Lue keskustelun säännöt.
Tehy toi TYKSin parkkipaikalle irtisanoutumisbussin
20.09.2022 |
"Ammattiliitto Tehy on tuonut Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaalan parkkipaikalle irtisanoutumisbussin.
Tarjoamme henkilökunnalle mahdollisuutta tulla vähän rupattelemaan ja mahdollisesti käyttämään kynää ja paperiakin"
Kommentit (447)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korona-aikana sairaanhoitajat olivat enkeleitä, jotka pitivät maatamme pystyssä. Ja edelleen Korona jälkeen sairaanhoitajat pitävät yllä koko maamme terveydenhoitojärjestelmää. Missään terveydenhuollon yksikössä homma ei toimi ilman sairaanhoitajia, mikä on itsestään selvä asia kaikille alalla työskeleville. Yksikään lääkäri ei suostu toimimaan yksin ja tekemään kaikkia valmistelevia toimintoja ennen tai liityen vastaanottoon itsenäisesti.
Mutta ongelmahan on siinä, että vuosikausia sairaanhoitajan työtä on tehty puoli-ilmaiseksi. On joustettu joustamisen jälkeen, ollaanhan me sairaanhoitajat kutsumusammatissamme. Ollaan valmiit olemaan töissä, aina kun muilla on vapaata esim. jouluna ja juhannuksena. Palkkahan ilman näitä perheeltä pois olevia yhteisiä vapaita ja niiden tuomia lisiä on n. 2500e kuussa.
Tällä hetkellä meidät uuden lain mukaan myös määrätään töihin, joihin emme ole saaneet riittävää perehdytystä, koska työkaverimme uupuvat ja työvoimaa tarvitaan usein toisessa yksikössä kuin omassamme. Vaikka vastuu on ilman perehdytystä sama kuin töitä vuosia tehneillä, on toisiin töihin siirryttävä. Myöskään erittäin kuormittava, itsestään johtumaton tilanne, ei näy mitenkään palkassamme.
Kyllä, aion sanoa itseni irti, jos edelleen tilanne jatkuu tälläisena. Enkä aio tulla koskaan takaisin, jollei minua poliisein töihin kanneta. Haluaisitko itse, että olisit pakotettu takaisin töihin, mistä olet itsesi irtisanomut, vaikka et enää koe pystyväsi tai jaksavasi työtäsi?
Luuletko, että töihin pakottaminen nostaa sairaanhoitajan työn arvostusta tai halua jatkaa sairaanhoitajan työssä? Tekeekö työstä arvokasta se, että se sinulle kerrotaan kauniisti puheessa telkkarissa, kuinka tärkeä olet, mutta teoissa se ei näy?
Miten korkealle itse omassa budjetissasi laitat terveyden? Ostatko lääkkeet vai lähdetkö kulttuuritapahtumaan? Suomessa bruttokansantuotteesta pienempi osa kuin muissa pohjoismaissa käytetään terveydenhuoltoon. Eli valtion mielestä muita asioita menee selvästi terveydenhuollon edelle enemmän kuin muissa pohjoismaissa.
Minua ei tarvitsisi pakottaa lailla työhön, jos lakkoiluni tuloksena ihmishenget olisivat vaarassa. Jos liittoni päättäisi kohdistaa työtaistelun tarkoituksellisesti siten, että se aiheuttaa hengenvaaraa, eroaisin liitosta. Minulle myös riittäisi jo saavutettu 7,84% palkankorotus tällä erää oikein mainiosti. Enpä pysty moisesta korotuksesta edes haaveilemaan, kuten ei kukaan muukaan yksityisen sektorin työntekijä.
Sinä siis antaisit jokaisen potilaan olla vaarassa vuodesta toiseen tekemättä mitään?
Tämän hetkinen tilanne nimittäin on aiheuttanut lukuisia vaaratilanteita jo kauan, potilasturvallisuus on vaarassa joka päivä.Sinä siis vaan tekisit töitä vajaamiehityksellä kun joudut arpomaan ketä hoidat tai kuka on kiireellisin.
Voi kun te hoitajat viimein tajuaisitte, että palkankorotus ei auta vajaamiehitykseen. Jos palkkoja nostetaan niin paljon kuin te haluatte, ei lisää hoitajia olisi edes varaa palkata, vaikka tulijoita olisikin enemmän. Jos siis ongelmana ovat huonot työolot, rahat kannattaisi suunnata palkankorotusten sijaan enemmänkin työolojen parantamiseen.
Miten niitä työoloja voitaisiin parantaa? Meillä on huiput lähiesimiehet, työilmapiiri on loistava, työkavereiden takia tätä jaksaa, potilaat ovat enimmäkseen mukavia, työ on mielekästä ja haastavaa. Ikinä ei ole tylsää. Työoloissa on yksi iso ongelma: Töitä on liikaa sairaanhoitajaa kohden. Sairaanhoitajia ei voida palkata lisää, kun heitä ei tällä palkalla suostu töihin tulemaan. Meille etsitään koko ajan yli tusinaa uutta sairaanhoitajaa, hakijoita ei ole, koska saman rahan voi saada niin paljon helpommallakin.
Olisiko syynä sitten se, että alan maine on aivan hirveä ja kukaan ei halua hakeutua sellaiseen työhön?
Jonkin nimittäin täytyy olla todella pielessä, jos yli 3000 euron palkalla ei saada työntekijää palkattua. Eiväthän yli kuusi vuotta yliopistossa opiskelleet erikoistuvat lääkäritkään saa kuin reilun tonnin enemmän.
Pielessä on se, että se palkka ei ole se yli 3000e.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korona-aikana sairaanhoitajat olivat enkeleitä, jotka pitivät maatamme pystyssä. Ja edelleen Korona jälkeen sairaanhoitajat pitävät yllä koko maamme terveydenhoitojärjestelmää. Missään terveydenhuollon yksikössä homma ei toimi ilman sairaanhoitajia, mikä on itsestään selvä asia kaikille alalla työskeleville. Yksikään lääkäri ei suostu toimimaan yksin ja tekemään kaikkia valmistelevia toimintoja ennen tai liityen vastaanottoon itsenäisesti.
Mutta ongelmahan on siinä, että vuosikausia sairaanhoitajan työtä on tehty puoli-ilmaiseksi. On joustettu joustamisen jälkeen, ollaanhan me sairaanhoitajat kutsumusammatissamme. Ollaan valmiit olemaan töissä, aina kun muilla on vapaata esim. jouluna ja juhannuksena. Palkkahan ilman näitä perheeltä pois olevia yhteisiä vapaita ja niiden tuomia lisiä on n. 2500e kuussa.
Tällä hetkellä meidät uuden lain mukaan myös määrätään töihin, joihin emme ole saaneet riittävää perehdytystä, koska työkaverimme uupuvat ja työvoimaa tarvitaan usein toisessa yksikössä kuin omassamme. Vaikka vastuu on ilman perehdytystä sama kuin töitä vuosia tehneillä, on toisiin töihin siirryttävä. Myöskään erittäin kuormittava, itsestään johtumaton tilanne, ei näy mitenkään palkassamme.
Kyllä, aion sanoa itseni irti, jos edelleen tilanne jatkuu tälläisena. Enkä aio tulla koskaan takaisin, jollei minua poliisein töihin kanneta. Haluaisitko itse, että olisit pakotettu takaisin töihin, mistä olet itsesi irtisanomut, vaikka et enää koe pystyväsi tai jaksavasi työtäsi?
Luuletko, että töihin pakottaminen nostaa sairaanhoitajan työn arvostusta tai halua jatkaa sairaanhoitajan työssä? Tekeekö työstä arvokasta se, että se sinulle kerrotaan kauniisti puheessa telkkarissa, kuinka tärkeä olet, mutta teoissa se ei näy?
Miten korkealle itse omassa budjetissasi laitat terveyden? Ostatko lääkkeet vai lähdetkö kulttuuritapahtumaan? Suomessa bruttokansantuotteesta pienempi osa kuin muissa pohjoismaissa käytetään terveydenhuoltoon. Eli valtion mielestä muita asioita menee selvästi terveydenhuollon edelle enemmän kuin muissa pohjoismaissa.
Minua ei tarvitsisi pakottaa lailla työhön, jos lakkoiluni tuloksena ihmishenget olisivat vaarassa. Jos liittoni päättäisi kohdistaa työtaistelun tarkoituksellisesti siten, että se aiheuttaa hengenvaaraa, eroaisin liitosta. Minulle myös riittäisi jo saavutettu 7,84% palkankorotus tällä erää oikein mainiosti. Enpä pysty moisesta korotuksesta edes haaveilemaan, kuten ei kukaan muukaan yksityisen sektorin työntekijä.
Sinä siis antaisit jokaisen potilaan olla vaarassa vuodesta toiseen tekemättä mitään?
Tämän hetkinen tilanne nimittäin on aiheuttanut lukuisia vaaratilanteita jo kauan, potilasturvallisuus on vaarassa joka päivä.Sinä siis vaan tekisit töitä vajaamiehityksellä kun joudut arpomaan ketä hoidat tai kuka on kiireellisin.
Voi kun te hoitajat viimein tajuaisitte, että palkankorotus ei auta vajaamiehitykseen. Jos palkkoja nostetaan niin paljon kuin te haluatte, ei lisää hoitajia olisi edes varaa palkata, vaikka tulijoita olisikin enemmän. Jos siis ongelmana ovat huonot työolot, rahat kannattaisi suunnata palkankorotusten sijaan enemmänkin työolojen parantamiseen.
Miten niitä työoloja voitaisiin parantaa? Meillä on huiput lähiesimiehet, työilmapiiri on loistava, työkavereiden takia tätä jaksaa, potilaat ovat enimmäkseen mukavia, työ on mielekästä ja haastavaa. Ikinä ei ole tylsää. Työoloissa on yksi iso ongelma: Töitä on liikaa sairaanhoitajaa kohden. Sairaanhoitajia ei voida palkata lisää, kun heitä ei tällä palkalla suostu töihin tulemaan. Meille etsitään koko ajan yli tusinaa uutta sairaanhoitajaa, hakijoita ei ole, koska saman rahan voi saada niin paljon helpommallakin.
Onko teillä harjoittelijoita? Miten heidät perehdytetään, haluavatko he tulla teille valmistuttuaan vai karttavatko he teidän työpaikkaa, koska perehdytys tehtiin vasemmalla kädellä? Sana todennäköisesti leviää suuntaan ja toiseen. Kerrotaanko heille myös alan hyviä puolia ja annetaan onnistumisen kokemuksia, uskaltavatko he kysellä kaikkea joutumatta pelkäämään, että heitä pidetään typerinä? Sillä palkkatason tietäviä opiskelijoitahan alalla riittää, he eivät vain jostain syystä valmistuttuaan halua enää tehdä alan töitä, todennäköisesti opiskeluaikaisten kokemustensa vuoksi.
Pääsisikö joku kertomaan työpaikastanne, mielekkäästä työstänne ja huipusta työporukastanne valmistuvien sairaanhoito-opiskelijoiden kurssille?
