Vartaloni on niin ällöttävä, että en kykene intiimiin kanssakäymiseen uuden miehen kanssa
Monta vuotta ollut yksin ja nyt pitäisi riisua vaatteet toisen edessä. Tuntuu ihan kauhealta ajatukselta vaikka seksiä haluaisinkin. Miten tästä pääsee eteenpäin?
Kommentit (583)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en kykene mihinkään kanssakäymiseen miehen kanssa samasta syystä, mutta suurin vika on kasvoissani. Jännitän koko ajan sosiaalisia tilanteita muutenkin ja pelkään ihmisten tuomitsevan minut ulkonäköni takia. Deittaillessa tuo ongelma tietysti korostuu ja ahdistus nousee huippuunsa.
Kipeää tekee, mutta olen varmaan loppuikäni yksin tämän takia.
Pysy erossa miehistä. Jos elämä on muka noin vaikeata vaikka mitään oikeata ongelmaa ei ole, niin vietä se elämäsi sitten yksin.
Niinhän minä pysynkin.
Ja miten niin oikeaa ongelmaa ei muka ole? Miespuoliset ovat haukkuneet ulkonäköäni siitä saakka, kun olin 12-vuotias. Naamani on kuulemma karmean näköinen. On sanottu ihan suoraan rumaksi tai naljailtu muka huumorin varjolla.
Vartaloni on ihan ok, mutta sitäkin on haukuttu ja arvosteltu.
Itselläni on sama ongelma. Olin aikoinaan lihava ja on roikkuvaa ihoa eikä varaa käydä leikkauttamassa pois. Haluja olisi ja paljon, mutta pelkään sitä etten ole tarpeeksi viehättävä ulkoisesti.
En tiedä pitäisikö vaatteet päällä harrastaa seksiä.
Niin. Pantavan näköinen on aina hyvännäköinen.