Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Doris...kyselit aiemmin, mitä mulle kuuluu. Viime viikkooli aika rankkaa. Sen lisäksi, että oli päivystysviikko, joka päivälle oli jotain muutakin ohjelmaa. Ja sitten lauantaina vielä ne hautajaiset. Eilisen päivän suunnilleen vaan olin (tietty koira ja kissa piti hoitaa). Tänään nousin aika aikaisin aamulla, jotta ehdin tehdä asioita ennenkuin voimat loppuu. Tänä iltana taas sytostaatit ja huomenna isän luokse kahville. Isän asunnossa sisälämpätila lienee jossain 32 asteen paikkeilla. Mulla on viime viikon aikana ollut poikkeuksellisen paljon rytmihäiriöitä ja lisäksi muutamana päivänä sellaisia rintakipuja, että olen jo harkinnut päivystykseen lähtemistä. Entisenä sairaanhoitajana tiedän, että ne kivut ei ole normaalia. Toisaalta mulla ei ole mitään pakottavaa tarvetta elää mahdollisimman vanhaksi vaan ihan ok, jos huomenna aamulla en enää herää. Se fatalistinen elämänasenne nääs :D

Samat fiilikset, mutta huolena on lemmikkien kohtalo kuoltuani. Yritän jo nyt hankkia niille koteja yllättävän,  yhtäkkisen kuolemani varalta. Täytyy sitten vain kirjoittaa isoja pahvilappuja eteisen oven sisäpuolelle ym, minne Mononen tms voi viedä eläimet, kun hakee minut pois.

Tällaista on yksineläjän viimeiset vuodet.  

Vierailija kirjoitti:

Roska-auto ajoi seiskalta pihaan, siinä herättiin jyrinään ja ropinoihin. Kahvi tuoksuu, taidan aloitella päivän ja viikon luonnonjugurtilla, vadelmahillolla, myslillä, auringonkukansiemenillä ja cashew-pähkinöillä. Kupillinen, tai oikeastaan mukillinen mustaa kahvia.

Lähden kauppaan, viimeksi oli mun merkki vissystä loppu. Puoliso lähtee hellettä uhmaten golfaamaan. Pieni sateen toivo ja ennuste on ilmassa.

Mukavaa maanantaita

Doris

Kiitos, kiitos. Mikä on sin lempimerkkivichy ?

Lammas

Menethän lääkäriin tarkastamaan tilanteen, ei ole leikin asia nämä sydänoireet. Itsekin tiedät ja mullakin kokemusta. Käyn kahdesti vuodessa ekg:ssä, ja aina kun oireita, tilannetta seurataan tarkkaan. Siksikin yritän olla myönteinen ja nauttia elämän pienistä iloista. Eihän sitä tulevaa koskaan tiedä.

Ja: en kirjoittele muiden nimissä, en siis luo 'draamaa' tänne, enkä muihinkaan ketjuihin. Hiukan hymyilyttää nuo valheet, mutta mulla on hiukan eri asiat minkä annan vaikuttaa elämääni.

Doris-hullut ! Kai se kunnianosoitus on :)

Hyvää illan jatkoa kaikille

Ja Hyvää yötä

Yritetään elää sovussa, jookos?

Doris

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roska-auto ajoi seiskalta pihaan, siinä herättiin jyrinään ja ropinoihin. Kahvi tuoksuu, taidan aloitella päivän ja viikon luonnonjugurtilla, vadelmahillolla, myslillä, auringonkukansiemenillä ja cashew-pähkinöillä. Kupillinen, tai oikeastaan mukillinen mustaa kahvia.

Lähden kauppaan, viimeksi oli mun merkki vissystä loppu. Puoliso lähtee hellettä uhmaten golfaamaan. Pieni sateen toivo ja ennuste on ilmassa.

Mukavaa maanantaita

Doris

Kiitos, kiitos. Mikä on sin lempimerkkivichy ?

Eri: täällä ei oikein saa mainostaa

Päivän biisi: Hiuksissa hiekkaa, Maija Vilkkumaa

Kirja kesken: Hiljaiset sillat (oliskohan 4. kerta)

Tv-Sarja, suosikki: Emmerdale

Oikeat Uutiset: Yle 1 20.30

Lempitoimittaja, mies: Olli Haapakangas

Lempitoimittaja, nainen: Minna Pyykkö

Ps joko risteily on täynnä?

