Lue keskustelun säännöt.
Mikä suomalaisen kulttuurin kirjoittamaton sääntö nyppii teitä eniten?
Minulla se on, kun kaikkien oletetaan rakastavan lomaa. Minusta on ärsyttävää, kum kysytään mitä teit lomalla, kun en tehnyt mitään.
Kommentit (1007)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa paljastuu mammojen älykkyys: ainoastaan muutama kommentoija on ymmärtänyt mitä tarkoittaa kirjoittamaton sääntö..
Lause lopetetaan yleensä yhdellä pisteellä. Joissain tapauksissa kolmella. Ei koskaan kahdella.
Kielioppinatsismi, jota tuodaan esille mitä turhimmissa paikoissa. Pienen ihmisen epätoivoinen mahdollisuus tuntea ylemmyyttä.
Minä ainakin huomautan välillä ihan vain siitä syystä, että itse ainakin tykkäisin, jos joku kertoisi minulle, kun teen jotakin väärin.
Kieliopista minulle ei tarvitse sanoa, koska olen siinä vain niin hyvä.
Saa alkaa rageamaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Humalahakuisuus
No kun lukee tätä ketjua, niin en yhtään ihmettele, että monelle maistuu :D
Vierailija kirjoitti:
Kaikessa pitäisi aina säästää tai sijoittaa. Jos ei tee taloudellisesti kaikista parasta ratkaisua säästöt ja/tai sijoitukset mielessä, niin on tyhmä. Vuokralla asuminen on tyhmää, koska siinä "heittää rahaa hukkaan", valmiin ruoan ostaminen on tyhmää, koska itse tekemällä säästäisi rahaa ja saisi terveellisempää ruokaa, työn pitää olla kokoaikainen ja vakituinen, koska vain siten turvaa itselleen parhaat säästöt ja eläkkeen ja erityisesti saa sen kaikkien himoitseman asuntolainan. Mitään muuta motiivia ei hyväksytä kuin raha.
Niin samaa mieltä.
Milloinkohan nämä kaiken sijoituksiinsa laittavat meinaavat nauttia elämästä, kun koko ajan laitetaan raha vaan poikimaan? Mikä on tarpeeksi, onko mikään?
Sitä kutsutaan elämäksi, että joskus tekee vähän vähemmän järkeviä ratkaisuja elämässä, koska emme ole eikä meidän kuulukaan olla robotteja, vaikka oikeisto meitä yrittää sellaiseen muottiin koko ajan ajaa.
Muistetaan nauttia elämästä!
Vierailija kirjoitti:
"Se että ei oikeasti tehdä koulukiusaamiselle mitään, se kaikki tuntuu olevan vain kaunista puhetta. Kivakoulu sitä ja tätä, mutta minusta kirjoittamaton sääntö on että kiusattu sai/saa itse kestää ja koittaa selvitä, tai jos onnistuu saamaan vanhempiensa avulla vaihdon eri kouluun niin sitten. Yleensä ei tätäkään vaan pitää vaan pärjätä ja kestää se kouluaika odottaen parempia aikoja. Jos kiusattu syrjäytyy/ei hakeudu heti jatkokoulutukseen tai muuten harhailee, niin pidetään häntä vain laiskana ja kehnona ihmisenä, riippumatta siitä millaisia hänen kouluvuotensa olivat."
Tämä on täysin totta! Pahimmillaan kiusatusta tehdään syyllinen, on muka opettajan mielestä "estynyt", "liian ujo" tai puhumaton. Takuulla on, jos on kiusattu! Opettaja yrittää päästä vain pälkähästä vierittämällä syyn kisatun oppilaan niskoille. Sama meininki jatkuu sitten tietenkin työpaikoilla. Suomessa on surullisen paljon työpaikkakiusaamista.
Miten kukaan oppisi sivistynyttä käytöstä kun esimerkiksi kaikki lehdet ja sivustot pursusivat Sanna Marinin pilakuvia ja kohuotsikoita, mistä kaikki lähti massahypnoosin tavoin etenemään kahvipöytiin niin että kaikki vuodepotilaatkin tietävät mitä jauhojengi tarkoittaa. Mielestäni jos asuttaisiin sivistyneessä maassa, Sannan tapaus olisi jo näin vuonna 2022 käsitelty hänen työpaikallaan ja muiden asianosaisten kesken suljettujen ovien takana, olisi kysytty mitä apua hän tarvitsee ja tarjottu sitä myös tuomitsematta. Sen jälkeen asiasta ei olisi puhuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa paljastuu mammojen älykkyys: ainoastaan muutama kommentoija on ymmärtänyt mitä tarkoittaa kirjoittamaton sääntö..
