Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (17550)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha äijäni on kai tulossa hulluksi. Sairastaa vaikka mitä on epäkunnioittava minua kohtaan kuin hukkuva joka repii toistakin veden alle. Mikä neuvoksi minulle? En ensimmäisenä haluaisi jättää sairasta yksin kuolemaan pitkän yhteisen liiton jälkeen. What I do?
Tämä on vaikea tilanne. Isäni syövän alkuvaiheessa käyttäytyi jotenkin noin, ettei muillakaan olisi tarpeen viettää tavallista elämää. Pian muuttui kuitenkin toiveikkaaksi: hoitoja jatkettiin, hän osti pitkänsiiman ja suunnitteli elämää eteenpäin. Vaikkei aikaa enää ollut toiveissa meillä muilla. Veljensä oli samanlainen. Sairaalassa vielä suunnitteli kukkapenkkiä orvokeista, hetken luulin, että toivoa on. Niin lapsi olin silloin.
Eipä tämä jaaritteluni sinua auta, kaikki tapaukset on erilaisia. Onko ketään läheistä, kenen kanssa jutella?
Aninyymi - ikuisesti
Kiitos kuitenkin ja kiva että saa tukea.
Huh. Helle on. Saunan jälkeen ulkona 23. Syyskuu. Et silleesti.
Vierailija kirjoitti:
Oli yksi elämäni erikoisimmista eläinkokemuksista tänään, kun mökin lattialta löytyi kuollut lepakko! En ole koskaan aiemmin nähnyt lepakkoa, elävänä enkä kuolleensa, niin tätä oli hauska tutkia hanskat kädessä.
Oli pieni, söpön karvainen, hiirimäinen kroppa alle 10cm. Aivan pikkuriikkiset kasvot, hauskat nahkaiset mikkihiirikorvat. Oli jo niin kuiva ja kovettunut että en alkanut levittämään nahkasiipiä, olisi ollut kiva nähdä kuinka isot ovat.
Tämä on tullut ilmeisesti savupiipun kautta sisään. Lepakoita on kuulemma ollut tuolla toisinaan. En haluaisi ajatella, että niitä yöllä voisi lennellä sisällä, hrrrr. Vaikka ei nämä suomilepakot taida olla mitään verenimijöitä, ainakaan ihmisistä.
Estooniassa alkaa syyskuun puolivälissä operetti Nahkhiir eli Lepakko. Straussia. Mua aina vain huvittaa toi vironkielinen sana.
Kesällä Tallinnassa käydessäni nähtiin baletti, Joutsenlampi. Oli hieno.
Emojit läppärillä: Windows-nappi + piste.
Vierailija kirjoitti:
"Tuo ohjelma on minun makuuni aika kummallinen. Miksi pitää naimisiin asti edetä, on jotenkin outo, kun arvostan kirkollisia riittejä. Naimisiin menimme naistraatissa läheisten todistajien läsnäollessa, mutta pyysin perhepappiamme siunaamaan liiton. Oli juhlava tilaisuus.
Kun nämä treffialttariohjelmat alkoivat ulkomailla, en olisi ikinä uskonut, että moiseen formaattiin Suomessa aletaan.
Pitkis, arvelen sinun olevan 25-30v? Menikö pahasti pieleen? Minä tapssin puolisoni 33v ja yhdessä oltu yli 30v. Siis rakastua voi monessa iässä.
Yllätys: pihasauna kuuma sunnuntaina 12.30 - mikä ettei?
Anonyymi - ikuisesti"
Kyllä itsekin pidän tuota ohjelmaa melko epämukavana jopa katsoa, koska selvästi sen näkee kuinka vaikeita hetkiä monille ovat. En minä useinkaan edes tuollaisia katso. Joku ihminen sitten saattaa jäädä jostain tuollaisesta mieleeni. Ehkä mietin tästäkin, että millainen ihminen voisi olla itseäni
Kirjoitat paljon, mutta sanot vähän🤔.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tuo ohjelma on minun makuuni aika kummallinen. Miksi pitää naimisiin asti edetä, on jotenkin outo, kun arvostan kirkollisia riittejä. Naimisiin menimme naistraatissa läheisten todistajien läsnäollessa, mutta pyysin perhepappiamme siunaamaan liiton. Oli juhlava tilaisuus.
Kun nämä treffialttariohjelmat alkoivat ulkomailla, en olisi ikinä uskonut, että moiseen formaattiin Suomessa aletaan.
