Lue keskustelun säännöt.
Teini-ikäistä poikaani ei kiinnosta mikään
Niin. Se siinä onkin. Ei tee mitään muuta kuin katselee netflixiä sohvalla. Lapsuuden harrastukset on lopettanut, ei edes kavereitakaan näe kuin erittäin harvoin. Lukiota käy jollain noin 7-8:n keskiarvolla. Se on ehkä ainoa asia, jossa edes vähän panostaa. Sinnekin meni vain hakeakseen "lisäaikaa" päätöksiin.
Mitä tuolle oikein pitäisi sanoa tai rohkaista? Elämä menee ohi sohvalla! Kotitöitäkin tekee vain vastahakoisesti monen huomautuksen jälkeen, oma huoneensa on kuin sikolätti (en todellakaan siivoa sitä, kun ikää on lähemmäs 18 kuin 16).
Kommentit (497)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko joutunut syrjityksi koulussa? Koita miettiä hänen kanssaan jotain kivaa tekemistä missä voi tutustua muihin jotka ei käy samaa koulua.
Onko poikasi kiinnostunut elokuva-alasta?
Kuulostaa pahalta tommonen, ettei käy kuin... tai ettei käy huonosti.
Yritä keskittyä poikaasi ja auttaa häntä, älä valita, koita tsempata ja keksiä kivaa tekemistä missä voi tavata uusia kavereita.
Heitä se pihalle, alkaa kiinnostaa.
Olet todennäköisesti hemmotellut penskan pilalle ja se ei osaa/viitsi/jaksa tehdä mitään. Ja miksi tehdä kun serviisi pelaa joka tapauksessa.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Testot alhaalla. pitäis lopettaa yltiöpäinen runk..vatkaaminen
Osta vanha rattolehti sille jolloin naiset olivat vielä naisia! Siitä se touhuaminen lähtee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi enää yrittää? Ei rumilla miehillä ole mitään syytä tehdä yhtään mitään yhteiskunnan eteen. He tulevat kuolemaan joka tapauksessa yksin ja unohdettuina. Koskaan saamatta seksiä tai tyttöystävää.
Minä kulutan yhteiskunnan varoja, kunnes kuolen. Näpistelen, roskaan, aiheutan ilkivaltaa, jätän kiviä pyörätielle. Ainoat ilot tässä maailmassa, joka on hylännyt minut.
Et sinä ansaisekaan mitään iloa.
Suomessa on huutava työvoimapula ja huono taloustilanne.
Meillä ei ole varaa elättää yhtäkään ihmisistä.
Miksi edes olet vielä elossa, jos sinusta ei ole iloa tai hyötyä kenellekään?
Vaikutat todella itsekäältä, näin yhteiskuntaa ja luontoa ajatellen.
Pörnöälävoiskiinnöstää.öötkösägubbevästänäyttelijä.ainiikusyleiötäeteebiimikäö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorihan tuo on. Kyllä tuo paikkansa löytää. Minä menin ammattikouluun 23vuotiaana ja vuosi oli todellakin 1986.Eli olin 23vuotias 16vuotiaiden keskuudessa. Ei ollut todellakaan yleistä tuohon aikaan. Ihan ihminen musta tuli. Nyt 59v. nainen. Ala oli muuten laboratorio- ja prosessitekniikka.
Vierailija kirjoitti:
Olen 70- vuotias eläkeläinen. Vietän päiväni nojatuolissa mobiiliani näpräillen.
Ei oikein mikään kiinnosta. Ammattini ja työni valitsisin nykyään toisin kuin aikoinaan. Olen koko ikäni suorittanut tätä elämää: koulua, töitä, avioliittoa, lastenkasvatusta.
En suorita mitään nykyyään. Olen vaan.
Olen elämääni aika tyytyväinen.
Sama täällä. Oikein nautin nyt elämästä tekemättä mitään. Arkiaskareet, kotihommat hoituu sitten kun huvittaa. Käveleksin, kun huvittaa. Teen mitä huvittaa. Syön hyvää kotiruokaa. Joskus nukun kellon ympäri, kun väsyttää. Ihanaa elämää. Pitäkää seniorikerhonne. Olen saanut touhuta ihan tarpeeksi. On Menty ja Eletty. Nyt lämmitän saunan vaikka keskellä päivää. Syön jäätelöä, karkkia, katson sarjoja putkeen. Mahtavaa! Nautin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna pojan olla.
Onpahan sulla nyt omaa aikaa. Harrastaa ja nauttia omasta elämästä. Kunnollinen nuori, hoitaa koulun. Ei deekuile, höyryä huumeissa tai roiku epämääräisissä porukoissa.
Oletko ihminen, jolle tavallinen elämä on ongelma?
