Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Kakenkin olen nähnyt, mahtava meno  hänenkin keikoillaan!

Moi n61, meille kuuluu kakkaa. Vain yksi vessa ja 6 tyyppiä. Hyvää sunnuntaita.

Vierailija kirjoitti:

Kakenkin olen nähnyt, mahtava meno  hänenkin keikoillaan!

Paras keikka aikoihin oli Matti ja Teppo, vuosi ennen kuin lopettivat. Olin paikalla silloinkin, kun heidän piti tulla keikalle, ja tuli se sairaskohtaus. Noin tuntia ennen saapumistaan ilmoittivat. Olivat siis jo lähellä keikkapaikkaa.

Eipä silloin arvattu, että taisi olla lopullinen/pitkä ainakin keikkatauko.

Vierailija kirjoitti:

Moi n61, meille kuuluu kakkaa. Vain yksi vessa ja 6 tyyppiä. Hyvää sunnuntaita.

Onko teillä ripuli/vatsatauti?

Markku Aro - edelleen on loistava

Sama Teemu Roivainen + bändi. Mukavia, tavannut usein töiden merkeissä ja se Teemun laulu :)

Miljoonasade:)

Ilkeilyn lisäksi ihmettelen alapeukkuja. Siis ei minuun vaikuta kummemmin, jollain on tälläinen harrastus :) hah

Jos joku tykkää Miljoonasateesta, toinen alapeukuttaa kertomatta omista mieltymyksistään... hupsu tapa, kunhan tässä äimistelin...

Kuuntelen Kansanradiota.

Rakkaudesta ei pitäisi itse kirjoittaa mitään. En ikinä ole  ollut rakastanut. En siltä osin tiedä mitään tästä kaikesta. Ihastunut olen ollut pari kertaa. Hassua ehkä, mutta mietin miksi pidänkin niin Ensitreffit alttarilla Matista, mutta tajusin hänen muistuttavan eräs ihastustani, kun olin nuorempi. Melko  samanlaiset kasvot ja hänkin  harrasti musiikkia jo silloin. 

Minä olen tottunut olemaan niin paljon yksin, että kuuluisin varmasti niihin, jotka mielellään myös parisuhteessa haluaisivat viettää aikaa itsekseen. Toivoisin näin, että myös toisella olisi omatkin harrastukset yms joiden parissa viettäisi aikaa. Viihdyn melko hyvin yksin. Joskus mietin, että miten edes reagoisin jos joku olisi kanssani aina. Olisi iso muutos. En tiedä miten edes pystyisin nukkumaan kenenkään vieressä.

Olen miettinyt sitä etten tiedä olenkohan koskaan parisuhteessa. Jotenkin, kun miettii sitä kaikkea niin en osaa oikein edes kuvitella sitä elämää. Joskus mietin itseäni jonkun kanssa ja kuvittelen miten miten toimisi eri tilanteissa. Olisi melko vaikeaa minulle luottaa ja olla ns oma itseni. Ainakaan, kun välillä en edes tunne itse itseäni ja jotenkin vaikeaa aina tietää mistä pitää ja mitä elämältä toivoo. 

Vierailija kirjoitti:

Rakkaudesta ei pitäisi itse kirjoittaa mitään. En ikinä ole  ollut rakastanut. En siltä osin tiedä mitään tästä kaikesta. Ihastunut olen ollut pari kertaa. Hassua ehkä, mutta mietin miksi pidänkin niin Ensitreffit alttarilla Matista, mutta tajusin hänen muistuttavan eräs ihastustani, kun olin nuorempi. Melko  samanlaiset kasvot ja hänkin  harrasti musiikkia jo silloin. 

Minä olen tottunut olemaan niin paljon yksin, että kuuluisin varmasti niihin, jotka mielellään myös parisuhteessa haluaisivat viettää aikaa itsekseen. Toivoisin näin, että myös toisella olisi omatkin harrastukset yms joiden parissa viettäisi aikaa. Viihdyn melko hyvin yksin. Joskus mietin, että miten edes reagoisin jos joku olisi kanssani aina. Olisi iso muutos. En tiedä miten edes pystyisin nukkumaan kenenkään vieressä.

Olen miettinyt sitä etten tiedä olenkohan koskaan parisuhteessa. Jotenkin, kun miettii sitä kaikkea niin en osaa oikein edes

Tuo ohjelma on minun makuuni aika kummallinen. Miksi pitää naimisiin asti edetä, on jotenkin outo, kun arvostan kirkollisia riittejä. Naimisiin menimme naistraatissa läheisten todistajien läsnäollessa, mutta pyysin perhepappiamme siunaamaan liiton. Oli juhlava tilaisuus.

