Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Maria Petterson ja kopioitu kirja -
24.09.2022 |
Maria Pettersson ja kustantamo Atena kiistävät plagioinnin jyrkästi. Pettersson sanoo, ettei hän ole syyllistynyt plagiointiin, koska plagiointi on sitä, että väittää toisen työtä omakseen.
Blogikirjoitustaan varten tutkijat tarkastelivat Petterssonin kirjan Ida Mobergista ja Selma Kajanuksesta kertovaa lukua. Pelkästään tästä osuudesta he löysivät yhteensä 37 plagiointiesimerkkiä. Petterssonin kirjassa on yhteensä 54 lukua ja esipuhe.
Tekstiä on kopioitu tutkijoiden mukaan yhdestä tieteellisestä artikkelista, kahdesta Kansallisbiografian artikkelista ja yhdestä pro gradusta.
Kommentit (232)
On tuolla kohtia, jotka on minusta vähän liioiteltua, että olisi plagiointia. Esim jos todetaan ettei myönnetty eläkettä niin ei kai sitä nyt muuten voi sanoa ku samalla tavalla :D
mut suorat lainaukset on kyllä sitten taas ihan eri juttu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kai Petterssonilla ole eväitäkään tehdä tieteellisiä tutkimuksia, koska ei ole suorittanut mtään akateemisia tutkintoja? Ei siis omaa tutkijakoulutuksen alkeitakaan.
Vaikea sanoa. Wikipedian mukaan Pettesson on opiskellut Helsingin yliopistossa ja Kauppakorkeakoulussa venäjän kieltä ja kirjallisuutta sekä valtio- ja taloustieteitä. Lähteytetty Ylioppilaslehteen.
Kaikkiin korkeakouluopintoihin kuuluu pakollisena osana tutkimusmenetelmäopinnot. Sitä en tiedä, onko Pettersson niitä ehtinyt opiskella ja kuinka paljon, jos opinnot ovat jääneet kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että monille toimittajille ja kirjailijoille tämä koko juttu on äärimmäisen kiusallinen. MP on tunnettu, pidetty henkilö ja ns. hyvisten puolella. Kollegoiden on hankala tuomita häntä tai ottaa kantaa koko asiaan. Tätä koko juttua on varsinkin alussa mediassa vähätelty. Olen yllättynyt että HS kirjoittaa noinkin neutraalisti.
Ehkä hänen kannattaisi kirjoittaa ihan itseltänsä syntyneitä juttuja sitten, jos kirjailijaksi haluaa ja myydä kirjojaan.
Olen ottanut luettavakseni tuon Historian jänniä naisia, siis sen ensimmäisen koostekirjan, enkä kyllä pitänyt siitä kirjasta pätkääkään!
Turhanpäiväinen kirja, ja todennäköisesti ne jotka sen ovat itselleen ostaneet, myyvät kappaleensa piankin kirpputoreilla pois tai heittävät roskiin. Kirjoja joiden elinkaari on lyhyt.
Lisäksi Petterssonin esiintyminen eräässä tilanteessa antoi selkeän kuvan hänestä muutenkin. Ei ole minun mieleeni hän.
Jos myy toisten tekemillä utkimuksilla itselleen tienestiä hankkiakseen, niin kyllä sitä pitääkin kyseenalaistaa.
Kun luin Historian jännät naiset, leukani loksahti monta kertaa. Meille on valehdeltu että naiset eivät ole tehneet historian saatossa muuta kuin kyhjöttäneet kotona pelkäämässä. Ja oikeasti löytyy niin upeita elämäntarinoita vahvoista, rohkeista naisista. En olisi varmaan ikinä kuullut niitä, jos Petterson ei olisi kirjoittanut kirjaansa.
En todellakaan ole viemässä kirjaani minnekään kirpputorille, en edes vaikka sinä et kirjoittajasta pidä.
Missä sinulle on opetettu, että naiset on vaan kyhjöttäneet kotona pelkäämässä? 🤣
Sinulle on opetettu myös.
Sinusta en tiedä, mutta itse olen ainakin ollut ihan hereillä historian, uskonnon, filosofian, kuvaamataidon ja elämänkatsomustaidon tunnit.
Sitten tiedät, että siellä opetetaan vain miesten teoista.
Marie Curie, Florence Nightingale, Georgia OKeeffe, Anne Frank, Frida Kahlo, muinaisen Kreikan, Rooman, Egyptin ja Idän uskontojen pantheonien jumalat ja jumalattaret, kaikki miehiä? Ja tässä vain mitä äkkiseltään tulee mieleen. Sitten on kaikki naisaktivistit, feministit, rakastajattaret, vakoojat, poppanaiset ja papittaret.
Ei minun ainakaan tuommoista kirjaa tarvitse lukea, koska oma käsitykseni naisista ei ole tuo, että läpi historian naiset on vaan kyhjöttäneet kotona ja pelänneet.Et ole oppinut noita asioita koulussa. Peruskoulussa ei todellakaan opeteta naisten saavutuksista vaan miesten.
Ja miksi ihmeessä listaat rakastajatteret tuohon? Kleopatrakin on aina esitetty vain viettelijättärenä, kun hänestä ovat kirjoittaneet miehet. Oikeasti hän oli taitava poliitikko. Mutta siitä et tiedä mitään etkä välitäkään tietää. Koska olemme riittävän tasa-arvoisia, vai mitä?
No, kyllä 80-luvulla Marie Curiet, Florence Nightingalet ja Anne Frankit ja Kleopatrat käytiin peruskoulussa läpi. Suomalaisia esim. Minna Canth. Ja moni muu? Nytkö niitä ei enää käydä? En oikein usko!