Lause lopetetaan yleensä yhdellä pisteellä. Joissain tapauksissa kolmella. Ei koskaan kahdella.
Lausetta ei lopeteta pisteellä, virke lopetetaan. Kannattaa opetella termit ennen kuin alkaa neuvoa muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaiken pitää aina olla niin vaatimatonta ja luonnollista 😅 tuntuu että joskus tekee mieli vaikka laittautua vähän enemmän ihan arkipäivänä ja laittaa ne nätit saappaat töihin ja meikata vähän nätisti ja laittaa jopa se persoonallinen, värikäs vintagehuivi hartioille. Ja käydä jossakin hemmotteluhoidossa. Olisi hauska jos ihmiset täällä eivät ottaisi kaikkea aina niin vakavasti ja järkevästi vaan tekisivät enemmän kaikkea "pinnallista" ja "ei-järkevää" mutta elämää niin piristävää
Totta :) se tuo elämään vaan iloa ja piristystä....ei aina tarvii olla niin totinen ja harmaa,massaan sulautuva,voi vähän revitellä joskus....
Nyt kun kerran on aloitettu virheistä huomauttaminen, niin se on kylläkin "pitää paikkansa", ei "pitää paikkaansa". Kieltomuodossa tietysti partitiivi: Ei pidä paikkaansa. Mutta myöntömuodossa pitää paikkansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän pitäisi vastata niiden, jotka ovat asuneet useassa maassa. He osaavat ehkä sanoa, kuuluuko joku asia nimenomaan vain suomalaiseen kulttuuriin ja onko se yleismaailmallinen ilmiö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asioista ei puhuta suoraan! Jos olet eri mieltä,sano ,jos on jotain kysyttävää,kysy...moni jää jupisemaan ja valittamaan takanapäin,kun asioista ei puhuta.
Mutta jos on eri mieltä pomon kanssa, saa hankalan ihmisen maineen. Siksi takanapäin jupistaan, koska yleensä kokoukset ovat sanelua mitä pitää tehdä eivätkä avointa keskustelua.
Kuulostaa joko a) kunnalliselta virastolta tai b) joltain pieneltä perheyritykseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kursailu. Jos meillä on vieraita, en jaksaisi käskeä kahville kolmea kertaa, ja vieraana taas en jaksaisi odottaa, että ns. arvokkaammat vieraat raahautuvat pöydän ääreen.
Ei tuollaista tarvitse tavan vuoksi harrastaa. Sanot vieraille kerran sen kahvikutsun ja siinäpä se oli, vieraana menet heti kahvikutsun kuultuasi ottamaan, ei ollut vaikeaa. Noin minä toimin.
Vierailija kirjoitti:
Saatanmoinen estyneisyys, täällä ei sovi puhua tuntemattomille. Ja jos puhut olet joko hullu tai humalassa.
Niin, jos puhuu jollekin on varmasti hullu. Tai hymyilee lenkkipolulla, pahinta tietysti jos tervehtii. Joskus tervehdin tuntematonta, piruuttani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kursailu. Jos meillä on vieraita, en jaksaisi käskeä kahville kolmea kertaa, ja vieraana taas en jaksaisi odottaa, että ns. arvokkaammat vieraat raahautuvat pöydän ääreen.
Ei tuollaista tarvitse tavan vuoksi harrastaa. Sanot vieraille kerran sen kahvikutsun ja siinäpä se oli, vieraana menet heti kahvikutsun kuultuasi ottamaan, ei ollut vaikeaa. Noin minä toimin.
Minä myös. Kursailkoot muut.
Vierailija kirjoitti:
"Mitä teet työksesi?"
Tämä on piintynyt klisee suomalaisissa keskusteluissa. Mitähän se niin kuin muille (kuin korkeintaan viranomaisille yms.) kuuluu lorvinko, opiskelenko, olenko työtön, nomadi vai jotain muuta. Mitä siihen edes kuuluisi vastata, jos ei halua kertoa? Sanonko vaan suoraan, että "mitä se sulle kuuluu".
Tuo kysymys on seurausta siitä, että juroille suomalaisille on tuputettu small talk-ajattelua. Että olisi pakko puhua jotain koko ajan kaikkien kanssa. Onhan tässäkin ketjussa näitä, jotka suivaantuvat jos VENTOVIERAAT eivät halua heitä viereensä jutustelemaan, kun he silkkaa ilkeyttään menevät häiritsemään.
Minä vastaan noihin kyselyihin yleensä totuudenmukaisesti: "en ole töissä, kun olen mielenterveysongelmainen autisti". Ai että niitä ihmisten ilmeitä! Ennen aina häpesin ja kiemurtelin, osittain juuri siksi että rehellinen vastaus vaivaannuttaa sitä toista niin, mutta nyt olen alkanut nauttia siitä miten ne miettii mitä tuohon nyt pitäisi sanoa...
