Lue keskustelun säännöt.
Missä vaiheessa totesit ettei uusperhe-elämä olekaan sinua varten?
Olen kertakaikkisen turhautunut uusperheellisyyteen. Pelkäsin omaa sopeutumattomuttani jo siinä vaiheessa kun tähän kelkkaan lähdin, ja nyt varmaan lentää kuraa niskaan, mutta jotenkin ajattelin että sopeudun lopulta. Muutama vuosi menikin ihan ok, mutta kun oma lapsi aikuistui ja muutti pois niin nyt tämä on muuttunut sietämättömäksi.
Miehen lapset sinänsä ovat ihan ok ja mukavia, mutta en kertakaikkiaan meinaa kestää kun ovat täällä joka toinen viikonloppu ja lomilla tietty enemmänkin. Olen koittanut järjestää nuo viikonloput täyteen omia menoja ja harrastuksia, mutta se ei sovi miehelle vaan hän mököttää kun en ole paikalla ja läsnä. Ahdistus kasvaa ja kasvaa eikä keskusteluista huolimatta tunnu löytyvän mitään keskitietä. Tykkään miehestä valtavasti ja kun olemme kahdestaan, niin kaikki on todella hyvin enkä hänestä haluaisi luopua. En vaan tiedä pystynkö odottamaan seuraavia 10 vuotta että miehen lapset eivät meillä enää niin notkuisi. Jos jostain syystä tänne muuttaisivat, niin lähtisin saman tien. Nyt kuitenkin verrattain vähän ovat niin mietin saisinko jotenkin sopeutettua itseni tähän vai pitäisikö vaan lähteä
Kommentit (1149)
Vierailija kirjoitti:
Täällä on useassa viestissä kirjoitettu lapsinäkökulma, jossa valitetaan sitä, ettei saanut koskaan olla isän kanssa kaksistaan, vaan äitipuoli änkesi mukaan.
Minä olen äitipuoli, enkä halua viettää aikaa miehen lasten kanssa. Mutta mies haluaisi, että tulen mukaan joka paikkaan. En ymmärrä, miksi. No, tulen harvakseltaan, jotta mies pysyy tyytyväisenä, mutta harvoin.
Tämä ajatus vain tuli mieleen, että aina ei kannata kaikesta sitä äitipuolta haukkua.
Yritin hetken parisuhdetta mieheen, jolla lapsi.
Mies halusi, että olisin aina hänen luonaan kun lapsensakin, lähtisin mukaan leikkipuistoihin ja mihin ikinä menisivätkään.
Jossain vaiheessa otin esiin, että ehkä lapsi haluaisi välillä viettää aikaa kaksin isänsä kanssa, mutta kuulema ei, vaan lapsi kyselee minua mukaan.
No, suoraan sanoen kuvio alkoi ahdistaa. Alkoi tuntua, ettei kyse ole tasavertaisesta parisuhteesta, vaan että minua olisi haluttu kuvioon joksikin äitihahmoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
N. 30 vuotta sitten kun äitini kiikutti kotiin uuden miehen jonka mukana tuli kaksi lasta. Oli teinille rankkaa yhtäkkiä jakaa elämänsä ventovieraiden kuspäiden kanssa. Jo silloin päätin etten ikinä mahdollisia tulevia omia lapsiani pakota moiseen. Oma liittoni onkin kestänyt, ja kuopus pääsee lukiosta keväällä.
Eipä se riitä, että itse päättää. Liitossa on kaksi osapuolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on vastikään eronnut ja juuri järjestänyt omien lastensa kanssa uutta elämää, niin ei kannata heti rynnätä asumaan yhteiseen asuntoon sen ensimmäisen uudenihastuksen kanssa. Kannattaa katsella pidempään ja vasta sitten tehdä ratkaisuja mikäli sitten vielä on sitä mieltä. Se on lapsille aika rankkaa se uusiin mahdollisiin isän/äidin puolisoehdokkaisiin tutustuminen.
Joskus ei tuokaan auta vaikka kuinka odottelee. Jotkut lapset eivät vaan pääse yli siitä että heidän isänsä on uudessa suhteessa, ei se mene ohi ennen kuin saavat tahtonsa perille elikkä että iskä on vaan heidän ja nyksä savustetaan ulos.
