Voisitko työskennellä ainoana naisena miesporukassa?

Vierailija kirjoitti:

Voit olla varma että työpaikan ilmapiiri on mennyttä jos naiset/ miehet suhdeluku on 1/20, kun kaikki yrittää päästä naisen pöksyihin. Toki jos on ruma  miesmäinen nainen, niin sehän on melkein kuin yksi äijjistä.

Onneksi on työpaikkoja, joissa osataan työskennellä ammattimaisesti ja töihin keskittyen. Työt töinä ja vapaa-ajalla voi sitten pyrkiä kenen pöksyihin haluaa.

Olen työskennellyt nuorena noin 7 vuotta miesporukassa. Olin ainoa nainen. Paljon mukavampaa se oli kuin myöhemmin työskentely naisvaltaisilla työpaikoilla.

Naiset on valitettavasti yleensä töissä pahempi sukupuoli.

Nykyisessä työpaikassa on miesenemmistö. Onneksi.

En tietenkään voisi. Ajattelisivat vain että miten päästä sänkyyn kanssani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helposti . Olen jo monia kertoja työskennellyt

Sama täällä. Aina on ollut erittäin mukavaa, toisinaan hulvattoman hauskaa, mutta aina asiallista. 

Toimii paljon paremmin kuin silkassa naissakissa työskentely.  Ei, en moiti naisia, mutta en vaan ole sen sorttinen, että istuisin semmoiseen kovin hyvin. 

Menikin aika pitkään ennen kuin ensimmäinen pick me girl ilmoittautui.

Vierailija kirjoitti:

Olen työskennellyt nuorena noin 7 vuotta miesporukassa. Olin ainoa nainen. Paljon mukavampaa se oli kuin myöhemmin työskentely naisvaltaisilla työpaikoilla.

Naiset on valitettavasti yleensä töissä pahempi sukupuoli.

Nykyisessä työpaikassa on miesenemmistö. Onneksi.

Naisvihaaja.

En, minulla on mies allergia. Olen paljon kotona.

Olen työskennellyt ja hyvin on mennyt. Toisaalta tiedän myös että monessa paikassa ei mene vaan miehet savustavat naisia ulos tai muuten vain yrittävät tehdä olon vaikeaksi. Sekin on hyvä tiedostaa että tällaista tehdään.

Tarkoitatko nyt Ilaria?

Vierailija kirjoitti:

En, minulla on mies allergia. Olen paljon kotona.

Olen oikeasti alkanut oireilemaan, jos työkkäri laittaa työpaikkaan, jossa miehiä. Tietyt päivät otan sairaslomaa esim. kokoukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helposti . Olen jo monia kertoja työskennellyt

Sama täällä. Aina on ollut erittäin mukavaa, toisinaan hulvattoman hauskaa, mutta aina asiallista. 

Toimii paljon paremmin kuin silkassa naissakissa työskentely.  Ei, en moiti naisia, mutta en vaan ole sen sorttinen, että istuisin semmoiseen kovin hyvin. 

"En moiti naisia, MUTTA itse olen parempi"

Työskentelin joskus rakennusalan firmassa toimistossa ainoana naisena (palkanlaskija). Meitä oli siellä toimistolla toimari minä ja työnjohtaja joskus. Vitsejä riitti, mutta ei minua nyt kukaan yrittänyt iskeä. Tosin, harvoin ne raksamiehet kävi toimistolla kuin tuntilaput palauttamassa tai tarvikkeita hakemassa. Ei ollut paha paikka ollenkaan.

Olen nytkin ainoa nainen porukassa

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ollut ihastunut työkavereihin, seurustelukumppanit ja nykyinen kumppani on ihan muuta kautta. Ja ihan olen saanut rauhassa olla töissä itsekin.

Terv. bi-nainen joka nyt ei vastaa suoraan kysymykseen, mutta jos nyt ymmärrät pointin...

Niinpä. On se hankalaa kun kaikki maailman ihmiset pitää arvottaa sen perusteella, että on mahdollisuus panna tai tulla pannuksi. Töissäkään ei voi vaan tehdä töitä kun koko aika pitää miettiä, kuka haluaa panna ja ketä ja ne kaikki mua. Ja mä niitä. Mirkkuu ja Petrii ja Jennaa, tai kaikkein parasta ois kun oltais kaikki kimpassa. Yksi yhdessä ja toinen toisessa reiässä ja kolmas istuisi vaikka naamalla.