Kai ymmärrätte, että johtuen millainen naisten asema oli historiassa verrattuna miehiin, niin historiassa on enemmän merkkimiehiä kuin merkkinaisia. Miten voisi kirjoittaa yhtä paljon naispoliitikoista kuin miespoliitikoista vaikka, kuin toisia ei juuri ollut. Kirjailijat, tutkijat, sama juttu.
Kertoo todella, todella paljon että JOKA KERRAN kun tästä puhutaan, mainitaan juuri Marie Curie. Ihan aina. Tunnettuja naisia on niin vähän, että muita ei yksinkertaisesti osata mainita. Mikä johtuu juuri siitä että miehet tuodaan esiin, naisia ei. Ja silti riittää hölmöjä, jotka jankuttavat että mitään ongelmaa ei ole.
No, se historia. Otetaan vaikka tiede, jos et ymmärtänyt tuota poliitiikka vertaustani. 1850-1950 luku, jos tiedenaisia oli murto-osa verrattuna tiedemiehiin, niin ihan todennäköisyydethän sen teki, ettei merkittäviä tiedenaisia ollut tuolla ajalla niin paljon kuin miehiä. Sinunko mielestäsi tuon ajanjakson tieteenhistoriassa tai vaikka kemiassa ja fysiikassa pitäisi käsitellä 50%:ia naisia ja 50%:ia miehiä? Jäisi aika ohueksi lukion fysiikka vaikka, jos pitäisi ottaa ne naiset, jotka tekivät läpimurtoja ja loivat merkittäviä teorioita ja sitten miehiä voisi ottaa mukaan vain sen verran kuin niitä naisia saatiin raavittua kasaan!
Se, että jossain vaiheessa miehet teki historiassa suurimmaksi osaksi ne hommat, niin ei me voida nyt tasa-arvon aikakaudella kirjoittaa historiaa uusiksi. Sinunko mielestä näin pitäisi tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Ei kai Petterssonilla ole eväitäkään tehdä tieteellisiä tutkimuksia, koska ei ole suorittanut mtään akateemisia tutkintoja? Ei siis omaa tutkijakoulutuksen alkeitakaan.
Ei mitään korkeakoulututkintoa? Pelkkä peruskoulu ja/tai lukio? No, se ehkä selittäisi tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä lähteiden ja plagioinnin suhteen. Mutta miten noilla eväillä pääsee kirjoittamaan tietokirjaa?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä oikein tätä kohua. Kaikki esimerkit kopioinnista on yhdestä lyhyeestä kohdasta isoa kirjaa. MP sanoi että yksi viite jäi epähuomiossa pois. Mitä ne köyhät ja voi niin riistetyt tutkijat olisivat siitä kostuneet, että Maria ei hyötyisi heidän työllään. Mikseivät itse kirjoita vetävää ja kansaanmenevää tietokirjaa? Pahin mistä Mariaa voi syyttää on se että lähteiden merkitsemisessä on pieni virhe. Pienipalkkaiset tutkijat ovat yksi kateellisimmista ja katkerimmista ammattiryhmistä, HS:n jutussa sanotaan että heidän piireissään oikein kuohuu ja sen voin uskoa.
Nyt sitten saatiin kateus-korttikin tähän lankaan. Kopioiminen siis jonkun mielestä ihan ok? Todennäköisesti syy miksi tämäkin tapaus kuohuntaa jossain piireissä aiheuttaa on se, että joku tusinatason kirjantekijä esittää olevansa ammattilainen vaikka on muiden tiedoilla liikenteessä. Suomessa julkisuus on se mikä myy, siksi jos joku on nimeä saanut saa teoksensa näkyviin vaikka julkisuuden ulkopuolelta löytyisi parempia asiantuntijoita. Sama pätee esim valmennus ja laihdutus bisnekseen ja moneen muuhunkin. Olihan esim Jethro huippuluokan liikemies median mielestä, mutta nyt sitten onkin jostain syystä konkurssissa. Media vie ihmisiä kuin pässiä narussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai Petterssonilla ole eväitäkään tehdä tieteellisiä tutkimuksia, koska ei ole suorittanut mtään akateemisia tutkintoja? Ei siis omaa tutkijakoulutuksen alkeitakaan.
Vaikea sanoa. Wikipedian mukaan Pettesson on opiskellut Helsingin yliopistossa ja Kauppakorkeakoulussa venäjän kieltä ja kirjallisuutta sekä valtio- ja taloustieteitä. Lähteytetty Ylioppilaslehteen.
Kaikkiin korkeakouluopintoihin kuuluu pakollisena osana tutkimusmenetelmäopinnot. Sitä en tiedä, onko Pettersson niitä ehtinyt opiskella ja kuinka paljon, jos opinnot ovat jääneet kesken.
Ölisi kyllä mainittu, jos olisi edes kandidaatti. Maisteri vasta voi sanoa omaavansa tieteellisten tutkimusten perustiedot. Toimittajahan hän on ammatiltaan. Se taas ei välttämättä vaadi mitään tutkintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai Petterssonilla ole eväitäkään tehdä tieteellisiä tutkimuksia, koska ei ole suorittanut mtään akateemisia tutkintoja? Ei siis omaa tutkijakoulutuksen alkeitakaan.
Ei mitään korkeakoulututkintoa? Pelkkä peruskoulu ja/tai lukio? No, se ehkä selittäisi tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä lähteiden ja plagioinnin suhteen. Mutta miten noilla eväillä pääsee kirjoittamaan tietokirjaa?