Eli yleisesti:
- positiivisen kuvan lisääminen alasta: kertokaa, että se työ on mielekästä ja haastavaa
- paneutukaa harjoittelijoiden/opiskelijoiden perehdytykseen, koska silloin he todennäköisemmin suosittelevat paikkaa ja ehkä haluavat tulla sinne myöhemmin töihin
- sanan levittäminen siitä, että työilmapiiri on hyvä ja esihenkilöt ovat huippuja - olen itse aika pienellä ajalla ja kaikki kyllä tietävät minne kannattaa hakea ja minne ei missään tapauksessa kannata hakea
Niin, paitsi että se perusongelma ei noilla poistu: Ihmiset eivät (enää) halua tehdä hoitotyötä nykyisellä palkkatasolla. Voit kierrellä ja selittää, miksi hoitajien palkka on aivan riittävä, mutta loppujen lopuksi sinun kokemuksesi tai mielipiteesi asiasta on täysin merkityksetön. Ellet sitten itse hae jo tulevassa yhteishaussa hoitajaksi ja ala paikkaamaan työvoimapulaa nykyisissä olosuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korona-aikana sairaanhoitajat olivat enkeleitä, jotka pitivät maatamme pystyssä. Ja edelleen Korona jälkeen sairaanhoitajat pitävät yllä koko maamme terveydenhoitojärjestelmää. Missään terveydenhuollon yksikössä homma ei toimi ilman sairaanhoitajia, mikä on itsestään selvä asia kaikille alalla työskeleville. Yksikään lääkäri ei suostu toimimaan yksin ja tekemään kaikkia valmistelevia toimintoja ennen tai liityen vastaanottoon itsenäisesti.
Mutta ongelmahan on siinä, että vuosikausia sairaanhoitajan työtä on tehty puoli-ilmaiseksi. On joustettu joustamisen jälkeen, ollaanhan me sairaanhoitajat kutsumusammatissamme. Ollaan valmiit olemaan töissä, aina kun muilla on vapaata esim. jouluna ja juhannuksena. Palkkahan ilman näitä perheeltä pois olevia yhteisiä vapaita ja niiden tuomia lisiä on n. 2500e kuussa.
Tällä hetkellä meidät uuden lain mukaan myös määrätään töihin, joihin emme ole saaneet riittävää perehdytystä, koska työkaverimme uupuvat ja työvoimaa tarvitaan usein toisessa yksikössä kuin omassamme. Vaikka vastuu on ilman perehdytystä sama kuin töitä vuosia tehneillä, on toisiin töihin siirryttävä. Myöskään erittäin kuormittava, itsestään johtumaton tilanne, ei näy mitenkään palkassamme.
Kyllä, aion sanoa itseni irti, jos edelleen tilanne jatkuu tälläisena. Enkä aio tulla koskaan takaisin, jollei minua poliisein töihin kanneta. Haluaisitko itse, että olisit pakotettu takaisin töihin, mistä olet itsesi irtisanomut, vaikka et enää koe pystyväsi tai jaksavasi työtäsi?
Luuletko, että töihin pakottaminen nostaa sairaanhoitajan työn arvostusta tai halua jatkaa sairaanhoitajan työssä? Tekeekö työstä arvokasta se, että se sinulle kerrotaan kauniisti puheessa telkkarissa, kuinka tärkeä olet, mutta teoissa se ei näy?
Miten korkealle itse omassa budjetissasi laitat terveyden? Ostatko lääkkeet vai lähdetkö kulttuuritapahtumaan? Suomessa bruttokansantuotteesta pienempi osa kuin muissa pohjoismaissa käytetään terveydenhuoltoon. Eli valtion mielestä muita asioita menee selvästi terveydenhuollon edelle enemmän kuin muissa pohjoismaissa.
Minua ei tarvitsisi pakottaa lailla työhön, jos lakkoiluni tuloksena ihmishenget olisivat vaarassa. Jos liittoni päättäisi kohdistaa työtaistelun tarkoituksellisesti siten, että se aiheuttaa hengenvaaraa, eroaisin liitosta. Minulle myös riittäisi jo saavutettu 7,84% palkankorotus tällä erää oikein mainiosti. Enpä pysty moisesta korotuksesta edes haaveilemaan, kuten ei kukaan muukaan yksityisen sektorin työntekijä.
Sinä siis antaisit jokaisen potilaan olla vaarassa vuodesta toiseen tekemättä mitään?
Tämän hetkinen tilanne nimittäin on aiheuttanut lukuisia vaaratilanteita jo kauan, potilasturvallisuus on vaarassa joka päivä.Sinä siis vaan tekisit töitä vajaamiehityksellä kun joudut arpomaan ketä hoidat tai kuka on kiireellisin.
Voi kun te hoitajat viimein tajuaisitte, että palkankorotus ei auta vajaamiehitykseen. Jos palkkoja nostetaan niin paljon kuin te haluatte, ei lisää hoitajia olisi edes varaa palkata, vaikka tulijoita olisikin enemmän. Jos siis ongelmana ovat huonot työolot, rahat kannattaisi suunnata palkankorotusten sijaan enemmänkin työolojen parantamiseen.
Miten niitä työoloja voitaisiin parantaa? Meillä on huiput lähiesimiehet, työilmapiiri on loistava, työkavereiden takia tätä jaksaa, potilaat ovat enimmäkseen mukavia, työ on mielekästä ja haastavaa. Ikinä ei ole tylsää. Työoloissa on yksi iso ongelma: Töitä on liikaa sairaanhoitajaa kohden. Sairaanhoitajia ei voida palkata lisää, kun heitä ei tällä palkalla suostu töihin tulemaan. Meille etsitään koko ajan yli tusinaa uutta sairaanhoitajaa, hakijoita ei ole, koska saman rahan voi saada niin paljon helpommallakin.
Onko teillä harjoittelijoita? Miten heidät perehdytetään, haluavatko he tulla teille valmistuttuaan vai karttavatko he teidän työpaikkaa, koska perehdytys tehtiin vasemmalla kädellä? Sana todennäköisesti leviää suuntaan ja toiseen. Kerrotaanko heille myös alan hyviä puolia ja annetaan onnistumisen kokemuksia, uskaltavatko he kysellä kaikkea joutumatta pelkäämään, että heitä pidetään typerinä? Sillä palkkatason tietäviä opiskelijoitahan alalla riittää, he eivät vain jostain syystä valmistuttuaan halua enää tehdä alan töitä, todennäköisesti opiskeluaikaisten kokemustensa vuoksi.
Pääsisikö joku kertomaan työpaikastanne, mielekkäästä työstänne ja huipusta työporukastanne valmistuvien sairaanhoito-opiskelijoiden kurssille?
Eli yleisesti:
- positiivisen kuvan lisääminen alasta: kertokaa, että se työ on mielekästä ja haastavaa
- paneutukaa harjoittelijoiden/opiskelijoiden perehdytykseen, koska silloin he todennäköisemmin suosittelevat paikkaa ja ehkä haluavat tulla sinne myöhemmin töihin
- sanan levittäminen siitä, että työilmapiiri on hyvä ja esihenkilöt ovat huippuja - olen itse aika pienellä ajalla ja kaikki kyllä tietävät minne kannattaa hakea ja minne ei missään tapauksessa kannata hakea
Se hoitajapula tuppaa olemaan vähän kaikkialla, ei vain tuolla yhdessä paikassa. Jos olisikin vain parissa tai muutamassa paikkaa pulaa, niin nuo neuvot voisi ollakin ihan jees. Mutta tää on paljon laajempi ongelma.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva. Mä olin eilen T-sairaalassa anafylaksian takia. Olisipa mukavaa että hoitajat olisivat rupattelemassa mukavia pihalla, kun itsellä on hätä että kuolenko tähän.
Kuinka yksinkertaisia ihmiset on? Joo toki ne työajalla jättää potilaat hoitamatta ja lähtee rupattelemaan. Jospa niillä hoitajilla on kuitenkin tauot, ja voi ne käydä siellä rupattelemassa ennen töihin menoa tai lähtiessä. Hohhoijjaa.
No meillehän on toitotettu ettei hoitajat kerkeä pitämään taukoja. Nytkö ehtivätkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korona-aikana sairaanhoitajat olivat enkeleitä, jotka pitivät maatamme pystyssä. Ja edelleen Korona jälkeen sairaanhoitajat pitävät yllä koko maamme terveydenhoitojärjestelmää. Missään terveydenhuollon yksikössä homma ei toimi ilman sairaanhoitajia, mikä on itsestään selvä asia kaikille alalla työskeleville. Yksikään lääkäri ei suostu toimimaan yksin ja tekemään kaikkia valmistelevia toimintoja ennen tai liityen vastaanottoon itsenäisesti.
Mutta ongelmahan on siinä, että vuosikausia sairaanhoitajan työtä on tehty puoli-ilmaiseksi. On joustettu joustamisen jälkeen, ollaanhan me sairaanhoitajat kutsumusammatissamme. Ollaan valmiit olemaan töissä, aina kun muilla on vapaata esim. jouluna ja juhannuksena. Palkkahan ilman näitä perheeltä pois olevia yhteisiä vapaita ja niiden tuomia lisiä on n. 2500e kuussa.
Tällä hetkellä meidät uuden lain mukaan myös määrätään töihin, joihin emme ole saaneet riittävää perehdytystä, koska työkaverimme uupuvat ja työvoimaa tarvitaan usein toisessa yksikössä kuin omassamme. Vaikka vastuu on ilman perehdytystä sama kuin töitä vuosia tehneillä, on toisiin töihin siirryttävä. Myöskään erittäin kuormittava, itsestään johtumaton tilanne, ei näy mitenkään palkassamme.
Kyllä, aion sanoa itseni irti, jos edelleen tilanne jatkuu tälläisena. Enkä aio tulla koskaan takaisin, jollei minua poliisein töihin kanneta. Haluaisitko itse, että olisit pakotettu takaisin töihin, mistä olet itsesi irtisanomut, vaikka et enää koe pystyväsi tai jaksavasi työtäsi?
Luuletko, että töihin pakottaminen nostaa sairaanhoitajan työn arvostusta tai halua jatkaa sairaanhoitajan työssä? Tekeekö työstä arvokasta se, että se sinulle kerrotaan kauniisti puheessa telkkarissa, kuinka tärkeä olet, mutta teoissa se ei näy?
Miten korkealle itse omassa budjetissasi laitat terveyden? Ostatko lääkkeet vai lähdetkö kulttuuritapahtumaan? Suomessa bruttokansantuotteesta pienempi osa kuin muissa pohjoismaissa käytetään terveydenhuoltoon. Eli valtion mielestä muita asioita menee selvästi terveydenhuollon edelle enemmän kuin muissa pohjoismaissa.
Minua ei tarvitsisi pakottaa lailla työhön, jos lakkoiluni tuloksena ihmishenget olisivat vaarassa. Jos liittoni päättäisi kohdistaa työtaistelun tarkoituksellisesti siten, että se aiheuttaa hengenvaaraa, eroaisin liitosta. Minulle myös riittäisi jo saavutettu 7,84% palkankorotus tällä erää oikein mainiosti. Enpä pysty moisesta korotuksesta edes haaveilemaan, kuten ei kukaan muukaan yksityisen sektorin työntekijä.
Sinä siis antaisit jokaisen potilaan olla vaarassa vuodesta toiseen tekemättä mitään?
Tämän hetkinen tilanne nimittäin on aiheuttanut lukuisia vaaratilanteita jo kauan, potilasturvallisuus on vaarassa joka päivä.Sinä siis vaan tekisit töitä vajaamiehityksellä kun joudut arpomaan ketä hoidat tai kuka on kiireellisin.
Voi kun te hoitajat viimein tajuaisitte, että palkankorotus ei auta vajaamiehitykseen. Jos palkkoja nostetaan niin paljon kuin te haluatte, ei lisää hoitajia olisi edes varaa palkata, vaikka tulijoita olisikin enemmän. Jos siis ongelmana ovat huonot työolot, rahat kannattaisi suunnata palkankorotusten sijaan enemmänkin työolojen parantamiseen.
