Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (22814)
No oli kyl kumma päivä. Touhusin aikani muuta, ja sit päätin lähteä hakemaan yhden lahjajutun. 40km matkaa... mutta: oli onnettomuus, poliisi, palokunta, ambulanssi just risteyksen kohdalla. Ajoin ohi ja tein reilun kymmenen kilometrin lenkin kyseiseen kauppaan. Haahuilin isossa liikkeessä aikani, löysin osaston, en tuotetta, en yhtään myyjää. Vihdoin näin kyltin ja hinnan hyllyssä, mikä oli t y h j ä!!! No yks muu tarjoustuote lähti mukaan...
Mietin nyt haenko vielä uudestaan vai vaihdanko lahjaideaa... arrrggghhh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa niin että pakahdun. Eläkkeelle jäätyä päätin tehdä vain sen mikä on pakollista. En selviä tästä enää normaaliin elämään.
Onko ahdistukselle jokin erityinen syy? Yksi keino on vanha hyvä sääntö: Rasita ruumista. Kävele pitää lenkki ihan kunnon vauhtia. Toista joka päivä. Ennen pitkää huomaat muutoksen.
Olen kävellyt ehdotuksesi jälkeen 8 km päivässä. Muuten ollut tekemättä mitään. No vähän ruokaa yhdelle. Yhden pyykkikoneellisen ja astiat koneeseen. En yhtään mitään muuta kuin ristikoita verkossa. En ole huomannut mitään muutosta. Vihaan tätä tyhjänpäiväistä eläkkeellä olemista. Kello on vasta kuusi. Television tuijotusta kunnes alkaa nukuttaa. Ahdistaa.,.,,
Olitko ehkä täysin omistautunut työllesi, niin että harrastukset ja ihmissuhteet ovat jääneet sivuun? Toisten seura usein piristää. Kuulutko mihinkään eläkeläiskehoon? Ne tekevät matkoja ja järjestävät vapaa-ajan ohjelmaa.
On vaikea hahmottaa, mistä ahdistuksesi johtuu ja miksi olet jäänyt yksin kotiisi vaille yhteyttä sukulaisiin tai tuttuihin. Olisiko sinulla mahdollisuus vaikka soittaa jollekin heistä ja alkaa pitää yhteyttä? Entä jos lähtisit mukaan johonkin harrastukseen?
Jos kotona olo ei tunnu hyvältä, lähde muiden joukkoon. Aluksi se ehkä tuntuu hankalalta, mutta mitään ei saa, jollei yritä.
Kävin kahvilassa ja kiertelin kauppakeskuksessa. Ostin kivat korvikset. Hyvä päivä.
Suunnittelen kauppareissua jo kuudetta tuntia. Makaan sängyssä enimmäkseen. Taidan syödä omenan. En oo syönyt mitään. Lasillisen juonut vettä. Aivan turha päivä tämä.
Kävin metsässä, kymmenen kantarelliä, litra puolukoita, nolla hirvikärpästä + hyvä mieli. Vielä tarttis viedä pihajutskat liiteriin...
Vierailija kirjoitti:
Kävin metsässä, kymmenen kantarelliä, litra puolukoita, nolla hirvikärpästä + hyvä mieli. Vielä tarttis viedä pihajutskat liiteriin...
... ja sain senkin tehtyä, ja vielä imuroin huushollin ja putsasin puolukat... hyvä minä. Pihasauna on lämmin, saunaolut ansaittu.
Harvoinpa mulla on näin touhuntäyteinen päivä
Täällä yks iloinen eläkeläinen. Syksy on upeaa vuodenaikaa. Kävin sopivan reippaan lenkin. Söin valmiin ruuan, eilen tehty ja sitten olen lukenut ja pelaillut.
Illalla katson joitain striimauksia.
Täään taas kotipäivä, korjailin pojan vaatteita. Söin kinkkukiusausta.
Pihapiirissä eestiläisiä vuokralaisia, lämmittivät yhteisen saunan. Sauna oli kuuma, vesi padassa kylmä... en tiedä heidän tyyliään saunoa?..
Ai kun tekisi heti mieli päästä mökkisaunaan. Pimeä ilta, roihutulet palavat saunan terassin edessä, kuu kuvastuu järven pintaan, vesi on virkistävän kylmää ja sitten kiireesti takaisin saunan lämpöön.
Jotkut talvivaatteet edelleen hukassa muuton jäljiltä. En tiedä mistä enää etsisin. Ehkä joku laatikko on vielä jäänyt katsomatta. Pahimmillaan mietin ovatko joutuneet roskiin menevien joukkoon. Ei ole silti tyypillistä minulle olla huolimaton.
Yritin tänäänkin ulkoilla paljon. Näin muutama päivä sitten hirviä pellolla ja nyt eri paikassa taas oli niiden jälkiä. Vähän pelottaa tuleva metsästyskausi, kun sitten saa vähän miettiä sopiiko tuonne joukkoon kulkemaan. Koirani kanssa saimme aina väistellä. Pelkäsi aseiden ääntäkin.
Alkaa iltaisin jo olemaan melko kylmä. Täällä sisälläkin lämpötila melko alhainen. Mietin kuinkahan kauan voi patterit pitää kiinni. Sähkössä säästäisin mielelläni. Maalasin myös eräät vanhat auton vanteet ja totesin samalla niissä olevien talvirenkaiden olevan aivan loppu. Ei niitä voi enää käyttää. Jollakin rahalla pitäisi uudet saada. Vedenkeitinkin sanoi sopimuksen irti vuosien jälkeen. Hinta tosin sen osalta pieni jos uuden hankkii.
