Lue keskustelun säännöt.
Mikä suomalaisen kulttuurin kirjoittamaton sääntö nyppii teitä eniten?
Minulla se on, kun kaikkien oletetaan rakastavan lomaa. Minusta on ärsyttävää, kum kysytään mitä teit lomalla, kun en tehnyt mitään.
Kommentit (1007)
Vierailija kirjoitti:
"Vain Suomessa" on ärsyttävää. Olen ollut töissä Pohjois-Italiassa ja sielläkin oli kahvitauko vähän väliä, kahvin kanssa pullaa ja pasteijaa, kahvia juomatonta ihmeteltiin. Espanjalaiset nauravat italialaisten ja italialaiset ranskalaisten kyvyttömyydelle organisoida mitään. Muut pohjoismaalaiset ovat yhtä juroja kuin suomalaiset.
Tai vaikka "puhdas suomalainen voi" tai rehti suomalainen työmies tai mikälie, mikä lähtee oletuksesta että suomi olisi jotenkin rehdimpi ja puhtaampi kuin muut maat. Miksi olisi? Onhan meilläki kaikkia sutkeja ja lurjuksia ihan vankilantäytteeksikin asti. Ja muutenki ajatus että ollaan joku muita ylempi rotu haiskahtaa vahvasti arvatkaa miltä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mitä kuuluu?"-kysymyksen esittäminen, koska ketään ei oikeasti kiinnosta kuulla rehellistä vastausta siihen. Halutaan vain esittää kohteliasta, vaikkei pätkääkään kiinnosta, mitä toiselle oikeasti kuuluu. Olen koittanut.
Tämä! Tosin en tiedä onko nimenomaan suomalainen tapa, mutta jos sen esittää "vakavasti", niin sehän on erittäin henkilökohtainen kysymys.
Ja avauksena taas melko turha, kun käytännössä kaikki vähääkään vieraammat ihmiset vastaa siihen hyvää tms.
Jos taas on pakko olla jotain sisällöttömiä rituaalitervehdyksiä, niin voishan ne olla edes vaihtelevampia, vaikka että töttöröllöö! tai mitä vaan- ja toisinaan eri sävellajeissa myös.
Se, että monet asiat hoidetaan viranomaisteitse, kun ei uskalleta ottaa asioita ensin esiin asianosaisten kanssa. Valitetaan/kannellaan ties minne selän takana.
Myös rikosten uhrien huono asema ärsyttää. Esim. lähestymiskiellot toimivat heikosti vainoamista vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monissa eri maissa aikuisikäisenä asuneena eli opiskelleena ja työskennelleenä, voin kertoa että Jenkeistä löytyy paljon pahemmat kännäilijät mitä Suomesta. Monesta eri osavaltiosta vieläpä.
Aikuisetkin, lähemmäs keski-ikäiset, kännää ja käyttäytyy kuin suomalaiset 18-vuotissynttäreitä viettävät jotka päässeet ekaa kertaa irti Alkoon ja ravintoloihin ja juomaa vedetään kaksin käsin. Tapellaan, sammuillaan, örvellellään, oksennellaan ja pissitään kaikki paikat.
Ilmeisesti nämä suomalaiset jotka pitää suomalaisia ihan törkeinä alkkiksina, ei ole asuneet ulkomailla eivätkä juuri pahemmin matkustelleet muualla kuin näillä Ruotsin ja Viron laivalla, ja jossain turistikohteessa jossa paljon suomalaisia?!
En pidä suomalaisia ihan törkeinä alkkiksina mutta kuitenkin hyvin alkoholikeskeisinä. Aikuisten ihmisten opintomatkoilla yms. on normaalia jouda itsensä känniin. Ei tulisi Saksassa kuuloonkaan, jossa paljon käytetään viiniä ja juodaan olutta mutta ei koskaan humalaan asti.
-saksalainenSuomalaisten viinin juonti on silti keskittynyt ruokakulttuuriin viime vuosina.
Ei ole sellaista humalahakuista, vaan enemmän hifistelyä, mikä on toki hieno asia että kulttuuri muuttuu näiden mukana jotka ovat ehkä nyt noin viiskymppisiä ja jotka matkustelleet paljon ja asuneetkin Suomen ulkopuolella. Pahimmat alkoholistit löytyy 40-luvulta, sitä kutsutaan edelleen "märäksi vuosikymmeneksi" ja sekin ryhmä pienenee.
