Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Missä vaiheessa totesit ettei uusperhe-elämä olekaan sinua varten?
Olen kertakaikkisen turhautunut uusperheellisyyteen. Pelkäsin omaa sopeutumattomuttani jo siinä vaiheessa kun tähän kelkkaan lähdin, ja nyt varmaan lentää kuraa niskaan, mutta jotenkin ajattelin että sopeudun lopulta. Muutama vuosi menikin ihan ok, mutta kun oma lapsi aikuistui ja muutti pois niin nyt tämä on muuttunut sietämättömäksi.
Miehen lapset sinänsä ovat ihan ok ja mukavia, mutta en kertakaikkiaan meinaa kestää kun ovat täällä joka toinen viikonloppu ja lomilla tietty enemmänkin. Olen koittanut järjestää nuo viikonloput täyteen omia menoja ja harrastuksia, mutta se ei sovi miehelle vaan hän mököttää kun en ole paikalla ja läsnä. Ahdistus kasvaa ja kasvaa eikä keskusteluista huolimatta tunnu löytyvän mitään keskitietä. Tykkään miehestä valtavasti ja kun olemme kahdestaan, niin kaikki on todella hyvin enkä hänestä haluaisi luopua. En vaan tiedä pystynkö odottamaan seuraavia 10 vuotta että miehen lapset eivät meillä enää niin notkuisi. Jos jostain syystä tänne muuttaisivat, niin lähtisin saman tien. Nyt kuitenkin verrattain vähän ovat niin mietin saisinko jotenkin sopeutettua itseni tähän vai pitäisikö vaan lähteä
Kommentit (1149)
Hmm... Mielenkiintoista.Omat lapset yli kolmekymppisiä, nykyisen kumppanin lapset 13 ja 14, en pyri olleen heille isä, paremminkin ystävä mutta tiukassa paikassa boss kun naiseni auktoriteetti ei aina riitä. Kun rupeaa ahdistaan😆vanhaa miestä, niin olen muutaman päivän omassa kämpässä. Suosittelen kahden asunnon mallia meillä nyt 3 vuotta takana. Myös omat ystävät ja harrastukset jeesaa paketin toimivuutta. Venymistähän uusio jutskat aina vaatii ja itse näin kuuskymppisenä en oo vielä pudonnut nuorisonkaan kelkasta mikä varmasti helpoittaa tätä yhteenliittymä. Onko ollu aina helppoo, no ei, elämä on vaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko joku jatkanut suhdetta hampaat irvessä ja jälkeenpäin todennut että kannatti ja sopeutui tilanteeseen/lapset aikuistuivat?
ApOn kai se koko paketti hyväksyttävä, ihan niin kuin muissakin parisuhteissa. Jos et kestä jotain osaa hänestä, hänen lapsiaan, niin sitten et kestä.
Helpommin sanottu kun tehty...
Kuka toisen naisen lapsia rupee kotonaan katsomaan.
Ikävä kyllä, jos avioero tulee niin parempi elää sitten yksin lasten kanssa, tapailla tietenkin muita, mutta ei saman katon alle niin kauan kuin on lapsia. Mun mielestä kahden jopa lapsettomankin jotka tapaavat vasta aikuisiällä, olisi parempi asua omissa asunnoissaan ja hengata sit kaksin kun siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Tollanen olis kiva!
Positiivinen tyttö, nimittäin kehopositiivinen eh..
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tämän ketjun ap ja tilannepäivityksenä tulin toteamaan, ettei 16kk ole muuttanut tilannettani. Viime viikolla kuulin kun mies valehteli lasten äidille tekosyyn miksei lapset voi olla lomaansa meillä. Teki sen vain ja ainoastaan, ettei minun tarvitse ahdistua. Pisti miettimään, että olisiko korkea aika lopettaa suhde, etten pilaa lasten ja isän välejä.
Oho, harvinaista, että AP tulee päivittämään kuulumisiaan näin pitkän ajan jälkeen.
Jos miehelläsi on lomaa samaan aikaan lasten kanssa, niin eikö he voisi lähteä yhdessä keskenään jonnekin, esim. Omien vanhempien siis mummon m/ukin luokse?
