Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Pahoittelen viestejäni, mutta ehkä välillä olisi parempi vaan kirjoittaa ketjuun ja jättää viestit lukematta niin kuin joku joskus totesi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jo huvittaa Pitkis tuo ostaminen!

Vaikka halvalla saisitkin noita puita ym niin kyllä jo satasista kyse yhteensä.

Kaipa saat niistä iloa vaikka muuten joutunet sitten jostakin tähdellisemmästä tinkimään. 

Ostaa itselleen töitä, tekemistä. Että tuntisi olevansa hyödyllinen. Muutenhan aika menee kävelemässä, maisemia tutkimassa ja perhosia ihmettelemässä. Työssäkäyvän äitinsä sairauksien selvittely kuuluu myös hänelle jostain syystä. Itsellään ei ole työpaikkaa.

 

Ei tarvisi silti olla ilkeä kuitenkaan. En minä tänne sen vuoksi kirjoita, että jonkun tarvisi ilkeästi kommentoida viestejäni. Mitä iloa sinä siitä itsellesi saat. Kysyn vaan. En minäkään arvostele sinua ja sinun elämääsi. Miettisi

On sulla kyllä aika ihmeellinen ajatusmaailma. Nyt on työttömänä niin paljon ihmisiä, että kaikille ei mitenkään ole työpaikkoja. Ja kertoo VAIN JA AINOASTAAN sinusta, kun sulla on tarve ilkeillä toisille ja arvostella heidän valintojaan. Hanki elämä!

Sivusta tämä

Vierailija kirjoitti:

Kysyn: oletteko näin syksyn tullen enemmän aikaa vaakatasossa kuin muutoin? Lepäättekö paljon?

En ole vaakatasossa päivällä laisinkaan. Herään n. klo 8 ja nukkumaan menen n. klo 23 siinä on mun vaakatasossa viettämäni aika. Päikkäreitä nukuin viimeksi v. 2022 kun sairastin koronan. En muutenkaan päivällä koe tarvetta olla vaakatasossa.

Vierailija kirjoitti:

Jatkakaa sitten vaan jos minun elämäni on teidän tärkein ajatuksenne nyt. 

Samoja kysymyksiä teille sitten vastineeksi. Onko paljon rahaa ja miten tulette toimeen? Oletteko olleet työttömiä ja kuinka pitkään? Millainen elintaso teillä on ja onko kalliitkin harrastukset?

Elämänne surut ja ilot. Onko läheisiä ja kuinka paljon jne. Vastauksia kiitos.

Osallistun nyt analyysiin ja keskusteluun sitten itsekin kyselemällä. Ja en ole arvostelut ketään. Vain sitä, että jos joku näkee minut jo lähtökohtaisesti työttömänä elättinä niin ehkä minun ei tarvitse sietää hänen viestiään. 

Kirjoitit tuon tuohtuneena, joten en vastaa. Lopeta tuo jatkuva puolustelu.

Nro 17338: "Piti tehdä töitä että saatiin talo maksuun. Toki äitiysloman jälkeen olin vielä 2 kk kotihoidontuella+työnhakijana ja sitten tuli kutsu töihin. Ajattelin että pitkällä tähtäyksellä viisaampaa on ottaa työ vastaan.  Mummo hoiti pari vuotta jonka jälkeen lapsi perhepäivähoitoon hän on jo aikuinen eikä näytä kärsineen siitä ajasta, työssä hänkin ollut jo vuosia. "

Mun äitini oli vielä työelämässä, kun mä tein lapseni. Joten ei ollut mummoa, joka olisi jättäytynyt pois töistä lapsenlapsiaan hoitamaan. Esikoisen kohdalla mulla ei ollut kiirettä työelämään, vaikka ei ollutkaan vakipaikkaa. Siihen maailman aikaan sairaanhoitajat suunnilleen revittiin kadulta töihin. Ja teinhän mä niin äitiyslomalla kuin hoitovapaallakin keikkahommia.  Kuopuksen kohdalla taas mulla oli vakivirka, joka kyllä odotti siihen asti, että kuopus oli 3v. Mutta joo, ihmiset tekevät asioita eri aikaan, eri järjestyksessä ja eri tavalla. Mä ostin oman asunnon vasta sitten, kun kuopuksin oli jo alakoulussa. 

Minä en osaa nukkua päivällä mutta usein pötkötän lukemassa koska istuminen ei tee selälleni hyvää.

Nyt pitkästä aikaa iskias ikävästi säteilee jalkaan. Tein ehkä väärää liikettä jumpatessa, taakse suuntautuva taivutus ei sovi.