Miten niitä työoloja voitaisiin parantaa? Meillä on huiput lähiesimiehet, työilmapiiri on loistava, työkavereiden takia tätä jaksaa, potilaat ovat enimmäkseen mukavia, työ on mielekästä ja haastavaa. Ikinä ei ole tylsää. Työoloissa on yksi iso ongelma: Töitä on liikaa sairaanhoitajaa kohden. Sairaanhoitajia ei voida palkata lisää, kun heitä ei tällä palkalla suostu töihin tulemaan. Meille etsitään koko ajan yli tusinaa uutta sairaanhoitajaa, hakijoita ei ole, koska saman rahan voi saada niin paljon helpommallakin.
Onko teillä harjoittelijoita? Miten heidät perehdytetään, haluavatko he tulla teille valmistuttuaan vai karttavatko he teidän työpaikkaa, koska perehdytys tehtiin vasemmalla kädellä? Sana todennäköisesti leviää suuntaan ja toiseen. Kerrotaanko heille myös alan hyviä puolia ja annetaan onnistumisen kokemuksia, uskaltavatko he kysellä kaikkea joutumatta pelkäämään, että heitä pidetään typerinä? Sillä palkkatason tietäviä opiskelijoitahan alalla riittää, he eivät vain jostain syystä valmistuttuaan halua enää tehdä alan töitä, todennäköisesti opiskeluaikaisten kokemustensa vuoksi.
Pääsisikö joku kertomaan työpaikastanne, mielekkäästä työstänne ja huipusta työporukastanne valmistuvien sairaanhoito-opiskelijoiden kurssille?
Eli yleisesti:
- positiivisen kuvan lisääminen alasta: kertokaa, että se työ on mielekästä ja haastavaa
- paneutukaa harjoittelijoiden/opiskelijoiden perehdytykseen, koska silloin he todennäköisemmin suosittelevat paikkaa ja ehkä haluavat tulla sinne myöhemmin töihin
- sanan levittäminen siitä, että työilmapiiri on hyvä ja esihenkilöt ovat huippuja - olen itse aika pienellä ajalla ja kaikki kyllä tietävät minne kannattaa hakea ja minne ei missään tapauksessa kannata hakea
Niin, paitsi että se perusongelma ei noilla poistu: Ihmiset eivät (enää) halua tehdä hoitotyötä nykyisellä palkkatasolla. Voit kierrellä ja selittää, miksi hoitajien palkka on aivan riittävä, mutta loppujen lopuksi sinun kokemuksesi tai mielipiteesi asiasta on täysin merkityksetön. Ellet sitten itse hae jo tulevassa yhteishaussa hoitajaksi ja ala paikkaamaan työvoimapulaa nykyisissä olosuhteissa.
Olet varmasti ihan oikeassa ja siinä juuri taitaa olla ongelman ydin. Alan työstä on annettu niin kauhea kuva julkisuudessa, että minä en ainakaan lähtisi alalla ellei palkka olisi vähintään 5000 euroa kuussa. Ongelma vain on, että sellaisia palkkoja ei ole mitenkään varaa maksaa. Sairaanhoitajien vaatimien palkankorotusten jälkeen taas ei olisi varaa palkata uusia hoitajia, vaikka sitten tulijoita ehkä olisikin.
Ja huomauttaisin silti, että alalle tulee opiskelijoita. Hakijoita on aina enemmän kuin aloituspaikkoja, ja joka vuosi valmistuu paljon uusia hoitajia. Ala siis kiinnostaa ihmisiä, ja he varmasti tietävät odotettavissa olevan palkkatason. Ensisijaisesti pitää panostaa kaikin keinoin siihen, että he jäävät alalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en ainakaan kaksikymppisenä suoraan lukiosta osannut ollenkaan suhteuttaa sairaanhoitajan palkkaa elämisen todellisiin kuluihin. Vasta valmistuttuani tajusin, että jos olisin jatkanut ammatissa, elämäni olisi ollut niukkaa ja epävarmaa taloudellisesti.
Haluan tienata työstä sen verran, että saamallani palkalla pystyy mm. asumaan mukavasti, harrastamaan halutessaan monipuolisesti, välillä hemmottelemaan itseään ilman huolta rahojen riittävyydestä ym. Hoitotyö ei olisi tarjonnut mahdollisuutta tuollaiseen elämään. Tuon takia opiskelin uuden ammatin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korona-aikana sairaanhoitajat olivat enkeleitä, jotka pitivät maatamme pystyssä. Ja edelleen Korona jälkeen sairaanhoitajat pitävät yllä koko maamme terveydenhoitojärjestelmää. Missään terveydenhuollon yksikössä homma ei toimi ilman sairaanhoitajia, mikä on itsestään selvä asia kaikille alalla työskeleville. Yksikään lääkäri ei suostu toimimaan yksin ja tekemään kaikkia valmistelevia toimintoja ennen tai liityen vastaanottoon itsenäisesti.
Mutta ongelmahan on siinä, että vuosikausia sairaanhoitajan työtä on tehty puoli-ilmaiseksi. On joustettu joustamisen jälkeen, ollaanhan me sairaanhoitajat kutsumusammatissamme. Ollaan valmiit olemaan töissä, aina kun muilla on vapaata esim. jouluna ja juhannuksena. Palkkahan ilman näitä perheeltä pois olevia yhteisiä vapaita ja niiden tuomia lisiä on n. 2500e kuussa.
Tällä hetkellä meidät uuden lain mukaan myös määrätään töihin, joihin emme ole saaneet riittävää perehdytystä, koska työkaverimme uupuvat ja työvoimaa tarvitaan usein toisessa yksikössä kuin omassamme. Vaikka vastuu on ilman perehdytystä sama kuin töitä vuosia tehneillä, on toisiin töihin siirryttävä. Myöskään erittäin kuormittava, itsestään johtumaton tilanne, ei näy mitenkään palkassamme.
Kyllä, aion sanoa itseni irti, jos edelleen tilanne jatkuu tälläisena. Enkä aio tulla koskaan takaisin, jollei minua poliisein töihin kanneta. Haluaisitko itse, että olisit pakotettu takaisin töihin, mistä olet itsesi irtisanomut, vaikka et enää koe pystyväsi tai jaksavasi työtäsi?
Luuletko, että töihin pakottaminen nostaa sairaanhoitajan työn arvostusta tai halua jatkaa sairaanhoitajan työssä? Tekeekö työstä arvokasta se, että se sinulle kerrotaan kauniisti puheessa telkkarissa, kuinka tärkeä olet, mutta teoissa se ei näy?
Miten korkealle itse omassa budjetissasi laitat terveyden? Ostatko lääkkeet vai lähdetkö kulttuuritapahtumaan? Suomessa bruttokansantuotteesta pienempi osa kuin muissa pohjoismaissa käytetään terveydenhuoltoon. Eli valtion mielestä muita asioita menee selvästi terveydenhuollon edelle enemmän kuin muissa pohjoismaissa.
Minua ei tarvitsisi pakottaa lailla työhön, jos lakkoiluni tuloksena ihmishenget olisivat vaarassa. Jos liittoni päättäisi kohdistaa työtaistelun tarkoituksellisesti siten, että se aiheuttaa hengenvaaraa, eroaisin liitosta. Minulle myös riittäisi jo saavutettu 7,84% palkankorotus tällä erää oikein mainiosti. Enpä pysty moisesta korotuksesta edes haaveilemaan, kuten ei kukaan muukaan yksityisen sektorin työntekijä.
Sinä siis antaisit jokaisen potilaan olla vaarassa vuodesta toiseen tekemättä mitään?
Tämän hetkinen tilanne nimittäin on aiheuttanut lukuisia vaaratilanteita jo kauan, potilasturvallisuus on vaarassa joka päivä.Sinä siis vaan tekisit töitä vajaamiehityksellä kun joudut arpomaan ketä hoidat tai kuka on kiireellisin.
Voi kun te hoitajat viimein tajuaisitte, että palkankorotus ei auta vajaamiehitykseen. Jos palkkoja nostetaan niin paljon kuin te haluatte, ei lisää hoitajia olisi edes varaa palkata, vaikka tulijoita olisikin enemmän. Jos siis ongelmana ovat huonot työolot, rahat kannattaisi suunnata palkankorotusten sijaan enemmänkin työolojen parantamiseen.
Miten niitä työoloja voitaisiin parantaa? Meillä on huiput lähiesimiehet, työilmapiiri on loistava, työkavereiden takia tätä jaksaa, potilaat ovat enimmäkseen mukavia, työ on mielekästä ja haastavaa. Ikinä ei ole tylsää. Työoloissa on yksi iso ongelma: Töitä on liikaa sairaanhoitajaa kohden. Sairaanhoitajia ei voida palkata lisää, kun heitä ei tällä palkalla suostu töihin tulemaan. Meille etsitään koko ajan yli tusinaa uutta sairaanhoitajaa, hakijoita ei ole, koska saman rahan voi saada niin paljon helpommallakin.
Onko teillä harjoittelijoita? Miten heidät perehdytetään, haluavatko he tulla teille valmistuttuaan vai karttavatko he teidän työpaikkaa, koska perehdytys tehtiin vasemmalla kädellä? Sana todennäköisesti leviää suuntaan ja toiseen. Kerrotaanko heille myös alan hyviä puolia ja annetaan onnistumisen kokemuksia, uskaltavatko he kysellä kaikkea joutumatta pelkäämään, että heitä pidetään typerinä? Sillä palkkatason tietäviä opiskelijoitahan alalla riittää, he eivät vain jostain syystä valmistuttuaan halua enää tehdä alan töitä, todennäköisesti opiskeluaikaisten kokemustensa vuoksi.
Pääsisikö joku kertomaan työpaikastanne, mielekkäästä työstänne ja huipusta työporukastanne valmistuvien sairaanhoito-opiskelijoiden kurssille?
Eli yleisesti:
- positiivisen kuvan lisääminen alasta: kertokaa, että se työ on mielekästä ja haastavaa
- paneutukaa harjoittelijoiden/opiskelijoiden perehdytykseen, koska silloin he todennäköisemmin suosittelevat paikkaa ja ehkä haluavat tulla sinne myöhemmin töihin
- sanan levittäminen siitä, että työilmapiiri on hyvä ja esihenkilöt ovat huippuja - olen itse aika pienellä ajalla ja kaikki kyllä tietävät minne kannattaa hakea ja minne ei missään tapauksessa kannata hakea
Niin, paitsi että se perusongelma ei noilla poistu: Ihmiset eivät (enää) halua tehdä hoitotyötä nykyisellä palkkatasolla. Voit kierrellä ja selittää, miksi hoitajien palkka on aivan riittävä, mutta loppujen lopuksi sinun kokemuksesi tai mielipiteesi asiasta on täysin merkityksetön. Ellet sitten itse hae jo tulevassa yhteishaussa hoitajaksi ja ala paikkaamaan työvoimapulaa nykyisissä olosuhteissa.
Olet varmasti ihan oikeassa ja siinä juuri taitaa olla ongelman ydin. Alan työstä on annettu niin kauhea kuva julkisuudessa, että minä en ainakaan lähtisi alalla ellei palkka olisi vähintään 5000 euroa kuussa. Ongelma vain on, että sellaisia palkkoja ei ole mitenkään varaa maksaa. Sairaanhoitajien vaatimien palkankorotusten jälkeen taas ei olisi varaa palkata uusia hoitajia, vaikka sitten tulijoita ehkä olisikin.
Ja huomauttaisin silti, että alalle tulee opiskelijoita. Hakijoita on aina enemmän kuin aloituspaikkoja, ja joka vuosi valmistuu paljon uusia hoitajia. Ala siis kiinnostaa ihmisiä, ja he varmasti tietävät odotettavissa olevan palkkatason. Ensisijaisesti pitää panostaa kaikin keinoin siihen, että he jäävät alalla.
