Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Voi hitsiläinen, en muista ennen puolukassa käyneeni 24 asteen helteessä, nyt on sekin koettu🤭.

Osa on ihan luumunpunaisia, osa vielä raakoja. Onneksi riittää keräilyä vielä viikkoja, luulen.

Oon kutonu joulusukkasia, jospa myyjäisiin veisin. Yhdet tuli kyl söpöset, pikkusukkaset, vaikka itse kehunkin.

Päivän tarina: Eilen kirpparilla myyjä huomasi lattialla pikkusukan, lähellä oli lapsi rattaissa. Myyjä silitteli ja kehui söpöjä pikkuvarpaita... ihmettelin vähän, jos oli ventovieraita... ehkä olivat tuttuja. Moni ei tykkää, et vauvaan kosketaan tai raskausvatsaa taputellaan ilman lupaa.

Päivän uutinen: Makeisvero nousee yli 80%

Päivän biisi: On kerrottu, kun synnyin, satoi lunta

N63

Tomeraa tiistaita meinasin toivottaa, mut taitaakin olla jo kiva keskiviikko🤔

Kesä jatkuu. On lämmintä. Ei taida ulkoilman kosteudessa enää pyykit kuivua päivässä. Teen vastan iltasaunaan, tulee hyvä tuoksu. Elämä on kaaosta ja pelkoa, em.toimilla koitan maadottua ja löytää edes jotain hyvää oloa.

Vierailija kirjoitti:

Ihana sää kun aurinko paistaa. Pian mies sutii päähäni tyvivärin sitten huolellinen hiusten pesu. Leikkaa myös nurmikon kun aurinko ensin kuvannut ruohon. Masennusta vastaan taistelen, nostin itse lääkkeen määrää. 

Onko viisasta nostaa lääkettä ilman lääkärin kanssa keskustelua.

Minunkin pitäisi mennä puolukkaan. Täällä on monissa paikoissa vaan paljon hirvikärpäsiä. Joskus jäävät hiusten sekaan ja ei niitä löydä ennenkuin ovat jo purreet. Minuakin nyt kaksi kertaa ja kauheat paukamat tulleet. Huppua on taas vähän liian kuuma pitää.

Nyt on kyllä ollut lämmintä. Minusta silti hyvä asia. Viime talvikin oli niin kylmä. Kakkua olen syönyt, mutta laihdun silti. Tulee ehkä liikuttua sen verran paljon. On ollut ihan hyvä mieli nyt. Eilen olin vähän turhautunut elämääni. Jotenkin mietin, että miksi jotkut jutut ovat niin vaikeita minulle ja miten kaikki on mennytkin näin. Välillä nämä asiat mielessä. Itsekin arvostaisin inhimillisyyttä. Kaikki eivät pysty samaan kuin joku toinen. Äitini puolesta harmittaa kuinka hänellä työaika  prosentit vaihtelee. On sanonut, että pitäisi tietty prosentti pitää, mutta nytkin oli alempi. Se tarkoittaa taas hänelle vaikeampaa kuukautta. Näin tavallaan joku toinen määrittelee hänenkin elämäänsä ja päättää saako hän sen yli 300 euroa enemmän vai ei. Ikävä juttu tuokin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihana sää kun aurinko paistaa. Pian mies sutii päähäni tyvivärin sitten huolellinen hiusten pesu. Leikkaa myös nurmikon kun aurinko ensin kuvannut ruohon. Masennusta vastaan taistelen, nostin itse lääkkeen määrää. 

Onko viisasta nostaa lääkettä ilman lääkärin kanssa keskustelua.

Hah. Oletin itse saavani nopsaan ja helposti puhelimen välityksellä omaan onnellisuuspilleriannokseeni nostoa (kun sitä nostovaraa kuulemma oli lääkärin mielestä vielä keväällä), mutta nyt lääkäri onkin sitten sitä mieltä että 'kiireetön' aika vastaanotolle ja kaupan päälle mahd psykiatrin konsultaatio. Itse en tiedä miksi näin - mutta ehkä mun ei tarvitsekaan...

Pas.aa on tullut tänään runsaasti. Ollut ripuli. Melkein vettä lopuksi.

Huonosti nukuttu yö takana. Heräsin vähän jälkeen 3 ja en sen jälkeen tainnut enää nukkua. Mietin asioita ja ahdisti. Kuudelta soi kello töihin. Ja hurjan kuuma olla auringossa. 

Meen nukkumaan.

Olen iloinen, kun tämä lämmin sää jatkuu. Alkukesä oli vaikeampaa ja muuttokin rasitti. En oikein päässyt kesätunnelmiin. Lämmin elokuu ja syyskuun alku antaa tavallaan mahdollisuuden vielä viettää kesää. Ehdin siis päästä kesätunnelmaan vielä näinkin myöhään. 