Pitkis, arvelen sinun olevan 25-30v? Menikö pahasti pieleen? Minä tapssin puolisoni 33v ja yhdessä oltu yli 30v. Siis rakastua voi monessa iässä.
Yllätys: pihasauna kuuma sunnuntaina 12.30 - mikä ettei?
Anonyymi - ikuisesti"
Kyllä itsekin pidän tuota ohjelmaa melko epämukavana jopa katsoa, koska selvästi sen näkee kuinka vaikeita hetkiä monille ovat. En minä useinkaan edes tuollaisia katso. Joku ihminen sitten saattaa jäädä jostain tuollaisesta mieleeni. Ehkä mietin tä
MIssäs sinun kuulumiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tuo ohjelma on minun makuuni aika kummallinen. Miksi pitää naimisiin asti edetä, on jotenkin outo, kun arvostan kirkollisia riittejä. Naimisiin menimme naistraatissa läheisten todistajien läsnäollessa, mutta pyysin perhepappiamme siunaamaan liiton. Oli juhlava tilaisuus.
Kun nämä treffialttariohjelmat alkoivat ulkomailla, en olisi ikinä uskonut, että moiseen formaattiin Suomessa aletaan.
Pitkis, arvelen sinun olevan 25-30v? Menikö pahasti pieleen? Minä tapssin puolisoni 33v ja yhdessä oltu yli 30v. Siis rakastua voi monessa iässä.
Yllätys: pihasauna kuuma sunnuntaina 12.30 - mikä ettei?
Anonyymi - ikuisesti"
Kyllä itsekin pidän tuota ohjelmaa melko epämukavana jopa katsoa, koska selvästi sen näkee kuinka vaikeita hetkiä monille ovat. En minä useinkaan edes tuollaisia katso. Joku ihminen sitten saattaa jäädä jostain tuollaisesta mieleeni. Ehkä mietin tä
JA sinä kirjoitat vähän ja sanot vielä vähemmän :)
Vierailija kirjoitti:
Luin Cecilia Ahernin kirjan Tuhansin eri tavoin. Se kertoi tytöstä, joka näki ihmiset väreinä, osasi lukea heidän mielentilaansa. Mulla on erikoinen kyky, kun näen kuvan jostakin, haistan sen. Usein tv-ssä poltetaan ja mä haistan tupakan, samoin bensan, öljyn, ruohon jne. Aluksi pelästyin tätä asiaa, nyt naureskelen sille. En itse voi käyttää mitään tuoksuvaa, kun olen ihan sekaisin siitä. Jotkuthan näkevät numerot ja musiikin väreinä. Aivoissa on jotkut piuhat yhteydessä eri tavoin kuin muilla. Olen iloinen pääpipi.
Minullakin on koko ikäni ollut erikoinen ominaisuus: Jos TV:ssä näytetään leikkausta eli sisäelimiä ja verta, tuntuu ja maistuu kuin suussani olisi oikeasti verta. Onkohan kellään muulla tällaista?
N66
Mulla on ollu tosi huono päivä tänään. Oon se vakavaa masennusta sairastava. Kuoleman ajattelu on ollu tänää pinnalla paljon. Vaikka mulla on rakastava puoliso, tänää oon aatellu, että musta on hällekin pelkkää vaivaa ja haittaa, että kaikille osapuolille olis parempi jos mua ei ois. Itkeny oon pitkin päivää paljon. Yks tyyppi nolas mut myös, ni eipä paljoa auttanu mielialaa. Tuli sellanen olo, että käperryn jatkossa täysin vain kotiin enkä lähe enää mihinkään, ni sitte ehkä oisin turvassa pahalta maailmalta. Ehkä.
Luen mielelläni viestejä perhosista ja kaikista eläimistä sekä luonnon tapahtumista. Luonto ja eläimet on mulle niin rakkaita, että vaikea edes sanoin sitä kuvata.
Hyvää yötä kaikille.
Mökiltä tultiin illalla. Siellä oli niin kostea ja lämmin ilma tänään, palaamme ylihuomenna takaisin mutta piti tulla hoitamaan asioita kaupunkiasuntoon. Kiva kun lämpimät jatkuu, tuntuu syksykin lyhyemmältä.
Lämmin jatkuu ensi viikolla.
Lepakosta joku kirjoitti aiemmin. Meillä oli vuosia sitten (elokuussa 2013) lepakko roikkumassa pää alaspäin talon kivijalan yläreunassa, oli siinä monta päivää.
Piti ihan etsiä valokuva, minkä siitä otin. On kyllä aika inhottavan näköinen otus. Tuossa kuvassa karvaton pää ja vartalo näkyvissä.