Ihmiset vaan ovat nykyään keskimäärin sen verran tiedostavia, että eivät jää alalle jonka hyöty-haittasuhde on surkea. Osa jää, mutta aina vaan isompi osa ei. Tuota ei ratkaista kuin palkalla tai sitten sillä, että vähennetään palveluja ja tarjolla olevaa hoitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korona-aikana sairaanhoitajat olivat enkeleitä, jotka pitivät maatamme pystyssä. Ja edelleen Korona jälkeen sairaanhoitajat pitävät yllä koko maamme terveydenhoitojärjestelmää. Missään terveydenhuollon yksikössä homma ei toimi ilman sairaanhoitajia, mikä on itsestään selvä asia kaikille alalla työskeleville. Yksikään lääkäri ei suostu toimimaan yksin ja tekemään kaikkia valmistelevia toimintoja ennen tai liityen vastaanottoon itsenäisesti.
Mutta ongelmahan on siinä, että vuosikausia sairaanhoitajan työtä on tehty puoli-ilmaiseksi. On joustettu joustamisen jälkeen, ollaanhan me sairaanhoitajat kutsumusammatissamme. Ollaan valmiit olemaan töissä, aina kun muilla on vapaata esim. jouluna ja juhannuksena. Palkkahan ilman näitä perheeltä pois olevia yhteisiä vapaita ja niiden tuomia lisiä on n. 2500e kuussa.
Tällä hetkellä meidät uuden lain mukaan myös määrätään töihin, joihin emme ole saaneet riittävää perehdytystä, koska työkaverimme uupuvat ja työvoimaa tarvitaan usein toisessa yksikössä kuin omassamme. Vaikka vastuu on ilman perehdytystä sama kuin töitä vuosia tehneillä, on toisiin töihin siirryttävä. Myöskään erittäin kuormittava, itsestään johtumaton tilanne, ei näy mitenkään palkassamme.
Kyllä, aion sanoa itseni irti, jos edelleen tilanne jatkuu tälläisena. Enkä aio tulla koskaan takaisin, jollei minua poliisein töihin kanneta. Haluaisitko itse, että olisit pakotettu takaisin töihin, mistä olet itsesi irtisanomut, vaikka et enää koe pystyväsi tai jaksavasi työtäsi?
Luuletko, että töihin pakottaminen nostaa sairaanhoitajan työn arvostusta tai halua jatkaa sairaanhoitajan työssä? Tekeekö työstä arvokasta se, että se sinulle kerrotaan kauniisti puheessa telkkarissa, kuinka tärkeä olet, mutta teoissa se ei näy?
Miten korkealle itse omassa budjetissasi laitat terveyden? Ostatko lääkkeet vai lähdetkö kulttuuritapahtumaan? Suomessa bruttokansantuotteesta pienempi osa kuin muissa pohjoismaissa käytetään terveydenhuoltoon. Eli valtion mielestä muita asioita menee selvästi terveydenhuollon edelle enemmän kuin muissa pohjoismaissa.
Minua ei tarvitsisi pakottaa lailla työhön, jos lakkoiluni tuloksena ihmishenget olisivat vaarassa. Jos liittoni päättäisi kohdistaa työtaistelun tarkoituksellisesti siten, että se aiheuttaa hengenvaaraa, eroaisin liitosta. Minulle myös riittäisi jo saavutettu 7,84% palkankorotus tällä erää oikein mainiosti. Enpä pysty moisesta korotuksesta edes haaveilemaan, kuten ei kukaan muukaan yksityisen sektorin työntekijä.
Sinä siis antaisit jokaisen potilaan olla vaarassa vuodesta toiseen tekemättä mitään?
Tämän hetkinen tilanne nimittäin on aiheuttanut lukuisia vaaratilanteita jo kauan, potilasturvallisuus on vaarassa joka päivä.Sinä siis vaan tekisit töitä vajaamiehityksellä kun joudut arpomaan ketä hoidat tai kuka on kiireellisin.
Voi kun te hoitajat viimein tajuaisitte, että palkankorotus ei auta vajaamiehitykseen. Jos palkkoja nostetaan niin paljon kuin te haluatte, ei lisää hoitajia olisi edes varaa palkata, vaikka tulijoita olisikin enemmän. Jos siis ongelmana ovat huonot työolot, rahat kannattaisi suunnata palkankorotusten sijaan enemmänkin työolojen parantamiseen.
Miten niitä työoloja voitaisiin parantaa? Meillä on huiput lähiesimiehet, työilmapiiri on loistava, työkavereiden takia tätä jaksaa, potilaat ovat enimmäkseen mukavia, työ on mielekästä ja haastavaa. Ikinä ei ole tylsää. Työoloissa on yksi iso ongelma: Töitä on liikaa sairaanhoitajaa kohden. Sairaanhoitajia ei voida palkata lisää, kun heitä ei tällä palkalla suostu töihin tulemaan. Meille etsitään koko ajan yli tusinaa uutta sairaanhoitajaa, hakijoita ei ole, koska saman rahan voi saada niin paljon helpommallakin.
Onko teillä harjoittelijoita? Miten heidät perehdytetään, haluavatko he tulla teille valmistuttuaan vai karttavatko he teidän työpaikkaa, koska perehdytys tehtiin vasemmalla kädellä? Sana todennäköisesti leviää suuntaan ja toiseen. Kerrotaanko heille myös alan hyviä puolia ja annetaan onnistumisen kokemuksia, uskaltavatko he kysellä kaikkea joutumatta pelkäämään, että heitä pidetään typerinä? Sillä palkkatason tietäviä opiskelijoitahan alalla riittää, he eivät vain jostain syystä valmistuttuaan halua enää tehdä alan töitä, todennäköisesti opiskeluaikaisten kokemustensa vuoksi.
Pääsisikö joku kertomaan työpaikastanne, mielekkäästä työstänne ja huipusta työporukastanne valmistuvien sairaanhoito-opiskelijoiden kurssille?
Eli yleisesti:
- positiivisen kuvan lisääminen alasta: kertokaa, että se työ on mielekästä ja haastavaa
- paneutukaa harjoittelijoiden/opiskelijoiden perehdytykseen, koska silloin he todennäköisemmin suosittelevat paikkaa ja ehkä haluavat tulla sinne myöhemmin töihin
- sanan levittäminen siitä, että työilmapiiri on hyvä ja esihenkilöt ovat huippuja - olen itse aika pienellä ajalla ja kaikki kyllä tietävät minne kannattaa hakea ja minne ei missään tapauksessa kannata hakea
Niin, paitsi että se perusongelma ei noilla poistu: Ihmiset eivät (enää) halua tehdä hoitotyötä nykyisellä palkkatasolla. Voit kierrellä ja selittää, miksi hoitajien palkka on aivan riittävä, mutta loppujen lopuksi sinun kokemuksesi tai mielipiteesi asiasta on täysin merkityksetön. Ellet sitten itse hae jo tulevassa yhteishaussa hoitajaksi ja ala paikkaamaan työvoimapulaa nykyisissä olosuhteissa.
Olet varmasti ihan oikeassa ja siinä juuri taitaa olla ongelman ydin. Alan työstä on annettu niin kauhea kuva julkisuudessa, että minä en ainakaan lähtisi alalla ellei palkka olisi vähintään 5000 euroa kuussa. Ongelma vain on, että sellaisia palkkoja ei ole mitenkään varaa maksaa. Sairaanhoitajien vaatimien palkankorotusten jälkeen taas ei olisi varaa palkata uusia hoitajia, vaikka sitten tulijoita ehkä olisikin.
Ja huomauttaisin silti, että alalle tulee opiskelijoita. Hakijoita on aina enemmän kuin aloituspaikkoja, ja joka vuosi valmistuu paljon uusia hoitajia. Ala siis kiinnostaa ihmisiä, ja he varmasti tietävät odotettavissa olevan palkkatason. Ensisijaisesti pitää panostaa kaikin keinoin siihen, että he jäävät alalla.
Tuota mä niin ihmettelen, että miten voi nuori yläasteella tai lukiossa opiskelupaikkaa hakeva varmasti tietää tulevan tulotasonsa? Tuo on niin typerää väittää tuollaista! Moni ei todellakaan tiedä. Ja kun se palkka ei oikeasti ole sitä 3000 tonnia, niin se voi olla aika kova isku vasten kasvoja sitten tilipäivänä. Nämä keskipalkkatilastot antavat aivan vääristyneen kuvan siitä palkasta, ja varsinkin hoitoalalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korona-aikana sairaanhoitajat olivat enkeleitä, jotka pitivät maatamme pystyssä. Ja edelleen Korona jälkeen sairaanhoitajat pitävät yllä koko maamme terveydenhoitojärjestelmää. Missään terveydenhuollon yksikössä homma ei toimi ilman sairaanhoitajia, mikä on itsestään selvä asia kaikille alalla työskeleville. Yksikään lääkäri ei suostu toimimaan yksin ja tekemään kaikkia valmistelevia toimintoja ennen tai liityen vastaanottoon itsenäisesti.
Mutta ongelmahan on siinä, että vuosikausia sairaanhoitajan työtä on tehty puoli-ilmaiseksi. On joustettu joustamisen jälkeen, ollaanhan me sairaanhoitajat kutsumusammatissamme. Ollaan valmiit olemaan töissä, aina kun muilla on vapaata esim. jouluna ja juhannuksena. Palkkahan ilman näitä perheeltä pois olevia yhteisiä vapaita ja niiden tuomia lisiä on n. 2500e kuussa.
Tällä hetkellä meidät uuden lain mukaan myös määrätään töihin, joihin emme ole saaneet riittävää perehdytystä, koska työkaverimme uupuvat ja työvoimaa tarvitaan usein toisessa yksikössä kuin omassamme. Vaikka vastuu on ilman perehdytystä sama kuin töitä vuosia tehneillä, on toisiin töihin siirryttävä. Myöskään erittäin kuormittava, itsestään johtumaton tilanne, ei näy mitenkään palkassamme.
Kyllä, aion sanoa itseni irti, jos edelleen tilanne jatkuu tälläisena. Enkä aio tulla koskaan takaisin, jollei minua poliisein töihin kanneta. Haluaisitko itse, että olisit pakotettu takaisin töihin, mistä olet itsesi irtisanomut, vaikka et enää koe pystyväsi tai jaksavasi työtäsi?
Luuletko, että töihin pakottaminen nostaa sairaanhoitajan työn arvostusta tai halua jatkaa sairaanhoitajan työssä? Tekeekö työstä arvokasta se, että se sinulle kerrotaan kauniisti puheessa telkkarissa, kuinka tärkeä olet, mutta teoissa se ei näy?
Miten korkealle itse omassa budjetissasi laitat terveyden? Ostatko lääkkeet vai lähdetkö kulttuuritapahtumaan? Suomessa bruttokansantuotteesta pienempi osa kuin muissa pohjoismaissa käytetään terveydenhuoltoon. Eli valtion mielestä muita asioita menee selvästi terveydenhuollon edelle enemmän kuin muissa pohjoismaissa.
Minua ei tarvitsisi pakottaa lailla työhön, jos lakkoiluni tuloksena ihmishenget olisivat vaarassa. Jos liittoni päättäisi kohdistaa työtaistelun tarkoituksellisesti siten, että se aiheuttaa hengenvaaraa, eroaisin liitosta. Minulle myös riittäisi jo saavutettu 7,84% palkankorotus tällä erää oikein mainiosti. Enpä pysty moisesta korotuksesta edes haaveilemaan, kuten ei kukaan muukaan yksityisen sektorin työntekijä.