Kun nämä treffialttariohjelmat alkoivat ulkomailla, en olisi ikinä uskonut, että moiseen formaattiin Suomessa aletaan.

Pitkis, arvelen sinun olevan 25-30v? Menikö pahasti pieleen? Minä tapssin puolisoni 33v ja yhdessä oltu yli 30v. Siis rakastua voi monessa iässä.

Yllätys: pihasauna kuuma sunnuntaina 12.30 - mikä ettei?

Anonyymi - ikuisesti

Lämmin ja aurinkoinen syyspäivä.  Mieheni tuli aamuiselta metsäreissultaan ja kysyi lähdenkö sienimetsään.  Tottakai lähdin!

Tähän sienimaastoon oli vähän haastavaa päästä, oli mm. syvä jyrkkäreunainen oja, mikä piti ylittää.  Ihanaa sammaleista maastoa tämäkin. Kaunista. Hiljaista. Orava hyppeli puussa.

Löytyi haaparouskuja ja kantarelleja melkein kori täyteen.

Kotona puhdistin sienet, sillä aikaa mieheni paistoi lettuja. Sopivasti pieni herkuttelutauko, kahvitauko kera lettujen, lakkahillon ja jäätelön. Vähän vielä huilaan ja sitten jatkokäsittelen sienet, osan talven varalle.

Tänäänkin on mukava päivä, meille mieluinen. Ja se liikuntakin tuli ihan huomaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vanha äijäni on kai tulossa hulluksi. Sairastaa vaikka mitä on epäkunnioittava minua kohtaan kuin hukkuva joka repii toistakin veden alle. Mikä neuvoksi minulle? En ensimmäisenä haluaisi jättää sairasta yksin kuolemaan pitkän yhteisen liiton jälkeen. What I do?

Tämä on vaikea tilanne. Isäni syövän alkuvaiheessa käyttäytyi jotenkin noin, ettei muillakaan olisi tarpeen viettää tavallista elämää. Pian muuttui kuitenkin toiveikkaaksi: hoitoja jatkettiin, hän osti pitkänsiiman ja suunnitteli elämää eteenpäin. Vaikkei aikaa enää ollut toiveissa meillä muilla. Veljensä oli samanlainen. Sairaalassa vielä suunnitteli kukkapenkkiä orvokeista, hetken luulin, että toivoa on. Niin lapsi olin silloin.

Eipä tämä jaaritteluni sinua auta, kaikki tapaukset on erilaisia. Onko ketään läheistä, kenen kanssa jutella?

Aninyymi - ikuisesti

Vierailija kirjoitti:

Lämmin ja aurinkoinen syyspäivä.  Mieheni tuli aamuiselta metsäreissultaan ja kysyi lähdenkö sienimetsään.  Tottakai lähdin!

Tähän sienimaastoon oli vähän haastavaa päästä, oli mm. syvä jyrkkäreunainen oja, mikä piti ylittää.  Ihanaa sammaleista maastoa tämäkin. Kaunista. Hiljaista. Orava hyppeli puussa.

Löytyi haaparouskuja ja kantarelleja melkein kori täyteen.

Kotona puhdistin sienet, sillä aikaa mieheni paistoi lettuja. Sopivasti pieni herkuttelutauko, kahvitauko kera lettujen, lakkahillon ja jäätelön. Vähän vielä huilaan ja sitten jatkokäsittelen sienet, osan talven varalle.

Tänäänkin on mukava päivä, meille mieluinen. Ja se liikuntakin tuli ihan huomaamatta.

Onpa teillä mukava päivä, kivaa luettavaa. Yritän muistaa kuunpimennyksen 20.30. Sitruunaperhonen lennähtelee huolettoman näköisenä, iloitsee lyhyestä elostaan.

Niinkuin linnut, ei kylvä, ei niitä. Ruokaa riittää.

Vierailija kirjoitti:

Rakkaudesta ei pitäisi itse kirjoittaa mitään. En ikinä ole  ollut rakastanut. En siltä osin tiedä mitään tästä kaikesta. Ihastunut olen ollut pari kertaa. Hassua ehkä, mutta mietin miksi pidänkin niin Ensitreffit alttarilla Matista, mutta tajusin hänen muistuttavan eräs ihastustani, kun olin nuorempi. Melko  samanlaiset kasvot ja hänkin  harrasti musiikkia jo silloin. 

Minä olen tottunut olemaan niin paljon yksin, että kuuluisin varmasti niihin, jotka mielellään myös parisuhteessa haluaisivat viettää aikaa itsekseen. Toivoisin näin, että myös toisella olisi omatkin harrastukset yms joiden parissa viettäisi aikaa. Viihdyn melko hyvin yksin. Joskus mietin, että miten edes reagoisin jos joku olisi kanssani aina. Olisi iso muutos. En tiedä miten edes pystyisin nukkumaan kenenkään vieressä.

