Mitä haluaisit sanoa ystävällesi, mutta se ei olisi OK?

Ystävät tulevat ja menevät

Läski on ikuista

Jokainen känni tuhoaa tutkitusti aivosoluja. Se alkaa jo näkyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on ihan pakko saada kertoa miehensä gigulin koko, ärsyttävät seksitavat ja muita noloja juttuja, sen tekee omalla vastuulla.

Muutaman kerran pokka on meinannut pettää kahvipöydässä. Hyvin ikävää miehesi kannalta. Joskus olen miettinyt, olisiko hyvä kertoa hänelle. Nolottaa liikaa kertoa.

Minä harkitsisin kertomista.

Miehellä on oikeus tietää mitä hänestä on kerrottu. Ja eikö hänen ole hyvä tietää millaisen naisen kanssa on suhteessa.

Se on oikeasti kiusallista, kun tapaa pariskunnan yhdessä ja he käyttäytyvät onnellisena pariskuntana. Istut siinä ja muistat ne lukuisat kerrat kun mies on haukuttu maanrakoon.  Hymyile siinä, kun tiedät miehen satuttaneen naista seksin aikana. Pinnallisten ja esittävien ihmisten seurassa pitää itsekin olla pinnallinen ja leikkiä mukana.

Kertoisin. Varsinkin jos tietämäni jutut on sellaisia, että mieskin ymmärtää ne todeksi. Siis tunnistaa itsensä.

Sana sanaa vastaan on hankala mutta jos on faktaa, niin mikä ettei.

Riippuu myös siitä mitä haet? Eroa, kostoa, jalustalta pudottamista, miehen pelastamista petturilta?

Kertoisitko pettämisestä?

Jos emäntä on ollut niin kännissä, että on ravintolassa lähtenyt pikaisille vessaan jonkun randomin kanssa? Ei ehkä itse muista tai halua muistaa. Juon niin paljon vähemmän, että kaikkea on tullut nähtyä.

Kyllä se muistaa. Häpeä esti puhumasta siitä myöhemmin kanssasi. 

Ei kait niin perseet voi olla, ettei muista hässineensä.

Kyllä voi. Et ole tavannut häntä 😆

Hän pystyy kaikenlaiseen.

Sitten ollaan taas niin hienoa pikkurouvaa. Seuraavaan romahdukseen asti.

Miksi olet noin ilkeä? Olet ilmeisesti kolmas osapuoli, et mikään puhdas pulmunen itsekään. Sen lisäksi epäluotettava ihminen, jos uhkailet paljastavasi yksityiset keskustelunne.

Älä vieraannutta lapsiasi isästään. Kipeä ero ei ole heidän syy. Isompana he ymmärtävät ja kääntyvät sinua vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Sen sanoisin, että "Kun viimeksi olemme puhuneet, annoin ihan tietoisesti sinulle jäädä sen kuvan että sinä katkaisit yhteydenpidon ja olisit se jota ei kiinnosta enää yhteinen tekeminen. Jos olisit yhtään älykkäämpi, niin hoksaisit että minähän se olin joka ei sinua enää mihinkään pyytänyt enkä muutoinkaan pitänyt yhteyttä.  En kuitenkaan fiksuna sivistyneenä ihmisenä viitsinyt loukata sinua jonka kanssa on tunnettu tosi kauan ja olen sinua joskus ystäväksenikin kutsunut. Olit aikoinaan ihan mukavaa seuraa vaikkakin ihmettelen tarvettasi romuttaa kerta toisensa jälkeen ihmissuhteet, kun ne ihmiset loppuu ympäriltäsi pian. Kannattaisiko kuitenkin jättää tollaset teinimetodit jo näillä ikävuosilla sivummalle ja pitää ne vähät ystävät ystävinä ja vähentää heikosta itsetunnosta voimakkaasti esiin kumpuavaa kateellisuutta ja itsensä jatkuvaa toisiin vertaamista. Elämä olisi oikeasti mukavampaa kun siitä yrittäisi nauttia ja pysyä sosiaalisena eikä erakoitua 4 seinän sisään. 

