Pitkään kuolleena ollut nainen löytyi jyväskyläläisestä asunnosta syyskuun alussa nyt hänen sukulaisensa kertoo, mitä tapahtui

Nää on näitä jotka ei itse auta, vaan kyselevät vaan et olisko sulla joku sukulainen joka vois auttaa. Tai, et olisko sulla joku jonka kans voisit jutella.

Niin, mitä SINÄ voisit tehdä ja auttaa, jutella tms? Kun se on sitte kuitenkin liikaa pyydetty.

Jotkut sössii ihmis suhteensa, ei voi ketään pakottaa pitämään yhteyttä yllä toiseen.

Isälläni on dementia, ei olisi koskaan päästänyt vieraita kotiinsa auttamaan itseään.

Sai sairaskohtauksen ja pääsi onneksi hoivakotiin, oikein hyvä paikka vielä.

Käymme katsomassa kerran viikossa, isämme on ollut hyvä meille tyttärilleen. Mukava käydä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalle sukulaiselle kävi juuri noin. Oli kuolleena kämpässään 2 viikkoa. Haju oli jotain järkkyä. Itse kämpässä käyneenä voin kertoa et haisee vasta kun vainajaa liikutetaan. Ennen sitä haisee lähinnä ammoniakille, kissanku.. potenssiin 20.

Kuule, ei se ruumis ehdi mädäntyä kahdessa viikossa.

Se mikä siinä ruumiissa haisee, on ruumiin eritteet.

Kun ihminen kuolee, hänen suolistonsa ja virtsarakkonnsa tyhjenevät saman tien.

Ne kaikki tyhjenee houisuihin, tai yöpaitaan tai sänkyyn.

Kaikki pidätyskyky loppuu kuollessa, välittömästi, koko keho kaikkinensa veltostuu.

Eikö ihmiset tämän vertaa tiedä, ihmisen biologian perusasioista?

Mitä selität? Ruumis alkaa mädäntyä jo ihan päivissä! Muutamassa päivässä on ihan haistettavissa ja muutamassa vikossa vilisee matoja ja ötököitä, etkö tuota tiedä?

Surullista, ja vielä surullisempaa tulevaisuudessa kun sinkkutalodet lisääntyvät huimaa vauhtia. Jos saa sairauskohtauksen, ei ole ketään joka auttaisi. Näin Suomessa.

Mihi Sirpa kuoli?Janoo .nälkää.jos ei liikkuu päässy

Hirveän paljon tulee aivoinfarkteja nykyään, myös nuorille. Kymmeniä tapauksia joka päivä. Paha paikka kun ei itse pysty kutsumaan apua. Puhe/liikuntakyky menee ja jää lattialle makaamaan moneksi päiväksi.

Onko se ovi pakko avata jos sossut tulee huoli-ilmoituksen vuoksi? Mitä jos sanoo, että menkää pois? Ei kai kotiin saa tunkeutua kuin poliisi ja silläkin on oltava painava syy. (Ja oikea osoite)

Apple watchissa on kaatumisvahti ja kammiovärinävahti, mutta pitäisi jonkin verran osata käyttää sitä ja lataamisen aikanahan se ei ole ranteessa. Tiedoksi teille jotka haluatte omaiselle turvaa ranteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Surullista, ja vielä surullisempaa tulevaisuudessa kun sinkkutalodet lisääntyvät huimaa vauhtia. Jos saa sairauskohtauksen, ei ole ketään joka auttaisi. Näin Suomessa.

Niinpä. Nyt jo on ennätysmäärä sinkkuja Suomessa. Ne muutamat joilla puoliso niin ero. Jos lapsia, he nykyään katkaisevat välit ettei vaan tarvitsisi auttaa kun vanhemmalle tulee ikää. Pahaksi on mennyt.

Karmeaa ajatella, ettei itkevä Sirpa päässyt sängystä ylös. Oliko kenties halvaantunut tai jotain muuta vaivaa (sietämätön selkäkipu). Ei päässyt ylös vessaan eikä hakemaan juomaa ja ruokaa. Karmea tapa kuolla janoon tai nälkiintymällä. Ehkä oli saanut aiemmim lievän aivoinfarktin, joka oli kävelykyvyn lisäksi vienyt kyvyn käyttää puhelinta. Ehkä ei muistanut hätänumeroa tai pystynyt painamaan sormilla näppäimiä. Tai ei kyennyt enää ajattelemaan selkeästi. Olisi pitänyt soittaa ambulanssi jo heti sinä iltana, kun Sirpa kertoi, ettei pääse ylös. Yleensä hän ei koskaan valittanut eikä pyytänyt apua, eli tuolloin oli jo tosi kyseessä. Saattanut olla liikuntakyvytön jo pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on vähän pelottava ajatus, että olen itse joskus tuossa tilanteessa. Ei ole mukavaa ajatella sitä kaikkea. Olen itsekin yksinäinen ja sukulaiset eivät pidä yhteyttä. Tosin olen melko nuori. Sitten, kun vanhempiani ei enää ole niin olen tällä menolla ihan yksin. Ei ole mukava ajatus olla esim dementoitunut yksinäinen mummu, joka ei osaa itse hankkia apua ja jolla ei ole läheisiä.