Tilalle on valitettavasti tulleet nistit, yläasteilla myydään kaikenlaista nappia ja jauhetta, jengijonnet tilaa niitä netistä, ja ne tulee vapaasti tullista läpi mutta nyt Suomessa aletaan kyttäämään sitä kun väki tilaa olutta Saksasta. Festarinuorilla seisoo silmät päässä lasittuneina, aivot näyttää sulaneen ja käyttäytyvät agressiivisesti, ja järkkärit on sanoneet että alkoholipulloja ei enää näe niin paljon mutta että huumeita ja huumediilereitä sitäkin enemmän, mutta onko tuo mikään ihme kun täällä ihannoidaan huumeliigatyyppejä ja niissä mukana olleita pulverijengejä ja ne saa omia tosi tv-sarjoja jopa! Suomesta on yllättäen tullut hyvin huumemyönteinen maa ja ilmeisesti on siistiä olla pintaliito jauhojengeissä ja pyrkiä niihin?
Ai oikeen"hifistelyksi ja ruokakulttuuri", ei vaan pikemminkin hienopieruilua sellainen viininmaistelu tai ruuan kanssa juominen.
Se on joko koko pullo halvinta viiniä ja kaljaa päälle ja känni päälle tai ei mitään.
Vierailija kirjoitti:
Se, että monet asiat hoidetaan viranomaisteitse, kun ei uskalleta ottaa asioita ensin esiin asianosaisten kanssa. Valitetaan/kannellaan ties minne selän takana.
Myös rikosten uhrien huono asema ärsyttää. Esim. lähestymiskiellot toimivat heikosti vainoamista vastaan.
ja silti esität että pitäis hankkiutua rikoksen uhriksi- jos on vaikkapa möykkäävä juoppoporukka niin joo kannattaa yksin paljain käsin mennä oikomaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se että Suomea ja suomalaisuutta pitäisi nykyään hävetä!
Minä olen muuttanut tänne muualta perheeni kanssa ja olen silti nykyään suomalainen ja on suomen kansalaisuus ja olen opetellut kielen ja opiskellut täällä ja nyt töissä. Minulta kysytään usein että loukkaako jokin suomalaisten juttu minua? Miksi pitäisi, minä olen kohta enemmän suomalainen kuin kantasuomalaiset!
Se ärsyttää että kaikki haluaa vääntää englantia suomen sekaan, vaikka kotikielensä ovat aina olleet suomi. Miksi ei voi sanoa illallinen, vaan pitää vääntää "dinneri"? Tai että minulla on tavoitteita, miksi pitää sanoa että minulla on "goalseja". Miksi omaa kieltä ei voi varjella, ei siihen pisteeseen kuten Ranska tekee mutta silti.
Kantasuomalaisella kaverilla oli kaulassa leijonakoru, horoskooppimerkki, muut kantasuomalaiset alkoivat haukkua että se on r a s i s t i ne n symboli ja yrittivät saada minua mukaan siihen. Sanoin että minä olen ylpeä suomalaisesta leijonakantisesta passistani, menivät hiljaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vain Suomessa" on ärsyttävää. Olen ollut töissä Pohjois-Italiassa ja sielläkin oli kahvitauko vähän väliä, kahvin kanssa pullaa ja pasteijaa, kahvia juomatonta ihmeteltiin. Espanjalaiset nauravat italialaisten ja italialaiset ranskalaisten kyvyttömyydelle organisoida mitään. Muut pohjoismaalaiset ovat yhtä juroja kuin suomalaiset.
Tai vaikka "puhdas suomalainen voi" tai rehti suomalainen työmies tai mikälie, mikä lähtee oletuksesta että suomi olisi jotenkin rehdimpi ja puhtaampi kuin muut maat. Miksi olisi? Onhan meilläki kaikkia sutkeja ja lurjuksia ihan vankilantäytteeksikin asti. Ja muutenki ajatus että ollaan joku muita ylempi rotu haiskahtaa vahvasti arvatkaa miltä!
Ennemmin oon huomannut että suomalaiset on alemmuudentuntoisia kuin ylemmyyden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Se että ei oikeasti tehdä koulukiusaamiselle mitään, se kaikki tuntuu olevan vain kaunista puhetta. Kivakoulu sitä ja tätä, mutta minusta kirjoittamaton sääntö on että kiusattu sai/saa itse kestää ja koittaa selvitä, tai jos onnistuu saamaan vanhempiensa avulla vaihdon eri kouluun niin sitten. Yleensä ei tätäkään vaan pitää vaan pärjätä ja kestää se kouluaika odottaen parempia aikoja. Jos kiusattu syrjäytyy/ei hakeudu heti jatkokoulutukseen tai muuten harhailee, niin pidetään häntä vain laiskana ja kehnona ihmisenä, riippumatta siitä millaisia hänen kouluvuotensa olivat."