Meillä talon vintillä asustelee lepakoita.
Jos olet niin onnekas, että löydät elämäntavan, josta pidät,
sinun on löydettävä rohkeutta elää sen mukaisesti.
- John Irving
Vierailija kirjoitti:
Lepakosta joku kirjoitti aiemmin. Meillä oli vuosia sitten (elokuussa 2013) lepakko roikkumassa pää alaspäin talon kivijalan yläreunassa, oli siinä monta päivää.
Piti ihan etsiä valokuva, minkä siitä otin. On kyllä aika inhottavan näköinen otus. Tuossa kuvassa karvaton pää ja vartalo näkyvissä.
Meillä talon vintillä asustelee lepakoita.
Sama meillä, asustelevat vintillä. Toisinaan tipahtavat takkaan ja ovat "liimaantuneena" takan lasiluukussa sisäpuolella - kuin hämähäkkimiehet.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollu tosi huono päivä tänään. Oon se vakavaa masennusta sairastava. Kuoleman ajattelu on ollu tänää pinnalla paljon. Vaikka mulla on rakastava puoliso, tänää oon aatellu, että musta on hällekin pelkkää vaivaa ja haittaa, että kaikille osapuolille olis parempi jos mua ei ois. Itkeny oon pitkin päivää paljon. Yks tyyppi nolas mut myös, ni eipä paljoa auttanu mielialaa. Tuli sellanen olo, että käperryn jatkossa täysin vain kotiin enkä lähe enää mihinkään, ni sitte ehkä oisin turvassa pahalta maailmalta. Ehkä.
Se ect:
Mullakin oli ja on ihana puoliso. Se ei estänyt itsariajatuksia todellakaan. Hän jaksoi käydä sairaalassa, joskus sanoi laittavansa minut taskuun ja vievänsä kotiin. Vaikka ihan vapaaehtoisesti hoidossa olin. Kuskasi minua myöhemmin hoitoihin, kannusti, huolehti syömisestä. Mutta ne synkät ajatukset vei pohjamutiin, kunnes: muutaman ect-hoidon jälkeen huomasin hymyileväni, pitkästä aikaa, hyräilin suihkussa! :)
Minäkin toivuin, jo 5 tervettä vuotta onnellisempana kuin ikinä uskalsin odottaa.
Tämä on minun tarinani, sinäkin voit toipua. Voimia teille molemmille :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lämmin ja aurinkoinen syyspäivä. Mieheni tuli aamuiselta metsäreissultaan ja kysyi lähdenkö sienimetsään. Tottakai lähdin!
Tähän sienimaastoon oli vähän haastavaa päästä, oli mm. syvä jyrkkäreunainen oja, mikä piti ylittää. Ihanaa sammaleista maastoa tämäkin. Kaunista. Hiljaista. Orava hyppeli puussa.
Löytyi haaparouskuja ja kantarelleja melkein kori täyteen.
Kotona puhdistin sienet, sillä aikaa mieheni paistoi lettuja. Sopivasti pieni herkuttelutauko, kahvitauko kera lettujen, lakkahillon ja jäätelön. Vähän vielä huilaan ja sitten jatkokäsittelen sienet, osan talven varalle.
Tänäänkin on mukava päivä, meille mieluinen. Ja se liikuntakin tuli ihan huomaamatta.
Kantarellit on kauniita katsella mutta en tykkää niistä.
Juu, voi niistä nauttia katselemallakin. Ei kaikki tykkää, ylipäätään sienistä, eikä tarttekaan.
Oli yksi elämäni erikoisimmista eläinkokemuksista tänään, kun mökin lattialta löytyi kuollut lepakko! En ole koskaan aiemmin nähnyt lepakkoa, elävänä enkä kuolleensa, niin tätä oli hauska tutkia hanskat kädessä.
Oli pieni, söpön karvainen, hiirimäinen kroppa alle 10cm. Aivan pikkuriikkiset kasvot, hauskat nahkaiset mikkihiirikorvat. Oli jo niin kuiva ja kovettunut että en alkanut levittämään nahkasiipiä, olisi ollut kiva nähdä kuinka isot ovat.
Tämä on tullut ilmeisesti savupiipun kautta sisään. Lepakoita on kuulemma ollut tuolla toisinaan. En haluaisi ajatella, että niitä yöllä voisi lennellä sisällä, hrrrr. Vaikka ei nämä suomilepakot taida olla mitään verenimijöitä, ainakaan ihmisistä.