Lue keskustelun säännöt.
Mikä suomalaisen kulttuurin kirjoittamaton sääntö nyppii teitä eniten?
Minulla se on, kun kaikkien oletetaan rakastavan lomaa. Minusta on ärsyttävää, kum kysytään mitä teit lomalla, kun en tehnyt mitään.
Kommentit (1007)
Vihataan ja haukutaan omaa suomalaisuutta esim että suomalaiset on rumia jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa kaivataan aina pärjääjiä, sankareita ja menestyjiä. Epäonnistuminen on heikkouden merkki ja suomalainen kammoaa heikkoutta. Lisäksi jokaisen on pärjättävä eli selviydyttävä itse omista askareistaan jo hyvin varhain ja aina kuolemaan asti. Pienet lapset jätetään jo yksin kotiin pärjäämään ilman valvontaa ja vanhusten on yritettävä pärjätä eli hoitaa kaikki arkiaskareet itse. Yksinäisyys on perusoletus, johon ei kiinnitetä edes huomiota. Että pärjää eli selviytyy yksin kaikesta on tärkeintä. Jopa soittelu sukulaisille tai muu yhteydenpito voidaan tulkita muissa riippumiseksi ja pärjäämättömyydeksi. Kaikki pärjäävät kyllä ja aina on jäljellä vielä pari keinoa pärjätä. Kunnes joku taas tekee itsemurhan. Ei pärjännyt elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Hyväveliverkostot, joiden olemassaolo kuitenkin kielletään. Esim. metsätalous-politiikka-alalla vahvana.
Tai luonnonsuojelu-politiikka... tai feminismi-politiikka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saatanmoinen estyneisyys, täällä ei sovi puhua tuntemattomille. Ja jos puhut olet joko hullu tai humalassa.
Niin, jos puhuu jollekin on varmasti hullu. Tai hymyilee lenkkipolulla, pahinta tietysti jos tervehtii. Joskus tervehdin tuntematonta, piruuttani.
Tsiisus, missä te oikeen asutte?
Turkkuses
Vierailija kirjoitti:
Kursailu. Jos meillä on vieraita, en jaksaisi käskeä kahville kolmea kertaa, ja vieraana taas en jaksaisi odottaa, että ns. arvokkaammat vieraat raahautuvat pöydän ääreen.
Mä keräisin tarjoilut ja kupit pois ja sanoisin että okei jätetään väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vain Suomessa" on ärsyttävää. Olen ollut töissä Pohjois-Italiassa ja sielläkin oli kahvitauko vähän väliä, kahvin kanssa pullaa ja pasteijaa, kahvia juomatonta ihmeteltiin. Espanjalaiset nauravat italialaisten ja italialaiset ranskalaisten kyvyttömyydelle organisoida mitään. Muut pohjoismaalaiset ovat yhtä juroja kuin suomalaiset.
Tai vaikka "puhdas suomalainen voi" tai rehti suomalainen työmies tai mikälie, mikä lähtee oletuksesta että suomi olisi jotenkin rehdimpi ja puhtaampi kuin muut maat. Miksi olisi? Onhan meilläki kaikkia sutkeja ja lurjuksia ihan vankilantäytteeksikin asti. Ja muutenki ajatus että ollaan joku muita ylempi rotu haiskahtaa vahvasti arvatkaa miltä!
No on Suomi vielä puhtaampi kuin moni muu maa maailmassa...puhdas juomavesi,metsät,ruoka...ja siitä pitää pitää kiinni,että näin on myös jatkossa.
Vierailija kirjoitti:
Tähän pitäisi vastata niiden, jotka ovat asuneet useassa maassa. He osaavat ehkä sanoa, kuuluuko joku asia nimenomaan vain suomalaiseen kulttuuriin ja onko se yleismaailmallinen ilmiö.
Olen jo vastannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Mitä kuuluu?"-kysymyksen esittäminen, koska ketään ei oikeasti kiinnosta kuulla rehellistä vastausta siihen. Halutaan vain esittää kohteliasta, vaikkei pätkääkään kiinnosta, mitä toiselle oikeasti kuuluu. Olen koittanut.
Tätä nyt harrastetaan aika monessa maassa, jos et ole vielä huomannut.
Vierailija kirjoitti:
"Mitä kuuluu?"-kysymyksen esittäminen, koska ketään ei oikeasti kiinnosta kuulla rehellistä vastausta siihen. Halutaan vain esittää kohteliasta, vaikkei pätkääkään kiinnosta, mitä toiselle oikeasti kuuluu. Olen koittanut.