Tämä on täysin totta! Pahimmillaan kiusatusta tehdään syyllinen, on muka opettajan mielestä "estynyt", "liian ujo" tai puhumaton. Takuulla on, jos on kiusattu! Opettaja yrittää päästä vain pälkähästä vierittämällä syyn kisatun oppilaan niskoille. Sama meininki jatkuu sitten tietenkin työpaikoilla. Suomessa on surullisen paljon työpaikkakiusaamista.
Vierailija kirjoitti:
Kaiken pitää aina olla niin vaatimatonta ja luonnollista 😅 tuntuu että joskus tekee mieli vaikka laittautua vähän enemmän ihan arkipäivänä ja laittaa ne nätit saappaat töihin ja meikata vähän nätisti ja laittaa jopa se persoonallinen, värikäs vintagehuivi hartioille. Ja käydä jossakin hemmotteluhoidossa. Olisi hauska jos ihmiset täällä eivät ottaisi kaikkea aina niin vakavasti ja järkevästi vaan tekisivät enemmän kaikkea "pinnallista" ja "ei-järkevää" mutta elämää niin piristävää
Suomessa on se outo vastakkain asettelu että joko ollaan niin luonnollista ja meikkaamatonta, tai toinen ääripää on se friikkimäinen jotka vetää nakkitäytteet huuliin ja poskiin ja leukaan, pallosilikonit rintaan, ja vielä tekotukat ja -ripset ja -kynnet, kulmalaminoinnit ja microbladet, sekä naamaan aina sentin paksuiset pakkelit jotka näyttää naamarilta.
Jos olet siltä väliltä että luonnollinen mutta laittautunut kivasti itsesi eli olet meikannut kasvot, maalannut omat aidot kynnet ja punannut omat aidot huulet, niin porukka leimaa saman tien tuohon ääripään friikkikategoriaan. Miksi helvatassa?!?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se ettei tuomita ja estetä vääryyksiä jotka eivät satu juuri omalle kohdalle. Ollaan niin "tolkun ihmisiä'.
Kyllä Suomessa tuomitsevuutta riittää puheissa. Mutta mihin se auttaa ?
Tekoja tarvitaan, ei tuomioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Se että ei oikeasti tehdä koulukiusaamiselle mitään, se kaikki tuntuu olevan vain kaunista puhetta. Kivakoulu sitä ja tätä, mutta minusta kirjoittamaton sääntö on että kiusattu sai/saa itse kestää ja koittaa selvitä, tai jos onnistuu saamaan vanhempiensa avulla vaihdon eri kouluun niin sitten. Yleensä ei tätäkään vaan pitää vaan pärjätä ja kestää se kouluaika odottaen parempia aikoja. Jos kiusattu syrjäytyy/ei hakeudu heti jatkokoulutukseen tai muuten harhailee, niin pidetään häntä vain laiskana ja kehnona ihmisenä, riippumatta siitä millaisia hänen kouluvuotensa olivat."
Tämä on täysin totta! Pahimmillaan kiusatusta tehdään syyllinen, on muka opettajan mielestä "estynyt", "liian ujo" tai puhumaton. Takuulla on, jos on kiusattu! Opettaja yrittää päästä vain pälkähästä vierittämällä syyn kisatun oppilaan niskoille. Sama meininki jatkuu sitten tietenkin työpaikoilla. Suomessa on surullisen paljon työpaikkakiusaamista.
En ymmärrä niitä suomalaisia jotka haukkuu omia kansalaisiaan junteiksi, alkoholisteiksi, kateellisiksi, katkeriksi, kyylääjiksi koska sellaisia on joka maassa kokemukseni mukaan, ainakin missä olen itse asustellut, mutta tämä koulu- ja työpaikkakiusaaminen on jotain sellaista ja niin erikoista täällä mihin en ole missään muualla päin törmännyt, ja tosiaan useissa Euroopan maissa ja Pohjois-Amerikassa opiskellut ja asunut. Mistä se johtuu? Kilpaileeko kaikki täällä kielet ruskeina opettajien tai pomon huomiosta, ja niin paljon, että on syytä alkaa muita mollaamaan ja ahdistelemaan?