Tämänhän on fiksun ja sivistyneen ihmisen irvikuva!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen sanoisin, että "Kun viimeksi olemme puhuneet, annoin ihan tietoisesti sinulle jäädä sen kuvan että sinä katkaisit yhteydenpidon ja olisit se jota ei kiinnosta enää yhteinen tekeminen. Jos olisit yhtään älykkäämpi, niin hoksaisit että minähän se olin joka ei sinua enää mihinkään pyytänyt enkä muutoinkaan pitänyt yhteyttä.  En kuitenkaan fiksuna sivistyneenä ihmisenä viitsinyt loukata sinua jonka kanssa on tunnettu tosi kauan ja olen sinua joskus ystäväksenikin kutsunut. Olit aikoinaan ihan mukavaa seuraa vaikkakin ihmettelen tarvettasi romuttaa kerta toisensa jälkeen ihmissuhteet, kun ne ihmiset loppuu ympäriltäsi pian. Kannattaisiko kuitenkin jättää tollaset teinimetodit jo näillä ikävuosilla sivummalle ja pitää ne vähät ystävät ystävinä ja vähentää heikosta itsetunnosta voimakkaasti esiin kumpuavaa kateellisuutta ja itsensä jatkuvaa toisiin vertaamista. Elämä olisi oikeasti mukavampaa kun siitä yrittäisi nauttia ja pysyä sosiaalisena eikä erakoitua 4 seinän sisään. 

Tämänhän on fiksun ja sivistyneen ihmisen irvikuva!

Lisäsin iltarukoukseen pyynnön, että varjellun fiksuilta ja sivistyneiltä ihmisiltä, jos ne on tuollaisia. Tavalliset on paljon kivempia.

Toivottavasti tuon uhri ymmärtää nyt pysyä lopullisesti erossa tuosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on ihan pakko saada kertoa miehensä gigulin koko, ärsyttävät seksitavat ja muita noloja juttuja, sen tekee omalla vastuulla.

Muutaman kerran pokka on meinannut pettää kahvipöydässä. Hyvin ikävää miehesi kannalta. Joskus olen miettinyt, olisiko hyvä kertoa hänelle. Nolottaa liikaa kertoa.

Minä harkitsisin kertomista.

Miehellä on oikeus tietää mitä hänestä on kerrottu. Ja eikö hänen ole hyvä tietää millaisen naisen kanssa on suhteessa.

Se on oikeasti kiusallista, kun tapaa pariskunnan yhdessä ja he käyttäytyvät onnellisena pariskuntana. Istut siinä ja muistat ne lukuisat kerrat kun mies on haukuttu maanrakoon.  Hymyile siinä, kun tiedät miehen satuttaneen naista seksin aikana. Pinnallisten ja esittävien ihmisten seurassa pitää itsekin olla pinnallinen ja leikkiä mukana.

Kertoisin. Varsinkin jos tietämäni jutut on sellaisia, että mieskin ymmärtää ne todeksi. Siis tunnistaa itsensä.

Sana sanaa vastaan on hankala mutta jos on faktaa, niin mikä ettei.

Riippuu myös siitä mitä haet? Eroa, kostoa, jalustalta pudottamista, miehen pelastamista petturilta?

Kertoisitko pettämisestä?

Jos emäntä on ollut niin kännissä, että on ravintolassa lähtenyt pikaisille vessaan jonkun randomin kanssa? Ei ehkä itse muista tai halua muistaa. Juon niin paljon vähemmän, että kaikkea on tullut nähtyä.

Kyllä se muistaa. Häpeä esti puhumasta siitä myöhemmin kanssasi. 

Ei kait niin perseet voi olla, ettei muista hässineensä.

Kyllä voi. Et ole tavannut häntä 😆

Hän pystyy kaikenlaiseen.

Sitten ollaan taas niin hienoa pikkurouvaa. Seuraavaan romahdukseen asti.

Miksi olet noin ilkeä? Olet ilmeisesti kolmas osapuoli, et mikään puhdas pulmunen itsekään. Sen lisäksi epäluotettava ihminen, jos uhkailet paljastavasi yksityiset keskustelunne.

Eikö se ole niinpäin, että ihminen joka puhuu paskaa puolisostaan sen selän takana ja juoruilee läheistensä arkaluontoisetkin asiat, on se epäluotettava osapuoli? 

Ja jos tuntuu, että joku on ilkeä, vastaus löytyy usein peilistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on ihan pakko saada kertoa miehensä gigulin koko, ärsyttävät seksitavat ja muita noloja juttuja, sen tekee omalla vastuulla.

Muutaman kerran pokka on meinannut pettää kahvipöydässä. Hyvin ikävää miehesi kannalta. Joskus olen miettinyt, olisiko hyvä kertoa hänelle. Nolottaa liikaa kertoa.