Eihän se ihan näin olekaan. Kyllä Pettersson opiskellut, mutta ei käsittääkseni ole valmistunut mistään korkeakoulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että monille toimittajille ja kirjailijoille tämä koko juttu on äärimmäisen kiusallinen. MP on tunnettu, pidetty henkilö ja ns. hyvisten puolella. Kollegoiden on hankala tuomita häntä tai ottaa kantaa koko asiaan. Tätä koko juttua on varsinkin alussa mediassa vähätelty. Olen yllättynyt että HS kirjoittaa noinkin neutraalisti.
Ehkä hänen kannattaisi kirjoittaa ihan itseltänsä syntyneitä juttuja sitten, jos kirjailijaksi haluaa ja myydä kirjojaan.
Olen ottanut luettavakseni tuon Historian jänniä naisia, siis sen ensimmäisen koostekirjan, enkä kyllä pitänyt siitä kirjasta pätkääkään!
Turhanpäiväinen kirja, ja todennäköisesti ne jotka sen ovat itselleen ostaneet, myyvät kappaleensa piankin kirpputoreilla pois tai heittävät roskiin. Kirjoja joiden elinkaari on lyhyt.
Lisäksi Petterssonin esiintyminen eräässä tilanteessa antoi selkeän kuvan hänestä muutenkin. Ei ole minun mieleeni hän.
Jos myy toisten tekemillä utkimuksilla itselleen tienestiä hankkiakseen, niin kyllä sitä pitääkin kyseenalaistaa.
Kun luin Historian jännät naiset, leukani loksahti monta kertaa. Meille on valehdeltu että naiset eivät ole tehneet historian saatossa muuta kuin kyhjöttäneet kotona pelkäämässä. Ja oikeasti löytyy niin upeita elämäntarinoita vahvoista, rohkeista naisista. En olisi varmaan ikinä kuullut niitä, jos Petterson ei olisi kirjoittanut kirjaansa.
En todellakaan ole viemässä kirjaani minnekään kirpputorille, en edes vaikka sinä et kirjoittajasta pidä.
Missä sinulle on opetettu, että naiset on vaan kyhjöttäneet kotona pelkäämässä? 🤣
Sinulle on opetettu myös.
Sinusta en tiedä, mutta itse olen ainakin ollut ihan hereillä historian, uskonnon, filosofian, kuvaamataidon ja elämänkatsomustaidon tunnit.
Sitten tiedät, että siellä opetetaan vain miesten teoista.
Marie Curie, Florence Nightingale, Georgia OKeeffe, Anne Frank, Frida Kahlo, muinaisen Kreikan, Rooman, Egyptin ja Idän uskontojen pantheonien jumalat ja jumalattaret, kaikki miehiä? Ja tässä vain mitä äkkiseltään tulee mieleen. Sitten on kaikki naisaktivistit, feministit, rakastajattaret, vakoojat, poppanaiset ja papittaret.
Ei minun ainakaan tuommoista kirjaa tarvitse lukea, koska oma käsitykseni naisista ei ole tuo, että läpi historian naiset on vaan kyhjöttäneet kotona ja pelänneet.Et ole oppinut noita asioita koulussa. Peruskoulussa ei todellakaan opeteta naisten saavutuksista vaan miesten.
Ja miksi ihmeessä listaat rakastajatteret tuohon? Kleopatrakin on aina esitetty vain viettelijättärenä, kun hänestä ovat kirjoittaneet miehet. Oikeasti hän oli taitava poliitikko. Mutta siitä et tiedä mitään etkä välitäkään tietää. Koska olemme riittävän tasa-arvoisia, vai mitä?
No, kyllä 80-luvulla Marie Curiet, Florence Nightingalet ja Anne Frankit ja Kleopatrat käytiin peruskoulussa läpi. Suomalaisia esim. Minna Canth. Ja moni muu? Nytkö niitä ei enää käydä? En oikein usko!
Kai ymmärrätte, että johtuen millainen naisten asema oli historiassa verrattuna miehiin, niin historiassa on enemmän merkkimiehiä kuin merkkinaisia. Miten voisi kirjoittaa yhtä paljon naispoliitikoista kuin miespoliitikoista vaikka, kuin toisia ei juuri ollut. Kirjailijat, tutkijat, sama juttu.
Kertoo todella, todella paljon että JOKA KERRAN kun tästä puhutaan, mainitaan juuri Marie Curie. Ihan aina. Tunnettuja naisia on niin vähän, että muita ei yksinkertaisesti osata mainita. Mikä johtuu juuri siitä että miehet tuodaan esiin, naisia ei. Ja silti riittää hölmöjä, jotka jankuttavat että mitään ongelmaa ei ole.
No, se historia. Otetaan vaikka tiede, jos et ymmärtänyt tuota poliitiikka vertaustani. 1850-1950 luku, jos tiedenaisia oli murto-osa verrattuna tiedemiehiin, niin ihan todennäköisyydethän sen teki, ettei merkittäviä tiedenaisia ollut tuolla ajalla niin paljon kuin miehiä. Sinunko mielestäsi tuon ajanjakson tieteenhistoriassa tai vaikka kemiassa ja fysiikassa pitäisi käsitellä 50%:ia naisia ja 50%:ia miehiä? Jäisi aika ohueksi lukion fysiikka vaikka, jos pitäisi ottaa ne naiset, jotka tekivät läpimurtoja ja loivat merkittäviä teorioita ja sitten miehiä voisi ottaa mukaan vain sen verran kuin niitä naisia saatiin raavittua kasaan!
Se, että jossain vaiheessa miehet teki historiassa suurimmaksi osaksi ne hommat, niin ei me voida nyt tasa-arvon aikakaudella kirjoittaa historiaa uusiksi. Sinunko mielestä näin pitäisi tehdä?
