Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (22162)
Ihan ei sääennuste pitänyt paikkansa, kun ulkona on kymmenen astetta ja pilvistä, kun piti olla 24 lämmintä. Ei tee mieli mennä ulos. Eipä siinä, selkä on edelleen turkaisen kipeä, valvotti yölläkin monta tuntia kun ei oikein löytynyt kivutonta asentoa. Otin nyt särkylääkettä ja laitoin saunan päälle, ajattelin lämmössä venytellä selkää.
Ollaan pojan kanssa pelattu aikamme kuluksi korttipelejä, ihan mukavaa kun on jotakin yhteistä tekemistä. Välillä tuntuu haikealta, kun isänsä kanssa puuhaavat yhdessä kaikenlaista liikunnallista, kun itse en niihin kykene. Olen yrittänyt houkutella poikaa mukaan leipomaan, tykkäsi siitä pienempänä,mutta ei enää innostu. Kainaloon tahtoo sentään tulla välillä paijattavaksi ja kuuntelemaan musiikkia tai kun luen ääneen kirjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkäperjantaina mieli on yhtä synkkä kun ilmakin., on aikaa miettiä tätä minun kärsimysnäytelmää mitä elämäksi toiset kutsuvat.
Elämä on valoa ja varjoa. Täydellinen elämä sisältää myös surua ja yksinäisyyttä. Olen oppinut iloitsemaan surusta ja kivuista, silloin tavalliset päivät ovat lahja.
Niin jos se sisältäisikin joskus surua ja yksinäisyyttä, mutta kun se on jatkuvaa, alkaa käydä todella raskaaks tämä elämä ,ei mitään toivon pilkahdustakaan tiedossa.
Mä sain tänään vasta joulusuklaani ja ostin kirpputorilta leffan Merry Christmas, Mr. Lawrence. Ostin, kun David Bowie siinä näyttelee. Piti täälläkin olla kunnolla lämpöä, mutta 10 astetta vain on. Ihan mukavat olot näilläkin keleillä.
Ei tässä kovin kauaa, kun mennään perheen voimin syömään ravintolaan.
Pihallakin tapahtuu, kun orava ja pari harakkaa riehuu siellä. Meni aikamoinen parvi pitkäkaulaisia lintuja talomme yli hetki sitten.
Hyvää joulua pitkäperjantaina! Näin ainakin mulla.
Olin lapsuudessa aina hyvä keksimään tekemistä. Tylsyyttä en juuri kokenut. Ehkä joskus kesälomalla, kun olin tehnyt jo kaikenlaista. Minulla ei ystäviä silloinkaan ollut kuin muutama. Vanhempani toimivat kesäisin lasten "lomakotina" jopa kuukauden ajan. Nämä lapset sellaisista perheistä, jotka sosiaalitoimi oli valinnut. Näin totuin siihen, että piti huolehtia pienemmistä kuin minä. Monesti se kaikki oli silti raskasta ja omaa rauhaa ei ollut. Samalla se vaihteli niin paljon, että millaisia lapset olivat. Monet ok, mutta jotkut hankalia. Pari piti lähettää kotiinsa, kun oli niin vaikeaa heidän kanssaan.
Jos saan vanhempiani arvostella niin, vaikka hekin hyviä vanhempia esim edellämainittujen lasten vanhempiin nähden niin silti muistan lukuisia riitoja niistä kesistä, kun isäni suuttui minulle jostain pikkujutusta ja hän piti mykkäkoulua päivien ajan niin, että joku näistä lapsistakin ihmetteli asiaa. Näin ei meilläkään aina niin hyvin kaikki mennyt. Onneksi tuo kaikki loppui vähitellen alakoulun loppupuolella. Jotenkin itsellekin ikävää, kun eihän niihin lapsiin mitään yhteyttä saanut alkaa pitää, kun vaitiolovelvollisuus yms ja näin joku mukavakin oli meillä vaan sen ajan ja ehjä hyvässä tapauksessa saattoi seuraavana kesänä tulla uudestaan.
Isäni totesi joskus ollessani nuori, että meidän pitäisi saada sijaislapsi pidemmäksi aikaa perheeseen. Kysyin, että miksi koska ymmärsin etteivät sijaiskotia kaipaavat nuoret ole monestikaan helppoja tapauksia. Isäni vastasi, että kun niistä saa rahaa. Ei ehkä paras syy tarjota kotia lapsille tuolla perusteella.
