Lue keskustelun säännöt.
Kaipaisin vertaistukea. En jaksa enää yhtään soittoa koulusta ja wilma viestiä
26.09.2022 |
Olen oikeasti todella väsynyt. Ei yhtään viikkoa, kun opettaja ei soita tai wilmaan tule viestiä. Koko ajan jotain ongelmia koulussa jollain lapsista. Ahdistaa, itkettää ja olen niin väsynyt tähän.
Meillä kotona asiat hyvin. Lapset saa rakkautta, olemme läsnäolevia vanhempia, on rajat, kotiintuloajat, on ruokaa, vaatetamme lapset, autamme läksyissä, teemme yhdessä perheenä asioita. Lapsilla harrastuksia jne. Kotona pitäisi olla kaikki asiat hyvin.
Lapset kuitenkin oireilee nyt jonkun takia koulussa. En ymmärrä. Vähän väliä tulee soittoa huonosta käytöksestä ja milloin mitäkin. Ja painotan, että nämä hölmöilyt liittyy kouluun, koska kotona/viikonloppuisin/lomalla tällaista ei ole esiintynyt.
Mitä ihmettä tälle asialle voisi nyt tehdä? Ideoita?
Olen jo palaveerannut opettajien kanssa ja tuntuvat hekin olevan aika kädettömiä. Onko tämä nyt joku yleinen normi, että lapset hölmöilee kouluissa minkä ehtii ja opettajat eivät pysty asialle mitään tekemään? Kyllä minua hävettää vanhempana, että lapseni hölmöilee, mutta miten saan sen koulussa loppumaan?? Siellä tuntuu olevan mukana kasa kavereita, jotka sitten yhdessä keksivät näitä juttuja eli kyse ei ole pelkästään minun lapsista.
Koulun vaihto tuskin auttaa ja en pysty töistä käsin vaikuttamaan, keiden kanssa lapset leikkivät välituntisin. Minulla oikeasti kärsii työt ja oma elämä, kun tuntuu, että kaikki aika menee koulun kanssa asioita selvitellessä.
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Meillä sai tänään 14v ekan kerran jälki-istuntoa. Oli ollut ulkovälkkä ja oli ollut sisällä. Minusta oli tosi iso rangaistus,mutta tottakai menee jälkkärin istumaan.
Millä mittapuulla tuo on iso rangaistus? Käy istumassa tunnin pari ja elämä jatkuu ihan samalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi puhuu rumasti kavereille ja opettajille ei voi sanoa että kotona on rajat. Kotona ei ole silloin opetettu käytöstapoja.
Vierailija kirjoitti:
Olen aikuisiällä tutustunut roskasakkiperheeseen. Ei normaali täyspäinen ihminen voi ymmärtää miten jotkut voivat edes tuurilla onnistua suoriutumaan vanhemmuudestaan niin surkeasti.
Lapsia on kaltoinkohdeltu, hakattu, hylätty, pidetty nälässä ja märissä vaipoissa. Lapset on opetettu valehtelemaan, pitämään mykkäkouluja ja käyttämään muita hyväkseen.
Lapset oireilevat väkivallalla, pidätysvaikeuksilla, puhumattomuudella, mutismilla, ovat yksinäisiä, pelokkaita, koulukiusattuja, hukassa.
Ja vanhemmat sanovat kirkkain silmin, että ovat hyviä ja kilttejä vanhempia. Ovat omasta mielestään hoitaneet kaiken hyvin, mitään ongelmia ei ole, lapset vain ovat vähän ujoja. Ja he pitävät aina lastensa puolta.
Vanhempien käsitys itsestään, perheestään ja lapsistaan ei vastaa lainkaan todellisuutta. Kai tuollainen harhaisuus on jonkin mielenterveysongelman oire.
Minut kasvatettiin juurikin pelolla, jonka takia kotona olin todella hiljainen ja tottelevainen ja vanhemmat sanoivat minun olevan kiltti ja ujo lapsi. Koulussa sitten näkyi todellinen tilanne ja käytösongelmat sen takia.