Sinä siis antaisit jokaisen potilaan olla vaarassa vuodesta toiseen tekemättä mitään?
Tämän hetkinen tilanne nimittäin on aiheuttanut lukuisia vaaratilanteita jo kauan, potilasturvallisuus on vaarassa joka päivä.Sinä siis vaan tekisit töitä vajaamiehityksellä kun joudut arpomaan ketä hoidat tai kuka on kiireellisin.
Voi kun te hoitajat viimein tajuaisitte, että palkankorotus ei auta vajaamiehitykseen. Jos palkkoja nostetaan niin paljon kuin te haluatte, ei lisää hoitajia olisi edes varaa palkata, vaikka tulijoita olisikin enemmän. Jos siis ongelmana ovat huonot työolot, rahat kannattaisi suunnata palkankorotusten sijaan enemmänkin työolojen parantamiseen.
Miten niitä työoloja voitaisiin parantaa? Meillä on huiput lähiesimiehet, työilmapiiri on loistava, työkavereiden takia tätä jaksaa, potilaat ovat enimmäkseen mukavia, työ on mielekästä ja haastavaa. Ikinä ei ole tylsää. Työoloissa on yksi iso ongelma: Töitä on liikaa sairaanhoitajaa kohden. Sairaanhoitajia ei voida palkata lisää, kun heitä ei tällä palkalla suostu töihin tulemaan. Meille etsitään koko ajan yli tusinaa uutta sairaanhoitajaa, hakijoita ei ole, koska saman rahan voi saada niin paljon helpommallakin.
Onko teillä harjoittelijoita? Miten heidät perehdytetään, haluavatko he tulla teille valmistuttuaan vai karttavatko he teidän työpaikkaa, koska perehdytys tehtiin vasemmalla kädellä? Sana todennäköisesti leviää suuntaan ja toiseen. Kerrotaanko heille myös alan hyviä puolia ja annetaan onnistumisen kokemuksia, uskaltavatko he kysellä kaikkea joutumatta pelkäämään, että heitä pidetään typerinä? Sillä palkkatason tietäviä opiskelijoitahan alalla riittää, he eivät vain jostain syystä valmistuttuaan halua enää tehdä alan töitä, todennäköisesti opiskeluaikaisten kokemustensa vuoksi.
Pääsisikö joku kertomaan työpaikastanne, mielekkäästä työstänne ja huipusta työporukastanne valmistuvien sairaanhoito-opiskelijoiden kurssille?
Eli yleisesti:
- positiivisen kuvan lisääminen alasta: kertokaa, että se työ on mielekästä ja haastavaa
- paneutukaa harjoittelijoiden/opiskelijoiden perehdytykseen, koska silloin he todennäköisemmin suosittelevat paikkaa ja ehkä haluavat tulla sinne myöhemmin töihin
- sanan levittäminen siitä, että työilmapiiri on hyvä ja esihenkilöt ovat huippuja - olen itse aika pienellä ajalla ja kaikki kyllä tietävät minne kannattaa hakea ja minne ei missään tapauksessa kannata hakea
Niin, paitsi että se perusongelma ei noilla poistu: Ihmiset eivät (enää) halua tehdä hoitotyötä nykyisellä palkkatasolla. Voit kierrellä ja selittää, miksi hoitajien palkka on aivan riittävä, mutta loppujen lopuksi sinun kokemuksesi tai mielipiteesi asiasta on täysin merkityksetön. Ellet sitten itse hae jo tulevassa yhteishaussa hoitajaksi ja ala paikkaamaan työvoimapulaa nykyisissä olosuhteissa.
Olet varmasti ihan oikeassa ja siinä juuri taitaa olla ongelman ydin. Alan työstä on annettu niin kauhea kuva julkisuudessa, että minä en ainakaan lähtisi alalla ellei palkka olisi vähintään 5000 euroa kuussa. Ongelma vain on, että sellaisia palkkoja ei ole mitenkään varaa maksaa. Sairaanhoitajien vaatimien palkankorotusten jälkeen taas ei olisi varaa palkata uusia hoitajia, vaikka sitten tulijoita ehkä olisikin.
Ja huomauttaisin silti, että alalle tulee opiskelijoita. Hakijoita on aina enemmän kuin aloituspaikkoja, ja joka vuosi valmistuu paljon uusia hoitajia. Ala siis kiinnostaa ihmisiä, ja he varmasti tietävät odotettavissa olevan palkkatason. Ensisijaisesti pitää panostaa kaikin keinoin siihen, että he jäävät alalla.
Ei ole kysymys annetusta kuvasta vaan todellisuudesta. Olen itse yksi entisistä hoitajista. Meitä taitaa täällä olla monia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korona-aikana sairaanhoitajat olivat enkeleitä, jotka pitivät maatamme pystyssä. Ja edelleen Korona jälkeen sairaanhoitajat pitävät yllä koko maamme terveydenhoitojärjestelmää. Missään terveydenhuollon yksikössä homma ei toimi ilman sairaanhoitajia, mikä on itsestään selvä asia kaikille alalla työskeleville. Yksikään lääkäri ei suostu toimimaan yksin ja tekemään kaikkia valmistelevia toimintoja ennen tai liityen vastaanottoon itsenäisesti.
Mutta ongelmahan on siinä, että vuosikausia sairaanhoitajan työtä on tehty puoli-ilmaiseksi. On joustettu joustamisen jälkeen, ollaanhan me sairaanhoitajat kutsumusammatissamme. Ollaan valmiit olemaan töissä, aina kun muilla on vapaata esim. jouluna ja juhannuksena. Palkkahan ilman näitä perheeltä pois olevia yhteisiä vapaita ja niiden tuomia lisiä on n. 2500e kuussa.
Tällä hetkellä meidät uuden lain mukaan myös määrätään töihin, joihin emme ole saaneet riittävää perehdytystä, koska työkaverimme uupuvat ja työvoimaa tarvitaan usein toisessa yksikössä kuin omassamme. Vaikka vastuu on ilman perehdytystä sama kuin töitä vuosia tehneillä, on toisiin töihin siirryttävä. Myöskään erittäin kuormittava, itsestään johtumaton tilanne, ei näy mitenkään palkassamme.
Kyllä, aion sanoa itseni irti, jos edelleen tilanne jatkuu tälläisena. Enkä aio tulla koskaan takaisin, jollei minua poliisein töihin kanneta. Haluaisitko itse, että olisit pakotettu takaisin töihin, mistä olet itsesi irtisanomut, vaikka et enää koe pystyväsi tai jaksavasi työtäsi?
Luuletko, että töihin pakottaminen nostaa sairaanhoitajan työn arvostusta tai halua jatkaa sairaanhoitajan työssä? Tekeekö työstä arvokasta se, että se sinulle kerrotaan kauniisti puheessa telkkarissa, kuinka tärkeä olet, mutta teoissa se ei näy?
Miten korkealle itse omassa budjetissasi laitat terveyden? Ostatko lääkkeet vai lähdetkö kulttuuritapahtumaan? Suomessa bruttokansantuotteesta pienempi osa kuin muissa pohjoismaissa käytetään terveydenhuoltoon. Eli valtion mielestä muita asioita menee selvästi terveydenhuollon edelle enemmän kuin muissa pohjoismaissa.
Minua ei tarvitsisi pakottaa lailla työhön, jos lakkoiluni tuloksena ihmishenget olisivat vaarassa. Jos liittoni päättäisi kohdistaa työtaistelun tarkoituksellisesti siten, että se aiheuttaa hengenvaaraa, eroaisin liitosta. Minulle myös riittäisi jo saavutettu 7,84% palkankorotus tällä erää oikein mainiosti. Enpä pysty moisesta korotuksesta edes haaveilemaan, kuten ei kukaan muukaan yksityisen sektorin työntekijä.
Sinä siis antaisit jokaisen potilaan olla vaarassa vuodesta toiseen tekemättä mitään?
Tämän hetkinen tilanne nimittäin on aiheuttanut lukuisia vaaratilanteita jo kauan, potilasturvallisuus on vaarassa joka päivä.Sinä siis vaan tekisit töitä vajaamiehityksellä kun joudut arpomaan ketä hoidat tai kuka on kiireellisin.
Voi kun te hoitajat viimein tajuaisitte, että palkankorotus ei auta vajaamiehitykseen. Jos palkkoja nostetaan niin paljon kuin te haluatte, ei lisää hoitajia olisi edes varaa palkata, vaikka tulijoita olisikin enemmän. Jos siis ongelmana ovat huonot työolot, rahat kannattaisi suunnata palkankorotusten sijaan enemmänkin työolojen parantamiseen.
Miten niitä työoloja voitaisiin parantaa? Meillä on huiput lähiesimiehet, työilmapiiri on loistava, työkavereiden takia tätä jaksaa, potilaat ovat enimmäkseen mukavia, työ on mielekästä ja haastavaa. Ikinä ei ole tylsää. Työoloissa on yksi iso ongelma: Töitä on liikaa sairaanhoitajaa kohden. Sairaanhoitajia ei voida palkata lisää, kun heitä ei tällä palkalla suostu töihin tulemaan. Meille etsitään koko ajan yli tusinaa uutta sairaanhoitajaa, hakijoita ei ole, koska saman rahan voi saada niin paljon helpommallakin.
Onko teillä harjoittelijoita? Miten heidät perehdytetään, haluavatko he tulla teille valmistuttuaan vai karttavatko he teidän työpaikkaa, koska perehdytys tehtiin vasemmalla kädellä? Sana todennäköisesti leviää suuntaan ja toiseen. Kerrotaanko heille myös alan hyviä puolia ja annetaan onnistumisen kokemuksia, uskaltavatko he kysellä kaikkea joutumatta pelkäämään, että heitä pidetään typerinä? Sillä palkkatason tietäviä opiskelijoitahan alalla riittää, he eivät vain jostain syystä valmistuttuaan halua enää tehdä alan töitä, todennäköisesti opiskeluaikaisten kokemustensa vuoksi.
Pääsisikö joku kertomaan työpaikastanne, mielekkäästä työstänne ja huipusta työporukastanne valmistuvien sairaanhoito-opiskelijoiden kurssille?
Eli yleisesti:
- positiivisen kuvan lisääminen alasta: kertokaa, että se työ on mielekästä ja haastavaa
- paneutukaa harjoittelijoiden/opiskelijoiden perehdytykseen, koska silloin he todennäköisemmin suosittelevat paikkaa ja ehkä haluavat tulla sinne myöhemmin töihin
- sanan levittäminen siitä, että työilmapiiri on hyvä ja esihenkilöt ovat huippuja - olen itse aika pienellä ajalla ja kaikki kyllä tietävät minne kannattaa hakea ja minne ei missään tapauksessa kannata hakea
Niin, paitsi että se perusongelma ei noilla poistu: Ihmiset eivät (enää) halua tehdä hoitotyötä nykyisellä palkkatasolla. Voit kierrellä ja selittää, miksi hoitajien palkka on aivan riittävä, mutta loppujen lopuksi sinun kokemuksesi tai mielipiteesi asiasta on täysin merkityksetön. Ellet sitten itse hae jo tulevassa yhteishaussa hoitajaksi ja ala paikkaamaan työvoimapulaa nykyisissä olosuhteissa.
Olet varmasti ihan oikeassa ja siinä juuri taitaa olla ongelman ydin. Alan työstä on annettu niin kauhea kuva julkisuudessa, että minä en ainakaan lähtisi alalla ellei palkka olisi vähintään 5000 euroa kuussa. Ongelma vain on, että sellaisia palkkoja ei ole mitenkään varaa maksaa. Sairaanhoitajien vaatimien palkankorotusten jälkeen taas ei olisi varaa palkata uusia hoitajia, vaikka sitten tulijoita ehkä olisikin.