Hidas päivä, helle. Ei toivottua sadetta, ehkä huomenna?

Vierailija kirjoitti:

Päivän biisi: Hiuksissa hiekkaa, Maija Vilkkumaa

Kirja kesken: Hiljaiset sillat (oliskohan 4. kerta)

Tv-Sarja, suosikki: Emmerdale

Oikeat Uutiset: Yle 1 20.30

Lempitoimittaja, mies: Olli Haapakangas

Lempitoimittaja, nainen: Minna Pyykkö

Ps joko risteily on täynnä?

Se täytyy ilmeisesti perua, koska vain minä ja Nainen66 on ilmoittautunut. Tulee kuiva reissu hänelle mun kanssa. Tv äikänope

Alapeukuttaja yllä siis haluaa kuitenkin tulla mukaan! Ilmoittaudu rohkeasti vaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei satanut meillä. Raivoissani kiskoin lupiineja, kun meinaavat karata metsään. Hiki päässä käveltyäni löysin kaksi kantarellia. Lupiinien kohdalla oli aivan kuiva mäntykangas, tosi lyhyessä varvikossa oli jättisuuria mustikoita. Pari desiä keräsin syömämarjoja.

Eli summa summarum: viheliäät lupiinit johdattivat minut herkkujen ääreen

Doris

 

Riittää kun parina/kolmena vuonna katkaiset vain kukinnot ja hävität ne.

Ei lupiineja tarvitse maasta kiskoa, pääasia ettet päästä siemeniä putoamaan maahan. Maassa on varmasti edellisvuoden siemeniä odottamassa ensi kesää, joten katkaistavaa riittää ensi vuodellekin.

Lupiinit eivät lisäänny juuristosta, vaan siemenestä.

Kyllä taitaa juuristostakin levitä, juuret on tosi syvällä ja laajalla. Si

Itse onnistuin hävittämään lupiinit nurkalta, kun poistin vain kukinnot estin siis siementen putoamisen maahan. Tänä kesänä yritti kukkia enää 7 lupiinia ja karun kohtalon koki nekin. Silloin kun aloitin kukintojen poistamisen niitä oli pellonpiennar täynnä lähes 40 metrin matkalta. Eli kyllä kukintojen poisto on tehonnut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei satanut meillä. Raivoissani kiskoin lupiineja, kun meinaavat karata metsään. Hiki päässä käveltyäni löysin kaksi kantarellia. Lupiinien kohdalla oli aivan kuiva mäntykangas, tosi lyhyessä varvikossa oli jättisuuria mustikoita. Pari desiä keräsin syömämarjoja.

Eli summa summarum: viheliäät lupiinit johdattivat minut herkkujen ääreen

Doris

 

Riittää kun parina/kolmena vuonna katkaiset vain kukinnot ja hävität ne.

Ei lupiineja tarvitse maasta kiskoa, pääasia ettet päästä siemeniä putoamaan maahan. Maassa on varmasti edellisvuoden siemeniä odottamassa ensi kesää, joten katkaistavaa riittää ensi vuodellekin.

Lupiinit eivät lisäänny juuristosta, vaan siemenestä.

Kyllä taitaa juuristostak

Minä kitkin pientareelta molemmin puolin kymmeniä metrejä ja monen vuoden ajan. Ei auta. Nyt yritän estää omaan pihaan tulon ja metsään, pellolle, niitylle karkaamisen. En jaksa. Naapurin mielestä on nättejä

Ei tosiaan kannata loukkaantua näistä kommenteista liian tosissaan! Elämä käy raskaaksi jos kaiken ottaa noin itseensä,

Kuuma päivä taas, yksi rankka lyhyt sadekuuro oli ja se siitä.

Pyörällä kaupassa ja muuten kotona lukien. Kukkapenkit kasteltiin nyt illalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei satanut meillä. Raivoissani kiskoin lupiineja, kun meinaavat karata metsään. Hiki päässä käveltyäni löysin kaksi kantarellia. Lupiinien kohdalla oli aivan kuiva mäntykangas, tosi lyhyessä varvikossa oli jättisuuria mustikoita. Pari desiä keräsin syömämarjoja.

Eli summa summarum: viheliäät lupiinit johdattivat minut herkkujen ääreen

Doris

 

Riittää kun parina/kolmena vuonna katkaiset vain kukinnot ja hävität ne.

