Lue keskustelun säännöt.
Vaivaisenluuleikkauksesta toipuminen, onko hirveän hankalaa?
29.09.2022 |
Leikkaus edessä ja itse leikkauksen lisäksi hirvittää ja pelottaa se toipumisaika, kun siitä aina puhutaan että se on niin hankala ja kamala.
Olisin kiitollinen jos kertoisitte kokemuksianne miten olette selviytyneet leikkauksesta ja siitä toipumisajasta. Miten pystyitte tehdä välttämättömät kotihommat, käydä suihkussa jne.
Kiinnostaisi myös tietää miten pitkään meni että pystyitte tehdä pieniä vartin tai pitempiä viiden kilometrin kävelylenkkejä?
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Minulla leikattu molemmat vaivasenluut yhtäaikaa 20.3.23 edelleen sairaslomilla. Kipuja ei ollut tukikengät 6vk k- piikit akkavarpaissa nekin suoristettiin ( silti vinot) olivat pois paikaltaan. K- piikit poistettiin huhtikuun lopulla ja 1.5 omilla kengillä kävelyä. Kipuja on kävellessä. Alussa 500m -1km kävelyä. Siittä voi pidentää jos jalat kestää. Jalat turpoo päivän aikana ja todellakin vie aikaa parantua kokonaan. Tsemppiä leikkaukseen.
Minulla molemmissa jaloissa vaivaisenluut, vasemmassa tosi paha. Toivoisin että molemmat leikattaisiin samalla, mutta toipuminen mietityttää. Ei olisi mahdollista olla sairaslomalla pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksesta! Muistatko yhtään kauanko meni että pystyit kävellä ulkona ja tehdä normaalisti kotitöitä jne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksesta! Muistatko yhtään kauanko meni että pystyit kävellä ulkona ja tehdä normaalisti kotitöitä jne?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksesta! Muistatko yhtään kauanko meni että pystyit kävellä ulkona ja tehdä normaalisti kotitöitä jne?
Tottahan ylipainokin voi olla yhtenä syynä mutta minulla perimä ja nivelrikko aiheutti molempien jalkojen vaivaisenluut.Nyt on leikattu molemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulta leikattiin 2 vasaravarvasta ja vaivaisenluu 3 pv sitten. Vasaravarpaisiin laitettiin piikit 6 viikoksi ja isovarvas on luudutettu, koska siinä oli nivelrikkoa. Poistin kääreet eilen ohjeen mukaan ja järkyttävää miltä jalka näyttää... En tiedä onko normaalia vai kuuluuko asiaan. Mustelmilla ja turvonnut. Olen lähinnä makoillut ja pitänyt jalkaa kohoasennossa. Tuntuu toivottamalta tämä toipuminen...
Minulta leikattiin n. viikko sitten isovarvas. Kipua oli ekapäivänä. Kenkä ja sauvat käytössä. Haava umpetui 4:nä päivänä. Liikkeelle kyllä pääsen mutta tavaroiden siirtäminen paikasta toiseen(ruuanlaitto esim.) se on kyllä hankalaa. Olkalaukku käytössä. Sitä olen tässä pohtinut milloin voi kävellä vaikkapa 1km. Nyt olen pyörinyt vain pihalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulta leikattiin vuosi sitten vasemmasta jalasta vaivaisenluu ja neljä viikkoa sitten toisesta jalasta. Pahin kipu meni ohi parissa päivässä.Kyynärsauvoja käytin molemmissa leikkauksissa pari päivää.Nyt on kovapohjainen hoitosandaali käytössä, joka estää päkiän ja varpaan taipumisen. Päkiä ponnistus kielletty 6 vkoa leikkauksen jälkeen.Ehkä eniten ahdistaa, että ei pääse lenkille ja autolla ajamaan kuuteen viikkoon. Hoito sandaalia on pidettävä Siis aina, kun liikkuu sisällä ja ulkona. Pidän toisessa jalassa crocksia sisälläkin, koska muuten tulee selkä kipeäksi. Pidän ukkovarpaan ja akkavarpaan välissä sidosta joka pitää ukko varpaan suorana. Hoito-ohjeen mukaan sidosta on pidettävä kontrolliin asti, joka on Kuuden viikon kohdalla leikkauksesta. Mulla meni noin puoli vuotta siihen että jalka oli täysin kuntoutunut ja pystyin liikkumaan pidempiä kävelylenkkejä.