Vierailija kirjoitti:
Sulla kärsii työt? Ootko uraäiti, jolle työ on kaikki kaikessa? Sitten en ihmettele tilannetta.
Näinhän se suurella osalla nykyään on ja sitä elämänmallia myös hallituksen päättäjät nyt ajavat erityisesti eteenpäin. Lasten etu vain meinaa unohtua. Nytkin mielenterveyspuoli täynnä lapsia ja nuoria, ennennäkemättömällä tavalla. Onko ne niitä taaperoina ja vauvoina päiväkotiin vietyjä ja avain kaulassa pihalla juoksennelleita ja yksin kotona illat istuneita (nykyään lapset ja nuoret eivät enää leiki yhdessä ulkosalla yhtä paljon kuin ennen)?
En selannut koko ketjua, mutta minkä ikäisistä tässä on kyse. Sanonpa yläkoulun opettajana, että yläkouluikäinen on täysin pitelemätön, jos ei ole rajoja vedetty jo silloin 2-vuotiaana ekan kerran. Sieltä ne ongelmat lähtee. Lasta on kasvatettu vailla rajoja ja suhteellisen fiksu lapsi pärjää murkkuikään saakka, kun on hiukan vieraskorea. Sitten tilanne repeää ja vanhemmat yrittää jämäkästi vetää rajoja. Ei onnistu. Ainoa keino on yrittää luovia, neuvotella ja saada pahimpia piikkejä pois. Odottaa omaa järkiintymistä.
Liian jyrkkä ei teinin kanssa voi olla. Siitä ei seuraa mitään hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ensiksi keskustelet lastesi kanssa kotona. Käytte ne Wilma merkinnät läpi yhdessä, miksi on ollut huonoa käytöstä. Meillä oli yläasteella haasteita. Oli puhelimen käyttöä tunnilla. Laitoin viestiä, että luurin saa ottaa tunnin ajaksi pois. Kerran itse järjestin palaverin kouluun, kun nuorella oli kymmeniä merkintöjä yhden viikon ajalta. Palaverissa oli nuori myös mukana. Tämän jälkeen sujuikin kaikki suht kivasti.
Vierailija kirjoitti:
No vaikea neuvoa, kun ei tiedä miten hölmöilee. Mut jos on kyse vaikka, että ollaan luokassa puhelin kourassa, niin puhelin jää kotiin.
Meillä ainakin - 90 luvulla "pelättiin" hölmöillä, koska sillon joutu aina rehtorin puhutteluun. Ja hikipisarat valui monella pitkin otsaa, kun seisoivat reksin oven takana.
Harmi vain, että koulutehtävien tekoon sisältyy välillä tiedonhakua, joka tapahtuu sillä omalla kännykällä. Myös kuva taululla olevista läksyistä on aika normi. Tai sitten lapsi vedättää minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla kärsii työt? Ootko uraäiti, jolle työ on kaikki kaikessa? Sitten en ihmettele tilannetta.
Näinhän se suurella osalla nykyään on ja sitä elämänmallia myös hallituksen päättäjät nyt ajavat erityisesti eteenpäin. Lasten etu vain meinaa unohtua. Nytkin mielenterveyspuoli täynnä lapsia ja nuoria, ennennäkemättömällä tavalla. Onko ne niitä taaperoina ja vauvoina päiväkotiin vietyjä ja avain kaulassa pihalla juoksennelleita ja yksin kotona illat istuneita (nykyään lapset ja nuoret eivät enää leiki yhdessä ulkosalla yhtä paljon kuin ennen)?
Ne vauvoina päiväkotiin viedyt avainkaulalapset ovat tällä hetkellä noin 50-vuotiaita.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi puhuu rumasti kavereille ja opettajille ei voi sanoa että kotona on rajat. Kotona ei ole silloin opetettu käytöstapoja.