Aamulla kävin ostamassa kyniä ja kartonkia, kun pitää nyt yrittää saada ne taulukot yms piirrettyä opintoihin liittyen. Mietin vaan, että miten ihmeessä saan otettua sitten niistä niin läheltä sen kuvan, että kaikki tekstit näkyisivät ja olisivat luettavissa. Voi olla vaikeaa. Ehkä toiset jollain power pointilla ne tekevät. Minä en osaa ja minulla ole koneessa mitään hyvää versiota tuosta. Tai sitten joku muu ohjelma. On pakko nyt saada ne tehtyä.
Muuten olen yrittänyt kävellä taas. Äitimme kanssa yritimme myös yhdessä mennä kävelyä, mutta hänellä jalka huonossa kunnossa nyt. Se pistää aina yllättäen. Oikeastaan tuokin tuo nyt jännitystä, että kun suunnitellaan yhteistä lenkkiä ja päästään jonkin matkaa niin matkanteko melkein sitten loppuu siihen. Ymmärrän, että se on äitini huoli, mutta kyllä minäkin nykyisin mietin aina, että missä kunnossa hänen jalkansa mahtavat juuri tänään olla. Jatkohoitoon on vielä viikkoja ja eihän nyt suolistosairauskaan selitä tuota. Onko sitten myös reumaa. Lonkan kunto oli kuvissa kuitenkin ihan hyvä. Tulisi kaikki edes kesäksi kuntoon. Aloin jo miettiä sen osalta, että missä äitini pääsee kävelemään. Parasta unohtaa kansallispuistot. Ei voi mitään.
Kirjoitan nyt taas paljon, mutta melko surullinen olo on. Jotenkin kyllästynyt olen moniin juttuihin. Oikeastaan ulkoillessa hetken on parempi olo. Pääsiäistä en vietä ja mämmi on ainoa siitä muistuttava asia. Kun olin nuori niin käytiin monesti pääsiäisenä äitini tädin luona kylässä. Hän oli uskonnollinen ihminen, mutta myös mukava luonteeltaan.
Pahoittelen myös, kun otin vapauden nyt lisätä tuon biisin viestiini ja en ota siitä tapaa. Minusta kaunis biisi ja kuuntelin sitä eilen paljon ja ehkä se rauhoitti minua. Ehkä juuri ketosäkeen ajatuksella, että vaikka itse kuljen "pimeitä teitä" niin toinen saa silti loistaa ja en halua synkistää kenenkään elämää.
Tuli mieleen, että juuri näihin aikoihin viime keväänä, kun M31 kirjoitti "nimimerkillä" ketjuun niin keskustelimme musiikista ketjussa. Se jäi mieleeni ja muistan vielä biisinkin josta kirjoitimme. Samalla tämä olkoon hyväntahtoinen muistelu, enkä tarkoita tällä mitään pahaa. Lähinnä muistan vaan sen, kun joku on ajatuksia musiikista vaihtanut kanssani. Ne hetket harvassa.
Sain aloitettua ikkunan pesun. Yksi ikkuna ja ikkunalauta kukkineen on valmis. Joskus on käynyt niin, että Jouluksi vasta pesty ikkunat. Nyt olen siis ajoissa. Rakastan ikkunoiden pesua, mutta vähiten rakastan sälekaihtimien pesua. Se vasta on epätoivoista hommaa. Kaihtimet pitäisi olla helposti irrotettavat, jolloin suihkutus jo auttaisi.
Olen harrastanut aiemmin irrottamista, mutta nyt on liikaa pikku ikkunoita.
Juu en odottanutkaan mitään lämpimiä ilmoja. Sääennusteet on nykyisin ihan pyllyllään.
Kävin kävelyllä ja tapasin söötin koirasuden nimeltä Hertta. Ei ole omaa koiraa niin käyn kiinni vieraisiin koiriin.
Tein Tom Kha -keiton. Siitä riittää moneksi lounaaksi.
Mä kirjoitin tossa aiemmin loukkaantumisestani kun eräs talossa asuva vanha pariskunta ei voinut pitää mulle ulko-ovea ja menivät hissillä siten et mä painoin avausnappia mut he ei päästäneet mua. Kuulin, kun olivat paikallaan, hissi ei ollut vielä lähtenyt ylös. Kummallista, tuli paha mieli.
No - päätinkin kohdella sitten heitä samoin. Ei ole fiksua, mutta mä olen väsynyt ihmisten mielivaltaisiin käytöksiin. Kun tulin lenkiltä, näin heidät ala-aulassa mut katselin alas. Ne mylvi jotain pääsiäistoivotuksia, menin viileesti ohi ja sanoin: samoin. En ota vastaan arvostelua kenenkään taholta tästä.
