Aikuinen kieltää lapsen synttäreiltä lahjat
Lapsen kaverin synttäri kutsuun on laitettu, että ei saa tuoda lahjoja, mutta lapseni haluaisi antaa lahjan ja sankari on koulussa toivonut lahjoja. Ekaluokkalaisia poikia, jos sillä on väliä. Tuntuu pahalta kaverin puolesta kun vanhempansa ovat niin tiukkiksia. Mitä tekisitte?
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on niin, että lapsi itse haluaisi lahjoja, niin lienee kyse koko perhettä kontrolloivan liihottelijan touhuista. Myös voi olla kyseessä hyvesignalointi suhteessa muihin perheisiin/kouluyhteisöön.
Meidän lapsi haluaa syödä roskia roskiksesta. Se haluaisi myös syödä pelkkiä muroja eikä mitään muuta. Lapset haluaa kaikenlaista ja se on vanhempien tehtävä laittaa rajat, että mitä lapsi voi saada.
Kuten lahjoja syntymäpäivänsä kunniaksi?
Enpä nyt pitäis onnistuneen tuota vertausta roskien syömiseen.
Saatko sinä kuitenkin saada lahjoja? Onko ok jos itse saat muistamisia esim työpaikalta tai läheisiltä?
Kuka on nyt sanonut ettei lapsi saa ollenkaan lahjoja?
Vastaa nyt tähän: joudutko sinä kieltäytymään ystäväsi lahjasta?
En ole keneltä kysyt, mutta mielestäni on kuitenkin tärkeä opettaa lapselle, että pitää arvostaa toisia perhekulttuureja ja tapoja. Esim. en itse ikinä lapsena kokenut kiusaamista/ ihmettelyä siitä, että meidän perheessä ei ollut karkkipäiviä ( eikä karkkia siis saanut juurikaan muuta kuin erityishetkinä). Vaikka kaikilla ystävilläni ja naapuston lapsilla se oli
Helpompi kieltää lahjat kuin laittaa kutsuun, että lahja rahana tmvs. Ymmärrän hyvin, että ihmiset eivät halua tuhottomasti roinaa kotiinsa. Aika moni vanhempi ostaa itse ne toivelahjat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on niin, että lapsi itse haluaisi lahjoja, niin lienee kyse koko perhettä kontrolloivan liihottelijan touhuista. Myös voi olla kyseessä hyvesignalointi suhteessa muihin perheisiin/kouluyhteisöön.
Meidän lapsi haluaa syödä roskia roskiksesta. Se haluaisi myös syödä pelkkiä muroja eikä mitään muuta. Lapset haluaa kaikenlaista ja se on vanhempien tehtävä laittaa rajat, että mitä lapsi voi saada.
Kuten lahjoja syntymäpäivänsä kunniaksi?
Enpä nyt pitäis onnistuneen tuota vertausta roskien syömiseen.
Saatko sinä kuitenkin saada lahjoja? Onko ok jos itse saat muistamisia esim työpaikalta tai läheisiltä?
Kuka on nyt sanonut ettei lapsi saa ollenkaan lahjoja?
Kuka on kysynyt lapselta haluaako hän sen lahjansa ystävältä vai mummon kutomat villasukat?
Taitaa olla enemmänkin katoavaa luonnonvaraa nämä sukkia kutovat mummot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhottaa tässä keskustelussa esiintyvä krääsä-sanan käyttö. Ne ovat lapsen aarteita eikä mitään krääsää.
Toisekseen, lapsen synttärilahjoja kieltämällä ei ilmastoa tai ympäristöä pelasteta, aivan naurettava ajatuskin. Lahjan antaminen on taito, mitä olisi hyvä harjoitella siinä missä muitakin taitoja.
Inhottaa tuo ajatus että kun ei tällä pienellä teolla ilmastoa pelasteta niin ei kannata edes yrittää.
Kannattaa koettaa ymmärtää laajoja kokonaisuuksia ja aloittaa pelastustoimet kohteista, joilla on oikeasti merkitystä. Ja mielellään vielä aikuisten tarpeista vähennetään ennen lasten tarpeita.