AH-DIS-TAA, rinnassa iso möykky. Liikaa töitä ja tunne, että on ajamassa täysiä päin seinää, eikä pysty muuttamaan suuntaa tai vauhtia. Haluan eläkkeelle, vaikka eläkeikään on vielä 20 vuotta... 

Juokse sinä humma, kun tuo taivas on niin tumma ja tähtösiä täynnä..

Ihana tunnelma tuossa laulussa. Tulipa hevosista mieleen tapahtuma jonka isoisäni kertoi. Oli tapahtunt hänen isoisälleen..

Isoisoisoisäni Otto tuli metsätöistä hevosreellään, kun huomasi susilauman tulevan lähelle. Irroitti hevosen reestä ja lähetti hevosen kotiinsa. Kaatoi reen suojakseen ja näin alkoi kirveellä lyömään sutta käpälälle, aina kun yrittivät kaivaa reen alle. Yrittivät joka puolelta. Otto selvisi hyökkäyksestä. Kun sudet olivat lähteneet, reen ympärillä verinen polku. Hevonen selvisi kotiin.

Katson Elämä lapselle konserttia ja keitin iltapuurot. Olin myös uimassa tänään. Miettinyt tänään edesmenneitä. Viimeinen isovanhempani kuoli noin 5 vuotta sitten. Mietin myös omaa tehtävääni täällä.

Seisahda hummani hei.

Nyt kuuntelen Egotrippin Mestaripiirrosta.

Vierailija kirjoitti:

Juokse sinä humma, kun tuo taivas on niin tumma ja tähtösiä täynnä..

Ihana tunnelma tuossa laulussa. Tulipa hevosista mieleen tapahtuma jonka isoisäni kertoi. Oli tapahtunt hänen isoisälleen..

Isoisoisoisäni Otto tuli metsätöistä hevosreellään, kun huomasi susilauman tulevan lähelle. Irroitti hevosen reestä ja lähetti hevosen kotiinsa. Kaatoi reen suojakseen ja näin alkoi kirveellä lyömään sutta käpälälle, aina kun yrittivät kaivaa reen alle. Yrittivät joka puolelta. Otto selvisi hyökkäyksestä. Kun sudet olivat lähteneet, reen ympärillä verinen polku. Hevonen selvisi kotiin.

Katson Elämä lapselle konserttia ja keitin iltapuurot. Olin myös uimassa tänään. Miettinyt tänään edesmenneitä. Viimeinen isovanhempani kuoli noin 5 vuotta sitten. Mietin myös omaa tehtävääni täällä.

 

Seisahda hummani hei.

Voi kuinka pieninä palasina onkaan mun leipäni maailmalla🎶🎶🎶

Näin ajattelen joskus, kun rohkenin jäädä OVElle heti 61 vuotiaana. Leipä ei ole leveä, mutta toisaalta vapaa antaa niin paljon mahdollisuuksia harrastaa tai olla vaan. Kivoja töitä on saatavilla, itse voi valita mieluisia. Pääsin pois oravanpyörästä. Loppui sunnuntain alakulo lähestyvästä maanantaista.

Olipa hurja tarina susista ja hevosesta, onneksi kaikki selvisivät.

Sinä, joka kirjoitat hevosista ja äidistäsi yms. Mietin vaan, että on väärin sinun joutua huolehtimaan äitisi jaksamisesta, töistä yms. Tai ei tietysti väärin ole, mutta vaikuttaa rasittavan sinua liikaa. Ja vielä huolehdit väleistäsi isäsi kanssa. Jotenkin olet saanut huolia ja murheita, joita ilman sinun olisi helpompi keskittyä omaan oloosi. Sinun pitäisi ehkä elää enemmän itsellesi ja tulevaisuudellesi.

Tää tuntuu nyt vähän tylyltä, mutta ravistelen vähän ajatusmaailmaasi. Ethän loukkaannu, vaan huomaat rivien välistä huoleni ja hyvän tarkoitukseni. Jonain päivänä todennäköisesti elät ilman vanhempiasi. Millaista elämäsi on silloin?

Touhukasta torstaita kaikille

N63

"Sinä, joka kirjoitat hevosista ja äidistäsi yms. Mietin vaan, että on väärin sinun joutua huolehtimaan äitisi jaksamisesta, töistä yms. Tai ei tietysti väärin ole, mutta vaikuttaa rasittavan sinua liikaa. Ja vielä huolehdit väleistäsi isäsi kanssa. Jotenkin olet saanut huolia ja murheita, joita ilman sinun olisi helpompi keskittyä omaan oloosi. Sinun pitäisi ehkä elää enemmän itsellesi ja tulevaisuudellesi.