Itsellä tilanne että miehen aikuinen tytär 28 v edelleen asuu kotona, ei lähe kulumallakaan, ikään kuin tarkkailee tilannetta, asuu ilmaiseksi ja isänsä (on varakas), ei halua painostaa häntä. Tällä ollaan menty jo 5 vuotta, miehen exä on ihan ok. Tytär on vaan päättänyt ettei se ole hän joka luovuttaa..
En minäkään ole luovuttamassa joten katotaan onko hän valmis uhraamaan koko itsellisen elämänsä tämän saavutuksen eteen..
Asutteko Jenkeissä kun lapsi asuu kotonaan vielä tuon ikäisenä? Lapsi muuttaa vasta kun menee naimisiin? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on vastikään eronnut ja juuri järjestänyt omien lastensa kanssa uutta elämää, niin ei kannata heti rynnätä asumaan yhteiseen asuntoon sen ensimmäisen uudenihastuksen kanssa. Kannattaa katsella pidempään ja vasta sitten tehdä ratkaisuja mikäli sitten vielä on sitä mieltä. Se on lapsille aika rankkaa se uusiin mahdollisiin isän/äidin puolisoehdokkaisiin tutustuminen.
Joskus ei tuokaan auta vaikka kuinka odottelee. Jotkut lapset eivät vaan pääse yli siitä että heidän isänsä on uudessa suhteessa, ei se mene ohi ennen kuin saavat tahtonsa perille elikkä että iskä on vaan heidän ja nyksä savustetaan ulos.
Itsellä tilanne että miehen aikuinen tytär 28 v edelleen asuu kotona, ei lähe kulumallakaan, ikään kuin tarkkailee tilannetta, asuu ilmaiseksi ja isänsä (on varakas), ei halua painostaa häntä. Tällä ollaan menty jo 5 vuotta, miehen exä on ihan ok. Tytär on vaan päättänyt ettei se ole hän joka luovuttaa..
En minäkään ole luovuttamassa joten katotaan onko hän valmis uhraamaan koko itsellisen elämänsä tämän saavutuksen eteen..
Teillä on sitten aika hiljaista makuuhuoneen puolella miehen kotona kun ette saa olla kahdestaan? Vietättekö kiihkeät hetket vain sinun kotonasi? Vai maksaako varakas miehesi hotellimajoitukset? Miten pääsette eroon kyttäävästä lapsesta?
Vierailija kirjoitti:
No on aina tietoisuus siitä, että mies nai exäänsä innolla ja saivat lapsia. Tämä nainti kun hyppää silmille aina. Ihmisen sisäinen maailma on jatkuvasti vaikeuksissa. Älyllä ei voi karkottaa tunteita.
Aikanaan tapahtunut seksi expuolison kanssa on sinusta isoin ongelma uusperheessä? Okei
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tajuatteko te, että eroamalla altistatte lapsenne uusperheelle. Sillä ei ole mitään merkitystä, vaikka huudatte av:lla, että ette ikinä altistaisi lastanne uusperheeseen. Te olette sen jo tehneet - eroamalla. Ette voi vaikuttaa siihen, mitä lapsen toinen vanhempi tekee.
Nainen luulee etotessaan että exmies jää yksin, sillä eihän kukaan voi sellaista sontakasaa haluta. Hän ajattelee niin että ero on exälle rangaistus, ja ainoat asiat mitä ex loppuelämänsä tekee on hänen peräänsä itkeminen ja lasten hoitaminen. Yllätys on suuri kun ex kelpaako sitten melko pian mukavalle naiselle, ja vaikuttaa onnelliselta. Nainen raivostuu kun tajuaa että ex olikin persiistä vain hänelle, ja exää odottaakin mahdollisesti ihana elämä ilman häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kasvoin uusperheessä ja aistin koko ajan, ettei isäpuoli minusta pidä. Enkä minä hänestä. Myöhemmin olen ymmärtänyt miten mahdoton kuvio se oli ja olen kiitollinen, että isäpuoli ei kuitenkaan ollut sen ilkeämpi. Hän oli vain kylmä ja välinpitämätön.