Ja huomauttaisin silti, että alalle tulee opiskelijoita. Hakijoita on aina enemmän kuin aloituspaikkoja, ja joka vuosi valmistuu paljon uusia hoitajia. Ala siis kiinnostaa ihmisiä, ja he varmasti tietävät odotettavissa olevan palkkatason. Ensisijaisesti pitää panostaa kaikin keinoin siihen, että he jäävät alalla.
Ei ole kysymys annetusta kuvasta vaan todellisuudesta. Olen itse yksi entisistä hoitajista. Meitä taitaa täällä olla monia.
Siinähän sitä dilemmaa onkin kerrakseen: työolot on ajettu niin huonoiksi, että hoitajia ei saada töihin kuin lääkäreiden palkalla. Jos hoitajille aletaan maksaa lääkäreiden palkkaa, lääkärit (ja opettajat, lastentarhojen työntekijät, poliisit, palohenkilöstö, kätilöt, farmaseutit jne jne) alkavat vaatia palkankorotuksia samassa suhteessa. Ehkä uhkaavat laajoilla henkilövahingoilla, jos ei suostuta.
Miten tällaisesta umpikujasta päästään ulos? Ajetaan alas koko sairaanhoitojärjestelmä ja aloitetaan alusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korona-aikana sairaanhoitajat olivat enkeleitä, jotka pitivät maatamme pystyssä. Ja edelleen Korona jälkeen sairaanhoitajat pitävät yllä koko maamme terveydenhoitojärjestelmää. Missään terveydenhuollon yksikössä homma ei toimi ilman sairaanhoitajia, mikä on itsestään selvä asia kaikille alalla työskeleville. Yksikään lääkäri ei suostu toimimaan yksin ja tekemään kaikkia valmistelevia toimintoja ennen tai liityen vastaanottoon itsenäisesti.
Mutta ongelmahan on siinä, että vuosikausia sairaanhoitajan työtä on tehty puoli-ilmaiseksi. On joustettu joustamisen jälkeen, ollaanhan me sairaanhoitajat kutsumusammatissamme. Ollaan valmiit olemaan töissä, aina kun muilla on vapaata esim. jouluna ja juhannuksena. Palkkahan ilman näitä perheeltä pois olevia yhteisiä vapaita ja niiden tuomia lisiä on n. 2500e kuussa.
Tällä hetkellä meidät uuden lain mukaan myös määrätään töihin, joihin emme ole saaneet riittävää perehdytystä, koska työkaverimme uupuvat ja työvoimaa tarvitaan usein toisessa yksikössä kuin omassamme. Vaikka vastuu on ilman perehdytystä sama kuin töitä vuosia tehneillä, on toisiin töihin siirryttävä. Myöskään erittäin kuormittava, itsestään johtumaton tilanne, ei näy mitenkään palkassamme.
Kyllä, aion sanoa itseni irti, jos edelleen tilanne jatkuu tälläisena. Enkä aio tulla koskaan takaisin, jollei minua poliisein töihin kanneta. Haluaisitko itse, että olisit pakotettu takaisin töihin, mistä olet itsesi irtisanomut, vaikka et enää koe pystyväsi tai jaksavasi työtäsi?
Luuletko, että töihin pakottaminen nostaa sairaanhoitajan työn arvostusta tai halua jatkaa sairaanhoitajan työssä? Tekeekö työstä arvokasta se, että se sinulle kerrotaan kauniisti puheessa telkkarissa, kuinka tärkeä olet, mutta teoissa se ei näy?
Miten korkealle itse omassa budjetissasi laitat terveyden? Ostatko lääkkeet vai lähdetkö kulttuuritapahtumaan? Suomessa bruttokansantuotteesta pienempi osa kuin muissa pohjoismaissa käytetään terveydenhuoltoon. Eli valtion mielestä muita asioita menee selvästi terveydenhuollon edelle enemmän kuin muissa pohjoismaissa.
Minua ei tarvitsisi pakottaa lailla työhön, jos lakkoiluni tuloksena ihmishenget olisivat vaarassa. Jos liittoni päättäisi kohdistaa työtaistelun tarkoituksellisesti siten, että se aiheuttaa hengenvaaraa, eroaisin liitosta. Minulle myös riittäisi jo saavutettu 7,84% palkankorotus tällä erää oikein mainiosti. Enpä pysty moisesta korotuksesta edes haaveilemaan, kuten ei kukaan muukaan yksityisen sektorin työntekijä.
Sinä siis antaisit jokaisen potilaan olla vaarassa vuodesta toiseen tekemättä mitään?
Tämän hetkinen tilanne nimittäin on aiheuttanut lukuisia vaaratilanteita jo kauan, potilasturvallisuus on vaarassa joka päivä.Sinä siis vaan tekisit töitä vajaamiehityksellä kun joudut arpomaan ketä hoidat tai kuka on kiireellisin.
Voi kun te hoitajat viimein tajuaisitte, että palkankorotus ei auta vajaamiehitykseen. Jos palkkoja nostetaan niin paljon kuin te haluatte, ei lisää hoitajia olisi edes varaa palkata, vaikka tulijoita olisikin enemmän. Jos siis ongelmana ovat huonot työolot, rahat kannattaisi suunnata palkankorotusten sijaan enemmänkin työolojen parantamiseen.
Miten niitä työoloja voitaisiin parantaa? Meillä on huiput lähiesimiehet, työilmapiiri on loistava, työkavereiden takia tätä jaksaa, potilaat ovat enimmäkseen mukavia, työ on mielekästä ja haastavaa. Ikinä ei ole tylsää. Työoloissa on yksi iso ongelma: Töitä on liikaa sairaanhoitajaa kohden. Sairaanhoitajia ei voida palkata lisää, kun heitä ei tällä palkalla suostu töihin tulemaan. Meille etsitään koko ajan yli tusinaa uutta sairaanhoitajaa, hakijoita ei ole, koska saman rahan voi saada niin paljon helpommallakin.
Onko teillä harjoittelijoita? Miten heidät perehdytetään, haluavatko he tulla teille valmistuttuaan vai karttavatko he teidän työpaikkaa, koska perehdytys tehtiin vasemmalla kädellä? Sana todennäköisesti leviää suuntaan ja toiseen. Kerrotaanko heille myös alan hyviä puolia ja annetaan onnistumisen kokemuksia, uskaltavatko he kysellä kaikkea joutumatta pelkäämään, että heitä pidetään typerinä? Sillä palkkatason tietäviä opiskelijoitahan alalla riittää, he eivät vain jostain syystä valmistuttuaan halua enää tehdä alan töitä, todennäköisesti opiskeluaikaisten kokemustensa vuoksi.
Pääsisikö joku kertomaan työpaikastanne, mielekkäästä työstänne ja huipusta työporukastanne valmistuvien sairaanhoito-opiskelijoiden kurssille?
Eli yleisesti:
- positiivisen kuvan lisääminen alasta: kertokaa, että se työ on mielekästä ja haastavaa
- paneutukaa harjoittelijoiden/opiskelijoiden perehdytykseen, koska silloin he todennäköisemmin suosittelevat paikkaa ja ehkä haluavat tulla sinne myöhemmin töihin
- sanan levittäminen siitä, että työilmapiiri on hyvä ja esihenkilöt ovat huippuja - olen itse aika pienellä ajalla ja kaikki kyllä tietävät minne kannattaa hakea ja minne ei missään tapauksessa kannata hakea
Niin, paitsi että se perusongelma ei noilla poistu: Ihmiset eivät (enää) halua tehdä hoitotyötä nykyisellä palkkatasolla. Voit kierrellä ja selittää, miksi hoitajien palkka on aivan riittävä, mutta loppujen lopuksi sinun kokemuksesi tai mielipiteesi asiasta on täysin merkityksetön. Ellet sitten itse hae jo tulevassa yhteishaussa hoitajaksi ja ala paikkaamaan työvoimapulaa nykyisissä olosuhteissa.
Olet varmasti ihan oikeassa ja siinä juuri taitaa olla ongelman ydin. Alan työstä on annettu niin kauhea kuva julkisuudessa, että minä en ainakaan lähtisi alalla ellei palkka olisi vähintään 5000 euroa kuussa. Ongelma vain on, että sellaisia palkkoja ei ole mitenkään varaa maksaa. Sairaanhoitajien vaatimien palkankorotusten jälkeen taas ei olisi varaa palkata uusia hoitajia, vaikka sitten tulijoita ehkä olisikin.
Ja huomauttaisin silti, että alalle tulee opiskelijoita. Hakijoita on aina enemmän kuin aloituspaikkoja, ja joka vuosi valmistuu paljon uusia hoitajia. Ala siis kiinnostaa ihmisiä, ja he varmasti tietävät odotettavissa olevan palkkatason. Ensisijaisesti pitää panostaa kaikin keinoin siihen, että he jäävät alalla.
Hoitoala on myös sellainen, johon helposti hakeudutaan, kun/jos ei oikein tiedä mihin muualle hakisi. Kaikki tietää, että se työllistää hyvin, niin mikäs sen parempi ala mennä töihin siksi aikaa, kun selvittelee itselleen, mitä sitä oikeasti isona haluaisi tehdä. Harva nuori sellaista vielä tietää siinä vaiheessa, kun pitää jo tehdä se päätös jatko-opiskelupaikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen sairaanhoitaja AMK kuitenkin vertautuu muiden maiden yliopistokoulutettuihin sairaanhoitajiin ja saa saman laillistuksen näiden kanssa muissa maissa, joten sen ammattikoululällättelyn voi lopettaa tai sitten pitäisi oikeasti muuttaa sairaanhoitajien työtehtäviä.
Itseasiassa Suomessa sairaanhoitajat tekevät paljon tehtäviä, joita monissa muissa Euroopan maissa tekevät lääkärit. Osittain tällä on saatu aikaan hyvin kustannustehokas sairaanhoito. Usein, koska terveydenhoidon ongelmista puhutaan paljon, unohtuu, että Suomessa on loistava ja tehokas erikoissairaanhoidon. Ongelmia on perusterveydenhoidon saatavuudessa, tasapuolisuudessa ja kohtaannossa sekä hoivassa, mutta erikoissairaanhoito ei vielä ole rikki, vaikka hoitajapula koetteleekin.
Suomen ongelma onkin se että täällä on liikaa erikoissairaanhoitaja perusterveydenhuollon kustannuksella. Jos asiat ennaltaehkäistä osiin tai hoidettaisiin nopeasti silloin kun ongelmat on pieniä ,ei tarvittaisi kolossaalisen paljon erikoissairaanhoitoa. Koko järjestelmä on mätä eikä sitä tuo siihen muutosta
Myös potilailla on vastuuta asiassa. Jos he lopettaisivat tupakan polttamisen ja pysyisivät normaalipainossa niin potilasmäärät pienenisivät heti ja systeemi saataisiin pidettyä kasassa hoitajapulasta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korona-aikana sairaanhoitajat olivat enkeleitä, jotka pitivät maatamme pystyssä. Ja edelleen Korona jälkeen sairaanhoitajat pitävät yllä koko maamme terveydenhoitojärjestelmää. Missään terveydenhuollon yksikössä homma ei toimi ilman sairaanhoitajia, mikä on itsestään selvä asia kaikille alalla työskeleville. Yksikään lääkäri ei suostu toimimaan yksin ja tekemään kaikkia valmistelevia toimintoja ennen tai liityen vastaanottoon itsenäisesti.
