Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Sarjakouluttautujat -lukuisia tutkintoja mutta työvuosia ei kerry

Vierailija
12.10.2022 |

Onko vain oma lähipiirini keskivertoa erikoisempi vai onko tämä joku trendi? Nelikymppisillä perheenäideillä voi olla kolmekin tutkintoa ja pari lasta ja kokopäivätyövuosia ehkä pari.

Vaikka näin ei saa sanoa niin kouluttautuminen on kallista. Varsinkin jos se ei johda työllistymiseen ja veronmaksuun.

Jos nelikymppisenä saa ekan vakiduunin, ja ekaa kertaa rupeaa jotain yhteiskunnalle takaisin tuottamaan niin ihan mediaanipalkka ei riitä että "takaisinmaksu" ikinä onnistuisi. Ei ole kestävää.

Kommentit (154)

Vierailija
101/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt eläkkeellejäävät kouluttautui aikoinaan töiden ohessa. Hankittiin opistotason tutkinto, sitten työn ohessa opiskeltiin vaikka avoimessa yliopistossa, hoitovapaa käytettiin maisteriopintoihin jne. eli työvuosia karttui, lapset tuli hoidettua itse ja opintojen ansiosta saatiin uudenlainen työ. Nyt tuntuu olevan mahdotonta suorittaa edes parin tunnin opintoja, kun kukaan ei hoida lapsia viikonloppuisin, viikollahan ne on päiväkodissa ja silloin vanhempi panostaa 4 työpaikan hakemiseen kuukaudessa.

Täyttä höpöä. Ensinnäkin nykyään hyvin usein opiskellaan työn ohessa. Nyt eläkkeelle jäävät opiskeli korkeakouluissa opintolainan ja kesätöiden turvin.

Hoitovapaata ei edes tunnettu ennen 80-lukua.

Nyt eläkkeellejäävät syntyivät 50-luvun lopulla ja hoitovapaa tuli lainsäädäntöön 1985, jolloin nyt eläkkeelle lähtevät olivat noin kolmekymppisiä. Täyttä höpöä siis jäädä hoitovapaalle esim. vuonna 1989, jolloin ikää saattoi olla 37v ja kyseessä kolmas lapsi.

Aika moni opiskeli ensin opistotasoisen tutkinnon ja myöhemmin yliopistossa jopa ilman lainaa. Kummallista, miten vähäisin tiedoin tänne kirjoitetaan asioita faktoina.

Tiedän oikein hyvin kyseisen sukupolven asioista eikä ollut mitenkään tavallista opiskella yliopistotutkintoa ilman opintolainaa tai kokonaan työn ohessa.

Elän varmaan oudossa kuplassa, koska tunnen tusinan verran tuollaisia 60 v +/-5v ikäisiä, jotka opiskelivat aikuisina yliopistossa ottamatta opintolainaa, koska heillä oli mahdollisuus tehdä töitä opintojen ja lastenhoidon ohella. Jostain syystä nuoremmat sukupolvet ei kykene vastaaviin suorituksiin, siksi työelämä jää kokematta.

Kumma juttu, itse en tiedä vaikka tuttavapiirini koostuu pitkälti sen ikäisistä. Nykyään on tavallisempaa, että opiskellaan työn ohessa toista tutkintoa. Sen sijaan kaikki tuntemani kuusi- ja seitsemänkymppiset opiskelivat aikanaan opintolainalla. Silloin opintolainaa pidettiin hyvänä, sillä inflaatio söi sitä.

Etkö ole huomannut että tällä hetkellä on sitä inflaatiota?

Vierailija
102/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen nelikymppinen uudelleenkouluttautuja yliopistossa. Jos aikaisempi ala ei työllistä, olisiko parempi vaihtoehto jättäytyä työttömäksi? Enkä saa mitään opintotukea tähän opiskeluun, vaan pärjään osa-aikatyöllä ja miehen palkalla. Hänelle on ok että opiskelen nyt, koska hän sai keskittyä uraansa rauhassa silloin, kun minä hoidin pikkulapsikaaoksen.

Miksi et yritä edetä siinä osa-aikatyössäsi?