Ulkomailla olen huomannut että siellä pelataan tiimeinä ja tiimin kanssa yhteisiä tavoitteita kohti, mutta Suomessa olen tänne palattuani havainnut että moni on sooloilija ja haluaa tuoda itseään esiin ja olla parempi ja ottaa kunnian kaikesta monien nenän edessä. Johtuuko tämä meidän vanhasta hierarkisesta armeija- ja simputuskulttuurista, joka on syvällä jossain? Vai mistä?
Eräs suomalainen naispuolinen kaveri, joka oli myös ulkomailla pitkään töissä, palasi ja kertoi että hänen kahdella viimeisimmällä suomalaisella työpaikallaan ollut sellainen meininki että miehet ovat pahimpia kiusaajia, yrittävät saada naiset tekemään töitään ja jos naiset kertovat että teepä kuule itse, ettei kuulu heidän työtehtäviin, niin alkaavat kiusaamisen ja mustamaalaamisen, kulkevat rinkinä puhumassa P*****skaa ja käyvät vielä naisten pomoille ruikuttamassa pahemmin kuin pikkukylän juorunaiset ikinä. Kaveri kertoi miten joutui pomon puhutteluun että "Kun olet mennyt sanomaan ****** :lle että....." niin kaveri oli vastannut siihen saman tien, että "Minä pyysin ihan vaan ******:a että tekisi omat työnsä, minun ei tarvitse olla hänen henkilökohtainen sihteerinsä ja olen vielä korkeammin koulutettu ja myös pidemmällä työkokemuksella myös kansainvälisesti, joten mikä on ******:n todellinen ongelma tässä asiassa?" eli tuollaiset vellihousuiset pomot sitten vaan suojelee tuollaisia kiusaajia ja selän takana p uu ko ttajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vain Suomessa" on ärsyttävää. Olen ollut töissä Pohjois-Italiassa ja sielläkin oli kahvitauko vähän väliä, kahvin kanssa pullaa ja pasteijaa, kahvia juomatonta ihmeteltiin. Espanjalaiset nauravat italialaisten ja italialaiset ranskalaisten kyvyttömyydelle organisoida mitään. Muut pohjoismaalaiset ovat yhtä juroja kuin suomalaiset.
Tai vaikka "puhdas suomalainen voi" tai rehti suomalainen työmies tai mikälie, mikä lähtee oletuksesta että suomi olisi jotenkin rehdimpi ja puhtaampi kuin muut maat. Miksi olisi? Onhan meilläki kaikkia sutkeja ja lurjuksia ihan vankilantäytteeksikin asti. Ja muutenki ajatus että ollaan joku muita ylempi rotu haiskahtaa vahvasti arvatkaa miltä!
Ei suomalaiset mitään puhtaita ole. Samoja vaatteita pidetään monta päivää, suihkussa ei käydä joka päivä. Yök. Verratkaa itä-eurooppalaisiin. Suihkunraikkaita nykyään!
- Suomalaisuuden ja Suomen väheksyntä, Amerikka-ihannointi ja heikko kansallinen itsetunto ärsyttää.
- Kristittyjen, Raamatun ja Jumalan systemaattinen pilkkaaminen joka mediassa, musiikissa, elokuvissa, TV-ohjelmissa, jne. ärsyttää, koska se on tiettyjen ihmisjoukkojen, eli uskovien, syrjintää ja halventamista, joka ennenpitkää voi johtaa kristittyjen vainoihin myös Suomessa. Tätä harrastavat monet yleisön suosimat julkkikset ja menestyneet yritykset, joten he ovat nostaneet itsensä Jumalan yläpuolelle ja levittävät tätä omaa 'mustaa sanomaansa' yleisölle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mitä teet työksesi?"
Tämä on piintynyt klisee suomalaisissa keskusteluissa. Mitähän se niin kuin muille (kuin korkeintaan viranomaisille yms.) kuuluu lorvinko, opiskelenko, olenko työtön, nomadi vai jotain muuta. Mitä siihen edes kuuluisi vastata, jos ei halua kertoa? Sanonko vaan suoraan, että "mitä se sulle kuuluu".
Kyllä työ määrittää ihmistä valtavasti. Se on kuitenkin niin iso osa ihmisen elämää. Noin reagoi sellainen joka itsekin häpeää omaa työtilannettansa.
Yllä oleva kommentti kertoo siitä, että jotkut ihmiset ovat liikaa fiksoituneita työntekoon. Kai se on luterilaisen maailmankuvan peruja: jokaisen pitää/pitäisi tehdä jotain työtä ja elättää itsensä. Sen takiahan tässä maassa työttömiä syyllistetään ja halveksitaan - kun ei suostuta ymmärtämään, että kaikille ei riitä työpaikkaa tai ainakaan sellaista, josta saisi niin paljon palkkaa, että sillä voisi elättää itsensä.