Uskomatonta, miten tämä pitää sanoa aikuisille. Lapset ovat vanhemmilleen aina etusijalla. AINA. Jos menette yhteen vanhemman kanssa, lapset tulevat aina olemaan tärkeimpiä hänelle. Jos haluatte jakamatonta huomiota, hankkikaa koira.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sarvukh kirjoitti:
Uskomatonta, miten tämä pitää sanoa aikuisille. Lapset ovat vanhemmilleen aina etusijalla. AINA. Jos menette yhteen vanhemman kanssa, lapset tulevat aina olemaan tärkeimpiä hänelle. Jos haluatte jakamatonta huomiota, hankkikaa koira.
Jos vanhemmat ottaisivatkin sen vastuun niistä lapsista, ja laittaisivat Je lapset ykköseksi, voisivat uusperheetkin ehkä toimia. Ongelmia tulee, kun lapsen vanhempi alkaa työntää uudelle kumppanille vastuuta lapsesta, joka ei ole hänen. Eihän se toimi.
🇺🇦🇮🇱
Kaffebulla kirjoitti:
Sarvukh kirjoitti:
Uskomatonta, miten tämä pitää sanoa aikuisille. Lapset ovat vanhemmilleen aina etusijalla. AINA. Jos menette yhteen vanhemman kanssa, lapset tulevat aina olemaan tärkeimpiä hänelle. Jos haluatte jakamatonta huomiota, hankkikaa koira.
Jos vanhemmat ottaisivatkin sen vastuun niistä lapsista, ja laittaisivat Je lapset ykköseksi, voisivat uusperheetkin ehkä toimia. Ongelmia tulee, kun lapsen vanhempi alkaa työntää uudelle kumppanille vastuuta lapsesta, joka ei ole hänen. Eihän se toimi.
Parisuhde on työtä. Myös uusperheessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffebulla kirjoitti:
Sarvukh kirjoitti:
Uskomatonta, miten tämä pitää sanoa aikuisille. Lapset ovat vanhemmilleen aina etusijalla. AINA. Jos menette yhteen vanhemman kanssa, lapset tulevat aina olemaan tärkeimpiä hänelle. Jos haluatte jakamatonta huomiota, hankkikaa koira.
Jos vanhemmat ottaisivatkin sen vastuun niistä lapsista, ja laittaisivat Je lapset ykköseksi, voisivat uusperheetkin ehkä toimia. Ongelmia tulee, kun lapsen vanhempi alkaa työntää uudelle kumppanille vastuuta lapsesta, joka ei ole hänen. Eihän se toimi.
Ottaa yhdessä vastuu lapsista, mutta ei työnnetä vastuuta toiselle? logiikka.
Mielestäni, varsinkin jos perheessä on joko yhteisiä lapsia edellisten lisäksi tai molemmilla omia lapsia ennestään, pitää nimenomaan ottaa vastuuta niistä toisenkin lapsista. Vai huolehdinko vain omien ja yhteisten lasten ruuista ja pyykeistä? Tai ostan omalleni uuden iphonen, mutta toisen lapsi olkoon ilman puhelinta, kun sen vanhemmilla ei ole rahaa? Sellainen jos mikä eriarvoistaa lapsia, joiden kuuluisi olla yhtä perhettä. Sisäistän kyllä, että ei se uusioperhe mikään ydinperhe ole, mutta ei sielläkään kenenkään ihan lapselliseksi tarvitse heittäytyä ja ajatella vain "minä ja mun lapset".
Ehkä se toimii perheessä, jossa vain toisella on lapsia, että ei oteta vastuuta näistä toisen lapsista lainkaan, vaan vain biovanhempi huolehtii kaikesta.
Christiiina kirjoitti:
Olisi kiva kuulla mies miesten vastauksia tähän aiheeseen.
Uusioperheilyä tuli puolittain kokeiltua useampi vuosi sitten. Itse en olisi halunnut tuoda lapsia mukaan, mutta nainen piti tätä sitoutumisen merkkinä ja ääneensanomattomana suhteen jatkamisen edellytyksenä. Käytiin parilla lomamatkalla, sisäleikkipuistoissa jne. Eivät nämä lomamatkat mitään vain kivoja olleet, syviä riitoja jotka sitten sovittiin.
Viimeinen pisara oli, kun toinen lapseni itki, kun joutui vuorollaan nukkumaan lasten hotellihuoneessa huonommalla sängyllä. Silloin tajusin myös, että yhteisillä lomamatkoilla olin enemmän tämän naisen kuin lasten kanssa, mikä ei ole järkevää koska minulla heidät vain 50% ajasta ja ne harvat lomat on ehdottomasti pidettävänä lasten laatuaikana. Ai miksi? Koska sitä aikaa on loppujen lopuksi niin vähän ja se ei enää koskaan tule takaisin. Lapset ovat lapsia niin lyhyen aikaa.