Miksi ajatus on se että sukulaisten pitäisi pitää sinuun yhteyttä eikä sinun heihin?

Arvasin, että joku tarttuu tähän. Jos jotain voin kertoa niin aiemmin asuessani lähempänä kävimme sukulaisten tykönä aina välillä. Oli esim juhlia puolin ja toisin. Välillä kyläiltiin muutenkin. Sitten muutin kauemmas. Sen jälkeen heillä oli parit isommat juhlat, mutta eivät enää kutsuneet minua tai vanhempiani. Tavallaan ns putosin heidän elämästään pois, vaikka heidän lapsensa olivat melko samaa ikäluokkaa kuin minä. Oikeastaan luulin, että heistä voisi olla itselleni seuraa ja että voisimme olla läheisempiä. Kuitenkaan se ei mennyt niin. Vain viralliset pakolliset jutut kuten hautajaiset hoidetaan. Muuten tiedän heidän elämässään tapahtuneen paljon, mutta eivät pidä enää tärkeänä, että saisin jakaa niitä asioita heidän kanssaan. Näin olen päätellyt, että eivät kaipaa enempää seuraa. Heillä perheensä ja läheisensä muutenkin. Tämä äitini pieneen sukuun liittyen. Suvussa myös ihmisiä joita en ole nähnyt kuin lapsena pari kertaa. Heihin on näin vähän vaikeaa enää tutustua paremmin.

Isäni suku taas asuu kaukana. Siellä on joskus käyty kylässä. Oikeastaan siellä kaikki menee niin, että vanhemnat sukulaiset pitivät yhteyttä ja halusivat nähdä. Nyt heistä moni kuollut. Sitten heidän lapsensa ja lapsenlapset (joista moni samaa ikäluokkaa kuin minä) eivät halua pitää yhteyttä. Olen yrittänyt, mutta he ovat jääneet täysin vieraiksi minulle ja ne vähätkin ovat hiipuneet. Oikeastaan tämä on surullistakin. Samalla en todellakaan tahdo mitenkään ottaa itseäni pois tästä kaikesta. Myönnän sen etten ole mikään sosiaalisin tyyppi ja samalla elämäni oli vuosia sitten hyvin raskasta ja vaikeaa. Minun piti selvitä itse monista raskaista jutuista. Halusin samalla piilottaa nämä vaikeudet suvulta, koska monet ihmiset "pärjääviä ja menestyneitä" ja näin tilanteeni olisi voinut olla liian ikävää paljastaa heille. Näin monia asia vaikuttaa. Kysyit ja tässä vastaus.

Ei tuossa kerrota mitään siitä miksi itse et voisi pitää yhteyttä läheisiin säännöllisesti. Nykyisin on olemassa puhelimet välimatkat ei ole esteenä. Voi itse sopia että jos sinusta ei kuulu mitään vqikka teksti viestillä joku ottaa yhteyttä ja jos ei saa yhteyttä tekisi vaikka sen huoli-ilmoituksen. Voit osallistua harrastuksiin säännöllisesti ja sopia mihin joku soittaa jos sinusta ei kuulu mitään. Läheisten ei aina tarvitse olla sukulaisia.

Jos sitten taas on jo olemassa vaivoja jotka rajoittaa esim. liikkumista ja tiedät että et esim. kaatuessa pääse ylös, on itse tehtävä asialle jotakin. Hankittava esim. turvapuhelin jolla saa hälytetty apua tarvittaessa.

Mitä se turvapuhelin auttaa, jos kyykähdät vessanpöntölle sydänkohtauksen kanssa?

Turvapuhelimella tarkoitetaan varmaan sitä ranneketta, josta voi painaa hälytyksen, jos jotain sattuu.  Tosin on mahdollista sattua sellaista, että ihminen ei voi sitä nappia sitten enää painaakaan.  Mutta useimmiten siitä on apua.  Rannekkeeseen liittyy puhelulaite, jossa päivystäjä kysyy, mistä on kyse.  Silloin voi sanoa, että väärä hälytys, jos painoi nappia vahingossa.  Tai sitten kertoa tilanteensa.  Päivystäjä lähettää paikalle ensihoitajat.  