Lapsen hankkiminen on valinta. Mielestäni siinä vaiheessa, kun lapsi on maailmassa omine ajatuksineen ja tarpeineen, on lapselle tärkeiden asioiden kieltäminen tarpeetonta, mikäli niillä ei ole suurta merkismtystä laajemmassa mittakaavassa.
Ps. Maapallo voi oikein hyvin, vaikka ihmiset omalla toiminnallaan onnistuisivatkin kuluttamaan oman lokeronsa resurssit loppuun. Tapahtuu sama, mitä muillakin lajeilla: kantokyvyn ylittyessä luonto korjaa populaatiokokoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on niin, että lapsi itse haluaisi lahjoja, niin lienee kyse koko perhettä kontrolloivan liihottelijan touhuista. Myös voi olla kyseessä hyvesignalointi suhteessa muihin perheisiin/kouluyhteisöön.
Meidän lapsi haluaa syödä roskia roskiksesta. Se haluaisi myös syödä pelkkiä muroja eikä mitään muuta. Lapset haluaa kaikenlaista ja se on vanhempien tehtävä laittaa rajat, että mitä lapsi voi saada.
Kuten lahjoja syntymäpäivänsä kunniaksi?
Enpä nyt pitäis onnistuneen tuota vertausta roskien syömiseen.
Saatko sinä kuitenkin saada lahjoja? Onko ok jos itse saat muistamisia esim työpaikalta tai läheisiltä?
Kuka on nyt sanonut ettei lapsi saa ollenkaan lahjoja?
Kuka on kysynyt lapselta haluaako hän sen lahjansa ystävältä vai mummon kutomat villasukat?
Miksi olisi vaan nuo kaksi vaihtoehtoa? Ja kuinka moni 7-vuotiaan mummo tänä päivänä antaa lahjaksi pelkät villasukat, jos siis ylipäätään osaa semmoisia kutoa?
Siis onko nyt tosiaan niin, että jotkut vanhemmat ei osta lapsilleen ollenkaan lahjoja ja siksi ne kaverilahjat on niin tärkeitä, vai mistä tulee tämä kuvitelma että lapsi ei saisi ollenkaan lahjoja jos ei kaverit tuo (tai korkeintaan mummolta villasukat)?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on niin, että lapsi itse haluaisi lahjoja, niin lienee kyse koko perhettä kontrolloivan liihottelijan touhuista. Myös voi olla kyseessä hyvesignalointi suhteessa muihin perheisiin/kouluyhteisöön.
Meidän lapsi haluaa syödä roskia roskiksesta. Se haluaisi myös syödä pelkkiä muroja eikä mitään muuta. Lapset haluaa kaikenlaista ja se on vanhempien tehtävä laittaa rajat, että mitä lapsi voi saada.
Kuten lahjoja syntymäpäivänsä kunniaksi?
Enpä nyt pitäis onnistuneen tuota vertausta roskien syömiseen.
Saatko sinä kuitenkin saada lahjoja? Onko ok jos itse saat muistamisia esim työpaikalta tai läheisiltä?
Kuka on nyt sanonut ettei lapsi saa ollenkaan lahjoja?
Kuka on kysynyt lapselta haluaako hän sen lahjansa ystävältä vai mummon kutomat villasukat?
Miksi olisi vaan nuo kaksi vaihtoehtoa? Ja kuinka moni 7-vuotiaan mummo tänä päivänä antaa lahjaksi pelkät villasukat, jos siis ylipäätään osaa semmoisia kutoa?
Siis tässähän kielletään lapselta ystäviensä lahjat, vaikka yleensä juuri ystävät tietää aika hyvin mistä toinen pitää, paremmin kuin jotkut sukulaiset tai omat jopa vanhemmat, jotka tässäkin tapauksessa on päättänyt inhota kaikkia vaihtoehtoja etukäteen muovikrääsänä.
Kyse on siitä, että lapselle ei haluta sallia samoja asioita, joita kuitenkin itselle sallitaan. Yksikään kommentoija ei ole vastannut kieltäyvänsä ystäviensä lahjoista. Asian vierestä tulee kyllä kommenttia.