Lisään vielä ja laitan vielä tämän kuvan vuodelta 1927 Solvay konferenssista, jos tämö reaalisoituisi sinulle, maailman kuuluisimmat fyysikot tuolta ajalta. Einstein, Bohr, Heisenberg, Schrödinger, Planc, Broglie, Lorentz + 21 muuta miestä ja Marie Curie
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/6e/Solvay_conference_1…
Jokainen pitkän fysiikan lukenut tietää nuo mainitsemani nimet.
Miten ihmeessä voisi kirjoittaa yhtä paljon naisfyysikoista kuin miesfyysikoista, kun 3%:ia oli vain naisia?!
Vierailija kirjoitti:
Petterson on tekee mukavasti pätäkkää copy/paste-hommilla. Edellistä kirjaa on myyty yli 40 000 kappaletta hintaan 27,95 euroa. Eli siinä on yli miljoonan potti Marialla ja kustantajalla jaettavaksi. Lisäksi on tulossa kirjastokorvauksia.
Saa nähdä tienaako uudella kirjalla yhtä paljon.
Kohun jälkeen varmasti tienaa : )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että monille toimittajille ja kirjailijoille tämä koko juttu on äärimmäisen kiusallinen. MP on tunnettu, pidetty henkilö ja ns. hyvisten puolella. Kollegoiden on hankala tuomita häntä tai ottaa kantaa koko asiaan. Tätä koko juttua on varsinkin alussa mediassa vähätelty. Olen yllättynyt että HS kirjoittaa noinkin neutraalisti.
Ehkä hänen kannattaisi kirjoittaa ihan itseltänsä syntyneitä juttuja sitten, jos kirjailijaksi haluaa ja myydä kirjojaan.
Olen ottanut luettavakseni tuon Historian jänniä naisia, siis sen ensimmäisen koostekirjan, enkä kyllä pitänyt siitä kirjasta pätkääkään!
Turhanpäiväinen kirja, ja todennäköisesti ne jotka sen ovat itselleen ostaneet, myyvät kappaleensa piankin kirpputoreilla pois tai heittävät roskiin. Kirjoja joiden elinkaari on lyhyt.
Lisäksi Petterssonin esiintyminen eräässä tilanteessa antoi selkeän kuvan hänestä muutenkin. Ei ole minun mieleeni hän.
Jos myy toisten tekemillä utkimuksilla itselleen tienestiä hankkiakseen, niin kyllä sitä pitääkin kyseenalaistaa.
Kun luin Historian jännät naiset, leukani loksahti monta kertaa. Meille on valehdeltu että naiset eivät ole tehneet historian saatossa muuta kuin kyhjöttäneet kotona pelkäämässä. Ja oikeasti löytyy niin upeita elämäntarinoita vahvoista, rohkeista naisista. En olisi varmaan ikinä kuullut niitä, jos Petterson ei olisi kirjoittanut kirjaansa.
En todellakaan ole viemässä kirjaani minnekään kirpputorille, en edes vaikka sinä et kirjoittajasta pidä.
Kannattaa tutustua Lise Meitnerin tarinaan. Naisten keksintöjen kunniat annettiin aina miehille.
https://en.wikipedia.org/wiki/Lise_Meitner
Suomessa ei ole vielä termiä Matilda efekti.
Erään yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan "vaikka avoin sukupuoleen perustuva syrjintä yleensä vähenee amerikkalaisessa yhteiskunnassa", "naiset ovat edelleen epäedullisessa asemassa tieteellisten palkintojen ja palkintojen vastaanottamisessa, erityisesti tutkimuksen alalla"
https://en.wikipedia.org/wiki/Matilda_effect
Ps. Tässä vinkki HS-toimittajalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai Petterssonilla ole eväitäkään tehdä tieteellisiä tutkimuksia, koska ei ole suorittanut mtään akateemisia tutkintoja? Ei siis omaa tutkijakoulutuksen alkeitakaan.
Vaikea sanoa. Wikipedian mukaan Pettesson on opiskellut Helsingin yliopistossa ja Kauppakorkeakoulussa venäjän kieltä ja kirjallisuutta sekä valtio- ja taloustieteitä. Lähteytetty Ylioppilaslehteen.
Kaikkiin korkeakouluopintoihin kuuluu pakollisena osana tutkimusmenetelmäopinnot. Sitä en tiedä, onko Pettersson niitä ehtinyt opiskella ja kuinka paljon, jos opinnot ovat jääneet kesken.
Ölisi kyllä mainittu, jos olisi edes kandidaatti. Maisteri vasta voi sanoa omaavansa tieteellisten tutkimusten perustiedot. Toimittajahan hän on ammatiltaan. Se taas ei välttämättä vaadi mitään tutkintoja.
Itse olen valmistunut ensin ammattikorkeakoulusta sosiaalialalta. Siihenkin tutkintoon kuului 2*3op kvalitatiivisia ja 2*3op kvantitatiivisia menetelmiä. Lisäksi yksi 3 op:n tutkimustyön johdantokurssi ja 15 op:n opinnäytetyö. Ne olivat kaikki pakollisia opintoja, jotka suoritettiin 2. ja 3. opintovuoden aikana. Tutkinto oli 3,5-vuotinen.
Nyt olen maisteriopiskelija ja opinnot ovat valmiit maisterintutkielmaa lukuun ottamatta. Maisteriohjelmassa aloittaessani yliopistolla kyseenalaistettiin hyvin avoimesti AMK-taustaani, vaikka olin päässyt yhteishaussa sisään Suomen suurimpaan yliopistoon ja olin yksi niistä neljästä, jotka aloittivat maisteriopinnot pääaineessani sinä syksynä. Minulta mm. kysyttiin orientaatioviikon aikana, olenko tehnyt lainkaan menetelmäopintoja. Kyllä olin tehnyt. Heti ensimmäisessä periodissa pääsin myös ensimmäiselle yliopiston menetelmäkurssille (5 op). Nyt olen suorittanut menetelmäopintoja maisterivaiheessa 15 op eli tarvittavan pakollisen määrän.
