Lue keskustelun säännöt.
Missä vaiheessa totesit ettei uusperhe-elämä olekaan sinua varten?
Olen kertakaikkisen turhautunut uusperheellisyyteen. Pelkäsin omaa sopeutumattomuttani jo siinä vaiheessa kun tähän kelkkaan lähdin, ja nyt varmaan lentää kuraa niskaan, mutta jotenkin ajattelin että sopeudun lopulta. Muutama vuosi menikin ihan ok, mutta kun oma lapsi aikuistui ja muutti pois niin nyt tämä on muuttunut sietämättömäksi.
Miehen lapset sinänsä ovat ihan ok ja mukavia, mutta en kertakaikkiaan meinaa kestää kun ovat täällä joka toinen viikonloppu ja lomilla tietty enemmänkin. Olen koittanut järjestää nuo viikonloput täyteen omia menoja ja harrastuksia, mutta se ei sovi miehelle vaan hän mököttää kun en ole paikalla ja läsnä. Ahdistus kasvaa ja kasvaa eikä keskusteluista huolimatta tunnu löytyvän mitään keskitietä. Tykkään miehestä valtavasti ja kun olemme kahdestaan, niin kaikki on todella hyvin enkä hänestä haluaisi luopua. En vaan tiedä pystynkö odottamaan seuraavia 10 vuotta että miehen lapset eivät meillä enää niin notkuisi. Jos jostain syystä tänne muuttaisivat, niin lähtisin saman tien. Nyt kuitenkin verrattain vähän ovat niin mietin saisinko jotenkin sopeutettua itseni tähän vai pitäisikö vaan lähteä
Kommentit (1362)
Vierailija kirjoitti:
Tajusin siinä vaiheessa, kun itse jouduin kasvaa uusperheessä. Viimeinen niitti oli, kun äitini erosi uudestakin miehestään, ja meidän piti sanoa heipat hänelle ja lapsilleen. Ja sit taas uus mies ja sen lapset, joihin piti yrittää luoda yhteyttä ja leikkiä perhettä. Ei kiitos! Olen nyt itse aikuinen ja vanhempi, ja päättänyt että jos miehestäni ikinä eroaisin, niin uutta en ottaisi. Ehkä rakastajan korkeintaan.
Voithan sä olla hyvässä parisuhteessa, vaikka et asuisikaan yhdessä puolison kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tajusin siinä vaiheessa, kun itse jouduin kasvaa uusperheessä. Viimeinen niitti oli, kun äitini erosi uudestakin miehestään, ja meidän piti sanoa heipat hänelle ja lapsilleen. Ja sit taas uus mies ja sen lapset, joihin piti yrittää luoda yhteyttä ja leikkiä perhettä. Ei kiitos! Olen nyt itse aikuinen ja vanhempi, ja päättänyt että jos miehestäni ikinä eroaisin, niin uutta en ottaisi. Ehkä rakastajan korkeintaan.