Tää tuntuu nyt vähän tylyltä, mutta ravistelen vähän ajatusmaailmaasi. Ethän loukkaannu, vaan huomaat rivien välistä huoleni ja hyvän tarkoitukseni. Jonain päivänä todennäköisesti elät ilman vanhempiasi. Millaista elämäsi on silloin?"

En minä loukkaannu ja ymmärrän hyvän tarkoituksesi. Onhan se niinkin, että olemme vanhempieni kanssa vähän liian tiivis paketti. Tämä siis siinä mielessä, että minun on hyvin vaikeaa olla erossa näistä vaikeista jutuista. Ymmärrän sen, että todella moni ikäiseni elää ns rauhassa elämäänsä. Ehkäpä koen tavallaan velvollisuudekseni auttaa äitiäni. Hänellä on nyt rankkaa töissään ollut. Hän kuuluu juuri niihin jotka eivät tavallaan voi jäädä eläkkeelle vaan hän on töissä loppuun saakka. Näin saa edes hieman enemmän eläkettä. Samoin äitini välillä tukee minua rahallisesti. Esim maksaa jotain lääkärikäyntejä yms isompaa. Näin tavallaan minä sitten autan häntä asioissa missä pystyn. Isäni kuormittaa sitten enemmän. Hänellä parempi elintaso kuin minulla ja äidilläni. Silti valittaa rahasta ja helposti tulee riitaa. Hän on tavallaan rajaton ihminen. Ollut aina sitä. Äitiini verrattuna hän kuormittaa minuakin paljon enemmän. 

Olet oikeassa siinä, että tämä kaikki on välillä raskasta. Toisaalta ikävästi todettuna en ole oikeastaan ikinä elänyt tavallista nuorten elämää. Olin kiusattu ja yksinäinen. Tätä lukioon saakka  Sitten muutin koirani kanssa maalle ja tavallaan piti vaan päästä pois. En voinut miettiä sen enempää. Sen jälkeen sitten rahaa hyvin vähän ja sinnittelin. Piti aikoinaan opiskella enemmänkin. En vaan voinut edes harkita sitä. Nyt vasta ammatin sain. Jatkossa yritän ehkä taas jotain jatkoa tähän kaikkeen.

Oikeastaan vanhempani eivät ymmärrä tavallaan sitä mitä olen käynyt läpi. En sillä tavalla ole ns tavallinen melko nuori ihminen vaan kannan mukanani kaikkea kokemaani. Ikäviäkin juttuja. Näin tuo tavallaan heijastuu elämääni ja joku joillekin helppo asia on minulle jo saavutus. Vanhemmat eivät näe tavallaan minua ns vaikeuksieni kanssa. Heillä esim toiveita opiskeluihini, mutta itse mietin aina, että miten pärjäisin ja kestäisin. Toisaalta opiskelu voisi olla itselleni hyvä juttu ja pidän opiskelusta. Joskus vaan toivoisin, että olisin sellainen ihminen jonka ainoa huoli on esim opinnoissa pärjääminen. Minulla on taas kymmeniä muita huolia ja ne eivät tuskin häviä, vaikka opiskelisinkin.

Jatkuu 

Jatkoa 

Ymmärrän myös sen, että minulla pitäisi olla muitakin ihmisiä kuin vanhempani. Silti se on sitten toinen tarina liittyen kiusaamiseen yms nuoruudessa sekä suvun etäisyyteen. Sekä aina tähän päivään jossa ei edelleenkään ole ihmisiä elämässäni. Asun täällä missä asun, mutta en kuulu tänne. Tännekin on ilkeitä puheita levinnyt liittyen kiusaamiseen nuorempana. Näin melko surullinen tilanteeni tietysti välillä on. Eihän ajatus ollut tämä, että näin kaikki menee. Ymmärrän samalla sen, että jokainen on vastuussa elämästään. Kuitenkin toisaalta elämäni on sellaista, että siihen heijastuu moni asia ja monet jutut ovat vaikuttaneet siihen. Kirjoitan nyt paljon, mutta osoitit minulle kysymyksiä ja päätin vastata.

Sinänsä voin ihan hyvin nyt. On ollut mukavia päiviä ja nyt pitää jo lähteä taas ulos. Ehkä se kaikki surua tuottava vaan on siellä taustalla. Monesti nousee jokin asia esiin. Ehkä minun hyvä puoleni on elää niin kuin kaikki olisi ok. Tavallaan unohtaa ikäviä juttuja. Se monesti auttaa, mutta välillä jokin asia nousee mieleen. Ehkä viime aikoina se, etten ole ihan nuori enää ja jos katsoo jonkun muun nuoruutta on se on ollut paljon iloisempaa aikaa kuin minun nuoruuteni. En ole kateellinen, mutta välillä surullinen. Tulee tunne, että kaipaisin hyviä asioita ja sellaista varmuutta elämääni. Tietysti mikään ei ole varmaa, mutta joku toinen elää ns vakaammalla pohjalla monissa asioissa.