Minä harkitsisin kertomista.

Miehellä on oikeus tietää mitä hänestä on kerrottu. Ja eikö hänen ole hyvä tietää millaisen naisen kanssa on suhteessa.

Se on oikeasti kiusallista, kun tapaa pariskunnan yhdessä ja he käyttäytyvät onnellisena pariskuntana. Istut siinä ja muistat ne lukuisat kerrat kun mies on haukuttu maanrakoon.  Hymyile siinä, kun tiedät miehen satuttaneen naista seksin aikana. Pinnallisten ja esittävien ihmisten seurassa pitää itsekin olla pinnallinen ja leikkiä mukana.

Kertoisin. Varsinkin jos tietämäni jutut on sellaisia, että mieskin ymmärtää ne todeksi. Siis tunnistaa itsensä.

Sana sanaa vastaan on hankala mutta jos on faktaa, niin mikä ettei.

Riippuu myös siitä mitä haet? Eroa, kostoa, jalustalta pudottamista, miehen pelastamista petturilta?

Kertoisitko pettämisestä?

Jos emäntä on ollut niin kännissä, että on ravintolassa lähtenyt pikaisille vessaan jonkun randomin kanssa? Ei ehkä itse muista tai halua muistaa. Juon niin paljon vähemmän, että kaikkea on tullut nähtyä.

Kyllä se muistaa. Häpeä esti puhumasta siitä myöhemmin kanssasi. 

Ei kait niin perseet voi olla, ettei muista hässineensä.

Kyllä voi. Et ole tavannut häntä 😆

Hän pystyy kaikenlaiseen.

Sitten ollaan taas niin hienoa pikkurouvaa. Seuraavaan romahdukseen asti.

Miksi olet noin ilkeä? Olet ilmeisesti kolmas osapuoli, et mikään puhdas pulmunen itsekään. Sen lisäksi epäluotettava ihminen, jos uhkailet paljastavasi yksityiset keskustelunne.

Eikö se ole niinpäin, että ihminen joka puhuu paskaa puolisostaan sen selän takana ja juoruilee läheistensä arkaluontoisetkin asiat, on se epäluotettava osapuoli? 

Ja jos tuntuu, että joku on ilkeä, vastaus löytyy usein peilistä. 

Totta. Jokainen voi miettiä omalle kohdalleen. Intiimi kanssakäyminen on kahdenvälinen asia. Voisiko siinä rentoutua ja nauttia, jos on pelko, että siitä juoruillaan viinilasin/kahvikupin äärellä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on ihan pakko saada kertoa miehensä gigulin koko, ärsyttävät seksitavat ja muita noloja juttuja, sen tekee omalla vastuulla.

Muutaman kerran pokka on meinannut pettää kahvipöydässä. Hyvin ikävää miehesi kannalta. Joskus olen miettinyt, olisiko hyvä kertoa hänelle. Nolottaa liikaa kertoa.

Minä harkitsisin kertomista.

Miehellä on oikeus tietää mitä hänestä on kerrottu. Ja eikö hänen ole hyvä tietää millaisen naisen kanssa on suhteessa.

Se on oikeasti kiusallista, kun tapaa pariskunnan yhdessä ja he käyttäytyvät onnellisena pariskuntana. Istut siinä ja muistat ne lukuisat kerrat kun mies on haukuttu maanrakoon.  Hymyile siinä, kun tiedät miehen satuttaneen naista seksin aikana. Pinnallisten ja esittävien ihmisten seurassa pitää itsekin olla pinnallinen ja leikkiä mukana.

Kertoisin. Varsinkin jos tietämäni jutut on sellaisia, että mieskin ymmärtää ne todeksi. Siis tunnistaa itsensä.

Sana sanaa vastaan on hankala mutta jos on faktaa, niin mikä ettei.

Riippuu myös siitä mitä haet? Eroa, kostoa, jalustalta pudottamista, miehen pelastamista petturilta?

Kertoisitko pettämisestä?

Jos emäntä on ollut niin kännissä, että on ravintolassa lähtenyt pikaisille vessaan jonkun randomin kanssa? Ei ehkä itse muista tai halua muistaa. Juon niin paljon vähemmän, että kaikkea on tullut nähtyä.

Kyllä se muistaa. Häpeä esti puhumasta siitä myöhemmin kanssasi. 

Ei kait niin perseet voi olla, ettei muista hässineensä.