Koska ei ole paljon mihin yletä, olen assistenttinä yhdelle pian eläkkeele jäävälle yksinyrittäjä-insinöörille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmetyttää, kuinka sarjakouluttautujan puoliso jaksaa rahoittaa lähes kaikki perheen kulut. Itselläkin kavereita (naisia), jotka suorittavat ties monennetta tutkintoa 40+ ikäisinä. Työvuosia ei ole kuin pari. Ei siinä ole juuri perheen taloutta kartutettu, ja kaikki isommat hankinnat on tehty puolison tuloilla asunnosta lähtien. Luulisi hieman siippaakin haittaavan, ettei perheessä kahta tienaavaa vanhempaa kun vain toinen toteuttaa itseään yhä uusilla koulutuksilla. (Siis ei ole edes välttämättä kyse siitä, ettei entinen tutkinto olisi työllistänyt.) Toivotaan, että sopu säilyy ja puoliso jaksaa hoitaa duunit ja tienaamiset.

Ja joo: oon varmaan vain kateellinen, mut kyllä mun mielestä terveen aikuisen pitäisi töissä käydä ja tienata rahaa eikä odottaa puolison tai yhteiskunnan elättävän. Mitä järkeä edes lähes 50-vuotiaan on opiskella (ellei ala todellinen työvoimapula-ala) kun ei viiskymppiset muutenkaan saa töitä. 

Vierailija
104/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen ylikoulutus ei ole Suomea nostanut vaan suurien ikäluokkien tekemä työpanos. Heillä koulutuksena oli työkokemus, kauppakoulu tai -opisto, tekninenkoulu tai -opisto, konepajakoulu ammattikoulu ja vain hyvin harvoilla korkeakoulu. Silti noustiin maailman vauraimpien maiden joukkoon.

Koska USAssa koulutuksesta joutuu maksamaan niin korkean hinnan itse, ei siellä tuhlata rahaa turhaan ylikouluttamiseen, samaten kuin suurien ikäluokkien kanssa Suomessa toimittiin

Suuret ikäluokat saivat maksuttoman korkeakoulutuksen. Amerikkalaisilla muuten on korkeampi koulutustaso kuin suomalaisilla.

Jos suomalaisten pitäisi päästä samaan kuin anerikkalaisten, suuremman osan kansasta pitäisi opiskella korkeakoulututkinto. Suomalaiset ovat alikoulutettuja muihin OECD-maihin verrattuna.

Vierailija
105/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa ihaillaan korkeastikouluttautuneita. Voit olla 2 yliopistotutkintoa suorittanut työtön tai pätkätyöläinen niin olet parempi ihminen kuin se duunariammattiin amiksesta valmistunut, jonka palkka on nykyään parempi koska on ollut samassa työpaikassa viimeiset 20 vuotta. Häntä pidetään tyhmänä, vain duunari.

Vierailija
106/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muistan kun aikoinaan meille tuli töihin tällainen. Silloisia opintoviikkoja oli yliopistolta naisella lähes 400:aa. Ainut henkilö, jonka työsuhde ollaan jouduttu purkamaan koeajalla meidän firmassa. Ja kuitenkin 70 hengen firma 20 vuoden historialla ja ollaan paljon katsottu porukoiden toilailuja, mutta tuo nainen oli kyllä omaa luokkaansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

töissä tänäänkin kirjoitti:

Ihmetyttää, kuinka sarjakouluttautujan puoliso jaksaa rahoittaa lähes kaikki perheen kulut. Itselläkin kavereita (naisia), jotka suorittavat ties monennetta tutkintoa 40+ ikäisinä. Työvuosia ei ole kuin pari. Ei siinä ole juuri perheen taloutta kartutettu, ja kaikki isommat hankinnat on tehty puolison tuloilla asunnosta lähtien. Luulisi hieman siippaakin haittaavan, ettei perheessä kahta tienaavaa vanhempaa kun vain toinen toteuttaa itseään yhä uusilla koulutuksilla. (Siis ei ole edes välttämättä kyse siitä, ettei entinen tutkinto olisi työllistänyt.) Toivotaan, että sopu säilyy ja puoliso jaksaa hoitaa duunit ja tienaamiset.

Ja joo: oon varmaan vain kateellinen, mut kyllä mun mielestä terveen aikuisen pitäisi töissä käydä ja tienata rahaa eikä odottaa puolison tai yhteiskunnan elättävän. Mitä järkeä edes lähes 50-vuotiaan on opiskella (ellei ala todellinen työvoimapula-ala) kun ei viiskymppiset muutenkaan saa töitä. 

Vaadit että ihmisen pitää käydä töissä, mutta heti perään väität, ettei viisikymppiset saa töitä. Yritä jo päättää.