Vierailija kirjoitti:
Siis onko nyt tosiaan niin, että jotkut vanhemmat ei osta lapsilleen ollenkaan lahjoja ja siksi ne kaverilahjat on niin tärkeitä, vai mistä tulee tämä kuvitelma että lapsi ei saisi ollenkaan lahjoja jos ei kaverit tuo (tai korkeintaan mummolta villasukat)?
Huomaan et sun on ylivoimaista ymmärtää, koska et osaa asettua ollenkaan lapsen asemaan tässä. On ERI asia saada niitä lahjoja omilta ystäviltä, kuin omilta vanhemmiltaan. Jos et tätä millään ymmärrä, se kertoo vain sinun omasta itsekeskeisyydestäsi vanhempana.
Hieno asia,että syntymäpäivää halutaan juhlistaa muulla tavoin kuin lahjoilla. Lapsi saa kavereita luokseen,varmaan keksitty heille kivaa tekemista ja tarjottavaa. Mikään tavara ja lahjat eivät korvaa ihmisten kanssakäymistä ja yhteisöllisyyttä.Tämä hyvä opettaa lapsille jo pieninä.Myös tässä toteutuu tasavertaisuus,kaikilla ei todellakaan ole varaa ostaa lahjoja.Ja vaikka ei lapset niitä toisikaan,usein saadaan kuitenkin lahjoja vanhemmilta,isovanhemmilta,kummeilta ja sediltä/tädeiltä. Meillä ainakin tuli aina lahjoina lapsille aivan liikaa sitä pikkukrääsää,joka hetken pyörittyään jouti roskakoppaan.Ei ne mitään lasten aarteita olleet.Upea asia,kun nyt havahduttu tälläisille asioille ja huomattu ,että juhlat tekevät ihmiset ei lahjat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on niin, että lapsi itse haluaisi lahjoja, niin lienee kyse koko perhettä kontrolloivan liihottelijan touhuista. Myös voi olla kyseessä hyvesignalointi suhteessa muihin perheisiin/kouluyhteisöön.
Meidän lapsi haluaa syödä roskia roskiksesta. Se haluaisi myös syödä pelkkiä muroja eikä mitään muuta. Lapset haluaa kaikenlaista ja se on vanhempien tehtävä laittaa rajat, että mitä lapsi voi saada.
Kuten lahjoja syntymäpäivänsä kunniaksi?
Enpä nyt pitäis onnistuneen tuota vertausta roskien syömiseen.
Saatko sinä kuitenkin saada lahjoja? Onko ok jos itse saat muistamisia esim työpaikalta tai läheisiltä?
Kuka on nyt sanonut ettei lapsi saa ollenkaan lahjoja?
Kuka on kysynyt lapselta haluaako hän sen lahjansa ystävältä vai mummon kutomat villasukat?
Miksi olisi vaan nuo kaksi vaihtoehtoa? Ja kuinka moni 7-vuotiaan mummo tänä päivänä antaa lahjaksi pelkät villasukat, jos siis ylipäätään osaa semmoisia kutoa?
Siis tässähän kielletään lapselta ystäviensä lahjat, vaikka yleensä juuri ystävät tietää aika hyvin mistä toinen pitää, paremmin kuin jotkut sukulaiset tai omat jopa vanhemmat, jotka tässäkin tapauksessa on päättänyt inhota kaikkia vaihtoehtoja etukäteen muovikrääsänä.
Kyse on siitä, että lapselle ei haluta sallia samoja asioita, joita kuitenkin itselle sallitaan. Yksikään kommentoija ei ole vastannut kieltäyvänsä ystäviensä lahjoista. Asian vierestä tulee kyllä kommenttia.
Suurin osa aikuisista kylläkin ihan toivoo, ettei lahjoja tuoda jos pitävät synttäreitä. Tai niin ainakin minun tuttavapiirissä, en ole varmaan vuosikymmeneen käynyt aikuisten synttäreillä joihin lahjoja olisi tuotu. Minä en ole edes juhlia pitänyt niin ei ole tarvinnut kieltää lahjojen tuontia, mutta jos pitäisin vaikka nelikymppiset niin kyllä todellakin ilmoittaisin että ei lahjoja kiitos.