Muuten vähän vaikea päivä myös ollut. Elämäni on melko tyhjää ja tavanomaista. Ei mitään uutta oikeastaan koskaan ja itsellä ei paljon läheisiä ole ja vanhempien kanssa omat juttunsa. Välillä suren elämääni ja sitä miten kaikki on mennyt. Syksyllä ehkä nämä olot voivat vahvistua. Kesällä voin olla yksinäisempi, mutta tekemistä on enemmän ja olen paljon ulkona. Näin ehkä tuo kaikki hieman auttaa. Talvella on tylsempää ja tekemistä vähämmän mikä sitten korostaa yksinäisyyttä. Sen takia mietin omaa jaksamistani myös.
valmistin uuden juomasatsin mieheni avustuksella
mieheni kerrankin nauroi hampaattomana että sinunkin hiivasta on kerrankin apua
jos tuota ei voi juoda niin lämmitämme siitä 70 vattista herkkua tuoksuilla
Vierailija kirjoitti:
Olitko ehkä täysin omistautunut työllesi, niin että harrastukset ja ihmissuhteet ovat jääneet sivuun? Toisten seura usein piristää. Kuulutko mihinkään eläkeläiskehoon? Ne tekevät matkoja ja järjestävät vapaa-ajan ohjelmaa.
On vaikea hahmottaa, mistä ahdistuksesi johtuu ja miksi olet jäänyt yksin kotiisi vaille yhteyttä sukulaisiin tai tuttuihin. Olisiko sinulla mahdollisuus vaikka soittaa jollekin heistä ja alkaa pitää yhteyttä? Entä jos lähtisit mukaan johonkin harrastukseen?
Jos kotona olo ei tunnu hyvältä, lähde muiden joukkoon. Aluksi se ehkä tuntuu hankalalta, mutta mitään ei saa, jollei yritä.
Soittaa, joo eipä juuri kukaan soittele enää, älypuhelimien aikaan, vain viestejä lähettävät, toista se oli lankapuhelinten aikaan📞 silloin osattiin vielä "puhumisen taito ja oli aikaa" nykyään kaikki on niin kiireisiä tai eivät välitä - sitten puhutaan paljon ihmisten yksinäisyydestä.... 😔!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa niin että pakahdun. Eläkkeelle jäätyä päätin tehdä vain sen mikä on pakollista. En selviä tästä enää normaaliin elämään.
Onko ahdistukselle jokin erityinen syy? Yksi keino on vanha hyvä sääntö: Rasita ruumista. Kävele pitää lenkki ihan kunnon vauhtia. Toista joka päivä. Ennen pitkää huomaat muutoksen.
Olen kävellyt ehdotuksesi jälkeen 8 km päivässä. Muuten ollut tekemättä mitään. No vähän ruokaa yhdelle. Yhden pyykkikoneellisen ja astiat koneeseen. En yhtään mitään muuta kuin ristikoita verkossa. En ole huomannut mitään muutosta. Vihaan tätä tyhjänpäiväistä eläkkeellä olemista. Kello on vasta kuusi. Television tuijotusta kunnes alkaa nukuttaa. Ahdistaa.,.,,
Olitko töissä ollessasi tyytyväinen? Olisiko mahdollista tehdä vaikka osa-aikaistena? Henkilökohtaisista avustajista on huutava pula, osa firmoista etsii jatkuvasti työntekijöitä, esim Aarre avustajat
Tsemppiä Sinulle
Vierailija kirjoitti:
Ai kun tekisi heti mieli päästä mökkisaunaan. Pimeä ilta, roihutulet palavat saunan terassin edessä, kuu kuvastuu järven pintaan, vesi on virkistävän kylmää ja sitten kiireesti takaisin saunan lämpöön.
Ihana kuvaus... kesäsaunassa on puolensa toki, meillä laitetaan pimeän aikaan kynttilät pihasaunaan (toki sähkötkin on). Mainio tunnelma ja löylytkin jotenkin pehmoisemmat. Paljain jaloin lumessa torppaan, verenkierto vilkastuu... ja saunakaffet vartoo... oi ettäs, miten mukava keksintö on vuodenajat...
Tänään olen juonut aamukahvin, käynyt kylällä autolla ostamassa maidon, rautakaupassa muuten vaan kiertelemässä, lämmittänyt ja syönyt eilisen kalakeiton lounaaksi. Kello on yksi. En tiedä mitä teen seuraavaksi, kun ei ole mitään mitä tehdä. Istun tunnin ulkona ja katson ohikulkijoita. Mutta mitähän sen jälkeen..
Aurinko paistaa ja olemme busineksen terävimmässä kärjessä.😄😎
Syksyisellä suolla
Jalkojen alla pehmeä, notkuva suo.
Vesi lorisee astuessa, sammaleeseen
jää painauma. Suo tuoksuu.
Tummanpunaisilla sammalilla
karpalot odottavat poimimistaan
- yksi kerrallaan.
Tämän olen kirjoittanut lokakuun alussa v. 2004.
Tänä aamuna kävimme katsastamassa suolla joko karpalot ovat kypsiä; osa oli, osa ei. Sen verran löysimme kypsiä, että riittää meille omaan käyttöön.
Ihanasti aurinko lämmitti.
Sinä, jolle äiti kiukuttelee ruuasta, miksi sallit sen? Tuo ajatuksesi, että äiti tekisi itse ruokansa, on hyvä. Silloinhan hän ei pääsisi kuormittamaan sinua valituksillaan.
En tiedä äitisi ikää, mutta jotkut ihmiset muuttuvat vanhetessaan katkeriksi valittajiksi. On kuin he haluaisivat rangaista muita. Syynä saattaa olla jonkinlainen elämänpettymys tai tyytymättömyys itseen, jota ei tiedosta. Äidin pitäisi saada muuta sisältöä elämäänsä. Ja sinun vapautua elämään omaa elämääsi.