Kyllä voi. Et ole tavannut häntä 😆

Hän pystyy kaikenlaiseen.

Sitten ollaan taas niin hienoa pikkurouvaa. Seuraavaan romahdukseen asti.

Miksi olet noin ilkeä? Olet ilmeisesti kolmas osapuoli, et mikään puhdas pulmunen itsekään. Sen lisäksi epäluotettava ihminen, jos uhkailet paljastavasi yksityiset keskustelunne.

Eikö se ole niinpäin, että ihminen joka puhuu paskaa puolisostaan sen selän takana ja juoruilee läheistensä arkaluontoisetkin asiat, on se epäluotettava osapuoli? 

Ja jos tuntuu, että joku on ilkeä, vastaus löytyy usein peilistä. 

Totta. Jokainen voi miettiä omalle kohdalleen. Intiimi kanssakäyminen on kahdenvälinen asia. Voisiko siinä rentoutua ja nauttia, jos on pelko, että siitä juoruillaan viinilasin/kahvikupin äärellä.  

Pettävä ihminenkin on epäluotettava. 

Jos suhteen alussa molemmat ovat pettäneet aviopuolisoitaan, ei pidä hämmästyä, jos toinen  tai molemmat pettää.

Kerran pettäjä, aina pettäjä.

Haluaisin sanoa ymmärtäväni sinun sairautesi. Et ole sitä itse valinnut.

Olen joutunut usein tahtomattani tilanteisiin, joissa juot liikaa tai käyttäydyt holtittomasti. Välillä olit todella pelottava "kännipsykoosissa".

Lakkasin tapaamasta alkolin äärellä.

Ymmärrän, että olin mielestäsi tylsä ja vähän ahdistuit tavatessamme, koska viinahammastasi kolotti.

Vaikka minä olin juomatta, sinä otit myös ihan aamupäivällä. Ei se muuten olisi haitannut mutta juttusi kävivät usein lapsellisen seksistisiksi tai aloit olla ilkeä minulle.

Psyykelääkkeet yhdistettynä runsaaseen alkoholiin on sekakäyttöä. 

Kadotin ystäväni viinamaahan. 

^

Jonkun mielensairauden oireita on runsas alkoholin ja rahan käyttö sekä seksuaalinen yliaktiivisuus. En nyt muista minkä sairauden oireet.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin sanoa ymmärtäväni sinun sairautesi. Et ole sitä itse valinnut.

Olen joutunut usein tahtomattani tilanteisiin, joissa juot liikaa tai käyttäydyt holtittomasti. Välillä olit todella pelottava "kännipsykoosissa".

Lakkasin tapaamasta alkolin äärellä.

Ymmärrän, että olin mielestäsi tylsä ja vähän ahdistuit tavatessamme, koska viinahammastasi kolotti.

Vaikka minä olin juomatta, sinä otit myös ihan aamupäivällä. Ei se muuten olisi haitannut mutta juttusi kävivät usein lapsellisen seksistisiksi tai aloit olla ilkeä minulle.

Psyykelääkkeet yhdistettynä runsaaseen alkoholiin on sekakäyttöä. 

Kadotin ystäväni viinamaahan. 

Lisäksi todella monta peruuntunutta menoa humalatilan vuoksi.

Ymmärrän nykyään alkoholistin puolisoita paremmin.

Meillä oli kerran sovittu meno joillekin messuille. Sovittiin, että yövyn heillä, kun mies on reissussa.

Olin luvannut nuorelleni, että saavat olla poikaystävänsä kanssa talossani ihan kaksistaan.

Yöllä alkoi jo soittelu, tuotko huomenna lisää viiniä?

Kun olin aamupäivällä lähdössä, tuli tyly puhelu: älä tule, olen liian kännissä.

Minut - siis minut - valtasi suuri häpeä. Mitä sanon nuorille syyksi? Mietin, lähdenkö hotelliin? Sanonko että sillä on vatsatauti? En meinannut kehdata myöntää, että minulla on tuollainen ystävä. 

Lopulta tajusin, ettei minulla ole hävettävää ja sanoin, että hän on niin kännissä, ettei sinne voikaan mennä.

Tottakai nuoret pettyivät mutta he kohtelivat minua erityisen lempeästi koko päivän.