Onko Leijonaäiti-nimimerkki itseironiaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on niin, että lapsi itse haluaisi lahjoja, niin lienee kyse koko perhettä kontrolloivan liihottelijan touhuista. Myös voi olla kyseessä hyvesignalointi suhteessa muihin perheisiin/kouluyhteisöön.
Meidän lapsi haluaa syödä roskia roskiksesta. Se haluaisi myös syödä pelkkiä muroja eikä mitään muuta. Lapset haluaa kaikenlaista ja se on vanhempien tehtävä laittaa rajat, että mitä lapsi voi saada.
Kuten lahjoja syntymäpäivänsä kunniaksi?
Enpä nyt pitäis onnistuneen tuota vertausta roskien syömiseen.
Saatko sinä kuitenkin saada lahjoja? Onko ok jos itse saat muistamisia esim työpaikalta tai läheisiltä?
Kuka on nyt sanonut ettei lapsi saa ollenkaan lahjoja?
Kuka on kysynyt lapselta haluaako hän sen lahjansa ystävältä vai mummon kutomat villasukat?
Miksi olisi vaan nuo kaksi vaihtoehtoa? Ja kuinka moni 7-vuotiaan mummo tänä päivänä antaa lahjaksi pelkät villasukat, jos siis ylipäätään osaa semmoisia kutoa?
Siis tässähän kielletään lapselta ystäviensä lahjat, vaikka yleensä juuri ystävät tietää aika hyvin mistä toinen pitää, paremmin kuin jotkut sukulaiset tai omat jopa vanhemmat, jotka tässäkin tapauksessa on päättänyt inhota kaikkia vaihtoehtoja etukäteen muovikrääsänä.
Kyse on siitä, että lapselle ei haluta sallia samoja asioita, joita kuitenkin itselle sallitaan. Yksikään kommentoija ei ole vastannut kieltäyvänsä ystäviensä lahjoista. Asian vierestä tulee kyllä kommenttia.
Suurin osa aikuisista kylläkin ihan toivoo, ettei lahjoja tuoda jos pitävät synttäreitä. Tai niin ainakin minun tuttavapiirissä, en ole varmaan vuosikymmeneen käynyt aikuisten synttäreillä joihin lahjoja olisi tuotu. Minä en ole edes juhlia pitänyt niin ei ole tarvinnut kieltää lahjojen tuontia, mutta jos pitäisin vaikka nelikymppiset niin kyllä todellakin ilmoittaisin että ei lahjoja kiitos.
Sehän olisikin eri asia, jos lapsi olisi itse halunnut kieltää lahjat. Tässä kerrottiin, että lapsi toivoi lahjoja, mutta vanhemmat olivat kutsussa ne kieltäneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on niin, että lapsi itse haluaisi lahjoja, niin lienee kyse koko perhettä kontrolloivan liihottelijan touhuista. Myös voi olla kyseessä hyvesignalointi suhteessa muihin perheisiin/kouluyhteisöön.
Meidän lapsi haluaa syödä roskia roskiksesta. Se haluaisi myös syödä pelkkiä muroja eikä mitään muuta. Lapset haluaa kaikenlaista ja se on vanhempien tehtävä laittaa rajat, että mitä lapsi voi saada.
Kuten lahjoja syntymäpäivänsä kunniaksi?
Enpä nyt pitäis onnistuneen tuota vertausta roskien syömiseen.
Saatko sinä kuitenkin saada lahjoja? Onko ok jos itse saat muistamisia esim työpaikalta tai läheisiltä?
Kuka on nyt sanonut ettei lapsi saa ollenkaan lahjoja?
Kuka on kysynyt lapselta haluaako hän sen lahjansa ystävältä vai mummon kutomat villasukat?
Miksi olisi vaan nuo kaksi vaihtoehtoa? Ja kuinka moni 7-vuotiaan mummo tänä päivänä antaa lahjaksi pelkät villasukat, jos siis ylipäätään osaa semmoisia kutoa?