Myönnän kyllä ihan suoraan, että maisteriopinnoissa menetelmäosaamiseni on syventynyt, mutta toisaalta tieteellisen kirjoittamisen lainalaisuudet kävivät ilmi hyvin kirkkaasti jo ammattikorkeassa. Jos yliopistossa siihen on tullut jotain lisää, niin erilainen viittauskäytäntö, joka vaihtelee yliopistojen ja korkeakoulujen välillä. Kaikki kvantiosaamiseni on kuitenkin AMK-puolelta, ja kvaliosaaminen on minulle vahvempi alue, joka ei ole niinkään laajentunut maisteriopinnoissa. Syventynyt kylläkin. Ei pelkän oppiarvon perusteella voi todellakaan sanoa, mitä ihminen tietää tai ei tiedä, tai osaa tai ei osaa. Ei pidä olettaa, jos ei tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän siinä ole kyse edes yksittäisistä sanoista tai virkkeistä tai siitä, onko niissä viittauksia vai ei. Jos jotain erityisaihetta on tutkinut maailmassa vain yksi ihminen, niin onhan se selvää, että populaarin tietokirjan teksti aiheesta on otettu tältä.
Minua hämmästyttää, että niin monet eivät tunnu osaavan tehdä eroa sen välille, MITÄ on sanottu ja MITÄ on sanottu. Totta kai asiasisältö on sama kuin lähteissä, eihän asioita voi alkaa keksiä omasta päästään, mutta kirjoittajan pitäisi osata sanoa asiat omin sanoin.
Itse suosin sellaista tyyliä, että teen lyhyitä muistiinpanoja ja jäsentelen niiden pohjalta rungon, jossa asiat menevät siinä järjestyksessä, jossa itse ne haluan esittää. Sitten kirjoitan oman tekstini muistiinpanojeni pohjalta, jolloin se on omaa tekstiäni, ihan itse kirjoittamaani, ei leikattua ja liimattua tavaraa, josta on vain muutettu sana sieltä tai toinen täältä. Ja kerron toki selvästi, mistä olen tiedot hakenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän siinä ole kyse edes yksittäisistä sanoista tai virkkeistä tai siitä, onko niissä viittauksia vai ei. Jos jotain erityisaihetta on tutkinut maailmassa vain yksi ihminen, niin onhan se selvää, että populaarin tietokirjan teksti aiheesta on otettu tältä.
Minua hämmästyttää, että niin monet eivät tunnu osaavan tehdä eroa sen välille, MITÄ on sanottu ja MITÄ on sanottu. Totta kai asiasisältö on sama kuin lähteissä, eihän asioita voi alkaa keksiä omasta päästään, mutta kirjoittajan pitäisi osata sanoa asiat omin sanoin.
Itse suosin sellaista tyyliä, että teen lyhyitä muistiinpanoja ja jäsentelen niiden pohjalta rungon, jossa asiat menevät siinä järjestyksessä, jossa itse ne haluan esittää. Sitten kirjoitan oman tekstini muistiinpanojeni pohjalta, jolloin se on omaa tekstiäni, ihan itse kirjoittamaani, ei leikattua ja liimattua tavaraa, josta on vain muutettu sana sieltä tai toinen täältä. Ja kerron toki selvästi, mistä olen tiedot hakenut.
Pahoittelen sähläystäni, tarkoitin sanoa MITÄ on sanottu ja MITEN on sanottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että monille toimittajille ja kirjailijoille tämä koko juttu on äärimmäisen kiusallinen. MP on tunnettu, pidetty henkilö ja ns. hyvisten puolella. Kollegoiden on hankala tuomita häntä tai ottaa kantaa koko asiaan. Tätä koko juttua on varsinkin alussa mediassa vähätelty. Olen yllättynyt että HS kirjoittaa noinkin neutraalisti.
Ehkä hänen kannattaisi kirjoittaa ihan itseltänsä syntyneitä juttuja sitten, jos kirjailijaksi haluaa ja myydä kirjojaan.
Olen ottanut luettavakseni tuon Historian jänniä naisia, siis sen ensimmäisen koostekirjan, enkä kyllä pitänyt siitä kirjasta pätkääkään!
Turhanpäiväinen kirja, ja todennäköisesti ne jotka sen ovat itselleen ostaneet, myyvät kappaleensa piankin kirpputoreilla pois tai heittävät roskiin. Kirjoja joiden elinkaari on lyhyt.
Lisäksi Petterssonin esiintyminen eräässä tilanteessa antoi selkeän kuvan hänestä muutenkin. Ei ole minun mieleeni hän.
Jos myy toisten tekemillä utkimuksilla itselleen tienestiä hankkiakseen, niin kyllä sitä pitääkin kyseenalaistaa.
Kun luin Historian jännät naiset, leukani loksahti monta kertaa. Meille on valehdeltu että naiset eivät ole tehneet historian saatossa muuta kuin kyhjöttäneet kotona pelkäämässä. Ja oikeasti löytyy niin upeita elämäntarinoita vahvoista, rohkeista naisista. En olisi varmaan ikinä kuullut niitä, jos Petterson ei olisi kirjoittanut kirjaansa.
En todellakaan ole viemässä kirjaani minnekään kirpputorille, en edes vaikka sinä et kirjoittajasta pidä.
Kannattaa tutustua Lise Meitnerin tarinaan. Naisten keksintöjen kunniat annettiin aina miehille.
https://en.wikipedia.org/wiki/Lise_MeitnerSuomessa ei ole vielä termiä Matilda efekti.
