen ja muut eivät edes ottaneet minua ryhmätöihin. Jopa tunneilla sain kuulla pilkkaa jos esim vastasin väärin. Opettajat kuulivat, mutta eivät tehneet mitään. Minua kiusasi vielä pari opettajaakin lukiossa. Eräs ei koskaan "muistanut" nimeäni ja toinen alkoi puhumaan ikävästi, kun satuin olemaan kerran myöhässä tunnilta. Hän lähes pakotti vastaamaan esim erääseen kysymykseen (minulle hankala aine) johon vastasin väärin ja taas sai luokka nauraa. En unohda niitä hetkiä, kun tuntui ettei minulla ole mitään arvoa edes opettajien silmissä.

Samanmielisyyden vaatimus, ei voi neuvotella asioista.

Tässäkin keskustelussa tuon huomaa. Kirjoittajat pyrkivät kumoamaan toisten väitteitä eihän se noin ole. Tällainen vähättely on haitallista.

Tällä hetkellä organisoitu sensuuri jolla tehdään surutta jopa politiikkaa. Jos hallintosi ei kestä sitä että sähläämistäsi kutsutaan ääneen sähläämiseksi niin aika surkea hallinto se silloin on. 

Tätähän ei tietenkään missään ääneen mainita ja jopa sensuroidaan jos joku yrittää sitä ihmetellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että ihmisellä pitää olla omistusasunto ja se on jokin menestyksen mittari. Vuokralla asuvia pidetään jotenkin huonompiosaisempina tai ihmisinä jotka muuten vain eivät osaa käsitellä rahaa. No nyt kun asuntolainakorot on rajussa nousussa ja kaikki ylivelkaantuneet jotka vielä vähän aikaa sitten pitivät itseään helvetin parempina ihmisinä menettävät yöuniaan, niin ymmärretään paremmin ettei asia ehkä ollutkaan näin.

Ja tämä on juuri suomalainen ilmiö. Saksassa vähemmistö omistaa asunnon jossa asuvat ja he nauttivatkin sen tuomasta vapaudesta, kun voi vaivatta muuttaa minne haluaa eikä tarvitse välittää tuon taivaallista asuntolainan koroista.

No moi isä! Vai onko Suomessa joku muukin, joka ei fanita omistusasumista ja argumentoi asiassa juurikin Saksan tilanteella?

EU-maissa on omakotiasumisessa hyvinkin monta maata joissa suurempi omistusasuntojen määrä kuin Suomessa. Saksassakaan ei ole vähemmistö, koska enemmän kuin puolet kansasta asuu omistusasunnoissa tai ok-taloissa. Ero on se, että Suomessa katsotaan pitkin nokanvartta vuokralla asuvia, Saksassa ei ollenkaan. Todistaa sen, että Suomessa ihminen ilman asuntolainaa on halpa-arvoisempi vaikka suurin osa nk. omistusasunnoista on rahoittanut pankki, eikä niitä ole "ostettu". 

Minua ihmetyttää myös tuo, että Saksassa ois yleistä asua vuokralla. Ehkä Berliinissä? Meillä päin en kyllä tunne, nuoria opiskelijoita lukuunottamatta, lähes ketään joka asuisi vuokralla. Oma koti hankitaan, vaikka ne ovat useissa osissa Saksaa kiven alla ja hirvittävän kalliita.

Vierailija kirjoitti:

Se että ei oikeasti tehdä koulukiusaamiselle mitään, se kaikki tuntuu olevan vain kaunista puhetta. Kivakoulu sitä ja tätä, mutta minusta kirjoittamaton sääntö on että kiusattu sai/saa itse kestää ja koittaa selvitä, tai jos onnistuu saamaan vanhempiensa avulla vaihdon eri kouluun niin sitten. Yleensä ei tätäkään vaan pitää vaan pärjätä ja kestää se kouluaika odottaen parempia aikoja. Jos kiusattu syrjäytyy/ei hakeudu heti jatkokoulutukseen tai muuten harhailee, niin pidetään häntä vain laiskana ja kehnona ihmisenä, riippumatta siitä millaisia hänen kouluvuotensa olivat.