Vierailija
108/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No voihan yksi selitys olla, että jos jollain tutkinnolla nyt vaan ei saa töitä, niin opiskelee uuden tutkinnon. Olen itse tällainen sarjakouluttautuja, ja myönnän tuntevani siitä häpeää. Kävin lukion jälkeen kauppaoppilaitoksen ja olisin ollut ihan tyytyväinen "perustoimistotyöntekijä", mutta sellaiset työt katosivat silloin, ei ollut suhteita mihinkään jne. Kaikki kannustivat opiskelemaan vain lisää ja lisää, ja tein yliopistotutkinnon, jolla voi heittää vesilintua. Nyt teen kotoa käsin hommaa, jota voisin tehdä ilman mitään koulutustakin. Suomessa ongelmana ei ole liian matala koulutusaste (kuten ns. asiantuntijat hössöttävät) vaan se, että ammattikoulun käyneitä duunareita on liian vähän. Tästä juuri luin lehdestäkin tutkimuksen, jossa oli yrityksiltä kysytty millaista työvoimaa tarvitsevat. Ammattikouluun meneminen koetaan lähinnä noloksi ja ongelma onkin, että se koulutus on monissa paikoissa huonoa. Mutta ei se taso nouse, jos ei arvostus nouse. Lapseni meni peruskoulun jälkeen ammattikouluun ja on nyt 19-vuotiaana vakitöissä. Palkka ei ole hyvä, mutta kyllähän tällä menolla hänen kokonaisansionsa nousevat elämän aikana paljon korkeammiksi kuin itselläni. Jos olisin ollut fiksu, olisin varmaan jo lukion sijaan mennyt opiskelemaan vaikka kokiksi. 

Siis sä olet käynyt Kauppiksen ja valitat ettei ole töitä? Yleisin ammatti Suomessa on myyjä ja niitä paikkoja on kokoajan auki. Nyt en ihan ymmärrä sun vuodatusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse taas tunnen useamman jotka ovat sairauseläkkeellä ja opiskelevat harrastuksena. Opiskelut onnistuu mutta työnteko ei. Tälläiset voisi lueskella ja "opiskella" itsekseen eikä viedä muiden koulupaikkoja. Monella useampi tutkinto ja lisää vaan rohmutaan huvin vuoksi kun yhteiskunta maksaa.

Vierailija
110/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tyypillistä naisille. Moni alkaa kouluttautua vuosia kestävään tutkintoon yli viisikymppisenä. Eli sitten valmistuu harjoittelupaikkaan eläkeiän kynnyksellä. Kyllä naurattaa. Kaikenmaailman museoiden kassat ja kirjastotädit.

T. Nim. "Päivääkään en oo töitä tehnyt. Enkä tee."

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No voihan yksi selitys olla, että jos jollain tutkinnolla nyt vaan ei saa töitä, niin opiskelee uuden tutkinnon. Olen itse tällainen sarjakouluttautuja, ja myönnän tuntevani siitä häpeää. Kävin lukion jälkeen kauppaoppilaitoksen ja olisin ollut ihan tyytyväinen "perustoimistotyöntekijä", mutta sellaiset työt katosivat silloin, ei ollut suhteita mihinkään jne. Kaikki kannustivat opiskelemaan vain lisää ja lisää, ja tein yliopistotutkinnon, jolla voi heittää vesilintua. Nyt teen kotoa käsin hommaa, jota voisin tehdä ilman mitään koulutustakin. Suomessa ongelmana ei ole liian matala koulutusaste (kuten ns. asiantuntijat hössöttävät) vaan se, että ammattikoulun käyneitä duunareita on liian vähän. Tästä juuri luin lehdestäkin tutkimuksen, jossa oli yrityksiltä kysytty millaista työvoimaa tarvitsevat. Ammattikouluun meneminen koetaan lähinnä noloksi ja ongelma onkin, että se koulutus on monissa paikoissa huonoa. Mutta ei se taso nouse, jos ei arvostus nouse. Lapseni meni peruskoulun jälkeen ammattikouluun ja on nyt 19-vuotiaana vakitöissä. Palkka ei ole hyvä, mutta kyllähän tällä menolla hänen kokonaisansionsa nousevat elämän aikana paljon korkeammiksi kuin itselläni. Jos olisin ollut fiksu, olisin varmaan jo lukion sijaan mennyt opiskelemaan vaikka kokiksi. 