Ei lupiineja tarvitse maasta kiskoa, pääasia ettet päästä siemeniä putoamaan maahan. Maassa on varmasti edellisvuoden siemeniä odottamassa ensi kesää, joten katkaistavaa riittää ensi vuodellekin.

Lupiinit eivät lisäänny juuristosta, vaan siemenestä.

Kitkemisen ajankohta on tärkein. Jos kitkee vasta sitten kun siemenet on kehittyneet, niin ei se auta  mitään, ja ne kukkivat varret pitää kerätä pois eikä jättää maahan pötkölleen.

 

 

Sain hetki sitten kuulla että jos kaikki menee hyvin niin minusta tulee taas mummo ensi keväänä :) Olen ihan pöllästynyt, asia on vielä salassapidettävä. Kukaan muu ei tiedä kuin vanhemmat ja minä :) Ihan alussa raskaus

Hei Pitkis,

Harmittaa puolestasi, kun ilkeästi kirjoittavan henkilön vuoksi koet tarpeelliseksi lähteä ketjusta. Jokaiseen ketjuun tulee jossain vaiheessa tyyppejä, jotka ilkeilevät tahallaan, laukovat epäasiallisia kommentteja ja tuottavat pahaa mieltä. Kuten kirjoitit, se kertoo tästä ihmisestä, ei sinusta! 

Olen huomannut, että todella moni pitää kirjoituksistasi ja paukuttaa niitä. Uskon, että sinun kirjoituksiasi jäädään kaipaamaan. Esimerkiksi minä jään. Toivottavasti jonain päivänä tulet takaisin! 

Kaikkea hyvää elämääsi!

Pyydän anteeksi jos jotain olen loukannut. Ei se minun tarkoitukseni ole.Sen verran ns ylpeä olen kuitenkin, etten kovin helpolla anna perhettämme koskien periksi. Meillä on omat vaikeutemme olleet, mutta niistä on melko hyvin selvitty. Näin en halua, että tätä asiaa käsiteltäisiin enää. Vanhemmillani ei monestikaan ole ollut helppoa. Elämässä kaikki ei vaan monestikaan mene suunnitellusti. Tämänkin totean, vaikka samalla taas valitan. Samalla niin totesin emme me hakua näyttää kenellekään mitään. Itsemme vuoksi päätöksiä tehdään. 

Samoin en ole ikinä halunnut mitään sen enempää. Olen ihan hyvin hyväksynyt elämäni sellaisenaan ja tiedän, etten esim voi ostella paljon ja elintasoni on mitä on. Tämä siitäkin huolimatta, että joku ajattelee etten minä edes halua muuttaa elämääni tai parantaa sitä. En mielestäni ole koskaan kirjoittanut niin. Kyllä minäkin yritän jotain ja mietin jo vuosia sitten mitä oikein tehdä kaikkien asioiden kanssa. Ehkä jotain olen aikaan saanutkin. 

Tässä vaikeita opiskeluja tehdessä mietin, että onko tämäkin turhaa, kun oikeasti ei meinaa järki riittää tähän yhteen kurssiin enää, mutta yritän. Kyllä minua silti kiinostaa nämä asiat. Silti niin kuin joku totesi niin turhaahan tämä voi olla. Ehkä tästä ei ole mitään hyötyä, mutta sitten kuitenkin yritän uskoa siihen, että on.Arvostan esim äitini työtä, mutta minusta ei olisi hoiva-alalle. Mieluummin, vaikka siivoamaan. Olenkin välillä ollut.

Samoin en kovin välittäisi siitä jos esim kiusaamisen kokemukset yms tavallaan otettaisiin muiden puolesta esille. En minä todellakaan koe viestejänne kiusaamisena jos minulle vastaatte. Kyllä minua saa arvostellakin. Silti toivoin asiallisia viestejä. Kyllä täällä muutkin sortuu kirjoittamaan ikävästi. Minäkin joskus. Myönnän sen. Kiusaamisen kokemukset ovat toisaalta sellaisia mistä kirjoitan paljon. Näin ymmärrän, että moni tulkitsee asioita siihen liittyen. Ehkä kirjoittamalla tänne olen yrittänyt myös purkaa ajatuksiani. Ehkä liikaakin. 