Mutta ongelmahan on siinä, että vuosikausia sairaanhoitajan työtä on tehty puoli-ilmaiseksi. On joustettu joustamisen jälkeen, ollaanhan me sairaanhoitajat kutsumusammatissamme. Ollaan valmiit olemaan töissä, aina kun muilla on vapaata esim. jouluna ja juhannuksena. Palkkahan ilman näitä perheeltä pois olevia yhteisiä vapaita ja niiden tuomia lisiä on n. 2500e kuussa.
Tällä hetkellä meidät uuden lain mukaan myös määrätään töihin, joihin emme ole saaneet riittävää perehdytystä, koska työkaverimme uupuvat ja työvoimaa tarvitaan usein toisessa yksikössä kuin omassamme. Vaikka vastuu on ilman perehdytystä sama kuin töitä vuosia tehneillä, on toisiin töihin siirryttävä. Myöskään erittäin kuormittava, itsestään johtumaton tilanne, ei näy mitenkään palkassamme.
Kyllä, aion sanoa itseni irti, jos edelleen tilanne jatkuu tälläisena. Enkä aio tulla koskaan takaisin, jollei minua poliisein töihin kanneta. Haluaisitko itse, että olisit pakotettu takaisin töihin, mistä olet itsesi irtisanomut, vaikka et enää koe pystyväsi tai jaksavasi työtäsi?
Luuletko, että töihin pakottaminen nostaa sairaanhoitajan työn arvostusta tai halua jatkaa sairaanhoitajan työssä? Tekeekö työstä arvokasta se, että se sinulle kerrotaan kauniisti puheessa telkkarissa, kuinka tärkeä olet, mutta teoissa se ei näy?
Miten korkealle itse omassa budjetissasi laitat terveyden? Ostatko lääkkeet vai lähdetkö kulttuuritapahtumaan? Suomessa bruttokansantuotteesta pienempi osa kuin muissa pohjoismaissa käytetään terveydenhuoltoon. Eli valtion mielestä muita asioita menee selvästi terveydenhuollon edelle enemmän kuin muissa pohjoismaissa.
Minua ei tarvitsisi pakottaa lailla työhön, jos lakkoiluni tuloksena ihmishenget olisivat vaarassa. Jos liittoni päättäisi kohdistaa työtaistelun tarkoituksellisesti siten, että se aiheuttaa hengenvaaraa, eroaisin liitosta. Minulle myös riittäisi jo saavutettu 7,84% palkankorotus tällä erää oikein mainiosti. Enpä pysty moisesta korotuksesta edes haaveilemaan, kuten ei kukaan muukaan yksityisen sektorin työntekijä.
Sinä siis antaisit jokaisen potilaan olla vaarassa vuodesta toiseen tekemättä mitään?
Tämän hetkinen tilanne nimittäin on aiheuttanut lukuisia vaaratilanteita jo kauan, potilasturvallisuus on vaarassa joka päivä.Sinä siis vaan tekisit töitä vajaamiehityksellä kun joudut arpomaan ketä hoidat tai kuka on kiireellisin.
Voi kun te hoitajat viimein tajuaisitte, että palkankorotus ei auta vajaamiehitykseen. Jos palkkoja nostetaan niin paljon kuin te haluatte, ei lisää hoitajia olisi edes varaa palkata, vaikka tulijoita olisikin enemmän. Jos siis ongelmana ovat huonot työolot, rahat kannattaisi suunnata palkankorotusten sijaan enemmänkin työolojen parantamiseen.
Miten niitä työoloja voitaisiin parantaa? Meillä on huiput lähiesimiehet, työilmapiiri on loistava, työkavereiden takia tätä jaksaa, potilaat ovat enimmäkseen mukavia, työ on mielekästä ja haastavaa. Ikinä ei ole tylsää. Työoloissa on yksi iso ongelma: Töitä on liikaa sairaanhoitajaa kohden. Sairaanhoitajia ei voida palkata lisää, kun heitä ei tällä palkalla suostu töihin tulemaan. Meille etsitään koko ajan yli tusinaa uutta sairaanhoitajaa, hakijoita ei ole, koska saman rahan voi saada niin paljon helpommallakin.
Onko teillä harjoittelijoita? Miten heidät perehdytetään, haluavatko he tulla teille valmistuttuaan vai karttavatko he teidän työpaikkaa, koska perehdytys tehtiin vasemmalla kädellä? Sana todennäköisesti leviää suuntaan ja toiseen. Kerrotaanko heille myös alan hyviä puolia ja annetaan onnistumisen kokemuksia, uskaltavatko he kysellä kaikkea joutumatta pelkäämään, että heitä pidetään typerinä? Sillä palkkatason tietäviä opiskelijoitahan alalla riittää, he eivät vain jostain syystä valmistuttuaan halua enää tehdä alan töitä, todennäköisesti opiskeluaikaisten kokemustensa vuoksi.
Pääsisikö joku kertomaan työpaikastanne, mielekkäästä työstänne ja huipusta työporukastanne valmistuvien sairaanhoito-opiskelijoiden kurssille?
Eli yleisesti:
- positiivisen kuvan lisääminen alasta: kertokaa, että se työ on mielekästä ja haastavaa
- paneutukaa harjoittelijoiden/opiskelijoiden perehdytykseen, koska silloin he todennäköisemmin suosittelevat paikkaa ja ehkä haluavat tulla sinne myöhemmin töihin
- sanan levittäminen siitä, että työilmapiiri on hyvä ja esihenkilöt ovat huippuja - olen itse aika pienellä ajalla ja kaikki kyllä tietävät minne kannattaa hakea ja minne ei missään tapauksessa kannata hakea
Niin, paitsi että se perusongelma ei noilla poistu: Ihmiset eivät (enää) halua tehdä hoitotyötä nykyisellä palkkatasolla. Voit kierrellä ja selittää, miksi hoitajien palkka on aivan riittävä, mutta loppujen lopuksi sinun kokemuksesi tai mielipiteesi asiasta on täysin merkityksetön. Ellet sitten itse hae jo tulevassa yhteishaussa hoitajaksi ja ala paikkaamaan työvoimapulaa nykyisissä olosuhteissa.
Olet varmasti ihan oikeassa ja siinä juuri taitaa olla ongelman ydin. Alan työstä on annettu niin kauhea kuva julkisuudessa, että minä en ainakaan lähtisi alalla ellei palkka olisi vähintään 5000 euroa kuussa. Ongelma vain on, että sellaisia palkkoja ei ole mitenkään varaa maksaa. Sairaanhoitajien vaatimien palkankorotusten jälkeen taas ei olisi varaa palkata uusia hoitajia, vaikka sitten tulijoita ehkä olisikin.
Ja huomauttaisin silti, että alalle tulee opiskelijoita. Hakijoita on aina enemmän kuin aloituspaikkoja, ja joka vuosi valmistuu paljon uusia hoitajia. Ala siis kiinnostaa ihmisiä, ja he varmasti tietävät odotettavissa olevan palkkatason. Ensisijaisesti pitää panostaa kaikin keinoin siihen, että he jäävät alalla.
Ei ole kysymys annetusta kuvasta vaan todellisuudesta. Olen itse yksi entisistä hoitajista. Meitä taitaa täällä olla monia.
Siinähän sitä dilemmaa onkin kerrakseen: työolot on ajettu niin huonoiksi, että hoitajia ei saada töihin kuin lääkäreiden palkalla. Jos hoitajille aletaan maksaa lääkäreiden palkkaa, lääkärit (ja opettajat, lastentarhojen työntekijät, poliisit, palohenkilöstö, kätilöt, farmaseutit jne jne) alkavat vaatia palkankorotuksia samassa suhteessa. Ehkä uhkaavat laajoilla henkilövahingoilla, jos ei suostuta.
Miten tällaisesta umpikujasta päästään ulos? Ajetaan alas koko sairaanhoitojärjestelmä ja aloitetaan alusta?
Jotain olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, mutta eipä ketään ole kiinnostanut. Turha itkeä kun pökäle on jo housuissa jne. Nyt ihmiset jonottavat leikkauksia ja hoitoa, vanhukset ovat vailla hoitopaikkoja, kehitysvammaisille ei riitä enää hoitajia asumispalveluihin, kotihoitoa on kaaoksessa - ,koko terveydenhuoltojärjestelmä on sortumisen partaalla. Alusta on todellakin aloitettava, tavalla tai toisella.
En ole enää hoitaja, vaan yksi potilas muiden joukossa. Joten oma lehmä ei ole ojassa muuten kuin kansalaisena, joka haluaisi hoitoa sekä itselleen että perheelleen jatkossakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivon, että jokaisen uhmassa irtisanoutuneen lähipiirissä joku joutuu sairaalaan ja jää huonolle hoidolle tai hoitamatta.
Niin mitä se lähipiiri on sinulle tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on jo korona-ajan yritetty välttää turhia riskejä, yksilönä, perheenä ja sukuna. Parhaiten tulevaisuuden riskit vältetään, kun korjataan terveydenhuolto.
On naurettava maksaa toimimattomasta Apotista ja pihistellä kohtuullisen palkan maksamisesta hoitajille! Peruspalkka on hoitajilla liian pieni! Alalla ei ole vetovoimaa ja pitovoimaa ennenkuin asia korjataan. Naisaloille sama palkkataso kuin miesaloilla!
Miten niin ei ole vetovoimaa? Hakijoita riittää opiskelemaan vaikka kuinka.
Kuinka moni näistä on töissä vielä muutama vuosi valmistumisen jälkeen ta kuinka moni edes lopulta valmistuu.
Vierailija kirjoitti:
Niin eihän he ole kuin ainakin 30 vuotta koittaneet saada palkankorotusta... Ihme kun nyt alkaa mennä jo hermot, kyllä vielä seuraavat 200 vuotta pitää jaksaa odotella, että aina on prioriteettilistan viimeisenä. Kuulemma valtio on tehnyt velkaa jo 15 vuotta, että on sen aikaa oltu alijäämäisiä. Ja silloinkaan ei sitä rahaa ole riittänyt velkaantua heidän takiaan.
Tehy sai Kataiselta jo korotukset. Muut kunnalliset naisalat jäivät silloin ilman. Nyt taas pitäisi saada?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korona-aikana sairaanhoitajat olivat enkeleitä, jotka pitivät maatamme pystyssä. Ja edelleen Korona jälkeen sairaanhoitajat pitävät yllä koko maamme terveydenhoitojärjestelmää. Missään terveydenhuollon yksikössä homma ei toimi ilman sairaanhoitajia, mikä on itsestään selvä asia kaikille alalla työskeleville. Yksikään lääkäri ei suostu toimimaan yksin ja tekemään kaikkia valmistelevia toimintoja ennen tai liityen vastaanottoon itsenäisesti.
Mutta ongelmahan on siinä, että vuosikausia sairaanhoitajan työtä on tehty puoli-ilmaiseksi. On joustettu joustamisen jälkeen, ollaanhan me sairaanhoitajat kutsumusammatissamme. Ollaan valmiit olemaan töissä, aina kun muilla on vapaata esim. jouluna ja juhannuksena. Palkkahan ilman näitä perheeltä pois olevia yhteisiä vapaita ja niiden tuomia lisiä on n. 2500e kuussa.
Tällä hetkellä meidät uuden lain mukaan myös määrätään töihin, joihin emme ole saaneet riittävää perehdytystä, koska työkaverimme uupuvat ja työvoimaa tarvitaan usein toisessa yksikössä kuin omassamme. Vaikka vastuu on ilman perehdytystä sama kuin töitä vuosia tehneillä, on toisiin töihin siirryttävä. Myöskään erittäin kuormittava, itsestään johtumaton tilanne, ei näy mitenkään palkassamme.