En itse varmasti ole täydellinen, mutta omat lapseni tuntuvat naisille olevan. Sanotaan, että ymmärretään, että lapsiviikoilla ollaan näiden kanssa, mutta sitten ei saisi mitään aikaa käyttää tähän. Äidit näkevät ilmeisesti tulevaisuudessa hajonneen ydinperheen palautumisen mahdollisuuden, mutta - vain omilla ehdoillaan. Miehen lapset ovat ylimääräisiä, oma on aina ensin. Ehkä tämä on luonnollistakin.
Lapsettomat naiset eivät taas kerta kaikkiaan tajua perhekuviota, varsinkin yhteishuoltotilanteessa. Mutta oli lapsia tai ei, jostain syystä sitä lapsien mukaan tuloa pidetään jonain parisuhteen laatumittarina. Ikään kuin sitoutumiseni ao naiseen ja suhteeseen ei voi olla tarpeeksi, jos en esittele alaikäisiä lapsiani. Minusta tämä on outoa ja aika monta kertaa loukkaavaa.
Olen ollut eron jälkeen yksin reilusti yli 10v. Ehkä syy on peilissä, ehkä tässä lapsikuviossa. Loppujen lopuksi olen ollut oikeassa. Lapset ovat käyneet läpi jo yhden eron, en halua heidän elämäänsä enää toista. "Lapset kestävät, lapset selviävät, lapset kyllä sopeutuvat". Kyllä, mutta peruskysymys on se, miksi heidän pitäisi? Tämä erityisesti naisille, jotka kokevat eronsa jälkeen tarvetta muuttaa satojen kilometrien päähän (usein omalle kotiseudulleen) ja lapset, niin, lapset saavat taas sopeutua.
No, ei tarvitse sopeutua. Minun lapsilleni koti on se turvallinen paikka, jossa saavat olla rauhassa ilman ylimääräisiä ihmisiä, ilman, että heidän kodikseen tuntemansa paikka olisi jotain, missä pitäisi "sopeutua". Tämä on minun valintani, mitä tulee toki usein pohdittua, koska rakastin tuota puolittaista uusioperhekokeilun toista osapuolta. (Hän löysi elämäänsä toki nopeasti muita miehiä). Totta kai voidaan aikaa tarvittaessa viettää yhdessäkin, kaikkien lasten kanssa, mutta saman katon alle muuttaminen ei ole enää realismia. Luin joskus väitteen, että kaikilla eronneilla naisilla on piilevä perustarve muodostaa särkynyt ydinperhe uudelleen. Ehkä näin osittain onkin, varsinkin pidemmässä juoksussa, en tiedä.
Eroni jälkeen minulla oli hyvin lyhyt suhde naiseen, jolla oli 19v.-tytär. Hän oli kanssani sen vuoksi, että eronsa jälkeen oli ollut miehen kanssa n. 10v., joka sitten petti ja tuli uusi ero (jonka jälkeen minä löydyin). Se tuntui kamalalta, tytär joutui todistamaan vanhempiensa eron 9-vuotiaana ja sitten vielä uusi kymmenen vuotta tämän jälkeen. Tämä ei voi olla vaikuttamatta. En halua samaa omille lapsilleni, vaikka tähän en pystynytkään; ero ei ollut minun valintani.