Kiittämättömyys ja ikuinen tyytymättömyys. Suomessa on moni yleisen tason asia (yksilöillä voi olla asiat huonosti ja täysin päin persettä) todella hyvällä mallilla. Verovaroin kustannettu koulutus, terveydenhuolto, kirjastopalvelut, toimiva infra, on turvallista, puhdasta ja hyvin vapaata, maailman mittakaavassa vähän korruptiota, yksi maailman vapaimmista lehdistöistä. Perustoimeentulo on turvattu. Periaatteessa voit valita vapaasti alasi, kumppanin, missä asut ja näin. Suomalainen passi on yksi maailman parhaista, pääsee vapaasti liikkumaan ympäri maailmaa. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys, ei todellakaan
Ja silti valitetaan. Koko ajan. Ei osata olla kiitollisia siitä etuoikeutetusta asemasta, jonka eteen emme ole tehneet yhtään mitään muuta kuin sattuneet syntymään tänne.
Sääntö tai vähintääkin odotus, että kaikki toimistotyöläiset aloittavat päivänsä kukonlaulun aikaan. Sellaiset ne vaan ovat niitä oikeita työntekijöitä, jotka ovat työpaikalla kahvittelemassa klo 06:50 aamutuimaan! Lähtevät sitten aikaisin iltapäivällä liukumaan kotia kohti, kun työtunnit tulivat täyteen.
Itse aloitan päivän n. klo 08:45 (virallinen työaika alkaa klo 09:00) ja olen yleisen mielipiteen mukaan työpaikalla todella myöhässä ja ilmeisen lusmu aamu-uninen tyyppi. Jonkunhan pitää olla työpaikalla sulkeutumiseen saakka ja se joku on minä. Mutta tätä ei ole juuri kukaan todistamassa, kun väki on liukunut iltapäivällä himaan.
Tykkään monella tapaa meidän rauhaisasta mentaliteetista ja kulttuurista:)
Yksi asia silti nousee tälle areenalle minulle mieleen; kahvipöytäkursailu. Se oli olemassa pikkutyttöjenkin synttäreillä joskus ja höpsöä, on hyvä tulla reippaasti pöytään ja kakkua saa ottaa lisää:)
Aikuisille olisin suurella lämmöllä sillä mielellä, että on todella mukavaa, että vieraat tulevat mielellään ja nauttivat kaikista herkuista. Minusta ei siis tarvitse näyttää haluttomalta syömään, vaan on ihanaa syödä ja nauttia yhdessä, oli juhlanaihe mikä vain.
Toinen olisi ehkä vähän kinkkisempi juttu. Toivoisin, että jokainen tunnistelisi omia, mahdollisia kateudenaiheitaan niin, että ohittaisi ihmisen mollaamisenhalun piilokateudesta kumpuavana. Ja että Suomessa kaikenlainen 'menestyminen' nähtäisiin enemmän yhteisenä voimavarana.
Myös, että vaikka on oikeasti todella ihanaa, että nykyään saatetaan pukeutua väljästi esim. suuriin mekkoihin, myös sensuellimpi; kauniisti leikatut mekot, jotka vartalonmyötäisiä, olisivat ikäänkuin luontevampia ihan kaikenikäisten, aikuisten naisten muodissa myös täällä. Sitä katsottaisiin siis hyväksyvästi, kauniina kokonaisuutena, kuten itse sen näen. Hyvät ja taidokkaat leikkaukset vaatteissa ovat kaikenikäisille kauniita, aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asioista ei puhuta suoraan! Jos olet eri mieltä,sano ,jos on jotain kysyttävää,kysy...moni jää jupisemaan ja valittamaan takanapäin,kun asioista ei puhuta.
Mutta jos on eri mieltä pomon kanssa, saa hankalan ihmisen maineen. Siksi takanapäin jupistaan, koska yleensä kokoukset ovat sanelua mitä pitää tehdä eivätkä avointa keskustelua.
Ehkäpä niiden pitäisi olla.
Vai uhmaako tällainen toiminta pomojen omaa arvovalta? Onhan se aina ikävää, jos joku osoittaa päivänselviä epäkohtia ja että niille pitäisi tehdä jotakin.
Niin, muuta juotavaa ei ole olemassa kuin kahvia ja alkoholia. Suomalainen ajatusmaailma :D