Siis tässähän kielletään lapselta ystäviensä lahjat, vaikka yleensä juuri ystävät tietää aika hyvin mistä toinen pitää, paremmin kuin jotkut sukulaiset tai omat jopa vanhemmat, jotka tässäkin tapauksessa on päättänyt inhota kaikkia vaihtoehtoja etukäteen muovikrääsänä.
Kyse on siitä, että lapselle ei haluta sallia samoja asioita, joita kuitenkin itselle sallitaan. Yksikään kommentoija ei ole vastannut kieltäyvänsä ystäviensä lahjoista. Asian vierestä tulee kyllä kommenttia.
En minä ainakaan halua mitään synttärilahjoja kavereiltani. Ja kyse oli nyt 7-vuotiaista, ihan todellako ne kaverit tietää paremmin mistä lapsi tykkää kuin vanhemmat? Ei todellakaan, jos vanhempi on yhtään kunnollinen ja kiinnostunut lapsensa asioista.
Leijonaäiti kirjoitti:
Hieno asia,että syntymäpäivää halutaan juhlistaa muulla tavoin kuin lahjoilla. Lapsi saa kavereita luokseen,varmaan keksitty heille kivaa tekemista ja tarjottavaa. Mikään tavara ja lahjat eivät korvaa ihmisten kanssakäymistä ja yhteisöllisyyttä.Tämä hyvä opettaa lapsille jo pieninä.Myös tässä toteutuu tasavertaisuus,kaikilla ei todellakaan ole varaa ostaa lahjoja.Ja vaikka ei lapset niitä toisikaan,usein saadaan kuitenkin lahjoja vanhemmilta,isovanhemmilta,kummeilta ja sediltä/tädeiltä. Meillä ainakin tuli aina lahjoina lapsille aivan liikaa sitä pikkukrääsää,joka hetken pyörittyään jouti roskakoppaan.Ei ne mitään lasten aarteita olleet.Upea asia,kun nyt havahduttu tälläisille asioille ja huomattu ,että juhlat tekevät ihmiset ei lahjat!
"Mikään tavara ja lahjat eivät korvaa ihmisten kanssakäymistä ja yhteisöllisyyttä."
Totta. Mutta nämä eivät myöskään sulje toisiaan pois. Kanssakäymisestä ja yhteisöllisyydestä voi nauttia täysimääräisesti, vaikka nauttisi myös lahjojen saamisestakin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on niin, että lapsi itse haluaisi lahjoja, niin lienee kyse koko perhettä kontrolloivan liihottelijan touhuista. Myös voi olla kyseessä hyvesignalointi suhteessa muihin perheisiin/kouluyhteisöön.
Meidän lapsi haluaa syödä roskia roskiksesta. Se haluaisi myös syödä pelkkiä muroja eikä mitään muuta. Lapset haluaa kaikenlaista ja se on vanhempien tehtävä laittaa rajat, että mitä lapsi voi saada.
Kuten lahjoja syntymäpäivänsä kunniaksi?
Enpä nyt pitäis onnistuneen tuota vertausta roskien syömiseen.
Saatko sinä kuitenkin saada lahjoja? Onko ok jos itse saat muistamisia esim työpaikalta tai läheisiltä?
Kuka on nyt sanonut ettei lapsi saa ollenkaan lahjoja?
Kuka on kysynyt lapselta haluaako hän sen lahjansa ystävältä vai mummon kutomat villasukat?
Miksi olisi vaan nuo kaksi vaihtoehtoa? Ja kuinka moni 7-vuotiaan mummo tänä päivänä antaa lahjaksi pelkät villasukat, jos siis ylipäätään osaa semmoisia kutoa?
Siis tässähän kielletään lapselta ystäviensä lahjat, vaikka yleensä juuri ystävät tietää aika hyvin mistä toinen pitää, paremmin kuin jotkut sukulaiset tai omat jopa vanhemmat, jotka tässäkin tapauksessa on päättänyt inhota kaikkia vaihtoehtoja etukäteen muovikrääsänä.
Kyse on siitä, että lapselle ei haluta sallia samoja asioita, joita kuitenkin itselle sallitaan. Yksikään kommentoija ei ole vastannut kieltäyvänsä ystäviensä lahjoista. Asian vierestä tulee kyllä kommenttia.
