Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (21935)
Siinähä tuo on vuan tuassii männynnä.Suattaaha se olla jotta männöö hyvinnii.Vuan suattaa olla jotta huonommi.
Siinähä tuo vuan männöö mutta mänköön sitte vuan.
Muistelua jos se sallitaan. Minulla, kun näköjään tälläinen päivä. Pahoittelut tässä jo etukäteen jos jotain ärsyttää. En poista tätä viestiä ja se lukekoon joka haluaa.
Tämäkin liittyy nuoruuteeni ja harrastukseeni. Vanhempani keksivät, että minun pitäisi mennä siihen liittyvälle leirille kesällä. En olisi ollenkaan halunnut lähteä, koska tuo leiri hyvin pitkä ja tiesin, ettei sinne tule ketään tuttua samasta harrastuspaikasta. Toisaalta luulin, että eräs pari tulisi kuitenkin, mutta ne parikin olivat täysin tuntemattomia.
Näin minut lähes pakotettiin leirille ja tuollaiset paikat olivat itselleni vaikeita. Olin muutenkin huonossa jamassa ystävien suhteen. Uusi tyyppi jota kiusattiin ja joka oli yksinäinen siellä "tavallisessa" elämässäkin. Tämä lisäsi epäröintiäni, vaikka myönnän etten varmaan ikinä olisi se sosiaalisin.
No, kuitenkin bussi kävi poimimassa väkeä parista eri paikkakunnalta ja huomasin, kun sinne astuin, että melkein kaikki olivat tulleet sieltä niiden kaupunkien ryhmissä ja meiltä tuli vaan pari lisäkseni. Silti se mikä tavallaan sai silloin mieleni muuttumaan leirin suhteen oli, kun näin erään pojan ja muistan kuinka hän oikeasti oli kuin jostain haaveistani.
Eihän se kaikkea muuttanut. Ei oikeastaan mitään. Olin edelleen ujo ja hiljainen. En uskaltanut tutustua muihin. Hyvin monet tunsivat toisensa ennestään. Yritin esim tietyissä yhteisissä jutuissa tutustua muihin, mutta monesti tunsin vaan häpeää, kun olin yksinäinen sielläkin.
Sielläkin jaettiin kaikki ryhmiin eräissä jutuissa ja päädyimme samaan ryhmään. Hän oli hyvin mukava ja rento ihminen. Eräässä "pelissä" hän osoitti minua tietyssä kohtaa ja hymyili. Samalla enhän minä silloinkaan edes ajatellut, että hän pitää minusta.
Jotenkin vaan tiesin sen, että hän oli täydellinen silloin ja, että minä pidin hänestä todella paljon. Muistan, kun istuin penkillä ja katsoin hänen kävelyään ja mietin miten ihmeessä voisin lähestyä häntä.
Vanhempani puhelimessa asiasta kertoessani sanoi vaan, että mene juttelemaan, mutta minusta ei ollut siihen ainakaan ilman ketään seuraksi. Olin yksinäinen ja kaipasin jotain ihmistä jonka kanssa olisi mukamas ehkä ollut helpompaa mennä hänelle juttelemaan.
No, leiri eteni minä tiesin, ettei asiat edisty ja muutu mitenkään. Jotenkin häpesin itseäni ja monesti jätin jonkun ohjelman iltaisin väliinkin. En halunnut ehkä näyttää yksinäisyyttäni. Myöhemmin ymmärsin tuonkin olevan huono päätös. Sitten tuli se päivä, kun oltiin lähdössä pois. Luulin, että mennään sanalla kyydillä, mutta tuli muutoksia ja tajusin ettemme mene edes samalla bussilla takaisin.
Hän seisoi siinä bussiin vieressä ja kyseli apua yhtään asiaan. Minä katselin ja mietin, että minulla olisi voinut olla se hänen kyselemänsä asia tai olisin voinut ainakin kysyä oliko tämä se mitä hän tarkoitti. Mietin menenkö vai en ja hän katsoi minuakin ja minä en saanut itseäni liikkeelle. Hän käveli bussiin ja minä tiesin etten enää ikinä näe häntä ja se tuntui kauhealta. Sitten oma kyytiini lähti ja mietin häntä koko matkan ja pitkään sen jälkeen.
Jälkeenpäin mietin, että mitä se yhteinen kotimatka olisi auttanut. En minä hänelle olisi bussissa mennyt juttelemaan tai mitään muutakaan. Toisaalta mietin, että ensi kesänä mukamas menisin taas leirille toivoen hänenkin olevan taas siellä, mutta en koskaan mennyt.
Silti mietin häntä monta vuotta sen kaiken jälkeen ajatellen kuinka olen onneton tutustumaan ihmisiin ja liian ujokin. Silti enhän minä edes uskonut että, hän voisi pitää minusta.
Toivottavasti tänään en nähnyt ruumista, sillä joku oli jäänyt auton alle. Reilusti oli ihmisiä paikalla. Kaupassa tuli käytyä ja mansikoita ostin pihalta. Viereiseltä kirppikseltä ostin Pähkinäprinsessa (Betelnut beauty - Ai Ni Ai Wo) (2001) ja Big Bullet (Chung fung dui ji no foh gaai tau) (1996) -leffat.
Aion ottaa tänään rennosti ja syön niitä mansikoita. Erittäin hyvältä näyttää nyt ulkona, joten sinne siis mansikoita syömään.
Kävin aamulla pyöräilemässä ja naapurin juttusilla, kun oli pihallaan puuhailemassa.
Kitkin kaksi kukkapenkkiä ja vähän järjestelin paikkoja sisällä.