Itse korkeakoulutettuna (MSc. Engineering) tunnen toisinaan toisin. Suomessa ei arvosteta minun tason koulutusta eli yliopiston maisterikoulutusta. Koulutus ei näy palkassa, se ei näy työtoimenkuvassa ja se ei näy organisaatiossa. Suomessa tunnutaan arvostavan vain jotain AMK-tutkintoa (ellei ole top managementissa ja KTM) ja suurin osa johtajan paikoista täytetään jollain alemman korkeakoulun käyneillä. Myönnän, että tämä oli yksi suuri syy muuttooni ulkomaille. Koen täällä saavani arvostuksen työlleni. Suomessa kerkesin tekemään matalapalkka töitä noin 15 vuotta ennen kuin valmistuin ja lähdin. Aloitin työelämän 14-vuotiaana siivoojana. Siivosin monia vuosia ja toisinaan kävin siivoustyön ohessa myös vuorotöissä tuotantolaitoksilla. 30-vuotiaana on mukava tienata noin 100 000 euroa vuodessa ja saada vastuuta töissä. Vastuuta nimenomaa kaipaan ja sitä, että on haasteita, joita tulisi ratkaista pidemmällä tähtäimellä. Plussana on, että ei tarvitse nuolla esimiestä, että saa edettyä uralla. Enemmän kertoo tulos. Suomessa olisin luultavasti edennyt jopa vuoroesimieheksi tai ehkä saanut päivävuoron töitä. Lisäksi pitäisi tehdä jatkuvasti hirveitä määriä töitä sen eteen, että ehkä joskus 10 vuoden päästä saisin jonkun näköisen johtaja -tittelin. 

Vierailija
112/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ajatella, ja sitten jotkut tekevät koko työuransa julkisella sektorilla, eli saavat palkkansakin muiden maksamista veroista!

Voit sitten sinäkin nauttia julkisista palveluista, joista muuten joutuisit maksamaan maltaita

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

No itse opiskelen toista maisterin tutkintoa koska nro 1 on matalasti palkattu enkä jaksaa enää sitä. Enkä haluaisi hakea tällä tutkinnolla enää työtä koska hakijoita on satoja, kaikki akateemisia.

Toivon, että saan paremman työpaikan kun valmistun. Olisihan minulla 30 v jäljellä aikaa työskennellä. Ja olen tähän asti työskennellyt 10 v.

Nyt opiskelen töiden ohessa.

Kaverini kouluttautui myös uudelle alalle ja sai heti vakinaisen työpaikan, palkka nousi 1000e/kk.

Vierailija
114/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nobelpalkinnon saanut taloustieteilijä Bengt Holmströmin mukaan suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa ylikoulutettuja alisuoriutujia. Hänellä on tähän myös hyvät perustelut kannattaa lukea hänen artikkeleitaan ja haastatteluja, saatatte oppia jotain hyödyllistä.

Suomessa suri ongelma on se, että koulutuksessa kaikki on ilmaista ja tuottavuus huono. Olemme todella pulassa jos tälle ei tehdä mitään. Toisaalta olen jo menettänyt uskoni koko Eurooppaan, tästä ollaan tekemässä ulkoilmamuseota ja Kiina ja USA ajavat vasemmalta oikealta ohi.

Koulutus, varsinkaan maksuton koulutus ei ole huono sijoitus pienelle maalle vaannon päinvastoin nostanut Suomen hyvin köyhästä maasta teollistuneeksi maaksi, joka on kaikilla mahdollisilla mittareilla korkealla.

Ilmainen koulutus oli hieno homma joskus 1960-luvulla, kun ei ollut vielä internetiä. Nykyään on aivan älytöntä, että koulutus on vieläkin monopolisoitu valtion laitoksiin, vaikka kaikki tieto on ilmaiseksi kaikkien saatavilla. Suomi on hyvä esimerkki maasta, jossa valtion kolhoosimainen lisäkoulutus ei todellakaan enää tuo mitään lisäarvoa. Jos jotain taitoa tai tietoa tarvitsee, voi kukin googlata sen netistä viidessä minuutissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koulutus yliopistotasolla on enää niitä ainoita asioita jolla saa veroeuroille vastinetta tässä maassa. Vaikka siis se henkilö joka koulutuksen hankkii ei itse sitä käytännössä maksaisi vaan muu työväestö. Siinä kun maksaa samalla siitä, että itselläkin on MAHDOLLISUUS samaan. Niin moni asia on pielessä tässä maassa ja rahaa haaskataan, että jonkun ihmisen kolmet turkinnot on rikka rokassa siinä t. Amis