Viestini kaikille tätä lukeville äideille on, että älkää arvostelko suhdetta ja miestä sen mukaan, kuinka paljon lapset ovat kuvioissa mukana. Se on perusteetonta ja pahimmillaan loukkaavaa. Kaksi aikuista kykenee olemaan yhdessä ilman, että muutetaan yhteiseen asuntoon varsinkin jos lasten kanssa yhteistä aikaa on enää muutama vuosi. Itse olin onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niiden hanalimsojen kustannus on varmaan pienin asia koko paikassa. Sekoittavat vain veteen ostettua makuainetta, ei tule montaa senttiä per litra hintaa. Siksihän ne on loputtomasti buffeteissakin satsattavana, että ihmiset täyttävät mahan juomalla eikä syömällä
No ei ihan, kyllä Post-Mixit tulevat usein melkein kalliimmaksi kuin sama määrä pullossa. Täytyy muistaa, että veden lisäksi tarvitaan hiilidioksidi, jäähdytin ja se sekoitin - unohtamatta tietenkään itse limonadi-esanssia. Mutta huoli pois, All-inclusive -hinnoittelussa on kyllä huomioitu tämä katteessa ja perusteellisesti. Antaa kaikkien lasten kerrankin juoda niin paljon limua kuin haluavat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin näkyy, että aika moni lapsellinen mies tai nainen olisi valmis muuttamaan lapsettoman aikuisen kanssa yhteen. Olisihan se houkuttelevaa saada aikuisseuraa, läheisyyttä ja ilmainen lapsenvahti ja kasvattaja.
Mutta kertokaa yksikin peruste, miksi sen lapsettoman kannattaisi muuttaa sen lapsellisen kanssa yhteen? Rakkaus varmaan tulee mieleen, mutta rakastaa voi myös erillään asuen. Lapsettoman ja lapsellisen yhteenmuutto näyttäytyy mun silmään ainoastaan sen lapsellisen näkökulmasta kannattavana. Lapseton menettää tuossa kuviossa rahansa, rauhansa ja ehkä jopa mielenterveytensä.
Jaa. Minusta olisi äärimmäisen epämukavaa, jos uusi kumppanini muuttaisi luokseni asumaan. En voisi elää ja olla lasteni kanssa kuten haluan. Rakastan sitä, että saan olla lasteni kanssa keskenään. Voisin toki asua naisen kanssa vuoroviikoin, yhteisasumista sinänsä kaipaan. Mutta että muuttaisi asumaan luokseni lasteni kanssa, ei kiitos. Minä menettäisin siinä oman rauhani, mielenterveyteni ja suhteeni lapsiin heikentyisi merkittävästi.
Korjaan sinua myös siinä, että kyllä se lapseton muuttava kumppani säästäisi asumiskuluissaan paljon.
Ai säästäisi vai? Kunhan muistaa sitten ostaa puolison Minna-Petterille ja Kalle-Marketalle hienot synttäri- ja joululahjat. Kesäisin pitää päästää huvipuistoon ja talvisin lasten kanssa etelänreissulle. "Kaikki kulut puoliks kun ollaan nyt perhe, eiks niin?"
En minä ainakaan osta muijan mukuloille yhtään mitään. Niksi ihmeessä kun heillä on kuitenkin biologiset vanhemmat elossa.
Minä maksan ja ihan omasta halustani. Minusta olisi aivan kestämätöntä että elättäisiin samassa taloudessa mutta eri elitasossa. Jos haluaa pitää elitasot erillään niin pitää pysyä eri asunnoissa. Muu on taloudellista väkivaltaa. Itsellä tilanteena se, että olen etävanhempi omille lapsilleni. Naisystävä on totaaliyksinhuoltaja omalle lapselleen. Kulut puolitetaan vaikka käyttö ei tasan menekkään.
Olet siis niitä aisankannattajia?
Pienillä lapsilla on tapana toistella jostain kuulemiaan sanoja ilman että ymmärtävät sanojen merkitystä. Hieman isommat lapset taas kyselevät yleensä vanhemmiltaan sanojen merkityksiä. Ymmärrän jos sinulla ei ole sellaisia turvallisia aikuisia, joilta voisit asiaa kysyä. Todennäköisesti et vielä ole teini-ikään ehtinyt, sillä siinä iässä yleensä nuoret kykenevät itsenäisesti etsiä sanojen merkityksen. Omassa nuoruudessa tämä tehtiin tietosanakirjojen avulla. Nykyään onnistuu helposti internetissä. Sinäkin osaat ilmeisesti internettiä käyttää, koska tällekin palstalle olet päätynyt. Kokeile kirjoittaa sana, jonka merkityksestä et ole varma osoiteriville, niin hakukone tuo sinulle vastauksen. Minä voin tämän kerran tehdä tämän puolestasi.