Pääskynpoikaset olivat liiterissä laudan päällä leipäjonossa, tai paremminkin rivissä, 6 kpl. Ne ovat jo lentotaitoisia, pieniä matkoja lentävät.
Poutainen päivä ollut tänään, nyt paistaa aurinko.
Kohta laitan uuniin caesar-broilerivuoan, keitän perunoita ja lisäksi raastesalaattia. Kyllä niillä nälkä lähtee.
Hyvää lauantain jatkoa!
Jos ei siis kirjoitella täysin iloisia niin sitten osoitetaan alanuolilla mieltä? Vaikea sitä on olla eri tilassa, kuin on. Arkihuoleni kaikki heitän, sillä kesäloma mulla nyt on. Mukava sää on täällä mökillä. En aio ottaa mitään mieltä kuormittavaa tällä lomalla. Toinen sanoi, että hänellä on kylmä, mutta itse paahdun nyt tällä hetkellä.
Kaikenlaiset ok, jankkaus ei :)
Olen asunut 48 vuotta Etelä-Pohjanmaalla, silti vieläkin olen "verenkuljettama" eli en alkuperäinen pohjalainen anoppini mukaan. Eli minua ei tarvitse tervehtiä. Tämä lohdutukseksi Pitkikselle!
Mutta minäpä iloisena savolaisena vilkutan kaikille ja jopa hymyilen. Olen minä outo! 😂
No. Olen karjalainen, toisen polven evakko. Satuin syntymään hämeeseen. Outona. Olen ilmeikäs, puhelias, tutustun helposti vieraisiin.
Jos en olisi karjalainen, olisin luultavasti italialainen tai espanjalainen.
Elämä hymyilee. Ja minä.
Asenne ratkaisee. Aina.
Tänne sopii kaikenlaiset kirjoitukset, eikö vaan? Tankkaajia en ymmärrä
Voi päivänjatkot, eikö sulla ole omaa elämää?
Hei kaikille, tämän päivän Iltasanomissa on taas www.vauva.fi mainos, Se puhutuin keskustelupaikka. Ja mainittu mm Mitä sinulle tänään kuuluu? Ja Pitääkö jauhenliha pestä ennen valmistamista? Yms
Hyvä me kaikki
Ap/N64/Doris :)
Voisin tehdä mitä tahansa enkä kumminkaan tee yhtään mitään.
Voi miten hauskaa on tehdä ihan mitä haluaa.
Muumipappa
Siis liki 14 000 viestiä, muutamassa vuodessa. Aikamoinen ennätys, hyvä me. Suurin osa mielenkiintoisia kuulumisia, joukossa joku törppö. Jotain tein kuitenkin oikein aloittaessani keskustelun aikoinaan. Kiitos kaikille!
Doris, reissunpäältä...
Vierailija kirjoitti:
Siis liki 14 000 viestiä, muutamassa vuodessa. Aikamoinen ennätys, hyvä me. Suurin osa mielenkiintoisia kuulumisia, joukossa joku törppö. Jotain tein kuitenkin oikein aloittaessani keskustelun aikoinaan. Kiitos kaikille!
Doris, reissunpäältä...
Mukavaa ja turvallista reissua!
Muuten hyvä, mutta jätetäänhän törpöttelyt sikseen. Ei kuulosta mukavalta.
Vierailija kirjoitti:
Voi päivänjatkot, eikö sulla ole omaa elämää?
Hänen oma elämänsä on juuri tuollaista. Pitäisi kysyä, eikö ole muuta elämää päivänjatkojen lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Siis liki 14 000 viestiä, muutamassa vuodessa. Aikamoinen ennätys, hyvä me. Suurin osa mielenkiintoisia kuulumisia, joukossa joku törppö. Jotain tein kuitenkin oikein aloittaessani keskustelun aikoinaan. Kiitos kaikille!
Doris, reissunpäältä...
Tuo "joku törppö" toistaa samaa, aina uudestaan... häiriköi siis tavallista keskustelua, tätä en hyväksy
Vierailija kirjoitti:
Jos ei siis kirjoitella täysin iloisia niin sitten osoitetaan alanuolilla mieltä? Vaikea sitä on olla eri tilassa, kuin on. Arkihuoleni kaikki heitän, sillä kesäloma mulla nyt on. Mukava sää on täällä mökillä. En aio ottaa mitään mieltä kuormittavaa tällä lomalla. Toinen sanoi, että hänellä on kylmä, mutta itse paahdun nyt tällä hetkellä.
Älä välitä. Minä kirjoitan liikaa ja sen vuoksi jotkut alapeukuttaa tai kirjoitan muista ihmistä kuin itsestäni tai kirjoitan tylsästi. Taas alapeukun paikka tai valitan jostain niin taas alapeukku jne. Kyllä syitä löytyy jos niitä etsii.
Vierailija kirjoitti:
Muuten hyvä, mutta jätetäänhän törpöttelyt sikseen. Ei kuulosta mukavalta.
Doris muistaa aina vähän mollata muita.
Ja kehua itseään.
Vierailija kirjoitti:
Siis liki 14 000 viestiä, muutamassa vuodessa. Aikamoinen ennätys, hyvä me. Suurin osa mielenkiintoisia kuulumisia, joukossa joku törppö. Jotain tein kuitenkin oikein aloittaessani keskustelun aikoinaan. Kiitos kaikille!
Doris, reissunpäältä...
Pata kattilaa soimaa, sanotaan karjalassa.
Aloittavat pesinnän täällä Suomessa jo huhtikuussa. Poikaset kerkivät lentoon ennen kuin puidaan.