Huomenna menen aikuisten poikieni ja toisen naisystävän kanssa perinteiseen ranskalaisravintolaan syömään. Päätin tarjota, koska en jaksa tehdä ruokia kotona. Otetaan menu, jossa alkuun pastramia, pääruokana haudutettua lampaanniskaa ja jälkkärinä passion-sorbettia.
Ajellaan yhdessä toisen pojan kanssa mun autolla, jossa hän ei oo vielä istunutkaan.
Iloista pääsiäistä kaikille!
Oudon viileä oli päivä, vaikka mittarissa +14. Ei paljon tuullutkaan, mutta pilvistä oli pitkälle iltapäivään. Näin sukulaisia, joidenkin kanssa vaihdeltiin pääsiästervehdyksiä. Mämmiä maisteltu. Päiväunet. On nimensä mukaisesti pitkä perjantai.
N64
Ihana pitkäperjantai ollut ja pääsiäistunnelma. Hyvää pääsiäistä!
Lankalauantaita
Sataa. Pitäis vaihtaa kesärenkaat, jospa iltapäivällä pouvittuisi. Hyvää sade on luonnolle ja siitepölykin sataa alas.
Eilen Pieni pyhiinvaellus, taas. On kyllä elokuvien parhautta, minun mielestäni. Esko Nikkari on loistava roolissaan.
Aamukahvia vielä hörpin, on mukava herätä kahvin tuoksuun ja kolisteluun keittiössä.
N64
"Sadetta mä kuuntelen, joka yltyy vaan, ohimenneen eilisen taas mä elää saan..."
Markku Suomisen Sade-kappaleessa muistaakseni oli tällaiset sanat.
Sateen takia sisätiloissa varmaankin päivän vietän ja sini-valkoista sukkaa neulon, valmiiksi asti. Kenties aloitan uuden parin neulomisen...
Mieheni kävi laskemassa pari katiskaa lampeen, saas nähdä tuleeko ahvenia.
Mukavaa lauantaita jokaiselle!
Tänään Minecraftia katsomaan!
Äippä pistää jotain ruokaa sitä ennen ja nyt aamulla oon selaillut trailereita kännystä. Mua myös kiinnostaisi todella nähdä toi suomalaisvorolainen scifielokuva The black hole. Tulisipa se tänne Suomeenkin levitykseen, kun ihmeen vähän uutisointia tuosta elokuvasta.
Taitaa loppupäivä mennä pelailuksi, kun ei muutakaan tekemistä. Herkkujakin taitaa tänään tulla äipän tekemänä.
Synkkääkin synkempi mieli niin kun ilmakin, eilen en puhunut kenenkään kanssa, ja näillä näkyminen eipä tänäänkään ole sen parempi päivä. Mietin, millon teen lopun elämästäni?
Pääsiäistrulleja on käynyt oven takana virpomassa. Ihania kohteliaita lapsosia. Tavallisesti lankalauantai-iltana poltetaan kylien yhteisiä pääsiäisvalkeita eli kokkoja, en tiedä nyt, vaikka satoi, saako polttaa. Kun Jeesus on haudassa, noidat uskaltavat liikkua ja tulilla karkoitetaan niitä. Mukavia perinteitä täällä Pohjanmaalla.
Muistelin kesää rannalla ollessani, kun havahduin uimassa erikoiseen ääneen. Ensin luulin sen tulleen jonkun puhelimesta, mutta rupesin tarkemmin kuuntelemaan ja katsoin rantakoivun latvaan. Siellä istui varis ja linnun liikkeen perusteella ääni lähti siitä. Ääntä on hyvin vaikea kuvailla. Kuin vesipisara olisi pudonnut, mutta hyvin metallinen ja mekaaninen ääni. Voisi olla jokin sademetsän lintu ennemmin. Joka tapauksessa kaunis ääni.
Tänään kuulin myös, kun tuo ikkuna tuossa on auki. Ei kyllä läheskään niin taidokas, kuin rannalla ollut varis. Enää en ole pitänyt varista rumaäänisenä lintuna. Korpilta olen kuullut erikoisia ääniä, mutten vastaavaa.
Pää hajoo kohta tähän yksin oloon, pakko käyä vaikka kaupassa huvikseen, tuun hulluks, kukaan ei tiedä että olen olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Pää hajoo kohta tähän yksin oloon, pakko käyä vaikka kaupassa huvikseen, tuun hulluks, kukaan ei tiedä että olen olemassa.
Vanhemmat, sisarukset, onko heitä?
Aamulla satoi ja ilma raikastui, ihana lankalauantai ja myös merkkipäivä.
Elämä on valoa ja varjoa. Täydellinen elämä sisältää myös surua ja yksinäisyyttä. Olen oppinut iloitsemaan surusta ja kivuista, silloin tavalliset päivät ovat lahja.