Suurin osa aikuisista kylläkin ihan toivoo, ettei lahjoja tuoda jos pitävät synttäreitä. Tai niin ainakin minun tuttavapiirissä, en ole varmaan vuosikymmeneen käynyt aikuisten synttäreillä joihin lahjoja olisi tuotu. Minä en ole edes juhlia pitänyt niin ei ole tarvinnut kieltää lahjojen tuontia, mutta jos pitäisin vaikka nelikymppiset niin kyllä todellakin ilmoittaisin että ei lahjoja kiitos.
Sehän olisikin eri asia, jos lapsi olisi itse halunnut kieltää lahjat. Tässä kerrottiin, että lapsi toivoi lahjoja, mutta vanhemmat olivat kutsussa ne kieltäneet.
Se oli vastaus kysymykseen kieltäytyykö kukaan aikuinen muka ystäviensä lahjoista. Kyllä kieltäytyy.
Minusta tämä ketju menee tavallaan äitiyden ytimeen- jotenkin ahdistavalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on niin, että lapsi itse haluaisi lahjoja, niin lienee kyse koko perhettä kontrolloivan liihottelijan touhuista. Myös voi olla kyseessä hyvesignalointi suhteessa muihin perheisiin/kouluyhteisöön.
Meidän lapsi haluaa syödä roskia roskiksesta. Se haluaisi myös syödä pelkkiä muroja eikä mitään muuta. Lapset haluaa kaikenlaista ja se on vanhempien tehtävä laittaa rajat, että mitä lapsi voi saada.
Kuten lahjoja syntymäpäivänsä kunniaksi?
Enpä nyt pitäis onnistuneen tuota vertausta roskien syömiseen.
Saatko sinä kuitenkin saada lahjoja? Onko ok jos itse saat muistamisia esim työpaikalta tai läheisiltä?
Kuka on nyt sanonut ettei lapsi saa ollenkaan lahjoja?
Kuka on kysynyt lapselta haluaako hän sen lahjansa ystävältä vai mummon kutomat villasukat?
Miksi olisi vaan nuo kaksi vaihtoehtoa? Ja kuinka moni 7-vuotiaan mummo tänä päivänä antaa lahjaksi pelkät villasukat, jos siis ylipäätään osaa semmoisia kutoa?
Siis tässähän kielletään lapselta ystäviensä lahjat, vaikka yleensä juuri ystävät tietää aika hyvin mistä toinen pitää, paremmin kuin jotkut sukulaiset tai omat jopa vanhemmat, jotka tässäkin tapauksessa on päättänyt inhota kaikkia vaihtoehtoja etukäteen muovikrääsänä.
Kyse on siitä, että lapselle ei haluta sallia samoja asioita, joita kuitenkin itselle sallitaan. Yksikään kommentoija ei ole vastannut kieltäyvänsä ystäviensä lahjoista. Asian vierestä tulee kyllä kommenttia.
En minä ainakaan halua mitään synttärilahjoja kavereiltani. Ja kyse oli nyt 7-vuotiaista, ihan todellako ne kaverit tietää paremmin mistä lapsi tykkää kuin vanhemmat? Ei todellakaan, jos vanhempi on yhtään kunnollinen ja kiinnostunut lapsensa asioista.
Voi jestas. Sinä et tavoita sitä 7-vuotiaan maailmaa samalla tavalla kuin ne ystävät vaikka olisit kuinka läsnä. Hyvä vanhemmuus on sitä, että ymmärtää tämän. Niillä ikätovereilla, vertaisilla on ihan erityinen rooli lapsen elämässä, varsinkin mitä isommaksi kasvaa. Anna lapselle tilaa nauttia siitäkin, suhtaudu ymmärryksellä älä päsmäröiden.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä ketju menee tavallaan äitiyden ytimeen- jotenkin ahdistavalla tavalla.
No kerro nyt vielä millä tavalla.
Onko nämä lahjojenkieltäjät niitä, jotka höyryää kaverisuhteissakin "kolmantena pyöränä"?
Kuka on kysynyt lapselta haluaako hän sen lahjansa ystävältä vai mummon kutomat villasukat?