Jos taas on siinä tilassa, ettei pysty sanomaan mitään, mutta voi painaa rannekkeen nappia, päivystäjä kyselee mitä on tapahtunut, mutta jos ei saa vastausta, lähettää paikalle ensihoitajat.  

Näin sen pitäisi siis mennä, mutta äitini joutui makaamaan lattialla kaatuneena ja loukkaantuneena monta tuntia, ennen kuin ensihoitajat tulivat.  Hän oli kaatunut niin kaukana äänilaitteesta, ettei se päivystäjä kuullut häntä, mutta ei äitikään päivystäjää.  Paineli vain nappia säännöllisin välein.  Kuusi tuntia.  Sitten tuli ambulanssi.

No tuli sentään.  Mutta olisi siinä voinut tapahtua vaikka mitä sen kuuden tunnin aikana, vaikkapa kuolema tullut.

Jos on kuukahtanut vessanpöntölle sydänkohtauksen saaneena, eikä ole se ranneke kädessä tai ei pysty sitä käyttämään, on melko vähän tehtävissä.  Siksi on aina korostettava sitä, että ainakin se ranneke pitäisi olla kädessä.  

Kaikkeen ei kuitenkaan voi varautua.  Kuukertuu niitä ihmisiä lenkkipoluillekin sydänkohtauksen tai muun saaneena, eikä kukaan osu paikalle auttamaan.   Silloin on myös keinot aika vähissä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, jos aikuinen lapsi ei ole tekemisissä niin jotain voinee päätellä.

Muistisairas äitini kuoli äskettäin. Minä, tytär hoidin kaikki äitini asiat melkein kymmenen vuotta. "Rakas" veljeni ei edes käynyt tapaamassa äitiään, avusta puhumattakaan

Nyt kun äitini on kuollut, niin käsi ojossa ollaan, syyttäen minua äitini omaisuuden kuppaajaksi. Onneksi olen säästänyt kaiken paperin ja tiliotteet.

Välit katkeavat lopullisesti, kun pesänjakorumba on ohi.

Toivon hänelle kurjaa ja yksinäistä vanhuutta. Oksettava!

Veljelläsi ei varmaan ole mitään käsitystä siitä, miten raskasta vanhuksen asioitten hoitaminen voi olla ja miten paljon se vie sen hoitajan omaa aikaa.  Niin tuntuu minunkin veljeni ajattelevan, että eihän siinä mitään hankalaa ole ja mukavaahan se vain on minun siellä äidin kanssa touhuta, ei hän näe asian suuruutta ja miten paljon se minua rasittaa, varsinkin kun en ole nuori enää itsekään.

Veli asuu kaukana muualla, joten ei voikaan osallistua mitenkään, mutta epäilen että jos asuisi tässä lähellä, niin silti se olisin minä, joka äitiä hoidan.  Kiittää hän toisinaan, että hyvä kun olet siellä ja ikävää kun en voi itse olla avuksi, mutta kun olen joskus sanonut, että jospa ottaisit vaikka yhden viikon kesälomastasi ja tulisit tänne äidin kanssa olemaan, niin että minä voisin vaikka lähteä jonnekin siksi viikoksi, niin ei mitenkään käy, aina on jotain estettä.  

Niin se menee.  En usko hänen kuitenkaan minua mistään syyttävän, meillä on hyvät ja läheiset välit.  Mutta sen olen huomannut, ettei hän täysin näe asian kokonaisuutta, miten rankkaa minulla itse asiassa on.  Kun ei kyse ole mistään äidin kanssa vain kivasta rupattelusta ja yhdessäolosta, vaan todella monissa asioissa on oltava mukana ja otettava selvää, vietävä sinne ja tänne, huolehdittava tuhannesta asiasta kaikkine lääkärikäynteineen sun muineen.  Tänäänkin piti vain lähteä kesken omien hommien tutkimaan, onko se varsi-imuri tosiaan rikki vain vain tukkonaan täynnä pölyä, kun ei toimi.  Piti kyllä alunperin tehdä noita pihatöitä, kun oli lonkka tällä kertaa harvinaisen kivuton niin ajattelin käyttää päivän siihen.  Mutta eihän se sitten niin mennytkään ja kun viimein pääsin kotiin, niin alkoi sataa.