Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (22254)
Jossakin ketjussa täällä jokin aikaa sitten arvosteltiin kotiin jääviä nuoria, jotka eivät halunneet mennä kouluun. Itse taas ymmärrän hyvin taustani vuoksi sen kaiken. Kyllähän tuohon kaikkeen on jokin syy. Moni kuitenkin mielellään menee kouluun. Koulussa ei varmaan ole kiva olla (kiusataan, on yksinäinen tms) tai sitten nuorella jotain mielialajuttua yms taustalla myös. Minä en jäänyt kotiin, kun vanhemmat tarkkoja tästä. Toisaalta kenenkään ei pitäisi väkisin joutua käymään joka päivä paikassa mihin ei tahtoisi mennä.
Lukion olisin tahtonut käydä etänä, mutta vanhemmat eivät suostuneet. Toki ehkä hyvä niin. Toisaalta Suomessakin on monia lukiota joten jos olisi ollut mahdollista niin muualle olisin tahtonut. Oli tavallaan aina saavutus edes mennä sinnekin päivittäin. Piti tästäkin joskus kirjoittaa, mutta unohdin.
Stressaa tulossa olevat sukulaisen hautajaiset, ei varsinaisesti ne hautajaiset, mielelläni kunnioitan läheisen sukulaisen pois menoa mutta ne tekopyhät ilkeet sukulaiset joita ei ole ikävä ja siellä nyt sitten olisi niitäkin pakko sietää ja kuunnella. Muuten kuuluu hyvää.
Tänään rauhallinen kotipäivä, nukuin päikkärit,, aion paistaa pitsan kohtapuoleen ja katson 9O pv morsiamena 2O.OO.
Vierailija kirjoitti:
Sinä hiuksia värjäävä, voisitko ajatella palaavasi omaan väriin? Aikamoinen kemikaalikuormitus elimistölle nuo värit.
Minä annoin pääni harmaantua kun päänahka alkoi kirvelemään vaalennusaineista.
Mä olen 68 enkä ole koskaan värjännyt hiuksiani. En kyllä ole ajatellut kemikaali-kuormitusta. Nyt vaiheessa mustanruskea 80% harmaa 20%. Moni kysyy olenko värjännyt tosta verhojen kohdalta. Jännästi mulla onkin noi harmaat verhot naamaa ympäröimässä. Onnistunut sekoitus, mutta harmaata tulee muuallekin. Ei haittaa mua.
Kaunis kylmä aamu taas.
Osanottoni sinulle vanhempasi menettänyt. Luonnon kulkuun kuuluu kuolemakin ja suru.💐
Vierailija kirjoitti:
Jossakin ketjussa täällä jokin aikaa sitten arvosteltiin kotiin jääviä nuoria, jotka eivät halunneet mennä kouluun. Itse taas ymmärrän hyvin taustani vuoksi sen kaiken. Kyllähän tuohon kaikkeen on jokin syy. Moni kuitenkin mielellään menee kouluun. Koulussa ei varmaan ole kiva olla (kiusataan, on yksinäinen tms) tai sitten nuorella jotain mielialajuttua yms taustalla myös. Minä en jäänyt kotiin, kun vanhemmat tarkkoja tästä. Toisaalta kenenkään ei pitäisi väkisin joutua käymään joka päivä paikassa mihin ei tahtoisi mennä.
Lukion olisin tahtonut käydä etänä, mutta vanhemmat eivät suostuneet. Toki ehkä hyvä niin. Toisaalta Suomessakin on monia lukiota joten jos olisi ollut mahdollista niin muualle olisin tahtonut. Oli tavallaan aina saavutus edes mennä sinnekin päivittäin. Piti tästäkin joskus kirjoittaa, mutta unohdin.
Mä kävin Vihdissä keskikoulun, ka. 8,5 ja jatkoin 10 vuoden kuluttua Helsingissä iltaoppikoulun eli lukion mun tilanteessa, yo-arvosana M. Huomasin, että multa puuttuu perussivistystä paljonkin.
Piti jatkaa jonnekin, mutta sitouduin asuntolainaan, sitten sain potkut 3, joten enpä mennyt pyytelemään opintolainaa. Nää tapahtui 80-90 -luvuilla.
Mä en ole koskaan käynyt parturissa. Pitkät, keskivaaleat hiukset. Talvisin tummuu, kesäisin haalistuu viiruja auringossa. Harmaita ei näy, ap värin vuoksi kai... ikä +60
"Vaikutatte kaikki sekopäiltä."
Sinä et pelkästään vaikuta, vaan olet sitä oikeasti.
Raha-asiat painavat liikaa hartioilla.
Minnuu ahisttaa vietävästi. Enkä tiiä selevviinkö mie tästä ennee elolle. Suap nähhä.
Tuo raha on kyllä jännä juttu. Se ei tuo onnea, sanotaan. Mutta jos rahaa ei ole riittävästi, se kyllä tuo huolta ja murhetta.
Sukulaistytön deittikumppani paljastui huijari-alkoholistiksi. Kaikenlaisia sitä onkin...
Elämän tilkkutäkissä tämän päivän kohdalla harmaa väri. Tuntuu että kaikki kaatuu päälle, vaikka eihän se niin oikeasti ole. Nyt vain on kaikkea kuormaa vähän liikaa, niin mieli alkaa kehitellä ihan omia skenaarioitaan.
Tulisipa jo kesäloma.
Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
jolla on aikaa ja tilaa unelmille
Ja mielen vapaus. Ja mielen vapaus.
Kaiken laista, kuuloni on ihan hyvä
Mulla on toisen korvan kuulo alentunut. Olin pikkulapsena tunkenut korvaani ylimääräisiä esineitä, niin oli kuulo vaurioitunut jo silloin. Onhan tuota toisen korvan kuulollakin pärjännyt tähän päivään asti.
Kuka lohduttaisi Nyytiä on ihana kirja. Se saa minutkin aina miettimään, kuka lohduttaisi minua. Sitä kaipasin elämääni, että joku myötäelisi, kuulisi ja näkisi minut.
Raskas työpäivä takana. Voimat vähissä. Onneksi on yö edessä ja saa nukkua.
Minun täytyy tunnustaa etten ole
läheskään joka päivä pitänyt kuulolaitetta vaikka lupasin. Onkohan normaalia että syömisen äänet kuuluvat tosi voimakkaina kun laitteet on päällä? Samoin hampaitten harjaamisen ääni.
Nyt olen jo pötkölläni sängyssä kirjan kanssa.
Levollisia unia kaikille💐
Oi. Nougatjäätelöä kahvin kanssa, onpas ihanan makuista