Tämä ei liity mitenkään suomalaisuuteen. Kaikki alla muualla maailmassa sata kertaa vahvempi ilmiö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juhlissa toisilleen tuntemattomat eivät esittäydy oma-aloitteisesti. Ei ehkä ole mikään sääntö, vaan pelkkää junttia toisten huomioimattomuutta.
Useammissa viime juhlissa, joissa olen ollut, ihmiset olisivat jääneet kyräilemään nurkkiinsa miettien, ketä nuo toiset kutsutut mahtavat olla. Keskustelu lähti hyvin käyntiin, kun itse oli aktiivinen ja kysyi, mitä kautta kukakin tuntee ripille pääsevän nuoren jne.
Vierailija kirjoitti:
Se että työ määrittelee niin paljon, mitä olet ja miten sinuun suhtaudutaan. Baarissa moni mies aloittaa nykyään keskustelun kysymällä mitä työtä teen. Ehkä ei nuorempien keskuudessa näin, mutta tällaista koen näin keski-ikäisenä.
Perus small talk juttua kysyä mitä tekee työkseen. Vain suomessa tähän kysymykseen ei uskalleta/ osata vastata. Miksi? Vähetäänkö tyltä niin paljon vai mikä.
Sen kun kerrot vaikka vaal alan, terveysalalla, hallinnossa, tms..ei tarvi luetella kaikkia työtehtäviä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmiantokulttuuri ja holhoaminen. Lasu-ilmoituksia tehdään, jos lapsi kulkee koulun käytävän seinän viertä tai jos arvellaan, että ei ole syönyt aamiaista. Arvellaan että kiistellään kotona, vaikka on erottu vuosia sitten. Neuvolan täti kieltää television katsomisen lapsilta. Taloyhtiössä minut on ilmiannettu kuivausrumpuun pölyjen jättämisestä, vaikka käytän ja varaan vain pesukonetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vain Suomessa" on ärsyttävää. Olen ollut töissä Pohjois-Italiassa ja sielläkin oli kahvitauko vähän väliä, kahvin kanssa pullaa ja pasteijaa, kahvia juomatonta ihmeteltiin. Espanjalaiset nauravat italialaisten ja italialaiset ranskalaisten kyvyttömyydelle organisoida mitään. Muut pohjoismaalaiset ovat yhtä juroja kuin suomalaiset.
Tai vaikka "puhdas suomalainen voi" tai rehti suomalainen työmies tai mikälie, mikä lähtee oletuksesta että suomi olisi jotenkin rehdimpi ja puhtaampi kuin muut maat. Miksi olisi? Onhan meilläki kaikkia sutkeja ja lurjuksia ihan vankilantäytteeksikin asti. Ja muutenki ajatus että ollaan joku muita ylempi rotu haiskahtaa vahvasti arvatkaa miltä!
Ei suomalaiset mitään puhtaita ole. Samoja vaatteita pidetään monta päivää, suihkussa ei käydä joka päivä. Yök. Verratkaa itä-eurooppalaisiin. Suihkunraikkaita nykyään!
Ja vetta pitaa saastaa niinkuin Suomi olisi jotain hiekka-aavikkoa. 5 min. suihkut mahdollisimman harvoin ja pesukoneessa litra vetta taydelle lastille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monissa eri maissa aikuisikäisenä asuneena eli opiskelleena ja työskennelleenä, voin kertoa että Jenkeistä löytyy paljon pahemmat kännäilijät mitä Suomesta. Monesta eri osavaltiosta vieläpä.
Aikuisetkin, lähemmäs keski-ikäiset, kännää ja käyttäytyy kuin suomalaiset 18-vuotissynttäreitä viettävät jotka päässeet ekaa kertaa irti Alkoon ja ravintoloihin ja juomaa vedetään kaksin käsin. Tapellaan, sammuillaan, örvellellään, oksennellaan ja pissitään kaikki paikat.
Ilmeisesti nämä suomalaiset jotka pitää suomalaisia ihan törkeinä alkkiksina, ei ole asuneet ulkomailla eivätkä juuri pahemmin matkustelleet muualla kuin näillä Ruotsin ja Viron laivalla, ja jossain turistikohteessa jossa paljon suomalaisia?!
Missas Jenkeissa asustelit? Mainessa kylla kadet kohmettuu merivedessa niin etta pieni ryyppy saatta lammittaa. Vai olitko Teksasin Jenkeissa?
Eikö siis missään muussa kulttuurissa kysytä, kun esim työkaveri tulee lomalta, että mitä lomalla teki ja miten loma meni? En oikein usko, että tuo on jotakin "kirjoittamatonta suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaa"vaan varmaan muuallkin kysellään lomakuulumiset.