Vierailija
116/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

töissä tänäänkin kirjoitti:

Ihmetyttää, kuinka sarjakouluttautujan puoliso jaksaa rahoittaa lähes kaikki perheen kulut. Itselläkin kavereita (naisia), jotka suorittavat ties monennetta tutkintoa 40+ ikäisinä. Työvuosia ei ole kuin pari. Ei siinä ole juuri perheen taloutta kartutettu, ja kaikki isommat hankinnat on tehty puolison tuloilla asunnosta lähtien. Luulisi hieman siippaakin haittaavan, ettei perheessä kahta tienaavaa vanhempaa kun vain toinen toteuttaa itseään yhä uusilla koulutuksilla. (Siis ei ole edes välttämättä kyse siitä, ettei entinen tutkinto olisi työllistänyt.) Toivotaan, että sopu säilyy ja puoliso jaksaa hoitaa duunit ja tienaamiset.

Ja joo: oon varmaan vain kateellinen, mut kyllä mun mielestä terveen aikuisen pitäisi töissä käydä ja tienata rahaa eikä odottaa puolison tai yhteiskunnan elättävän. Mitä järkeä edes lähes 50-vuotiaan on opiskella (ellei ala todellinen työvoimapula-ala) kun ei viiskymppiset muutenkaan saa töitä. 

Sinä tuskin tiedät paljonko tuloja on mennyt naisen  vähistä tuloista. Esim. minä olen maksanut kaikki lasten vaatteet itse koulutustuista vaikka mies on ollut töissä koko ajan. hohhoijaa taas.

Vierailija
117/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Menkää duunaritöihin. Ei kaikille ole sitä siistiä toimistohommaa tai esimiespaikkaa. Itse olen käynyt vain ammittikoulun ja kuitenkin ihan eri alalla töissä. Elämäni aikana olen ollut 4kk työttömänä.

M35

Vierailija
118/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nobelpalkinnon saanut taloustieteilijä Bengt Holmströmin mukaan suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa ylikoulutettuja alisuoriutujia. Hänellä on tähän myös hyvät perustelut kannattaa lukea hänen artikkeleitaan ja haastatteluja, saatatte oppia jotain hyödyllistä.

Suomessa suri ongelma on se, että koulutuksessa kaikki on ilmaista ja tuottavuus huono. Olemme todella pulassa jos tälle ei tehdä mitään. Toisaalta olen jo menettänyt uskoni koko Eurooppaan, tästä ollaan tekemässä ulkoilmamuseota ja Kiina ja USA ajavat vasemmalta oikealta ohi.

Koulutus, varsinkaan maksuton koulutus ei ole huono sijoitus pienelle maalle vaannon päinvastoin nostanut Suomen hyvin köyhästä maasta teollistuneeksi maaksi, joka on kaikilla mahdollisilla mittareilla korkealla.

Ilmainen koulutus oli hieno homma joskus 1960-luvulla, kun ei ollut vielä internetiä. Nykyään on aivan älytöntä, että koulutus on vieläkin monopolisoitu valtion laitoksiin, vaikka kaikki tieto on ilmaiseksi kaikkien saatavilla. Suomi on hyvä esimerkki maasta, jossa valtion kolhoosimainen lisäkoulutus ei todellakaan enää tuo mitään lisäarvoa. Jos jotain taitoa tai tietoa tarvitsee, voi kukin googlata sen netistä viidessä minuutissa.

Ja sen googlettelun lopputuloksen voi nähdä esimerkiksi täällä, kun ihminen ei osaa soveltaa, arvottaa tai kyseenalaistaa saamaansa tietoa. Itse olin omasta alastani hyvin kiinnostunut jo ennen yliopistoa ja käytin sen parissa paljon vapaa-aikaani, mutta tuskin olisin koskaan oppinut alan ammattilaiseksi omin avuin. Moni koulutukseen liittyvä asia on ollut haasteellinen ja yhteisön tuki sekä kritiikki ovat ohjanneet ajatteluani todella voimakkaasti eteenpäin.

Vierailija
119/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nobelpalkinnon saanut taloustieteilijä Bengt Holmströmin mukaan suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa ylikoulutettuja alisuoriutujia. Hänellä on tähän myös hyvät perustelut kannattaa lukea hänen artikkeleitaan ja haastatteluja, saatatte oppia jotain hyödyllistä.