Olen miettinyt sitä etten tiedä olenkohan koskaan parisuhteessa. Jotenkin, kun miettii sitä kaikkea niin en osaa oikein edes

Mietit joskus ihan liikaa, vain mietinkö minä itse liian vähän?Mulle käy raskaaksi se, jos mietiskelen kaikkia ja kaikkien naapureiden ja läheisten asioita. Teen ensin ja mietin sitten, jos mietin ollenkaan.

Sumuinen, vähän tihkusateinen sunnuntai.  Harmaassa maisemassa tulin reissulta kotiin ja maantiellä huristeli vastaan sitruunaperhosen keltainen rättisitikka, kuva piirtyi verkkokalvolleni pitkäksi aikaa. 

"Älä kato ittees, kato taivasta"

Näin sanoi ensihoitaja kirjailija Kari Hotakaiselle pelastustilanteessa pahan autokolarin jälkeen. Löytyy myös Hotakaisen kirjasta Luonnon laki.

Mies aamulla monta tuntia sienimetsässä, kymmenittäin hirvikärpäsiä hiuksissa ja vaatteissa. Yhdessä oltiin pienellä metsälenkillä, mulla muutamia h.kärpäsiä kotonakin vielä kömpii, miehellä taas paljon enemmän. Kyllä on sisällä pimeä keskellä päivää, ukkonen jyrisee. 

Luin Cecilia Ahernin kirjan Tuhansin eri tavoin. Se kertoi tytöstä, joka näki ihmiset väreinä, osasi lukea heidän mielentilaansa. Mulla on erikoinen kyky, kun näen kuvan jostakin, haistan sen. Usein tv-ssä poltetaan ja mä haistan tupakan, samoin bensan, öljyn, ruohon jne. Aluksi pelästyin tätä asiaa, nyt naureskelen sille. En itse voi käyttää mitään tuoksuvaa, kun olen ihan sekaisin siitä. Jotkuthan näkevät numerot ja musiikin väreinä. Aivoissa on jotkut piuhat yhteydessä eri tavoin kuin muilla. Olen iloinen pääpipi. 

Vierailija kirjoitti:

Luin Cecilia Ahernin kirjan Tuhansin eri tavoin. Se kertoi tytöstä, joka näki ihmiset väreinä, osasi lukea heidän mielentilaansa. Mulla on erikoinen kyky, kun näen kuvan jostakin, haistan sen. Usein tv-ssä poltetaan ja mä haistan tupakan, samoin bensan, öljyn, ruohon jne. Aluksi pelästyin tätä asiaa, nyt naureskelen sille. En itse voi käyttää mitään tuoksuvaa, kun olen ihan sekaisin siitä. Jotkuthan näkevät numerot ja musiikin väreinä. Aivoissa on jotkut piuhat yhteydessä eri tavoin kuin muilla. Olen iloinen pääpipi. 

Minä taas tunnen kaiken, ennemmin kuin tiedän. Voi olla että kyse on toisten ihmisten  energioista, tunnen ne. Se tekee elämän joskus vähän raskaaksi.

Vierailija kirjoitti:

"Älä kato ittees, kato taivasta"

Näin sanoi ensihoitaja kirjailija Kari Hotakaiselle pelastustilanteessa pahan autokolarin jälkeen. Löytyy myös Hotakaisen kirjasta Luonnon laki.

Kuolevalle varmaan hyvä ohje mutta ei terveelle, toisen vaivoista kärsiville se on petosta.

Vierailija kirjoitti:

Lämmin ja aurinkoinen syyspäivä.  Mieheni tuli aamuiselta metsäreissultaan ja kysyi lähdenkö sienimetsään.  Tottakai lähdin!

Tähän sienimaastoon oli vähän haastavaa päästä, oli mm. syvä jyrkkäreunainen oja, mikä piti ylittää.  Ihanaa sammaleista maastoa tämäkin. Kaunista. Hiljaista. Orava hyppeli puussa.

Löytyi haaparouskuja ja kantarelleja melkein kori täyteen.

Kotona puhdistin sienet, sillä aikaa mieheni paistoi lettuja. Sopivasti pieni herkuttelutauko, kahvitauko kera lettujen, lakkahillon ja jäätelön. Vähän vielä huilaan ja sitten jatkokäsittelen sienet, osan talven varalle.

Tänäänkin on mukava päivä, meille mieluinen. Ja se liikuntakin tuli ihan huomaamatta.

Kantarellit on kauniita katsella mutta en tykkää niistä.