Kun itse lapsena kävin isän luona, niin isän vaimo korkeintaan moikkasi ja kysyi pintapuolisesti kuulumisia. Muuten vietimme kaiken ajan isän kanssa, käytiin uimahallissa, pulkkamäessä, elokuv
Näin menee meillä, ja mun mielestä se toimii hyvin. Miehen lapset ovat meillä lähes joka viikonloppu, ja tietty tervehdin, jutustelen ja kohtelen muuten asiallisesti, mutta hyvin usein olen töissä, omissa harrastuksissa tai viettämässä aikaa ystävieni kanssa. Mies saa keskittyä lasten kanssa olemiseen, ja harrastaa ja sukuloida heidän kanssaan. Ei mun tarvitse olla mikään uusi äiti, kun heillä äiti jo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkälaisia harrastuksia teillä on jotka pakenette puolison lapsia? Mietin että pitäisi jotain aloitta itsekin niin ei tarvis kattoa akan kakaroita.
Eihän tuo mitään uusperheilyä ole jos lapset käy joka toinen viikonloppu. Uusperhe se oli siihen asti kunnes sun lapset muutti ap pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tajusin sen hyvinkin pian, mutta olin voimaton tekemään asialle mitään. Nyt tilanne on jatkunut jo niin pitkään, että on myöhäistä tehdä asialle mitään. Tuntuu että elämäni meni pilalle.
Voi apua, pahin painajaiseni! Toivottavasti oma tilanne ratkeaa enkä jää tuleen makaamaan.
Silloin tajusin kun koko elo pyöri exän työvuorolistojen mukaan, lomia peruttiin jne. että puolison ex pääsee töihin jne. (päiväkotiinkin lapset pääsee)
puolison ex soitteli ja oli ovella myös jatkuvasti. ei osannut mitään itse päättää," pitääkö ottaa kumisaappaat vai eikö pidä" vaate soittoja riitti.
ja lisänä inhosin niitä vinkuvia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan ajatellut asiaa enkä koskaan ottaisi muiden perheen ongelmia vastuulleni jos sellainen tilanne tulisi eteen.
Jos ei yhdessä suhteessa pysty ongelmia ratkomaan sivistyneesti ja oikein ei ne ongelmat katoa perhettä uudesta suhteesta ottamalla mihinkään vaan kertoo ongelmien jatkumisesta edelleenkin.
Sanoin jo joskus aikaisemmin ettei uutta liittoa tule jos yksi suhde päättyy lapsilleni ja siinä pysyn sanojeni takana.
Naiset hakee usein elättäjää uudesta liitosta johon omat, toisen ja yhteiset lapset tuovat ristiriitoja ym ongelmia vaan ja niitä kun on nähnyt paljon ympärillä niin ei ne poikamiehet halua yksinhuoltajaa ottaa lapsineen saman katon alle kun heidät luetaan silloin hänelle kustannuksien kattamiseen kautta vastuu ym yhteiskunnan järjestelmässä. Isäpuolia syrjitään mutta siinä on toinen ongelma myöskin. Suhteeseen sopeutumattomuus yleisesti ongelmana ja lapset on siinä vaara vyöhykkeellä aina.
Hyväksikäyttö jne.. ovat ehkä yleisiä joista ne ongelmat mediassa tulee esiin kuten nyt 4 vuotiaan kidutus ja seuraaminen on ollut esillä.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä, jos avioero tulee niin parempi elää sitten yksin lasten kanssa, tapailla tietenkin muita, mutta ei saman katon alle niin kauan kuin on lapsia. Mun mielestä kahden jopa lapsettomankin jotka tapaavat vasta aikuisiällä, olisi parempi asua omissa asunnoissaan ja hengata sit kaksin kun siltä tuntuu.
Samaa mieltä. Minusta on väärin pakottaa lapsetkin uusperhekuvioon. Aikuiset aina sanovat, että "lapset ovat niin sopeutuvaisia", kun todellisuudessa heillä ei ole vaihtoehtoja, vaan aikuisten oikkujen mukaan mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannustusta vaan metsästäjien termein:
"ei kannata sutta mennä pakoon kun karhu voi tulla vastaan."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ajatellut asiaa enkä koskaan ottaisi muiden perheen ongelmia vastuulleni jos sellainen tilanne tulisi eteen.
