Aikuinen kieltää lapsen synttäreiltä lahjat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko nyt tosiaan niin, että jotkut vanhemmat ei osta lapsilleen ollenkaan lahjoja ja siksi ne kaverilahjat on niin tärkeitä, vai mistä tulee tämä kuvitelma että lapsi ei saisi ollenkaan lahjoja jos ei kaverit tuo (tai korkeintaan mummolta villasukat)?

Huomaan et sun on ylivoimaista ymmärtää, koska et osaa asettua ollenkaan lapsen asemaan tässä. On ERI asia saada niitä lahjoja omilta ystäviltä, kuin omilta vanhemmiltaan. Jos et tätä millään ymmärrä, se kertoo vain sinun omasta itsekeskeisyydestäsi vanhempana.

No minä olen ihan puhunut tästä asiasta 7-vuotiaan lapseni kanssa. Hän katsoi minua kuin hölmöä ja totesi että saahan hän kuitenkin paljon lahjoja, joten ei kai sillä niin väliä tuleeko niitä kavereilta. Tähän mennessä on kyllä saanut kaverisynttäreillä lahjoja, mutta joskus olen vaan mielenkiinnosta asiasta keskustellut. Toisaalta lapset kyllä tykkää tosi paljon miettiä lahjoja muille, sen takia en ole alkanut lahjojen tuontia kieltää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et tietenkään vie lahjaa jos on pyydetty ettei viedä. Vanhemmat ei halua turhaa krääsää ja haluavat, että synttärit ei mene lahjojen vertailuksi vaan keskitytään muuhun. Jos on vaikka tiedossa että jollain kutsutulla lapsella on perheessä huono rahatilanne, nuo lahjathan voi olla yksi kiusaamisen väline myös.

Niinpä. Vanhemmat eivät halua. Paskan väliä mitä lapsi itse haluaa...

Jospa lapsi saa yhden tai kaksi lahjaa vanhemmiltaan tai sukulaisiltaan ja on tottunut siihen, ettei tule hirveitä määriä lahjoja. Ja mietin oikeasti saako sinun lapsesi aina kaiken mitä haluaa ? Kyllä lapsille voi opettaa ettei lahjoja tule mielin määrin. Voin kertoa että minulla oli lapsena kaveri joka sai hirveän määrän lahjoja, kun sitten kertoi mitä oli saanut, olin ihmeissäni, lahjoiksi sai siis kyniä ja paperia, kynät vaan oli vähän erilaisempia, mutta omasta mielestäni täysin turhaa kun kyniä ostettiin muulloinkin. Mutta lapsi ei mene rikki vaikkei lahjoja saisikaan.

Siis lasten kaverisuhteissa

Jos vanhemmat eivät halua valtavaa määrää lahjatavaraa, kutsukoot sitten vain pari kaveria. Ongelma ratkaistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on niin, että lapsi itse haluaisi lahjoja, niin lienee kyse koko perhettä kontrolloivan liihottelijan touhuista. Myös voi olla kyseessä hyvesignalointi suhteessa muihin perheisiin/kouluyhteisöön.

Meidän lapsi haluaa syödä roskia roskiksesta. Se haluaisi myös syödä pelkkiä muroja eikä mitään muuta. Lapset haluaa kaikenlaista ja se on vanhempien tehtävä laittaa rajat, että mitä lapsi voi saada.

Kuten lahjoja syntymäpäivänsä kunniaksi?

Enpä nyt pitäis onnistuneen tuota vertausta roskien syömiseen.

Saatko sinä kuitenkin saada lahjoja? Onko ok jos itse saat muistamisia esim työpaikalta tai läheisiltä?

Kuka on nyt sanonut ettei lapsi saa ollenkaan lahjoja?

Kuka on kysynyt lapselta haluaako hän sen lahjansa ystävältä vai mummon kutomat villasukat?

Miksi olisi vaan nuo kaksi vaihtoehtoa? Ja kuinka moni 7-vuotiaan mummo tänä päivänä antaa lahjaksi pelkät villasukat, jos siis ylipäätään osaa semmoisia kutoa?

Siis tässähän kielletään lapselta ystäviensä lahjat, vaikka yleensä juuri ystävät tietää aika hyvin mistä toinen pitää, paremmin kuin jotkut sukulaiset tai omat jopa vanhemmat, jotka tässäkin tapauksessa on päättänyt inhota kaikkia vaihtoehtoja etukäteen muovikrääsänä.

Kyse on siitä, että lapselle ei haluta sallia samoja asioita, joita kuitenkin itselle sallitaan. Yksikään kommentoija ei ole vastannut kieltäyvänsä ystäviensä lahjoista. Asian vierestä tulee kyllä kommenttia.

En minä edes vietä synttäreitä en ole vuosiin viettänyt, enkä lahjoja odotellut enkä halunnut. Aikuisten ihmisten ystävät taitaa nyt muutenkin korkeintaan kukkia tuoda jos on esim synttärit tai muut. Ja minun lapsuudessa synttärit pidettiin perheen kesken, kakkua oli, ei sen isommin juhlittu.

Ihan sekopäistä meininkiä taas täällä. Vedetään hirveät kierrokset jostain tuommoisesta pikkuasiasta. Jos joku ei halua kaverilahjoja niin sitten niitä ei viedä ja sillä selvä. Lapsen elämä ei taatusti mene pilalle jos ei niitä lahjoja saa, eikä luonto tuhoudu lasten kaverilahjojen takia. Mitä jos vaan annettaisiin toisten elää valitsemallaan tavalla ja kunnioitetaan sitä, ja tehdään omassa elämässä niinkuin itse katsotaan parhaaksi.