Kyllä, aion sanoa itseni irti, jos edelleen tilanne jatkuu tälläisena. Enkä aio tulla koskaan takaisin, jollei minua poliisein töihin kanneta. Haluaisitko itse, että olisit pakotettu takaisin töihin, mistä olet itsesi irtisanomut, vaikka et enää koe pystyväsi tai jaksavasi työtäsi?
Luuletko, että töihin pakottaminen nostaa sairaanhoitajan työn arvostusta tai halua jatkaa sairaanhoitajan työssä? Tekeekö työstä arvokasta se, että se sinulle kerrotaan kauniisti puheessa telkkarissa, kuinka tärkeä olet, mutta teoissa se ei näy?
Miten korkealle itse omassa budjetissasi laitat terveyden? Ostatko lääkkeet vai lähdetkö kulttuuritapahtumaan? Suomessa bruttokansantuotteesta pienempi osa kuin muissa pohjoismaissa käytetään terveydenhuoltoon. Eli valtion mielestä muita asioita menee selvästi terveydenhuollon edelle enemmän kuin muissa pohjoismaissa.
Minua ei tarvitsisi pakottaa lailla työhön, jos lakkoiluni tuloksena ihmishenget olisivat vaarassa. Jos liittoni päättäisi kohdistaa työtaistelun tarkoituksellisesti siten, että se aiheuttaa hengenvaaraa, eroaisin liitosta. Minulle myös riittäisi jo saavutettu 7,84% palkankorotus tällä erää oikein mainiosti. Enpä pysty moisesta korotuksesta edes haaveilemaan, kuten ei kukaan muukaan yksityisen sektorin työntekijä.
Sinä siis antaisit jokaisen potilaan olla vaarassa vuodesta toiseen tekemättä mitään?
Tämän hetkinen tilanne nimittäin on aiheuttanut lukuisia vaaratilanteita jo kauan, potilasturvallisuus on vaarassa joka päivä.Sinä siis vaan tekisit töitä vajaamiehityksellä kun joudut arpomaan ketä hoidat tai kuka on kiireellisin.
Voi kun te hoitajat viimein tajuaisitte, että palkankorotus ei auta vajaamiehitykseen. Jos palkkoja nostetaan niin paljon kuin te haluatte, ei lisää hoitajia olisi edes varaa palkata, vaikka tulijoita olisikin enemmän. Jos siis ongelmana ovat huonot työolot, rahat kannattaisi suunnata palkankorotusten sijaan enemmänkin työolojen parantamiseen.
Miten niitä työoloja voitaisiin parantaa? Meillä on huiput lähiesimiehet, työilmapiiri on loistava, työkavereiden takia tätä jaksaa, potilaat ovat enimmäkseen mukavia, työ on mielekästä ja haastavaa. Ikinä ei ole tylsää. Työoloissa on yksi iso ongelma: Töitä on liikaa sairaanhoitajaa kohden. Sairaanhoitajia ei voida palkata lisää, kun heitä ei tällä palkalla suostu töihin tulemaan. Meille etsitään koko ajan yli tusinaa uutta sairaanhoitajaa, hakijoita ei ole, koska saman rahan voi saada niin paljon helpommallakin.
Onko teillä harjoittelijoita? Miten heidät perehdytetään, haluavatko he tulla teille valmistuttuaan vai karttavatko he teidän työpaikkaa, koska perehdytys tehtiin vasemmalla kädellä? Sana todennäköisesti leviää suuntaan ja toiseen. Kerrotaanko heille myös alan hyviä puolia ja annetaan onnistumisen kokemuksia, uskaltavatko he kysellä kaikkea joutumatta pelkäämään, että heitä pidetään typerinä? Sillä palkkatason tietäviä opiskelijoitahan alalla riittää, he eivät vain jostain syystä valmistuttuaan halua enää tehdä alan töitä, todennäköisesti opiskeluaikaisten kokemustensa vuoksi.
Pääsisikö joku kertomaan työpaikastanne, mielekkäästä työstänne ja huipusta työporukastanne valmistuvien sairaanhoito-opiskelijoiden kurssille?
Eli yleisesti:
- positiivisen kuvan lisääminen alasta: kertokaa, että se työ on mielekästä ja haastavaa
- paneutukaa harjoittelijoiden/opiskelijoiden perehdytykseen, koska silloin he todennäköisemmin suosittelevat paikkaa ja ehkä haluavat tulla sinne myöhemmin töihin
- sanan levittäminen siitä, että työilmapiiri on hyvä ja esihenkilöt ovat huippuja - olen itse aika pienellä ajalla ja kaikki kyllä tietävät minne kannattaa hakea ja minne ei missään tapauksessa kannata hakea
Niin, paitsi että se perusongelma ei noilla poistu: Ihmiset eivät (enää) halua tehdä hoitotyötä nykyisellä palkkatasolla. Voit kierrellä ja selittää, miksi hoitajien palkka on aivan riittävä, mutta loppujen lopuksi sinun kokemuksesi tai mielipiteesi asiasta on täysin merkityksetön. Ellet sitten itse hae jo tulevassa yhteishaussa hoitajaksi ja ala paikkaamaan työvoimapulaa nykyisissä olosuhteissa.
Olet varmasti ihan oikeassa ja siinä juuri taitaa olla ongelman ydin. Alan työstä on annettu niin kauhea kuva julkisuudessa, että minä en ainakaan lähtisi alalla ellei palkka olisi vähintään 5000 euroa kuussa. Ongelma vain on, että sellaisia palkkoja ei ole mitenkään varaa maksaa. Sairaanhoitajien vaatimien palkankorotusten jälkeen taas ei olisi varaa palkata uusia hoitajia, vaikka sitten tulijoita ehkä olisikin.
Ja huomauttaisin silti, että alalle tulee opiskelijoita. Hakijoita on aina enemmän kuin aloituspaikkoja, ja joka vuosi valmistuu paljon uusia hoitajia. Ala siis kiinnostaa ihmisiä, ja he varmasti tietävät odotettavissa olevan palkkatason. Ensisijaisesti pitää panostaa kaikin keinoin siihen, että he jäävät alalla.
Ei ole kysymys annetusta kuvasta vaan todellisuudesta. Olen itse yksi entisistä hoitajista. Meitä taitaa täällä olla monia.
Siinähän sitä dilemmaa onkin kerrakseen: työolot on ajettu niin huonoiksi, että hoitajia ei saada töihin kuin lääkäreiden palkalla. Jos hoitajille aletaan maksaa lääkäreiden palkkaa, lääkärit (ja opettajat, lastentarhojen työntekijät, poliisit, palohenkilöstö, kätilöt, farmaseutit jne jne) alkavat vaatia palkankorotuksia samassa suhteessa. Ehkä uhkaavat laajoilla henkilövahingoilla, jos ei suostuta.
Miten tällaisesta umpikujasta päästään ulos? Ajetaan alas koko sairaanhoitojärjestelmä ja aloitetaan alusta?
Jotain olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, mutta eipä ketään ole kiinnostanut. Turha itkeä kun pökäle on jo housuissa jne. Nyt ihmiset jonottavat leikkauksia ja hoitoa, vanhukset ovat vailla hoitopaikkoja, kehitysvammaisille ei riitä enää hoitajia asumispalveluihin, kotihoitoa on kaaoksessa - ,koko terveydenhuoltojärjestelmä on sortumisen partaalla. Alusta on todellakin aloitettava, tavalla tai toisella.
En ole enää hoitaja, vaan yksi potilas muiden joukossa. Joten oma lehmä ei ole ojassa muuten kuin kansalaisena, joka haluaisi hoitoa sekä itselleen että perheelleen jatkossakin.
Juurikin näin. Ja tuo, että syytetään nyt hoitajia siitä, että ovat itse pilanneet alan maineen ja kuvan näillä esille tuloillaan ja siksi ei ole halukkaita alalle, on vain käsien pesua koko ongelmasta. Samoin tämä jatkuva puhe täällä huonosta ilmapiiristä, että hoitajat itse ajavat tulokkaat pois, on tätä samaa käsienpesua. Tämä ongelma on ollut vuosia, hoitajista on ollut pulaa jo vuosia. Ei tämä ole mikään uusi juttu tai koronan tuomaa tms. Ei tämä ratkea sillä, että osoitellaan vaan syyttävällä sormella hoitajia ja lällätellään, että itse nyt pilasit alan maineen.
Pitäisikö tehdä jonkinlainen kokeilu: nostetaan palkkoja ja velvoitetaan sairaanhoitopiirit tavalla tai toisella huolehtimaan siitä, että riittävästi hoitajia saadaan töihin (sitten ei voitaisi enää perustella sillä, että palkka on niin huono ettei ketään saada töihin). Jos tilanne ei esim. viidessä vuodessa parane, lisättäisiin lääkäreiden koulutusmääriä radikaalisti, jotta hoitajia ei enää jatkossa tarvittaisi niin paljon? Lääkäreillä ei käsittääkseni ole tällä hetkellä mitään vastaavaa pakoa alalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on jo korona-ajan yritetty välttää turhia riskejä, yksilönä, perheenä ja sukuna. Parhaiten tulevaisuuden riskit vältetään, kun korjataan terveydenhuolto.
On naurettava maksaa toimimattomasta Apotista ja pihistellä kohtuullisen palkan maksamisesta hoitajille! Peruspalkka on hoitajilla liian pieni! Alalla ei ole vetovoimaa ja pitovoimaa ennenkuin asia korjataan. Naisaloille sama palkkataso kuin miesaloilla!
Miten niin ei ole vetovoimaa? Hakijoita riittää opiskelemaan vaikka kuinka.
Kuinka moni näistä on töissä vielä muutama vuosi valmistumisen jälkeen ta kuinka moni edes lopulta valmistuu.
Tuo tieto löytyy varmaan ihan oppilaitoksilta ja eiköhän se ole julkista. Veikkaan, että paljon useampi hoitaja valmistuu ja jatkaa töissään kuin esim fysiikan ja matikan opettajiksi opiskelevat.
Hoitoalan työ oli jo 15 vuotta sitten pakkotahtista, kiireistä, aliarvostettua ja raskasta. Työskentelin sairaanhoitajana valmistumiseni jälkeen kaksi vuotta: Kolmivuorotyö imi kaikki voimat, päivätyöstä saadulla palkalla ei olisi ollut toivettakaan elää mukavaa ja taloudellisesti turvattua elämää vaativan työn vastapainoksi.
Tein aikoinaan omat ratkaisuni ja opiskelin yliopistossa ihan toisen alan tutkinnon. En ole katunut päätöstäni edes sekuntia. Tänä keväänä heräsin ja laitoin Valviraan vireille hakemuksen ammattioikeuksieni poistamisesta. Päätös tuli parissa kuukaudessa.
Kaikki, aivan kaikki, empatiani ja kannustukseni on hoitajien puolella. Minusta ei ollut raatamaan hoitotyössä palkalla, joka ei alkuunkaan vastannut työn kuormittavuutta, raskautta, epämukavuutta ja vaativuutta. Todella toivon, että joku on minuakin hoitamassa ja hoivaamassa, kun vanhuus koittaa.
Näillä lällätyksillä ja irvimisillä ei muuteta sitä tosiasiaa, että alan huonot työolosuhteet ja heikko palkkaus on viimein kärjistynyt työvoimapulaan, jota ei ratkaista muuten kuin sekä palkkausta että työolosuhteita korjaamalla. Olen todella iloinen, että tämä hetki on viimein tullut, koska alan sisällä tuleva katastrofi on kytenyt jo niin pitkään.