Minulta leikattiin toisen jalan paha vaivaisenluu luuduttamalla tammikuussa ja samalla suoristettiin kaikki kyseisen jalan varpaat. Olin yhden yön sairaalassa, ja se tuli tarpeeseen, koska olin aivan autettava ja tosi kipeä. Ensimmäiset päivät kotona olivat hankalia, mutta sitten alkoi sujua. Leikatussa jalassa oli kipsitossu, jota piti käyttää koko ajan, ja liikkuessa kantakenkä. Toisessa jalassa käytin lenkkaria pituuseron tasaamiseksi. Siteet kävin vaihdattamassa terveyskeskuksessa, koska haavaa oli jokaisen pienen varpaan alapinnallakin ja sinne oli vaikea itse nähdä. Viime viikolla olin röntgenissä ja näin leikanneen lääkärin. Pienten varpaiden tukipiikit poistettiin samalla. Luutuminen on lähtenyt hyvin käyntiin ja kuulemma aikataulussa ollaan paranemisen suhteen. Nyt käytän rullaavaa, jäykkäpohjaista lenkkaria neljä viikkoa sisällä ja ulkona. Autoa saan myös nyt ajaa. Kipeähän tuo jalka on, mutta enemmän haittaa se, että seitsemän viikon istuskelun ja könkkäämisen jälkeen polvet, lonkat ja alaselkä protestoivat lisääntynyttä liikkumista. Kärsivällisyyttä kysyy, mutta eiköhän tuosta jalka tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Molemmat jalat leikattu, ihan hyvin meni. 6 viikkoa piti pitää kantakenkää. Sen kanssa kävely hankalaa, korkeusero aiheutti alaselkäkipua. Kun siitä pääsi eroon alkoi kävely rullaavilla lenkkikengillä. Kengät meni lähes kaikki uusiksi. Kannattaa yrittää saada leikkaus kevääseen/alkukesään, joten liikkuminen (ilman lunta ja jäätä) on huomattavasti helpompaa.
Uusiiko se? Vai onko pysynyt suorina?
Mistä johtui- siis muuttuiko jokin leikkauksen myötä?
Itsellä on ja tuntuu, että tämä liittyy jotenkin kävelyasentoon ja kudosrakentteeseen
MInulle tehtiin isovarpaan tyvinivelen jäykistysleikkaus 5 kuukautta sitten. Vaivaisenluuni oli vain lievä eikä se olisi vaatinut leikkausta, mutta isovarpaan tyvinivel oli nivelrikon vuoksi täysin rikki ja kipeytyi aina kävellessä. Leikkauksen jälkeen sain kipulääkkeeksi 3 päivää opiaatteja ja niiden lisäksi Buranaa ja Panadolia tarvittaessa. Jatkoin Buranan käyttöä yhteensä 10 päivää leikkauksen jälkeen. Missään vaiheessa en tuntenut mitään kovempaa kipua, kun käytin näitä lääkkeitä. Minulla oli myös vaihtoehtona Panacod (opiaattien loppumisen jälkeen), mutta en kokenut tarvitsevani sitä missään vaiheessa.
Käytin kantakorokekenkää ohjeiden mukaisesti 6 viikkoa leikkauksen jälkeen. Sen kanssa pystyi kävelemään, mutta kävely joka paikkaan kesti kolme kertaa kauemmin kuin tavallisesti. Toisessa jalassa pidin sisälläkin aina kävellessä lenkkaria, sillä selkä kipeytyi tosi nopeasti puolien korkeuseron takia, jos käveli niin, että toisessa jalassa ei ollut kenkää. Kyynärsauvoja tarvitsin vain leikkauspäivänä.
Palasin töihin kolme viikkoa leikkauksen jälkeen. Minulla on istumatyö, jossa voin tarvittaessa pitää välillä taukoja, mennä makuulle ja nostaa jalan ylös. Se osoittautuikin tarpeelliseksi, sillä jalka turposi hyvin helposti silloin, kun oli vähänkin pidempään istumassa tai seisomassa.
Kantakorokekengästä eroon pääsemisen jälkeen käytin aluksi mieheni lenkkareita (minulle 3-4 numeroa liian suuret) ja muutaman viikon jälkeen aikaisemmin ostamiani omia lenkkareita, jotka muutaman viikon kuluessa ostoksesta olin havainnut puoli numeroa turhan suuriksi. Nyt ne ovat tarkoitukseen ihan sopivat. Helteiden tultua olen myös käyttänyt vanhoja sandaalejani.
Isovarvas on vähän pystyssä, mutta ei kuitenkaan kauhean paljon. Enemmän vanhojen kenkien jalkaan laittamisessa hankaloittaa se, että tyvinivel ei taivu lainkaan ja sen takia esim. lenkkarin nauhoja joutuu löysäämään selvästi, jotta jalan saa pujotettua kengän sisälle.
Pääsen ihan hyvin kävelemään ja monesti kengät jalassa kävellessä unohdan, että jalassa on jotain erityistä, Esim. viime sunnuntaina tein neljän kilometrin kävelylenkin, jossa keskinopeus oli 6,2 km / h (Polarin GPS-sykemittarin mukaan). Jalka kuitenkin vieläkin turpoaa pidemmän kävelyn / seisomisen / istumisen aikana, joten käytän vieläkin osan päivästä siihen, että makaan jalka ylhäällä ja luen jotain.
Toipuminen tuntui aluksi nopealta, mutta sen jälkeen kun leikkauksesta oli kulunut noin 7 viikkoa, mitään edistystä ei tuntunut tapahtuvan pitkään aikaan. Ongelmana oli nimenomaan se, että jalka turposi tosi helposti ja vaati paljon makaamista jalka ylhäällä. Vasta vajaa neljä viikkoa sitten (vähän yli 4 kuukautta leikkauksesta) tapahtui yhdessä yössä selvä käänne. Vaikka jalka turpoaa vieläkin, niin ei yhtä helposti ja pystyn tekemään paljon enemmän asioita pystyssä kuin ennen.