Kyllä juuri näin. Meillä oli haasteita yläasteella. Puhelimen käyttöä, myöhästelyä jne. Koskaan ei kuitenkaan puhunut rumasti. Tätä opettajatkin sanoivat. Ei ollut nyt ihan mallioppilas, mutta tietty kunnioitus muita kohtaan kuitenkin. Jotain sentään kotona opittu, vaikka itsellä oli monesti usko koituksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on poistunut, eli taisi kalikka kalahtaa
Aina soittaa hieman hälytyskelloja, jos vanhempi ei pysty näkemään omassa toiminnassaan _mitään_ kehityskohteita, vaan kaikki on vanhempien osalta hoidettu täydellisesti, piste.
Usein tämän tyyliset vanhemmat vielä arvostelevat muita vanhempia aika ikävästikin, mutta se oma ja omien lasten käytös on täysin sokea piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko lapsesi minkä ikäisiä? Kuulostaa ihan meidän pojalta silloin kun oli kasiluokalla ja pahin murkkuikä päällä. Meille kans soiteltiin jatkuvasti, tuli negaa wilmassa, pidettiin kasvatuskeskusteluja ym. Lopulta mies väsyi ja sano et tehkää lasu, ei me voida kotoa käsin mitään koulun ongelmille. Kotona ei ongelmia ollut ja meillä oli tiukka kuri et hölmöilystä lähti puhelin ym. Sossut sit totes et ongelma on koulun ja koulun pitää se ratkaista, meidän kotioloissa ei ole mitään vikaa. Tilanne ratkes sit vain sillä et lapsi meni ysille ja pahin murkkuikä helpotti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No vaikea neuvoa, kun ei tiedä miten hölmöilee. Mut jos on kyse vaikka, että ollaan luokassa puhelin kourassa, niin puhelin jää kotiin.
Meillä ainakin - 90 luvulla "pelättiin" hölmöillä, koska sillon joutu aina rehtorin puhutteluun. Ja hikipisarat valui monella pitkin otsaa, kun seisoivat reksin oven takana.Harmi vain, että koulutehtävien tekoon sisältyy välillä tiedonhakua, joka tapahtuu sillä omalla kännykällä. Myös kuva taululla olevista läksyistä on aika normi. Tai sitten lapsi vedättää minua.
Koulussa välillä haetaan tietoa kännykällä. Yleensä ei haeta ja kännykkä on silloin pois käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä noin kymmenen vuotta sitten onnistui seuraava. Tuttavan teinipoika käytti kännykkää tunnilla opettajan kielloista huolimatta. Opettaja takavarikoi puhelimen ja antoi sen tunnin päätyttyä takaisin. Sama meno jatkui seuraavana päivänä ja puhelin takavariloitiin taas ja vanhemmille ilmoitus, että se luovutetaan ainoastaan vanhemmalle.
Tuttava haki puhelimen pois ja sanoi pojalleen, että tämä on ensimmäinen ja viimeinen kerta kun puhelin haetaan, seuraavaksi se saa olla koulussa lukukauden loppuun. Ei ollut enää ongelmia kännykän tunnilla käytön kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyll ä tämänkin keskustelun perusteella näyttää nainen olevan naiselle susi! (Vaikkei sukupuolista ollutkaan varmuutta) Sano ap ihan reilusti niille opettajille että kyllä teidän auktoriteetissäkin on ongelmia, jos sallivat tuollaisten häiriökäyttäytymisten jatkua eivätkä tee asialle muuta kuin mussuttavat wilmassa. Tympii koko wilma, se on tehnyt kyllä opettajista toivottomia lapasia!
Hyvin kasvatettu lapsi ei esim. riehu koulun käytävillä ja puhu asiattomasti muille lapsille tai opettajille, kuten ap sanoi hänen lastensa tekevän. Kasvatus lähtee lapsen kotoa.