Jos ei yhdessä suhteessa pysty ongelmia ratkomaan sivistyneesti ja oikein ei ne ongelmat katoa perhettä uudesta suhteesta ottamalla mihinkään vaan kertoo ongelmien jatkumisesta edelleenkin.
Sanoin jo joskus aikaisemmin ettei uutta liittoa tule jos yksi suhde päättyy lapsilleni ja siinä pysyn sanojeni takana.
Naiset hakee usein elättäjää uudesta liitosta johon omat, toisen ja yhteiset lapset tuovat ristiriitoja ym ongelmia vaan ja niitä kun on nähnyt paljon ympärillä niin ei ne poikamiehet halua yksinhuoltajaa ottaa lapsineen saman katon alle kun heidät luetaan silloin hänelle kustannuksien kattamiseen kautta vastuu ym yhteiskunnan järjestelmässä. Isäpuolia syrjitään mutta siinä on toinen ongelma myöskin. Suhteeseen sopeutumattomuus yleisesti ongelmana ja lapset on siinä vaara vyöhykkeellä aina.
<
Mitä tässä yritettiin sanoa?
Heti. Näin miehen tyttäressä yhdistelmän eksänsä ja hänen naamoja ja mieleen hyppi, kuinka häntä on tehty. Ei kiitos minun elämääni. Halusin vain saada ihan omia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Pitkät lainaukset ei toimi, mutta ihmettelen, että kun tällä ja edellisellä sivulla bonusvanhempi kirjoittaa, että häntä kyrsii se, kun hänen pitää maksaa puolet bonuslasten kuluista. Miksi muka pitäisi? Se on omien vanhempien tehtävä elättää omat lapsensa.
Ihmettelin samaa. En ymmärrä miksi pitäisi taloudellisesti osallistua bonuslasten kuluihin. Lapsillahan on biovanhemmat, jotka ovat vastuussa lastensa elinkustannuksistaan.
Itselleni ei ole tullut mieleenkään näiden 6 v aikana osallistua miesystäväni lasten kuluihin, eikä kukaan ole minulta sitä odottanut.
Lahjoja kyllä olen ostanut, joskus ilman mitään juhlasyytäkään. Ja tarjonnut koko porukan silloin tällöin ulos syömään. Mutta nuo minusta ovat normaali bonustaso itselleni.
Ruoat, harrastukset, vaatteet, polkupyörät j n e ovat biojen välisiä hankintoja, joi
En mäkään näihin osallistu, mutta kyllä jouduin ottamaan enemmän asuntolainaa että mahduttiin saman katon alle, eli maksan enemmän siitä hyvästä että nämä vekarat, jotka eivät pidä minusta enkä minä heistä, voivat olla puolet ajasta meillä pelaamassa tietokoneella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Pitkät lainaukset ei toimi, mutta ihmettelen, että kun tällä ja edellisellä sivulla bonusvanhempi kirjoittaa, että häntä kyrsii se, kun hänen pitää maksaa puolet bonuslasten kuluista. Miksi muka pitäisi? Se on omien vanhempien tehtävä elättää omat lapsensa.
Ihmettelin samaa. En ymmärrä miksi pitäisi taloudellisesti osallistua bonuslasten kuluihin. Lapsillahan on biovanhemmat, jotka ovat vastuussa lastensa elinkustannuksistaan.
Itselleni ei ole tullut mieleenkään näiden 6 v aikana osallistua miesystäväni lasten kuluihin, eikä kukaan ole minulta sitä odottanut.
Lahjoja kyllä olen ostanut, joskus ilman mitään juhlasyytäkään. Ja tarjonnut koko porukan silloin tällöin ulos syömään. Mutta nuo minusta ovat normaali bonustaso itselleni.
Ruoat, harrastukset, vaatteet, polku
Aika pölhö ratkaisu sinulta.
Olin asunut uusperheessä muutaman viikon, kun totesin ettei se ole minua varten. Olin silloin tosin 7 vuotias joten eipä mielipiteelläni mitään painoarvoa ollut.
Uusperheillä pitäisi olla pakollinen valmennuskurssi. Mieluiten ennen muuttopäätöstä.
Alue: Aihe vapaa
On kai se koko paketti hyväksyttävä, ihan niin kuin muissakin parisuhteissa. Jos et kestä jotain osaa hänestä, hänen lapsiaan, niin sitten et kestä.