Mielenterveysongelmien vähättäly ja se että ne ovat tabu, jos on jotain niin hulluhan se on, eikä mitenkään voi olla tavallinen ihminen jos käy terapiassa tai on ollut osastolla yms. Itsemurhia surkutellaan mutta masennusta, yksinäisyyttä ja ahdistusta ei oteta todesta. Paljon on tästäkin puhetta, mutta resurssit ovat olemattomat ja edes apua hakevat eivät usein apua saa.

'

Mistä päättelet, ettei asialle tehdä mitään? Ihmisluonne on sellainen, että joka isompaan ryhmään löytyy joku kiusaajakin. Muuten kai ksakki ongelmat olis ratkaistu eikä sotiakaan olisi. Mutta totuus on, että opettajst ja varhaiskasvattajat tekevät päivittäin kiusaamisen ehkäisyä ja tutkijat tutkivat aihetta. Aikuiset voisivat itse myös tehdä jotakin asian eteen, esim tällä palstalla. Ja se, että väittää että kukaan ei tee mitään, että on vaan puhetta on täyttä puppua ja valhetta.

Sitä oppii ajamaan vähän huonommalla autolla ja olemaan näkymätön jos haluaa pysyä väleissä kyläläisten kanssa. Täällä ollaan ihan järjettömän kateellisia niille joilla menee vähän paremmin. Jopa joku tutkimus (hyvä lähdeviite :D ) kertoi että ihmiset hyväksyvät rikastumisen syyksi paremmin lottovoiton kuin yrittäjyyden. Että siitä. En voi ymmärtää miten se on toiselta pois jos toinen menestyy... eli todellakaan täällä ei voi nauttia omaisuudestaan ilman pahansuopaista kateutta.

Vierailija kirjoitti:

Sitä oppii ajamaan vähän huonommalla autolla ja olemaan näkymätön jos haluaa pysyä väleissä kyläläisten kanssa. Täällä ollaan ihan järjettömän kateellisia niille joilla menee vähän paremmin. Jopa joku tutkimus (hyvä lähdeviite :D ) kertoi että ihmiset hyväksyvät rikastumisen syyksi paremmin lottovoiton kuin yrittäjyyden. Että siitä. En voi ymmärtää miten se on toiselta pois jos toinen menestyy... eli todellakaan täällä ei voi nauttia omaisuudestaan ilman pahansuopaista kateutta.

Yrittäjän omaisuus ja varakkuus ymmärretään, jos perheessä on esim. vaikeasti vammautunut alaikäinen tai jopa kotona vielä siitä syystä asuva työikäinen lapsi. Sitten voivotellaan ymmärtäväisesti, että mitenkähän se hoitokotiin pääsisi, onneksi on varaa maksaa.

Hämmentävää.

Kateus.

Vierailija kirjoitti:

KAHVItauot ja KAHVIn jatkuva tyrkytys ja siitä puhuminen:

"voikun kolottaa jo kahvihammasta, otatko kahvia, mikset juo kahvia, joko pian saa kahvia, mistä sitä ilmaista kahvia saa, onko kahvi tarjouksessa, keitetäänkö kahvit, kai sinä nyt kahville sentään tulet, joko olet juonut kahvia, kai sitä nyt aina yksi kahvikupillinen menee..."

Kahvi on suomalaisten virallinen epäjumala. Ihmettelen, ettei Jumala jo ole tuominnut suomalaisia kahvin takia.

Suomalainen yhteiskunta suhtautuu nykyään huumeisiin sallivasti, mutta tuomitsee kahvin juomisen. Voi voi, kun se kahvi on nykyään paha. Ei ennen kahvin juomisesta noin nillitetty, mutta kun kaikki on muuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Se että työ määrittelee niin paljon, mitä olet ja miten sinuun suhtaudutaan. Baarissa moni mies aloittaa nykyään keskustelun kysymällä mitä työtä teen. Ehkä ei nuorempien keskuudessa näin, mutta tällaista koen näin keski-ikäisenä.

no mitä v...ua sinä siellä baarissa keski-ikäisenä teet?:D