Samalla kyllähän minä tiedän, että kirjoitan liikaa ja mietinkin ketä kiinnostaa lähes joka kerta, kun kirjoitan. Ei minulla ole esim hyvää itsetuntoa niin kuin jollakin muulla. Se varmasti näkyy niin kuin eräs ihminen minulle vuosia sitten pelkästään viestieni pohjalta sanoi. Ystävällisesti ja en minä siitä loukkaantunut. Sanoin vaan, että minä olen mikä olen ja kai se riittää. Samalla olen surkeastikin kai tottunut kirjoittamaan tänne. Pahoittelut näin omastakin puolestani. En halua riidellä ja kenellekään kurjaa oloa tuoda. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä vielä dementikoksi epäily rähjääjäakka. Sivulla 742 on ensimmäinen viestini. Se alkaa sanoilla: mä en ymmärrä niitä senioreita

Ihmettelin siis sitä asiaa että jotkut ihmiset paahtavat töissä puolikuolleina, huonossa jamassa ja vain rahan takia. Kun pitää saada täysi eläke. 

Lähipiirissäni on eräs ihminen, joka mainostaa olevansa kova työntekijä ja aikoo näin päästä  eläkkeelle. Mä tiedän kolikon toisen puolen hänen kohdallaan. Jatkaa vain sitä vanhaa hapatusta työnteosta. Todellisuus on toinen. 

Tämä Pitkis vastasi viestiini pian selittäen äitinsä tilannetta ja muuta. Minä en häneen kohdistanut sanan puolikastakaan. Itse alkoi selittää heidän tilannettaan. 

Vastasin sitten hänen viestiinsä yrittäen mm. neuvoa kuntien velka/takuuneuvontaan, Kelaan ja vakuutusyhtiöihin. Rahaa kun piti saada.

Alan tosiaan ymmärtää miksi hän kokee itseään kiusattavan. Jos

Sinä et tunnu ymmärtävän ketään. Onko silti pakko arvostella toisten valintoja, kun et kuitenkaan tiedä, mitä kaikkea heidän ratkaisujensa taustalla on? Mustavalkoinen ajattelu ei ole elämässä hyväksi. Mene itseesi, kiitos! Asioista voi keskustella nätimminkin. 

Vierailija kirjoitti:

Sain hetki sitten kuulla että jos kaikki menee hyvin niin minusta tulee taas mummo ensi keväänä :) Olen ihan pöllästynyt, asia on vielä salassapidettävä. Kukaan muu ei tiedä kuin vanhemmat ja minä :) Ihan alussa raskaus

Oi, paljon onnea! Lapsenlapset ovat ihania!

T. Viisinkertainen mummo

Viime yönä luin Anu Joenpolven Suukkoja ja sudenkorentoja -kirjan.

Suomalaista elämää Rantakylässä pienellä paikkakunnalla. Helppoa ja harmitonta luettavaa. Mukava olo jää näistä hänen kirjoistaan.

Niille, joiden on vaikea keskittyä lukemaan tai muuten eivät jaksa innostua lukemisesta, suosittelen Maija Kajannon Kahvila Koivu -sarjaa. Ja myös Anu Joenpolven Rantakylä-sarjaa.

Helppoa kieltä, sujuva juoni ja mukavaa tavallista elämää ilman murhia ja väkivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Niille, joiden on vaikea keskittyä lukemaan tai muuten eivät jaksa innostua lukemisesta, suosittelen Maija Kajannon Kahvila Koivu -sarjaa. Ja myös Anu Joenpolven Rantakylä-sarjaa.

Helppoa kieltä, sujuva juoni ja mukavaa tavallista elämää ilman murhia ja väkivaltaa.

Kirsi Pehkosella myös tavallista maalaiselämää.

Autoilija, tervetuloa joukkoon kirjoittelemaan. Mielenkiinnosta kysyn: manuaali vai automaatti? Mikä oli haastavinta, kun autoilun aloitit tauon jälkeen?

Yksi tuttu on ollut ajamatta liki 40v. Ajoi tosi nuorena kolarin, ei enää koskaan halunnut auton rattiin.

Sinulle 'mummoksi taas tuleva' onnea niin paljon, että taivaaseen ja takaisin. Lapset on siunaus.

Musiikki: Maustetytöt, Tein kai lottorivini väärin.

Ruokana tänään kalasalaattia, illalla kokous. Päivällä varjossa lukeminen, puutarhahommia kohtuudella.

Doris