Suomessa suri ongelma on se, että koulutuksessa kaikki on ilmaista ja tuottavuus huono. Olemme todella pulassa jos tälle ei tehdä mitään. Toisaalta olen jo menettänyt uskoni koko Eurooppaan, tästä ollaan tekemässä ulkoilmamuseota ja Kiina ja USA ajavat vasemmalta oikealta ohi.

Koulutus, varsinkaan maksuton koulutus ei ole huono sijoitus pienelle maalle vaannon päinvastoin nostanut Suomen hyvin köyhästä maasta teollistuneeksi maaksi, joka on kaikilla mahdollisilla mittareilla korkealla.

Siis aikanaan kun tuli mahdolliseksi opiskella pitkälle varsin erilaisistakin lähtökohdista käsin, oltiin iloisia ja kiitollisia ja haluttiin päästä töihin maksamaan takaisin tätä saatua hyvää (no toki myös itsekästä ajattelua oli, totta kai) ja niitä töitä riitti kaikille, oli sitten ojankaivaja tai opettaja. Nykyisin elämä on shoppailua, jossa halutaan poimia yhteiskunnan tarjottimelta kaikkea minua kiinnostavaa. Ei pidetä mitenkään ihmeellisenä hankkia vaikka monta tutkintoa, jos opiskelu on kivempaa kuin työnteko (siis tapauksessa, jossa ekallakin koulutuksella olisi saanut töitä). Samoin kuin varsin runsas sosiaaliturva on toiminut hyvin silloin, kun ihmiset ovat kaikin voimin halunneet palata sieltä ns. tuottaviksi kansalaisiksi ja sossun apu on ollut ehkä häpeäkin, mutta nykyisin laskeskellaan vain, mikä on minulle kannattavaa ja jos töitä ei hotsita tehdä niin ei tehdä. Ammattitaitoisista duunareista on huutava pula, koska kukaan ei koe missiokseen tehdä mitään "likaista työtä" ja sen takia työelämä vain kurjistuu, kun harvojen työntekijöiden selkänahasta revitään yhä enemmän iriti. Ajattelutapa on muuttunut täysin. Meillä on liian kauan mennyt liian hyvin. Ikävää, sillä olen tismalleen samaa mieltä siitä, miten upea juttu maksuton koulutus periaatteiltaan on. 

Vierailija
120/154 |
12.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No voihan yksi selitys olla, että jos jollain tutkinnolla nyt vaan ei saa töitä, niin opiskelee uuden tutkinnon. Olen itse tällainen sarjakouluttautuja, ja myönnän tuntevani siitä häpeää. Kävin lukion jälkeen kauppaoppilaitoksen ja olisin ollut ihan tyytyväinen "perustoimistotyöntekijä", mutta sellaiset työt katosivat silloin, ei ollut suhteita mihinkään jne. Kaikki kannustivat opiskelemaan vain lisää ja lisää, ja tein yliopistotutkinnon, jolla voi heittää vesilintua. Nyt teen kotoa käsin hommaa, jota voisin tehdä ilman mitään koulutustakin. Suomessa ongelmana ei ole liian matala koulutusaste (kuten ns. asiantuntijat hössöttävät) vaan se, että ammattikoulun käyneitä duunareita on liian vähän. Tästä juuri luin lehdestäkin tutkimuksen, jossa oli yrityksiltä kysytty millaista työvoimaa tarvitsevat. Ammattikouluun meneminen koetaan lähinnä noloksi ja ongelma onkin, että se koulutus on monissa paikoissa huonoa. Mutta ei se taso nouse, jos ei arvostus nouse. Lapseni meni peruskoulun jälkeen ammattikouluun ja on nyt 19-vuotiaana vakitöissä. Palkka ei ole hyvä, mutta kyllähän tällä menolla hänen kokonaisansionsa nousevat elämän aikana paljon korkeammiksi kuin itselläni. Jos olisin ollut fiksu, olisin varmaan jo lukion sijaan mennyt opiskelemaan vaikka kokiksi. 

Siis sä olet käynyt Kauppiksen ja valitat ettei ole töitä? Yleisin ammatti Suomessa on myyjä ja niitä paikkoja on kokoajan auki. Nyt en ihan ymmärrä sun vuodatusta.

Eiköhän suurin osa myyjän töistä ole sellaisia, ettei niitä varten tarvitse opiskella vuosia jotain laskentatoimea... Eiköhän sinne kaupan kassalle pääse muutenkin (joskaan en väitä, että kaikki sitä työtä käytännössä jaksaisivat). Nuo opinnot sisälsivät jotain ihan muuta. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme viisi seitsemän