Ja muuten outo tuo ap: aloitus. Luulisin, että myös muualla maailmalla kuvitellaan, että ihminen tykkää lomasta, tuskin vain suomalaisessa kulttuurissa.
Se, ettei tee lomalla mitään, ei tarkoita, että lomaa vihaisi, että siinäkin ap on varmaan outolintu.
Sellainen ihmeellinen marttyyrikulttuuri, vaatimattomuuden ja mitäänsanomattomuuden ihannointi sekä puhumattomuus. Aamuvirkkujen sädekehitys.
Sosiaalisuuden ja ekstroverttien sekä puheliaisuuden vähättely ahdistaa.
Suomalainen pitää massasta erottumista ja persoonallisuutta kamalimpana asiana ikinä.
Kännykkä kädessä kuvitellaan voida olla missä tahansa, ettei tarvitsisi kohdata silmästä silmään ketään.
se, että ei saa sanoa olevansa tyytyväinen elämäänsä tai että ei saa iloita avoimesti vaikka siitä, että että on saavuttanut vaikka jonkun rahallisen tavoitteen. Tai ylipäätään ei saa iloita ääneen mistään, missä on päässyt harvojen joukkoon, tai vaikka olisi massan joukossa. Missä ikinä onnistunut, niin ei saa iloita omasta onnesta, vaan pitää aina muistaa hokea, että "eihän tämä mitään". Vaikka tullut valituksi kouluun, jonne pääsee vain murto-osa hakijoista jne. Aina jos iloitsee avoimesti ääneen, niin perästä päin saa kuulla, että on leuhka tai että yrittää saada muut kateelliseksi.
Miksi ei voisi iloita toisen ilosta tai saavutuksesta, sitä en ole koskaan suomalaisessa kulttuurissa tajunnut. Ite ainakin ihan avoimesti iloitsen kavereiden ja tuttavienkin onnistumisesta. Tapasin kerran erään veikkausvoittajan, enkä puhu nyt mistään "voitin 50 euroa", vaan päävoiton saaneen ihmisen ja olin aidosti iloinen hänen onnenpotkustaan ja käytin tilaisuuden hyväksnei kyselläkseni häneltä miltä se tuntui, mitä ajatuksia pyöri päässä jne. Hän sanoi, että ne ihmiset voi laskea yhden käden sormilla, jotka avoimesti iloitsevat, yleensä on saanut suomalaistyypillistä nyrpeyttä osakseen.
Vierailija kirjoitti:
Ilmiantokulttuuri ja holhoaminen. Lasu-ilmoituksia tehdään, jos lapsi kulkee koulun käytävän seinän viertä tai jos arvellaan, että ei ole syönyt aamiaista. Arvellaan että kiistellään kotona, vaikka on erottu vuosia sitten. Neuvolan täti kieltää television katsomisen lapsilta. Taloyhtiössä minut on ilmiannettu kuivausrumpuun pölyjen jättämisestä, vaikka käytän ja varaan vain pesukonetta.
lol--- joskus kerroin näistä ilmiöistä brittiläiselle tutulleni ja hän sanoi, että teillä on kyllä oikeasti asiat siellä hyvin, jos viranomaisilla on aikaa alkaa selvittämään sitä miksi lapsi jätti lounaan väliin, tai poliisilla aikaa tulla naapurille sanomaan, että bilettäkää hiljempää, kun joku valitti melusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että työ määrittelee niin paljon, mitä olet ja miten sinuun suhtaudutaan. Baarissa moni mies aloittaa nykyään keskustelun kysymällä mitä työtä teen. Ehkä ei nuorempien keskuudessa näin, mutta tällaista koen näin keski-ikäisenä.
Perus small talk juttua kysyä mitä tekee työkseen. Vain suomessa tähän kysymykseen ei uskalleta/ osata vastata. Miksi? Vähetäänkö tyltä niin paljon vai mikä.
Sen kun kerrot vaikka vaal alan, terveysalalla, hallinnossa, tms..ei tarvi luetella kaikkia työtehtäviä
Voisiko johtua siitä, että suomessa on vallalla myös varsin voimakas tulkita- ja oletuskulttuuri? Eli jos joku sanoo olevansa siivoojaa, niin siitä sitten oletetaan heti tiettyjä asioita, tai jos joku sanoo olevansa pitkäaikaistyötön, niin sama juttu. Ihan sama mikä ammatti: tuntuu usein, että tulkintojen tekeminen on tärkeämpää kuin faktojen selivttäminen.
Tsiisus, missä te oikeen asutte?