Pienen ämpärillisen keräsin herukoita ja pöyhin kompostorin, siinä päivän ahkerointi. 

Tuo yhden viestin postaus, jota nyt ehdotat voisi olla hyvä. Tuot mieleeni isotätini, jolla ei ollut keskustelukumppaneita ja jos hänelle soitti, piti varata aikaa n 1,5 tuntia. Hän ei vain päästänyt irti, samat asiat puhui aina.

Ei tarvitse vastata ja rynnätä puolustautumaan. Kaikki tiedämme, mistä on kyse.

Mieti sinäkin asioitasi.

Vierailija kirjoitti:

Kysyn: oletteko näin syksyn tullen enemmän aikaa vaakatasossa kuin muutoin? Lepäättekö paljon?

En. Mutta koska mulla on kissa ja kissan mielestä mun tärekin tehtävä heti ruuan antamisen jälkeen on toimia kissani makuualustana, niin tuleehan sitä pötköteltyä. Vuodenajalla ei ole merkitystä. 

Kiitos, hyvää kuuluu! 

Kaunis päivä, vesi liplattaa iloisesti järvessä ja minä olen maha pyöreänä, juuri syönyt kanttarellimuhennosta ja mustikkapiirakkaa. Viikonloppuna näen lapsenlapsiani, se tuottaa iloa jo nyt! 

Jospa annettais jokaisen päättää ihan itse omasta elämästään, jooko? 

Pilvinen päivä täällä. Puoliso lähti kaupunkiin raksatarvikkeita ostamaan ja minä jäin lepäämään sohvalle! :) 

Mukava köllötellä, kun ei oo just nyt kiire mihinkään. Eilistä herkkuakin on vielä jääkaapissa, kohta keitän kahvit ja alan herkuttelemaan! Hyvää elämää siis. 

Yritin maalata taulua haluamastani aiheesta, mutta eihän siitä hyvä tullut! Mutta en anna sen lannistaa, vaan maalaan päälle jotain muuta, jos vaikka onnistais paremmin. 

Naapuri toi kanttarelleja, niistä ajattelin tehdä pastan kaveriksi kermaisen kastikkeen. Vähän on semmonen lötkö olo, saas nähdä jaksaako muuta puuhastelua ja jatkanko kirjan lukemista. "Joen erottamat", Liz Fenwick. Ei mikään maailman paras kirja, mutta lukeehan tuota ajan kuluksi ihan mielellään. 

Heh, nauratti kun juuri kaverin kanssa puhuttiin kuolleista läheisistä, niin yhtäkkiä lintu lensi vauhdilla ikkunaan ja molemmat pompattiin sohvalta pystyyn säikähdyksen voimasta! Kyllä siinä meni muutama hetki, että sydämentykytys laimeni :)

Joo, pilvistä on täälläkin. Ja tyyntä. Puissa alkaa vähän näkyä syksyn merkkejä, pienesti kellertäviä ja punertavia sävyjä. On se syyskuu, selvästi. 

Kiva päivä on ollut. Näin ystävääni ja se piristi kummasti. Nyt syömään. Mulla on risottoa. 

Mä taidan hakea perjantaipizzat ku en jaksa tehdä ruokaa. 

Selvästi jo syksyn hämärä on esillä. Yritin lukea kirjaa, mutta pakko oli laittaa jo valot päälle, kun ei tahtonut nähdä tekstiä, kun ei ole kesän valoisuutta tässä päivässä. 

Vierailija kirjoitti:

Mä taidan hakea perjantaipizzat ku en jaksa tehdä ruokaa. 

Mun tekee ihan hirveesti mieli jotain thaimaalaista ruokaa. Ensin ajattelin, että tilaan Woltin kautta. Annokset vaan on niin isoja, että ehkä parempi vaan tehdä itse. 

Pyörälenkille lähdettiin  yhdessä mieheni kanssa, mutta yksin tulin takaisin; tein pidemmän lenkin kuin hän. Yleensä pyöräilen yksin.

Poimin loput karviaiset.

Jotenkin vähän laiskotti ruoan teko tänään, niin tein uunijuureksia ja omena-karviais-kaurapaistosta.  Lämmitettiin leivinuunia, niin kätevästi paistuivat siellä.  Jäi ruokaa huomisellekin päivälle.

Hyvää viikonloppua!

Bilevkl taas, kivaa. Vanhakin voi ja jaksaa 😀.

Sain juuri kuulla, että poikani saa lapsen. Minusta tulee mummo! 🌼 Ihan huippua!