Lue keskustelun säännöt.
Teini-ikäistä poikaani ei kiinnosta mikään
Niin. Se siinä onkin. Ei tee mitään muuta kuin katselee netflixiä sohvalla. Lapsuuden harrastukset on lopettanut, ei edes kavereitakaan näe kuin erittäin harvoin. Lukiota käy jollain noin 7-8:n keskiarvolla. Se on ehkä ainoa asia, jossa edes vähän panostaa. Sinnekin meni vain hakeakseen "lisäaikaa" päätöksiin.
Mitä tuolle oikein pitäisi sanoa tai rohkaista? Elämä menee ohi sohvalla! Kotitöitäkin tekee vain vastahakoisesti monen huomautuksen jälkeen, oma huoneensa on kuin sikolätti (en todellakaan siivoa sitä, kun ikää on lähemmäs 18 kuin 16).
Kommentit (497)
Kyllä homot antavat enemmän sisältöä elämään kuin jokin hikinen pimpula 😵
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuleva hikikomori? Lukion jälkeen on sitten täysin tyhjän päällä, kun mikään ei kiinnosta ja elämäntyyli on niin vaatimaton että sen rahoittaa hyvin kelarahallakin ilman työntekoa. Sosiaalisista piireistäkin eristäytyy ja jää jälkeen muiden kuvioista, joten kaverittomuus (ja siten myös tyttöystävättömyys) on todennäköisesti pysyvää. Näitä tapauksia on nykypäivän nuorissa aikuisissa valtava määrä.
Se on sitä. Kun työnteolla ei saa säästettyä edes ajokorttia varten tai mihinkään vaatteisiin.
Se vuokra vie yli puolet palkasta.
Sitten se toinen. Auto. Saat kyllä köyhän paska auton joka hajoaa tielle lähivuosina.
Et saa haluamaasi autoa. Joten ei ole vörttii. Parempi tyytyä GTA:n autovalikoimiin.
Paljon halvemmaksi tulee vain tyytyä vähään kun työnteolla et voi saavuttaa haluamiasi asioita elämässäsi.
Edes omaa kotia tai mitään. Kaiken saat gta-pelissä sormia näpyttelemällä ja on jännempääkin.
Yksikään nainen ei lähde matalapalkka-alan duunarin kanssa treffeille. Miksi nähdä edes vaivaa unelmoida tyttöystävästä.
Teininä nyt ei välttämättä edes saa töitä, vaikka kuinka haluaisi. Kaikki duunit on ulkkareille pilkkahinnalla.
Ei tässä elämässä nousta ja voi parantaa omaa asemaansa tekemällä.
Saman saat kun elät terveellisesti. Jätät alkoholit ja huumeet pois ja karkit.
Elät tukien varassa ja pelaat pelejä. Mitään muuta et tarvi.
Työnteko tuo aina vitutuksen ja päihteet elämään, kun huomaat että et saa ostettua edes omaa siistiä autoa SUOMEN PALKOILLA!
Ihan normaalia. Olen tehnyt nuorisotyötä noin 20 vuotta, välillä pyörähdyksiä muissa töissä sosiaalialalla.
Aika monella nuorella pojalla johonkin vaiheeseen kuuluu passiivisuus ja lähes apaattisuus. Hyvä kun jaksaa kulkea jääkaapin ja sohvan väliä laahustaen, Koulun täytyy sinun poikaasi kiinnostaa, jos lukiosta noin hyvät numerot! Lukio ei ole helppo vaan työläs. Sitten jos alkaa olla nelosta-viitosta joka kokeesta, on syytä huolestua.
Joskus on myös parempi olla kotona katsomassa Netflixiä, sekin voi olla oma valinta. Jos kaveripiiri lukiolla on sellaista, että vapaa-aika pyörii päihteiden ympärillä lähes täysin, nuori saattaa tehdä valinnan, että tekeekin jotain muuta. Onko se väärä valinta, jos ei käytä päihteitä eikä liiku niissä porukoissa, joissa paljon käytetään?
Liikuntaharrastuksia lopetetaan nuorena ja monesti niihin aikuisena kuitenkin palataan. Katoaa motivaatio voittamiseen tai tuntuu saman toistolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma poikamme oli vielä muutama vuosi sitten aika samanlainen. Yläkoulussa oli jonkin verran kiusaamista ja sitä myötä lapsuuden kaverit jäivät. Lukioon meni sitten ihan muualle ja sai sieltä muutaman jonkinlaisen kaverin mutta ei juuri heidän kanssan viettänyt vapaa-aikaa. Oli lähinnä kotona omassa huoneessaan ja kävi joskus kuntosalilla.