Toinen bi

Henkilökohtaisesti ei ole ollut suurempia ongelmia. Kohta 20 vuotta olen ollut se "ainoa nainen" työpaikalla. 

Ja on ollut ihan hauska lukea näitä kommentteja siitä kuinka miesten kanssa on mukavampaa/helpompaa tehdä töitä. Itse olin tietysti nuorempana samaa mieltä (vaikka en siis koskaan ole ollut toisten naisten kanssa töissä, joten mitäpä minä tiesin mitään naisten kanssa työskentelystä), mutta nyt kun olen katsellut tätä sirkusta sen pari vuosikymmentä niin on kyllä näkökulma vähän muuttunut. Voi luoja, mitä draamakuningattaria miehet osaa välillä olla. Kamalaa kiukuttelua, itkun vääntämistä, ovien paiskomista, juoruilua, selkäänpuukottamista ja yleistä "mä en leiki sun kaa" meininkiä. Paras on yksi työkaveri, joka harrastaa dramaattisia poistumisia huoneesta. Se on kuin Disney pahis joka lähtee huoneesta viittaan kietoutuneena ja savuverhon saattelemana. Itse olen pysynyt lähes kaiken draaman ulkopuolella, kun olen kuitenkin ainoana naisena vähän semmoinen "ulkopuolinen". Välillä kun joku yrittää vetää niihin hovijuonitteluihin mukaan niin pitää vaan jämptisti todeta, että "Minä juon nyt kahvia." 

Olen ollut monta kertaa ainoana naisena ja Olen viihtynyt paremmin kuin hyvin, mukava ilmapiiri on aina ollut😀

Olen työskennellyt ja työskentelen nytkin ainoana naisena.

Työni on projektityötä ja työporukka vaihtuu projektien mukana. Sopii mulle hyvin kun ei edes tarvitse yrittää kuulua porukkaan ja saan introvertteillä ihan rauhassa.

Valmistuin miesvaltaiselle alalle joten tuli tehtyä töitä firman ainoana naisena. Nyt muissa hommissa ja tähtään ylempään virkaan firman sisällä ja kyseisellä osastolla on pelkkiä miehiä töissä.

En näe ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Akateemisella alalla väliaikaisesti kyllä. Ja jos olisi ihan upeita tyyppejä, niin kauemminkin.

Muut alat ei kelpaa? Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Henkilökohtaisesti ei ole ollut suurempia ongelmia. Kohta 20 vuotta olen ollut se "ainoa nainen" työpaikalla. 

Ja on ollut ihan hauska lukea näitä kommentteja siitä kuinka miesten kanssa on mukavampaa/helpompaa tehdä töitä. Itse olin tietysti nuorempana samaa mieltä (vaikka en siis koskaan ole ollut toisten naisten kanssa töissä, joten mitäpä minä tiesin mitään naisten kanssa työskentelystä), mutta nyt kun olen katsellut tätä sirkusta sen pari vuosikymmentä niin on kyllä näkökulma vähän muuttunut. Voi luoja, mitä draamakuningattaria miehet osaa välillä olla. Kamalaa kiukuttelua, itkun vääntämistä, ovien paiskomista, juoruilua, selkäänpuukottamista ja yleistä "mä en leiki sun kaa" meininkiä. Paras on yksi työkaveri, joka harrastaa dramaattisia poistumisia huoneesta. Se on kuin Disney pahis joka lähtee huoneesta viittaan kietoutuneena ja savuverhon saattelemana. Itse olen pysynyt lähes kaiken draaman ulkopuolella, kun olen kuitenkin ainoana naisena vähän semmoinen "ulkopuolinen". Välillä kun joku yrittää vetää niihin hovijuonitteluihin mukaan niin pitää vaan jämptisti todeta, että "Minä juon nyt kahvia." 

Niin totta. Miehille jostain syystä kaikki tällainen vain hyväksytään paljon helpommin. Heidän tapauksessaan se on inhimillistä, naisten ollessa kyseessä se johtuu siitä että naiset ovat "pahempi sukupuoli töissä", kuten joku sisäistettyä naisvihaansa täälläkin toi esiin.

Huomaan usein vasta jälkeenpäin jotain tilastojuttuja asioista, kuten että olin koko insinööritoimistossa tai sadan hengen ylipistokurssilla ainoa nainen. Ei jää mieleen muitakaan yksityiskohtia ihmisistä, kuten minkälaiset vaatteet heillä oli tai oliko partaa tai minkä väriset silmät.