Erään yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan "vaikka avoin sukupuoleen perustuva syrjintä yleensä vähenee amerikkalaisessa yhteiskunnassa", "naiset ovat edelleen epäedullisessa asemassa tieteellisten palkintojen ja palkintojen vastaanottamisessa, erityisesti tutkimuksen alalla"
https://en.wikipedia.org/wiki/Matilda_effect
Ps. Tässä vinkki HS-toimittajalle.
https://watchdogsgazette.com/science-2/the-matilda-effect-women-scienti…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai Petterssonilla ole eväitäkään tehdä tieteellisiä tutkimuksia, koska ei ole suorittanut mtään akateemisia tutkintoja? Ei siis omaa tutkijakoulutuksen alkeitakaan.
Vaikea sanoa. Wikipedian mukaan Pettesson on opiskellut Helsingin yliopistossa ja Kauppakorkeakoulussa venäjän kieltä ja kirjallisuutta sekä valtio- ja taloustieteitä. Lähteytetty Ylioppilaslehteen.
Kaikkiin korkeakouluopintoihin kuuluu pakollisena osana tutkimusmenetelmäopinnot. Sitä en tiedä, onko Pettersson niitä ehtinyt opiskella ja kuinka paljon, jos opinnot ovat jääneet kesken.
Ölisi kyllä mainittu, jos olisi edes kandidaatti. Maisteri vasta voi sanoa omaavansa tieteellisten tutkimusten perustiedot. Toimittajahan hän on ammatiltaan. Se taas ei välttämättä vaadi mitään tutkintoja.
Itse olen valmistunut ensin ammattikorkeakoulusta sosiaalialalta. Siihenkin tutkintoon kuului 2*3op kvalitatiivisia ja 2*3op kvantitatiivisia menetelmiä. Lisäksi yksi 3 op:n tutkimustyön johdantokurssi ja 15 op:n opinnäytetyö. Ne olivat kaikki pakollisia opintoja, jotka suoritettiin 2. ja 3. opintovuoden aikana. Tutkinto oli 3,5-vuotinen.
Nyt olen maisteriopiskelija ja opinnot ovat valmiit maisterintutkielmaa lukuun ottamatta. Maisteriohjelmassa aloittaessani yliopistolla kyseenalaistettiin hyvin avoimesti AMK-taustaani, vaikka olin päässyt yhteishaussa sisään Suomen suurimpaan yliopistoon ja olin yksi niistä neljästä, jotka aloittivat maisteriopinnot pääaineessani sinä syksynä. Minulta mm. kysyttiin orientaatioviikon aikana, olenko tehnyt lainkaan menetelmäopintoja. Kyllä olin tehnyt. Heti ensimmäisessä periodissa pääsin myös ensimmäiselle yliopiston menetelmäkurssille (5 op). Nyt olen suorittanut menetelmäopintoja maisterivaiheessa 15 op eli tarvittavan pakollisen määrän.
Myönnän kyllä ihan suoraan, että maisteriopinnoissa menetelmäosaamiseni on syventynyt, mutta toisaalta tieteellisen kirjoittamisen lainalaisuudet kävivät ilmi hyvin kirkkaasti jo ammattikorkeassa. Jos yliopistossa siihen on tullut jotain lisää, niin erilainen viittauskäytäntö, joka vaihtelee yliopistojen ja korkeakoulujen välillä. Kaikki kvantiosaamiseni on kuitenkin AMK-puolelta, ja kvaliosaaminen on minulle vahvempi alue, joka ei ole niinkään laajentunut maisteriopinnoissa. Syventynyt kylläkin. Ei pelkän oppiarvon perusteella voi todellakaan sanoa, mitä ihminen tietää tai ei tiedä, tai osaa tai ei osaa. Ei pidä olettaa, jos ei tiedä.
Pro gradu osoittaa, että osaat tieteellisen tutkimuksen perusteet. Vasta sen jälkeen tehdyt tutkimukset tuovat syventävää osaamista. Yleensä näitä julkaistaan tiedelehdissä, jos katsovat sen arvoisiksi. Varsinainen tutkijakoulutushan on tohtoritutkinnon suorittaneella. Sen jälkeenkin vaaditaan syvällisempää perehtyneisyyttä ja lisää tieteellisiä kirjoituksia, jotka vertaisarvioidaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai Petterssonilla ole eväitäkään tehdä tieteellisiä tutkimuksia, koska ei ole suorittanut mtään akateemisia tutkintoja? Ei siis omaa tutkijakoulutuksen alkeitakaan.
Vaikea sanoa. Wikipedian mukaan Pettesson on opiskellut Helsingin yliopistossa ja Kauppakorkeakoulussa venäjän kieltä ja kirjallisuutta sekä valtio- ja taloustieteitä. Lähteytetty Ylioppilaslehteen.
Kaikkiin korkeakouluopintoihin kuuluu pakollisena osana tutkimusmenetelmäopinnot. Sitä en tiedä, onko Pettersson niitä ehtinyt opiskella ja kuinka paljon, jos opinnot ovat jääneet kesken.
Ölisi kyllä mainittu, jos olisi edes kandidaatti. Maisteri vasta voi sanoa omaavansa tieteellisten tutkimusten perustiedot. Toimittajahan hän on ammatiltaan. Se taas ei välttämättä vaadi mitään tutkintoja.
Itse olen valmistunut ensin ammattikorkeakoulusta sosiaalialalta. Siihenkin tutkintoon kuului 2*3op kvalitatiivisia ja 2*3op kvantitatiivisia menetelmiä. Lisäksi yksi 3 op:n tutkimustyön johdantokurssi ja 15 op:n opinnäytetyö. Ne olivat kaikki pakollisia opintoja, jotka suoritettiin 2. ja 3. opintovuoden aikana. Tutkinto oli 3,5-vuotinen.