” A cuckold is the husband of an adulterous wife; the wife of an adulterous husband is a cuckquean. In biology, a cuckold is a male who unwittingly invests parental effort in juveniles who are not genetically his offspring. “
Kyseinen lainaus on englanninkielisestä wikipediasta. Siltä varalta, mikäli sinulla ei ole vielä englannin opiskelu alkanut, niin voin tehdä käännöksen sinulle. Käännökseni ei ole sanasta sanaan, vaan merkitys on käännetty. ”Aisankannattaja on mies, joka kasvattaa lasta luullen häntä omaksi lapsekseen, vaikka todellisuudessa toinen mies on lapsen siittänyt.” Nyt jos luet uudelleen lainaamasi kommentti, niin onko tässä tapauksessa kyse aisankannattajasta? Nyt voin tehdä paljastuksen: ei ole. Avopuolisoni lapsi oli jo kolmevuotias, kun tapasin hänet ensimmäistä kertaa. En ole ollut missään vaiheessa siinä uskossa, että kyseessä olisi minun lapseni. Aisankannattaja ei myöskään sellainen mies, joka elättää ottolastaan tai vaikka kokonaista orpokotia. Kyseinen nimitys tosiaan tarkoittaa sellaista miestä, joka valheellisesti luulee lasta omakseen. Suosittelen tosiaan, että selvität sanojen merkityksen ennekuin niitä käytät. Näin vältät kömmähdykset sosiaalisissa tilanteissa.
Aisankannattaja on halveksiva ilmaus naimisissa tai muuten vakaassa liitossa olevasta miehestä, jonka vaimo on uskoton, sanoo Wikipedia.
M7x kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niiden hanalimsojen kustannus on varmaan pienin asia koko paikassa. Sekoittavat vain veteen ostettua makuainetta, ei tule montaa senttiä per litra hintaa. Siksihän ne on loputtomasti buffeteissakin satsattavana, että ihmiset täyttävät mahan juomalla eikä syömällä
No ei ihan, kyllä Post-Mixit tulevat usein melkein kalliimmaksi kuin sama määrä pullossa. Täytyy muistaa, että veden lisäksi tarvitaan hiilidioksidi, jäähdytin ja se sekoitin - unohtamatta tietenkään itse limonadi-esanssia. Mutta huoli pois, All-inclusive -hinnoittelussa on kyllä huomioitu tämä katteessa ja perusteellisesti. Antaa kaikkien lasten kerrankin juoda niin paljon limua kuin haluavat!
:D Maailma on tällä pelastettu.
Sarvukh kirjoitti:
Uskomatonta, miten tämä pitää sanoa aikuisille. Lapset ovat vanhemmilleen aina etusijalla. AINA. Jos menette yhteen vanhemman kanssa, lapset tulevat aina olemaan tärkeimpiä hänelle. Jos haluatte jakamatonta huomiota, hankkikaa koira.
Kyllä meillä ainakin parisuhde on lasten koti, joten se pidetään tärkeimpänä. Silloin lapsetkin voi hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Ottaa yhdessä vastuu lapsista, mutta ei työnnetä vastuuta toiselle? logiikka.
Asia on juuri kuten sanoin. Ei ole mitään yhteistä vastuuta. Jokainen vanhempi on 100% vastuussa omasta lapsestaan. Lapsen pitää olla aina ykkönen, eikä sitä vastuuta voi ikinä antaa pois. Lapsi tulee aina ensin. Miten ihmiset hankkivat lapsia eivätkä ymmärrä yhtään, mitä vanhemmuus on?
🇺🇦🇮🇱
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaa yhdessä vastuu lapsista, mutta ei työnnetä vastuuta toiselle? logiikka.
Asia on juuri kuten sanoin. Ei ole mitään yhteistä vastuuta. Jokainen vanhempi on 100% vastuussa omasta lapsestaan. Lapsen pitää olla aina ykkönen, eikä sitä vastuuta voi ikinä antaa pois. Lapsi tulee aina ensin. Miten ihmiset hankkivat lapsia eivätkä ymmärrä yhtään, mitä vanhemmuus on?
Ei ole noin oikeassa elämässä. Parisuhde on laitettava lasten edelle hyvin usein, koska parisuhde kantaa perhettä.
Tajuatteko te, että eroamalla altistatte lapsenne uusperheelle. Sillä ei ole mitään merkitystä, vaikka huudatte av:lla, että ette ikinä altistaisi lastanne uusperheeseen. Te olette sen jo tehneet - eroamalla. Ette voi vaikuttaa siihen, mitä lapsen toinen vanhempi tekee.