Jokainen joka tuntee alkoholistin arvaa varmaan, etten saanut mitään anteeksipyyntöä perutusta menosta. Ei. Siitä ei koskaan puhuttu. No, tyhmä olin, kun en sanonut suoraan. Jotenkin aina suojelin häntä. 

Haluaisin sanoa ystävälleni, miten hänen alkoholinkäyttönsä on vaikuttanut minuun mutta se ei olisi ok, koska hän suuttuisi. Hän sanoisi minua tyhmäksi ja itseään fiksuksi ja sivistyneeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin sanoa ymmärtäväni sinun sairautesi. Et ole sitä itse valinnut.

Olen joutunut usein tahtomattani tilanteisiin, joissa juot liikaa tai käyttäydyt holtittomasti. Välillä olit todella pelottava "kännipsykoosissa".

Lakkasin tapaamasta alkolin äärellä.

Ymmärrän, että olin mielestäsi tylsä ja vähän ahdistuit tavatessamme, koska viinahammastasi kolotti.

Vaikka minä olin juomatta, sinä otit myös ihan aamupäivällä. Ei se muuten olisi haitannut mutta juttusi kävivät usein lapsellisen seksistisiksi tai aloit olla ilkeä minulle.

Psyykelääkkeet yhdistettynä runsaaseen alkoholiin on sekakäyttöä. 

Kadotin ystäväni viinamaahan. 

Lisäksi todella monta peruuntunutta menoa humalatilan vuoksi.

Ymmärrän nykyään alkoholistin puolisoita paremmin.

Meillä oli kerran sovittu meno joillekin messuille. Sovittiin, että yövyn heillä, kun mies on reissussa.

Olin luvannut nuorelleni, että saavat olla poikaystävänsä kanssa talossani ihan kaksistaan.

Yöllä alkoi jo soittelu, tuotko huomenna lisää viiniä?

Kun olin aamupäivällä lähdössä, tuli tyly puhelu: älä tule, olen liian kännissä.

Minut - siis minut - valtasi suuri häpeä. Mitä sanon nuorille syyksi? Mietin, lähdenkö hotelliin? Sanonko että sillä on vatsatauti? En meinannut kehdata myöntää, että minulla on tuollainen ystävä. 

Lopulta tajusin, ettei minulla ole hävettävää ja sanoin, että hän on niin kännissä, ettei sinne voikaan mennä.

Tottakai nuoret pettyivät mutta he kohtelivat minua erityisen lempeästi koko päivän.

Jokainen joka tuntee alkoholistin arvaa varmaan, etten saanut mitään anteeksipyyntöä perutusta menosta. Ei. Siitä ei koskaan puhuttu. No, tyhmä olin, kun en sanonut suoraan. Jotenkin aina suojelin häntä. 

Kiitos kun kerroit. Moni varmaan samaistuu tähän.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin sanoa ystävälleni, miten hänen alkoholinkäyttönsä on vaikuttanut minuun mutta se ei olisi ok, koska hän suuttuisi. Hän sanoisi minua tyhmäksi ja itseään fiksuksi ja sivistyneeksi.

Oletko luullut, että alkoholisti myöntäisi virheesä ja jopa pyytäisi anteeksi?

Ehei. Alkoholistit syyttävät aina muita. Sekin on jokunen toisen syy, kun juoppo juo.

Jopa se kun mies petti synnyttämässä olevaa vaimoaan, käännettiin vaimon syyksi.

Toivon että jokainen alkoholistin läheinen ymmärtäisi tämän. 

T. Juopon leski, juopon lapsi ja juopon sisar

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin sanoa ystävälleni, miten hänen alkoholinkäyttönsä on vaikuttanut minuun mutta se ei olisi ok, koska hän suuttuisi. Hän sanoisi minua tyhmäksi ja itseään fiksuksi ja sivistyneeksi.

Oletko luullut, että alkoholisti myöntäisi virheesä ja jopa pyytäisi anteeksi?

Ehei. Alkoholistit syyttävät aina muita. Sekin on jokunen toisen syy, kun juoppo juo.

Jopa se kun mies petti synnyttämässä olevaa vaimoaan, käännettiin vaimon syyksi.

 

Toivon että jokainen alkoholistin läheinen ymmärtäisi tämän. 

 

T. Juopon leski, juopon lapsi ja juopon sisar

Tämän takia on syytä suhtautua varauksella, jos joku puhuu pahaa puolisostaan juoma kädessä. Varsinkin jos muulloin menee ok, juoppo siinä vaan kerää itselleen oikeutta ryypätä. 