Nyt olen maisteriopiskelija ja opinnot ovat valmiit maisterintutkielmaa lukuun ottamatta. Maisteriohjelmassa aloittaessani yliopistolla kyseenalaistettiin hyvin avoimesti AMK-taustaani, vaikka olin päässyt yhteishaussa sisään Suomen suurimpaan yliopistoon ja olin yksi niistä neljästä, jotka aloittivat maisteriopinnot pääaineessani sinä syksynä. Minulta mm. kysyttiin orientaatioviikon aikana, olenko tehnyt lainkaan menetelmäopintoja. Kyllä olin tehnyt. Heti ensimmäisessä periodissa pääsin myös ensimmäiselle yliopiston menetelmäkurssille (5 op). Nyt olen suorittanut menetelmäopintoja maisterivaiheessa 15 op eli tarvittavan pakollisen määrän.
Myönnän kyllä ihan suoraan, että maisteriopinnoissa menetelmäosaamiseni on syventynyt, mutta toisaalta tieteellisen kirjoittamisen lainalaisuudet kävivät ilmi hyvin kirkkaasti jo ammattikorkeassa. Jos yliopistossa siihen on tullut jotain lisää, niin erilainen viittauskäytäntö, joka vaihtelee yliopistojen ja korkeakoulujen välillä. Kaikki kvantiosaamiseni on kuitenkin AMK-puolelta, ja kvaliosaaminen on minulle vahvempi alue, joka ei ole niinkään laajentunut maisteriopinnoissa. Syventynyt kylläkin. Ei pelkän oppiarvon perusteella voi todellakaan sanoa, mitä ihminen tietää tai ei tiedä, tai osaa tai ei osaa. Ei pidä olettaa, jos ei tiedä.
Pro gradu osoittaa, että osaat tieteellisen tutkimuksen perusteet. Vasta sen jälkeen tehdyt tutkimukset tuovat syventävää osaamista. Yleensä näitä julkaistaan tiedelehdissä, jos katsovat sen arvoisiksi. Varsinainen tutkijakoulutushan on tohtoritutkinnon suorittaneella. Sen jälkeenkin vaaditaan syvällisempää perehtyneisyyttä ja lisää tieteellisiä kirjoituksia, jotka vertaisarvioidaan.
Juuri näin. Ja tämä koulutus tieteellisen tekstin tuottamiseen ja tutkimukseen lähteen jo alemmasta korkeakoulututkinnosta, jollainen myös ammattikorkeakoulututkinto on. Opinnäytetyö tai kandi on ensimmäinen harjoitustyö, jos kohta kaikilla kursseilla kirjallisiin tuotoksiin sovelletaan samoja periaatteita. Ei tieteellinen kirjoittaminen tule kenellekään maisterintutkielmaa aloittaessa uutena asiana puskista. Siihen valmistaudutaan koko opintojen ajan. Ja maisterintutkielma taas toimii harjoituksena väitöskirjaa varten. Se on prosessi. Pro gradu ei myöskään enää ole ajantasainen termi esimerkiksi Helsingin yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Petterson on tekee mukavasti pätäkkää copy/paste-hommilla. Edellistä kirjaa on myyty yli 40 000 kappaletta hintaan 27,95 euroa. Eli siinä on yli miljoonan potti Marialla ja kustantajalla jaettavaksi. Lisäksi on tulossa kirjastokorvauksia.
Saa nähdä tienaako uudella kirjalla yhtä paljon.
Tosin tuota miljoonan pottia jakamassa on myös kirjakaupat ja jakelijat. Kirjoittajalle jää yleensä parikymmentä prosenttia arvonlisäverottomasta (alv10%) myyntihinnasta. Että ei MP nyy ihan miljooniin tällä ole käsiksi pääsemässä. Mutta kirjoittajaksi ihan hyviin rahoihin.
Ja vaikka olisi ilmaiseksi tehnyt niin ei saa tositen tekstiä varastaa. Tuossahan on kirjoitusvirheitä myöten kopioitu pätkiä sanomatta lainkaan, mistä.
Ansainnee muiden töitä copy/pasteamalla kymmenen humanistisen alan tutkijan vuositulot. Plus kirjastokorvaukset, julkisuus ja brändin rakennushyöty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä oikein tätä kohua. Kaikki esimerkit kopioinnista on yhdestä lyhyeestä kohdasta isoa kirjaa. MP sanoi että yksi viite jäi epähuomiossa pois. Mitä ne köyhät ja voi niin riistetyt tutkijat olisivat siitä kostuneet, että Maria ei hyötyisi heidän työllään. Mikseivät itse kirjoita vetävää ja kansaanmenevää tietokirjaa? Pahin mistä Mariaa voi syyttää on se että lähteiden merkitsemisessä on pieni virhe. Pienipalkkaiset tutkijat ovat yksi kateellisimmista ja katkerimmista ammattiryhmistä, HS:n jutussa sanotaan että heidän piireissään oikein kuohuu ja sen voin uskoa.
Siksi, koska se ei ole tutkijoiden ensisijaista työtä. Ei kukaan ole kieltänyt Petterssonia yai ketään muutakaan käyttämästä tutkijoiden tutkimuksia tai kirjoittamasta populaaria tietoteosta. Kyse on toisten tekstien kopioimisesta ja kunnian (ja korvausten) ottamisests itselle. Miksei Pettersson tehnyt tätä yhteistyössä tutkijoiden kanssa? Miksi esittää omalla nimellään tuovansa ensimmäistä kertaa nämä jännät naiset esille, kun itsekin tietää, ettei hän suinkaan ole ollut ensimmäinen, joka asiaa penkoo?