Muistanpa kultaisella 80-luvulla tunnin alussa, kun edessä istunut poika nappasi meidän pöydältä viivoittimen (tai jotain). Sitten minä ja viereissäni istuva toinen tyttö juostiin sen pojan perässä pitkin luokkaa ja lopulta pitkin käytävää. Opettaja tuli vastaan. Jouduttiin tuulikaappiin jäähylle. Reissuvihkoon tai vanhemmille näin pieni tapaus ei päätynyt. Minustakaan kaikkea ei tarvitse raportoida, kun tosiaan vanhemmat eivät voi töistä käsin paljon vaikuttaa joka yksityiskohtaan. Riittää, kun vanhemmat ovat vakavasti sitä mieltä, että opettajaa pitää totella ja olla ihmisiksi.
Enpä tainnut juuri tuota temppua tehdä kuin kerran, mutta aina jotain muuta keksittiin. Opettaja piti kurin helpon tuntuisesti, emmekä olleet vaikea luokka. (Kerran opettaja muisteli jotain aikaisempaa luokkaa, jossa joku poika oli järjestellyt välitunnilla kilpailua kuka pissaa ylimmäs seinään. Se oli hänestä huvittava muisto, vaikka varmasti kilpailu oli keskeytynyt aika napakasti.) Meillä oli tunneilla aina täydellinen työrauha ja välitunnitkin tehtiin kaikkea kehittävää.
Pari kertaa oltiin koko luokka jälki-istunnossa. Asiaan liittyi juurikin mm. eräälle opettajalle vastaansanomista. Tuskinpa koko luokka oli huonosti kasvatettuja.
Tuskin myöskään sinun lapsesi on pyhimys. Se on ihan vaarallinen ajatus.
Ennenkin lapset olivat tuhmia. Tunnilla kuitenkin osattiin keskittyä. Oli vähän pakkokin, koska opettaja oli ehdoton auktoriteetti. Ulos luokasta tai jälki-istuntoon joutui helposti, mutta etenkin opettajalla oli hyvin terävä kieli. Opettajien auktoriteettia tukivat vanhemmat, rehtori ja muut opettajat. Lapset tiesivät, että eivät voi tehdä muuta kuin totella opettajaa.
Olisi tärkeää, että opettajilla olisi kurinpitokeinoja. Kuria täytyy pitää. Olet väärässä, että se pysyy itsestään, jos lapset ovat "hyvin kasvatettuja". Eivät he ole valmiiksi kasvatettuja, vaan heitä kasvatetaan parhaillaan.
Vierailija kirjoitti:
Pyydä että lasten isä tulee jatkossa olemaan ensisijainen yhteyshenkilö, kun koulu ottaa yhteyttä kotiin.
Miten typerä täytyy ihmisen olla, että OLETTAA ventovieraan tyypin lasten isän olevan esimerkiksi elossa???
Käytin sanaa typerä, koska en jaksa palstan loputtomia sen...reja.
Aapeekin on kyllä yksi ää......liö, kun ei osaa sanoa, että hei, harmin paikka, että lapset hölmöilevät kuin hölmöläiset konsanaan, mutta minulla olisi oikeasti töitä tehtävänä. Minun on pakko laittaa raja viestittelylle.
"Olisi tärkeää, että opettajilla olisi kurinpitokeinoja. Kuria täytyy pitää. Olet väärässä, että se pysyy itsestään, jos lapset ovat "hyvin kasvatettuja". Eivät he ole valmiiksi kasvatettuja, vaan heitä kasvatetaan parhaillaan."
🤣🤣🤣🤣 Kuule kukaan ei viihdy koulussa, jossa opettaja on A U K T O R I T E E T T I, joka jyrähtää ja ärähtää ja laittaa oppilaat kuriin oikein vimosen päälle. En minäkään aikuisopiskelijana voi sietää hankalia opettajia ja ohjaajia, vaan mahdollisuuksien mukaan hakeudun kouluun, jossa on mukavampi ilmapiiri ja minullakin jotain sananvaltaa omiin opintoihini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyll ä tämänkin keskustelun perusteella näyttää nainen olevan naiselle susi! (Vaikkei sukupuolista ollutkaan varmuutta) Sano ap ihan reilusti niille opettajille että kyllä teidän auktoriteetissäkin on ongelmia, jos sallivat tuollaisten häiriökäyttäytymisten jatkua eivätkä tee asialle muuta kuin mussuttavat wilmassa. Tympii koko wilma, se on tehnyt kyllä opettajista toivottomia lapasia!