Vai onko vaihdevuodet tulilla ja kaikki ärsyttää? Hoida lääkityshommat kuntoon ja ukolta lisää seksiä.
Siis pojan lukio sujuu hyvin mutta mamma on huolissaan että lähes aikuisella pojalla ei ole harrastuksia? Itse maksoin lukio aikana harrastusta enkä ehtinyt kuin joka toisiin harkkoihin opiskelujen takia. Lukio on väärä aika harrastaa yhtään mitään mikä vie tunteja illasta useita kertoja viikossa. Ei oikeesti kannata.
Poika tapaa kuitenkin kavereita jonkin verran. Ehkäpä sen verran kuin jaksaa ja ehtii. Lapsi tapaa kavereita joka päivä, ei lukio ikäinen nuori.
Telkkarin kattominen on se kevyin asia nukkumisen jälkeen. Kun ei jaksa enää koulupäivän ja läksyjen jälkeen niin sohvalla lojuminen on se luontainen tapa.
Onko poika lihonnut pahasti? Vaikuttaako masentuneelta? Onko epäilyä huumeiden käytöstä?
Ja toiset älypäät täällä komppaa että kyllä pitää olla huolissaan ja alkaa painostaa poikaa sohvalta ylös. Mikä teitä ihmisiä oikeasti vaivaa?
Minulla oli tuollainen äiti. Olin lukiosta aivan väsynyt. Se on opiskelun rankin vaihe. Jatko opiskelussa ei opiskella loputtoman monia oppiaineita vaan saa keskittyä. Koulun ja läksyjen jälkeen kun sen tunnin pari illassa ehti lojua sohvalla ja nollata aivojaan niin siihen sitten joku huolestunut tulee viereen lässyttämään. Aivan kauheaa vainoa. En kotoa muutettuani vähään aikaan edes vastannut äidin puheluihin. Nykyään pidän hyvin rajoitetusti yhteyttä. En voi unohtaa sitä painostusta joka pahensi elämän muutenkin kiireisintä ja raskainta vaihetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
**Elämä menee ohi sohvalla!
Annahan jokaisen nauttia tästä matkasta tyylillään.
vielä ku nauttis omilla rahoilla eikä kelan tuilla.
Ei muakaan oo koskaan kiinnostanut mikään. Elän ihan hyvää elämää omalla tavallani.
Kävin koulut, olen töissä jne. Eli ihan yhteiskuntokelpoinen ihminen olen. Mutta en vaan jaksa kiinnostua harrastuksista, muista ihmisistä jne.
Jos nuori hoitaa koulun ja kotityöt (ainakin joten kuten) niin anna olla.
Siitä iso plussa ettet siivoa huonetta.
Meillä pojat pesee itse pyykkinsä ja siivoavat huoneensa sekä laittavat ruokaa. Jos eivät pese/siivoa niin oma on häpiä. Ovat sitten nälissään ja paskaisia.
Jos tarvitsevat apua niin sitä saa kyllä pyytämällä
Ja onhan nuo taidot tärkeitä tulevaisuutta ajatellen.
Minulla on kolme poikaa, osa jo omillaan.
Yksi kotona oleva makaa sängyssä, katsoo pelivideoita tai pelaa, mutta koska hoitaa koulunsa ja kotihommansa niin mitäpä minä ison ihmisen asioihin puuttumaan.
Poikieni kanssa olen sopinut että muuttavat viim.armeijan jälkeen omilleen ja sitten saavat luoda oman näköisen elämän.
Oletko äiti jolle ei mikään koskaan riitä? Milloinkaan mikään tilanne ei ole riittävän hyvä? Edes normaali, ongelmaton nuori.
Kun ei kiinnosta niin laitaha säännöt!!!! Eiköhän toimi tai sitten kova vaihtoehto. Joko teet näin tai näin!!!
Juu no 17 vuotiaan jos heittää kotoa niin taitaa syyllistyä rikokseen.
Ja se että heittäisi ulos 18-vuotiaan jolla on lukio kesken ja joka joutuu sitten keskeyttämään lukion ja menemään töihin? Idea tuokin. Kyllä siinä elämää oppii mutta ei ole hyvä alku elämälle.
Ja välit vanhempiin tuskin palautuvat enää. En usko että kukaan pitäisi enää mitään yhteyttä vanhempiinsa tuon tempun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
**Elämä menee ohi sohvalla!
Annahan jokaisen nauttia tästä matkasta tyylillään.
vielä ku nauttis omilla rahoilla eikä kelan tuilla.
Eiköhän tuo opiskele. Jos nauttii opiskelemisesta niin vielä mahtavampaa. Ketäs sun mielestä pitäisi tukea?
Erinomainen esimerkki siitä miten naisen löytäminen saa elämän raiteilleen.