Jos sinulla on oma henkilökohtainen vastenmielisyys yliopistotutkijoita kohtaan se on ok, mutta älä yleistä omia ennakkoluulojasi koskemaan tätä tapausta.
Huomaa selvästi että moni ei edes tiedä täällä mitä on akateeminen tutkimus ja mitä on tietokirjat ja millaiset eettiset ja lailliset säännöt näitä koskevat. Petterson teki ehkä kiireen takia vähän tökerösti viittausten kanssa, mutta tutkijat eivät omista niitä löydöksiään, tämä on nimenomaan julkisesti rahoitetun tutkimuksen kulmakivi, että ne ovat kaikkien saatavilla ja käytettävissä. Eiväthän tutkijatkaan omista jotakin historian naista ja hänen tekemisiään. Joka kerran kun joku tekee suositun historiallisen tietokirjan, akateemiset tutkijat alkavat parkua, että heitä ei arvosteta ja noteerata tarpeeksi. Tästä kärsi esimerkiksi Kaari Utrio jonka tietokirjoja kansa rakasti ja akateeminen väki halveksi nololla tavalla. Kateus paistaa. Pääasia olisi kuitenkin se että tavalliset ihmiset saavat mahdollisimman paljon kiinnostavia tietoja maailman menosta sellaisella tavalla jolla he sen voivat ymmärtää. Ja tietokirjan kirjoittaminen ei ole mikään kultakaivos. Julkista tutkimusta on tehty julkisilla rahoilla avoimeen käyttöön ja Petterson on käyttänyt, eikä siitä kovin paljon rikastu. 45 000 myytyä kirjaa ei ole tekijälle kovinkaan paljon työhön nähden. Tuskin pääsee apurahatutkijan palkoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä oikein tätä kohua. Kaikki esimerkit kopioinnista on yhdestä lyhyeestä kohdasta isoa kirjaa. MP sanoi että yksi viite jäi epähuomiossa pois. Mitä ne köyhät ja voi niin riistetyt tutkijat olisivat siitä kostuneet, että Maria ei hyötyisi heidän työllään. Mikseivät itse kirjoita vetävää ja kansaanmenevää tietokirjaa? Pahin mistä Mariaa voi syyttää on se että lähteiden merkitsemisessä on pieni virhe. Pienipalkkaiset tutkijat ovat yksi kateellisimmista ja katkerimmista ammattiryhmistä, HS:n jutussa sanotaan että heidän piireissään oikein kuohuu ja sen voin uskoa.
Siksi, koska se ei ole tutkijoiden ensisijaista työtä. Ei kukaan ole kieltänyt Petterssonia yai ketään muutakaan käyttämästä tutkijoiden tutkimuksia tai kirjoittamasta populaaria tietoteosta. Kyse on toisten tekstien kopioimisesta ja kunnian (ja korvausten) ottamisests itselle. Miksei Pettersson tehnyt tätä yhteistyössä tutkijoiden kanssa? Miksi esittää omalla nimellään tuovansa ensimmäistä kertaa nämä jännät naiset esille, kun itsekin tietää, ettei hän suinkaan ole ollut ensimmäinen, joka asiaa penkoo?
Jos sinulla on oma henkilökohtainen vastenmielisyys yliopistotutkijoita kohtaan se on ok, mutta älä yleistä omia ennakkoluulojasi koskemaan tätä tapausta.Huomaa selvästi että moni ei edes tiedä täällä mitä on akateeminen tutkimus ja mitä on tietokirjat ja millaiset eettiset ja lailliset säännöt näitä koskevat. Petterson teki ehkä kiireen takia vähän tökerösti viittausten kanssa, mutta tutkijat eivät omista niitä löydöksiään, tämä on nimenomaan julkisesti rahoitetun tutkimuksen kulmakivi, että ne ovat kaikkien saatavilla ja käytettävissä. Eiväthän tutkijatkaan omista jotakin historian naista ja hänen tekemisiään. Joka kerran kun joku tekee suositun historiallisen tietokirjan, akateemiset tutkijat alkavat parkua, että heitä ei arvosteta ja noteerata tarpeeksi. Tästä kärsi esimerkiksi Kaari Utrio jonka tietokirjoja kansa rakasti ja akateeminen väki halveksi nololla tavalla. Kateus paistaa. Pääasia olisi kuitenkin se että tavalliset ihmiset saavat mahdollisimman paljon kiinnostavia tietoja maailman menosta sellaisella tavalla jolla he sen voivat ymmärtää. Ja tietokirjan kirjoittaminen ei ole mikään kultakaivos. Julkista tutkimusta on tehty julkisilla rahoilla avoimeen käyttöön ja Petterson on käyttänyt, eikä siitä kovin paljon rikastu. 45 000 myytyä kirjaa ei ole tekijälle kovinkaan paljon työhön nähden. Tuskin pääsee apurahatutkijan palkoille.
Toisten keräämiä tietoja saa käyttää, toisten valitsemia sanoja ei.
Alue: Aihe vapaa
Plagiaatti on plagiaatti. Ei auta lähdeluettelo, jos vaihtaa kappaleesta yhden sanan sen synonyymiksi, ja esittää tuotoksen sen jälkeen omana tekstinään.
Kokoomateos olisi voitu toimittaa niin, että jokainen tutkija antaa omasta tutkimusaiheestaan referaatin, jonka popularisoimiseen teoksen toimittaja tarvittaessa osallistuu. Silloin alkuperäiset kirjoittajat saisivat ansaitsemansa arvostuksen.