Vanhemmistani kirjoitan myös senkin takia, että elämäni on melko tyhjää ja moni tapahtunut asia liittyy heihin. Näin kuvaan myös tavallista arkeani. Hyvin pitkästi, mutta ehkäpä se, että tavallaan "näit" minut ja kirjoitit oli ihan kiva tunne ja toi ajatuksia mieleeni. Kiitän myös erään toisen tapaan niitä, jotka jaksavat lukea viestejäni. Tästäkin tuli hirveän pitkä, mutta kirjoitin sen niin en viitsi enää lyhentää sitä. Pahoittelut. 

Vierailija kirjoitti:

AH-DIS-TAA, rinnassa iso möykky. Liikaa töitä ja tunne, että on ajamassa täysiä päin seinää, eikä pysty muuttamaan suuntaa tai vauhtia. Haluan eläkkeelle, vaikka eläkeikään on vielä 20 vuotta... 

Tuttu tunne. Itselläni vajaat kymmenen vuotta eläkeikään. Hullua tämä työtahti nykyään: toiset raataa itsensä hengiltä melkein ja toiset "makaa" pakosta työttömänä. Miten tuota on niin mahdoton tasata että molemmat olisi tyytyväisiä ja jaksaisivat elää työpäivän jälkeenkin vielä. 

Kuuntelin aamulla C kasetteja. Nostalgista. Tapio Rautavaaraa, Dannya, Paula Koivuniemeä jne. Isoilla stereoilla ja kaiuttimilla kuului bassot tosi pehmeästi ja tummasti. Havahduin soimaamaan itseäni :" Miksi et ole vuosikymmeniin kuunnellut!?". Käyttämättä olleet stereot. Radioa en ole kuunnellut pariinkymmeneen vuoteen mainosten vuoksi. Tästä pitää nyt kehitellä uusi harrastus kuten elokuvatkin. Ihana että viimein kaikkien näiden vuosien jälkeen jaksan keskittyä elokuvaan ja musiikkiin. Paloin loppuun työssäni. Onneksi tuli konkurssi.

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelin aamulla C kasetteja. Nostalgista. Tapio Rautavaaraa, Dannya, Paula Koivuniemeä jne. Isoilla stereoilla ja kaiuttimilla kuului bassot tosi pehmeästi ja tummasti. Havahduin soimaamaan itseäni :" Miksi et ole vuosikymmeniin kuunnellut!?". Käyttämättä olleet stereot. Radioa en ole kuunnellut pariinkymmeneen vuoteen mainosten vuoksi. Tästä pitää nyt kehitellä uusi harrastus kuten elokuvatkin. Ihana että viimein kaikkien näiden vuosien jälkeen jaksan keskittyä elokuvaan ja musiikkiin. Paloin loppuun työssäni. Onneksi tuli konkurssi.

C-kasetit on  i h a n i a... mulla laatikollinen tallessa, on myös soiva peli, siis soitin. M u t t a: en ehdi kuunnella niitä, kun juurikin kuuntelen aina radiota, joskus öisinkin. Radio Suomi on mainio, asiaa, kivaa musiikkia, uutisia  i l m a n  mainoksia. Suosittelen.

Tuota työssä jaksamista ihmettelen: miten on mahdollista, toiset ahdistuu työtaakan alla, toiset masentuu ilman työtä? Miksi ei voi jakaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juokse sinä humma, kun tuo taivas on niin tumma ja tähtösiä täynnä..

Ihana tunnelma tuossa laulussa. Tulipa hevosista mieleen tapahtuma jonka isoisäni kertoi. Oli tapahtunt hänen isoisälleen..

Isoisoisoisäni Otto tuli metsätöistä hevosreellään, kun huomasi susilauman tulevan lähelle. Irroitti hevosen reestä ja lähetti hevosen kotiinsa. Kaatoi reen suojakseen ja näin alkoi kirveellä lyömään sutta käpälälle, aina kun yrittivät kaivaa reen alle. Yrittivät joka puolelta. Otto selvisi hyökkäyksestä. Kun sudet olivat lähteneet, reen ympärillä verinen polku. Hevonen selvisi kotiin.

Katson Elämä lapselle konserttia ja keitin iltapuurot. Olin myös uimassa tänään. Miettinyt tänään edesmenneitä. Viimeinen isovanhempani kuoli noin 5 vuotta sitten. Mietin myös omaa tehtävääni täällä.

 

Seisahda hummani hei.

Voi kuin

Suunnittelen lähtöä kauppaan. Olen suunnitellut 3-4 tuntia. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Panettaa, olen tänään käynyt jo kahdesti työpaikan vessassa r*nkkaamassa.