Lahjoista on tullut kilpavarustelua. Lapset arvottavat kavereitaan sen mukaan kuka tuo parhaan, eli kalleimman lahjan. Hienoa, että jotkut vanhemmat laittavat stoppia tälle tavalle.

Eikös sitten se aikuinen voisi järjestää lapsen kavereille vaikka Halloween tai jotkut muut vastaavat juhlat? Silloin ei olisi edes oletusarvo että sinne tullaan lahjan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Eikös sitten se aikuinen voisi järjestää lapsen kavereille vaikka Halloween tai jotkut muut vastaavat juhlat? Silloin ei olisi edes oletusarvo että sinne tullaan lahjan kanssa.

No sitten ne ei ole synttärijuhlat. Miksi pitäisi kieltää lapselta myös kakku ja keskipisteenä oleminen, jos kieltää lahjat?

Vierailija kirjoitti:

Lahjoista on tullut kilpavarustelua. Lapset arvottavat kavereitaan sen mukaan kuka tuo parhaan, eli kalleimman lahjan. Hienoa, että jotkut vanhemmat laittavat stoppia tälle tavalle.

Liian harva vaan laittaa stoppia tälle kulutushysterialle. Ja ei en ole ikinä käsittänyt sitäkään että kun mennään synttäreille, jossa on tarjoilut jne. niin odotetaan vielä kaverilahjaa kun lähdetään kotiin, en ymmärrä yhtään. Onneksi omien lasten ollessa pieniä ja kouluikäisiä ei ollut Amerikan tyyliin isoja synttäreitä eikä mitään kaverilahjoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lahjoista on tullut kilpavarustelua. Lapset arvottavat kavereitaan sen mukaan kuka tuo parhaan, eli kalleimman lahjan. Hienoa, että jotkut vanhemmat laittavat stoppia tälle tavalle.

Liian harva vaan laittaa stoppia tälle kulutushysterialle. Ja ei en ole ikinä käsittänyt sitäkään että kun mennään synttäreille, jossa on tarjoilut jne. niin odotetaan vielä kaverilahjaa kun lähdetään kotiin, en ymmärrä yhtään. Onneksi omien lasten ollessa pieniä ja kouluikäisiä ei ollut Amerikan tyyliin isoja synttäreitä eikä mitään kaverilahjoja.

Silloin kun minä olin kouluikäinen 30v sitten, oli kyllä isohkot kaverisynttärit (kaikki luokan, tai meidän kyläkoulun tapauksessa koulun tytöt), ja yleensä aina joku onginta josta tuli jotain pientä kavereille kotiin vietäväksi. Ja kyse oli ihan maaseudusta eikä mistään ylemmän keskiluokan hienostelusta. Että ei nämä nyt kauhean uusia tapoja ole. Omien lasten synttärit ei ole mitenkään merkittävästi eronneet niistä omistani, ei ne missä ovat käyneet eikä ne joita on järjestetty.

Aika paksua sanoa, että lasten synttärilahjat on kulutushysteriaa. Voi hyvänen aika sentään.

Syntymäpäivät on traditio.

Tämähän on kuin vanhojen rakennusten purkaminen uusien tieltä, jolloin myöhemmin huomataan, että jopas on hengetöntä. Eräänlainen trendi sekin, että ei saa enää puhua asioista, ettei kukaan loukkaantuisi, eikä myöskään tehdä tai hankkia mitään koska ilmasto. Ihmeellinen nöyryyden julistamisen aikakausi.

Syytän somea. Voidaanko palata takaisin 90-luvulle?

Kyllä aikanaan ne kavereilta saadut pienet muistamisetkin ilahdutti vaikkei juuri minkään arvoisia ollutkaan, miksi sekin pitää kieltää lapsilta?

Asuukohan kulutushysteriaa kritisoivat mammat mamman toiveiden mukaan valitussa omakotitalossa mamman valisemien huonekalujen keskellä ja käyvät välillä ratsaamassa kaikilta muilta perheenjäseniltä "turhat tavarat" pois huoeista.

Meillä on pieni asunto joten jos jokainen tuo kerran vuoteen x10 lahjaa + sukulaisten lahjat ja joulu siihen päälle niin tavaraa kertyy hyvin nopeasti todella paljon. Pyrin muutenkin olemaan kohtuullisen tiedostava kuluttaja eli ostamme leluja jotka kestää käyttöä ja joilla oikeasti leikitään. Aika-ajoin lelut käydään silti läpi ja lahjoitetaan toisille lapsille iloa tuomaan.

Meillä ei silti eletä ankea arkea vaikka panostammekin monessa asiassa laatuun määrän sijaan. Tuollaiset lahjattomat synttärit on kivoja myös siksi että kenenkään, myöskään vähävaraisten vieraiden ei tarvitse kokea paineita lahjasta. Jos lapsia ei opeteta siihen että saa lukuisia lahjoja kahdesti vuoteen niin eivät he osaa sitä edes kaivata. Lapsia voi opettaa kestävästi myös siihen että iloa ja elämyksiä saadaan muilla tavoin kuin hetkellisesti tavaroista. Samalla tavalla jos pidän itse juhlat, ilmoitan etten halua tavaralahjoja. Kukat ja kortit OK. :)

En veisi lahjaa jos se on selkeästi kutsussa pyydetty näin. Minusta olisi hienoa jo lahjattomat synttärit yleistyisivät, itse en ole uskaltanut tällaista tehdä, vaan lapselle ei ole saanut kaverisynttäreitä vuosittain. Liika tavara on yleensä ongelma. Lapsi voi vaikka kuinka paljon lahjoja ilman että kaveritkin tuovat. Lapsi kuitenkin haluaa synttärit kavereiden ja herkkujen takia.