Hyvin kasvatettu lapsi ei esim. riehu koulun käytävillä ja puhu asiattomasti muille lapsille tai opettajille, kuten ap sanoi hänen lastensa tekevän. Kasvatus lähtee lapsen kotoa.
Muistanpa kultaisella 80-luvulla tunnin alussa, kun edessä istunut poika nappasi meidän pöydältä viivoittimen (tai jotain). Sitten minä ja viereissäni istuva toinen tyttö juostiin sen pojan perässä pitkin luokkaa ja lopulta pitkin käytävää. Opettaja tuli vastaan. Jouduttiin tuulikaappiin jäähylle. Reissuvihkoon tai vanhemmille näin pieni tapaus ei päätynyt. Minustakaan kaikkea ei tarvitse raportoida, kun tosiaan vanhemmat eivät voi töistä käsin paljon vaikuttaa joka yksityiskohtaan. Riittää, kun vanhemmat ovat vakavasti sitä mieltä, että opettajaa pitää totella ja olla ihmisiksi.
Enpä tainnut juuri tuota temppua tehdä kuin kerran, mutta aina jotain muuta keksittiin. Opettaja piti kurin helpon tuntuisesti, emmekä olleet vaikea luokka. (Kerran opettaja muisteli jotain aikaisempaa luokkaa, jossa joku poika oli järjestellyt välitunnilla kilpailua kuka pissaa ylimmäs seinään. Se oli hänestä huvittava muisto, vaikka varmasti kilpailu oli keskeytynyt aika napakasti.) Meillä oli tunneilla aina täydellinen työrauha ja välitunnitkin tehtiin kaikkea kehittävää.
Pari kertaa oltiin koko luokka jälki-istunnossa. Asiaan liittyi juurikin mm. eräälle opettajalle vastaansanomista. Tuskinpa koko luokka oli huonosti kasvatettuja.
Tuskin myöskään sinun lapsesi on pyhimys. Se on ihan vaarallinen ajatus.
Ennenkin lapset olivat tuhmia. Tunnilla kuitenkin osattiin keskittyä. Oli vähän pakkokin, koska opettaja oli ehdoton auktoriteetti. Ulos luokasta tai jälki-istuntoon joutui helposti, mutta etenkin opettajalla oli hyvin terävä kieli. Opettajien auktoriteettia tukivat vanhemmat, rehtori ja muut opettajat. Lapset tiesivät, että eivät voi tehdä muuta kuin totella opettajaa.
Olisi tärkeää, että opettajilla olisi kurinpitokeinoja. Kuria täytyy pitää. Olet väärässä, että se pysyy itsestään, jos lapset ovat "hyvin kasvatettuja". Eivät he ole valmiiksi kasvatettuja, vaan heitä kasvatetaan parhaillaan.
Se oli ennen se. Ei nykyään opettajilla ole juuri mitään keinoja. Äkkiä on vanhemmat nostamassa syytteitä. Lapset tietävät tämän hyvin. Lisäksi lapset ovat paljon levottomampia. Kävin myös itse koulua 80-luvulla.
Jos asiassa on nollatoleranssi, niin siihen sovitaan myös rangaistus, joka tehoaa varmasti. Ja asia ja rangaistus on myös takuuvarmasti oppilaiden tiedossa.
Rankaistus on suuri tekoon nähden. Mutta se on koulun linja. Lapsesi oppii nyt varmasti, että säännöt on tarkoitettu noudatettavaksi. Ne eivät ole vain jotain pelleilyä.
Anteeksi saarnamaisuus, kun et edes ollut jälki-istuntoa vastaan. Ja vaikuttaa siltä, että teidän perheessä homma on vallan hyvin hanskassa.