Jos olen kiltillä päällä, vastaan "kaikenlaista on tullut tehtyä(tämä on totta), mites sä?" Ihmiset yleensä puhuu mieluiten itsestään, joten vastakysymys on hyvä veto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toteamus: mihin sitä nyt kotoaan lähtee! Vaikka toisilla pakkokin.Turhaa " vilosovointia.."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että ei osata ottaa kehuja vastaan. Jos kehun jonkun mekkoa, vastaus on usein " Tämmöinen vanha, rutjake! Hyvä, että kehtaa käyttää!" Jos minua kehutaan, olen ottanut tavaksi vain kiittää. Joskus, varsinkin vanhempi väestö katsoo pitkään, koska "vastaan väärin".
Jos kylässä käydessä kehuu tarjottua ruokaa, alkaa emäntä kursailla, että "Eihän tämä nyt mitään ole, ihan tavallista kotiruokaa." Miksei voi vain ottaa kehuja vastaan, kun laittamansa ruoka on hyvää ja maittaa vieraille?
Minä vastaan aina: "Joo, en ole pitänyt tapanani huonoa laittaa".
Ärsyttää ihan tavallisenkin ruoan kehuminen. En kai minä tarjoa vieraile huonoa -saati että söisin sellaista itse?
Miehelläni on ärsyttävä tapa sanoa, jos ei ole nälkäinen: "Tämä on kyllä tosi hyvää, mutta en vaan nyt jaksa enempää." Ihan kuin se, että mies ei syö kolmea lautasellista, olisi jonkinlainen moite keittotaitoani kohtaan. Vastaan aina, että kai minä itsekin maistan millaista ruoka on, ja minulle on samantekevää minkä verran hän syö.
Kun ainoa oikea tapa elää oikein on monelle se että on ihan helvetisti tehty kaikkea päivästä toiseen. Ja sitä selitetään vaikkei ole edes kysytty.
-Olin puumettällä
-Maalasin talon
-Tein ruuan ja siivosin
-Kävi vielä sukuloimassa ja juoksin maratonin ja ennen saunaa vaihdoin kesärenkaat.
-Töihin menin kuudelta ja tulin ilta kahdeksalta ja tein kaverinkin hommat
Mitäs ite oot tänään tehnyt? En mitään.
Vierailija kirjoitti:
Kun tulee juhliin ja saa kuohuviinilasin käteensä, tapana on että saa juoda vasta sitten kun isäntä tai emäntä toivottaa kaikki tervetulleeksi..Yleensä siinä vaiheessa juoma on lämmintä eikä kukaan ole rentoutunut. Olen alkanut rikkoa tätä kirjoittamatonta sääntöä.
Minä juon sen heti, ei siinä montaa minuuttia mene.
Vierailija kirjoitti:
Olen törmännyt useammallakin työpaikalla ilmiöön, että jos arki-iltana otan vähänkään alkoholia, olen toivoton alkoholisti. Ja toisaalta, jos en vedä pe JA la hirveitä kännejä, niin olen friikki. Näin oli varsinkin miesvaltaisissa työyhteisöissä.
Jep, outo kulttuuri ja niin syvästi omaksuttu, että saatan kysyä jos on kutsuttu kaverin juhliin, että milloin aloitellaan ja jokainen suomalainen ymmärtää mitä "aloitella" sisältää
Vierailija kirjoitti:
Se että sääntöjä pitää noudattaa. Vain suomalainen odottaa punaisissa valoissa, vaikka ketään ei näy missään. Kaikki eteläeurooppalaiset kiertävät veroja minkä ehtivät. Käteisestä ei muualla haluta luopua, koska se mahdollistaa verojen kiertämisen ja pienet välistävedot ja pitää pienyrittäjän nenän pinnalla.
En ymmärrä noita sääntöihmisiä. Ylitän varmasti tien jos ketään ei tule ja vaikka punaiset palaisivat. Kiertäisin myös veroja jos se työnantajalleni sopisi, ottaisin mieluusti vaikka kolmasosan palkastani käteisellä. Tässä maassa maksetaan valtavasti liikaa veroja ja sitä pidetään aivan normaalina.
Huoh.
Miksi se olisi paha asia kehua omaa maataan? Kun kuitenkin tuo "maailman onnellisin maa"- kommentti pitää paikkaansa suurimmalta osin eikä tarkoita sitä, että täällä olisi kaikki täydellisesti. Tuollaisen kommentoija ei vain jaksa todennäköisesti keskittyä kuten sinä siihen muutamaan asiaan, mistä voisi valittaa.
Mutta jatketaan nyt kuitenkin hyvää ketjua. Tätä on todella kiva lukea.