Mietin pitkää taivaltamme.

Jossain vaiheessa niin iloissa kuin suruissakin tuli tarve soittaa sinulle. Sinäkin jaoit asiasi minulle.

Vuosia sitten havahduin, että tuntuu ettet ole ystäväni. Dissasit minua ja murheitani. Erään ison huolen keskellä käänsit asian ylösalaisin ja pahensit oloani. Onneksi pari muuta ystävää antoi tukensa.

Opin pikkuhiljaa, etten kerro pieniäkään murheitani. Onneksi isoja ei ole ollut.

Tuntui, että kaluat jokaisen asian kuin nälkäinen koira luuta. Aina negatiivisen ja huolipuheen kautta.

Ymmärrän, että sinulla on liikaa aikaa mutta paneutumisesi alkoi olla ylenpalttista. Esim kun sain lääkkeestä sivuvaikutuksia, googletit lääkkeen ja saarnasit, ettei ko lääke aiheuta sellaisia sivuvaikutuksia. Minulle aiheutti. No, tämä oli pientä

Viime vuonna minulla oli pari todella ihanaa juttua. En voinut puhua niistä. Toista et ymmärrä ja se on ok. Toisesta sanoit, ettei asia ole sinun elämässä mahdollista syystä x. Ymmärrän ja olisin ollut hienotunteinen.

Tämä asia avasi sydämeni apposen auki. Tajusin, etten halua altistaa itseäni sinun negatiivisuudelle ko asiassa.

Olisi ollut paljon kivaa puhuttavaa ja olisi edelleen. Sen sijaan istuin kuuntelemassa sinun kumminkaiman terveystietoja ja sinun ongelmia. 

Kel onni on, se onnen kätkeköön.

Onneksi osaan iloita ja jakaa asiani niiden kanssa, jotka osaavat iloita kanssani.

Tiedän huutelevani tyhjyyteen. Tuskin luet tätä. Jos luet ja tunnistat itsesi, en usko, että osaat nähdä asiaa minun näkökulmastani.

Ja nyt se on auttamattomasti liian myöhäistä. 

Olimme joskus läheisempiä mutta en enää pysty siihen. 

Olet nykyään kovin negatiivinen ja jopa epävakaa. Huomasin kyllä nuo piirteet jo 20 vuotta sitten, mutta en kiinnittänyt niihin huomiota.

Miksi hyökkäät sanoillasi kaikkien kimppuun ja kiukuttelet sosiaalisessa mediassa siitä kuinka "kaikki Suomalaiset ovat mielestäsi rasisteja". Oletko unohtanut oman taustasi, et ole puhdas itsekään tuosta asiasta.

Ymmärrätkö, että hyökkäät muita kohtaan ja oikeutat tekosi samoilla argumenteilla mistä syytät muita? 

Harva ihminen on niin paha kuin annat ymmärtää- miksi keskityt vain negatiiviseen? Teet sen kaikissa muissakin asioissa enkä enää jaksa sinua. Olet melko kohtuuton, rajaton ja epävakaa. Kannattaisi puhua ammattilaiselle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olimme joskus läheisempiä mutta en enää pysty siihen. 

Olet nykyään kovin negatiivinen ja jopa epävakaa. Huomasin kyllä nuo piirteet jo 20 vuotta sitten, mutta en kiinnittänyt niihin huomiota.

Miksi hyökkäät sanoillasi kaikkien kimppuun ja kiukuttelet sosiaalisessa mediassa siitä kuinka "kaikki Suomalaiset ovat mielestäsi rasisteja". Oletko unohtanut oman taustasi, et ole puhdas itsekään tuosta asiasta.

Ymmärrätkö, että hyökkäät muita kohtaan ja oikeutat tekosi samoilla argumenteilla mistä syytät muita? 

Harva ihminen on niin paha kuin annat ymmärtää- miksi keskityt vain negatiiviseen? Teet sen kaikissa muissakin asioissa enkä enää jaksa sinua. Olet melko kohtuuton, rajaton ja epävakaa. Kannattaisi puhua ammattilaiselle. 

Et isekåän ole mikään positiivisuuden perikuva. Olet aika kärkäs.

 

Sivusta 

Olen kärkäs korkeintaan tällä palstalla ja tässä keskustelussa, jossa ideana olikin sanoa ne asiat joita ei muuten sanoisi. 

Oikeassa elämässä me tuskin tunnetaan.