Onneksi sai sitten lukion lopussa jostain motivaation satsata kirjoituksiin ja kirjoittikin sitten todella loistavat paperit vaikka kurssiarvosanat olivat olleet ihan sitä perus kasia. Kävi lukion jälkeen armeijan ja sekin oli vielä aika tervanjuontia mutta sinnitteli sen kuitenkin läpi. Vielä senkään jälkeen ei oikein tiennyt mitä haluaisi opiskella eikä mikään kiinnostanut erityisesti.
Valitsi kuitenkin sitten lopulta alan ja nyt parin vuoden päästä on ihan muuttunut poika. Meni opiskelun aluksi vähän väkisin mukaan opiskelijarientoihin ja sieltä sitten löytyikin sekä kavereitä kuin myös elämän ensimmäinen tyttöystävä. Nyt opiskelut sujuvat, poika on reipas ja optimistinen ja ihan erilainen kuin pari vuotta sitten. Eli kyllä sitä voi monia asia muuttua nopeastikin.
Erinomainen esimerkki siitä miten naisen löytäminen saa elämän raiteilleen.
Ei ehkä se nainenkaan, vaan ymmärtävät vanhemmat, jotka tajuavat ettei nuori mies vielä tiedä mihin suuntaan lähteä. Nainen vaan oli hyvä etappi ja ehkä se seuraava kriisi. Mut elämä on=D
Muistatteko sen tarinan kun tyttöystävä jätti ja poika melkein suli yksiöönsä ja sen silmien ympärille muodostui sellaiset pandakarhun mustat raidat. Iho oli valkoinen ja hiilenmustaa tukkaa ei koskaan kammannut. Kävi avaamassa kerrostalon alaoven postipaketin noutua varten kalsareissa ja t-paidassa jossa oli kahvitahroja rinnuksilla ketsuppitahrojen alapuolella. Kalpeat laihat jalat vapisten nosti paketin hissiä käyttämättä toiseen kerrokseen. Ulkona satoi lunta ja parkkipaikalla lumikola päästeli menemään.
Se oli viimeinen näky pojasta ja paketista rappukäytävässä.
Kuka tietää asuuko pandakarhupoika luolassaan?
Hän näytti juuri siltä ettei häntä voinut kiinnostaa yhtään mikään enää. Enään.
Kun pyysin kuittausta paketista, niin ne silmät. Tummien raitojen sisältä pilkisti vaimea valonkajo, muttei se kohdentanut minuun vaan jonnekin kauas. Otti ja lähti.
Hyvä esimerkki siitä millaista elämää ihmiset joutuvat elämään kun kaksi ihmistä päättää paritella ja tuottaa jollekin pitkän helvetin elämäänsä.
Kiitos vanhemmat. Kun mietin itse tilannetta, niin vanhemmat voisivat edes lähettää joka viikko lapselleen noin 600e käteistä ettei elämä olisi niin paskaa. Sehän on vanhempien vika että pandapoika syntyi.
Vierailija kirjoitti:
**Elämä menee ohi sohvalla!
Annahan jokaisen nauttia tästä matkasta tyylillään.
Ehkä koskettavin kommentti kautta palstan lukemiseni.
Ehkä enteilee masennusta..... nuori irtaantuu kavereistaan joka ei ole "in" eikä toisaalla edes kapinoi ikää, aikuisia, elämää, koneistoa vastaan- elää kuin vanhus jo nyt. Elämä voi satuttaa monelta kantilta, jolloin vetäytyy suojaan elämältä, kuoreen jossa ei tavoittele mitään koska tavoitteeseen pääsyssä epäonnistuminen satuttaa kuitenkin.
Jos rahan kerääminen ei kiinnosta joka taivaan kiitos on nykyään sallittua, tulee jotain muuta tavoittelemisen arvoista löytää elämänsä sisällöksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä olisikin kova. Äiti tilaisi pojalle seksiseuraa. Ostaisi flessun yms. Mitä pojan isä sanoo? Nainen muuttaa kummasti miestä. Alkaa siivoaminen kiinnostamaan.
Tässä ketjussa on enemmän trolleja ja mieleltään vikaantuneita, kuin järkeviä kirjoittajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivojen dopamiinisysteemi sekaisin. Kuukauden tauko somesta, telkusta, äänikirjoista ja peleistä. Ei mitään muuta ruutuaikaa, kun opiskelua. Ei myöskään podcasteja, musaa tai muuta jatkuva ärsyketulvaa. Johan alkaa muukin elämä kiinnostaa.
Varsinkin se on haitallista jos aamulla ekana menee puhelimelle tai netflixiin. Silloin on todennäköisempää, että aivot hakee loppupäivän dopamiinia siitä samasta lähteestä. Eli ruutuaikakierre on valmis. Mikään muu ei kiinnosta tai motivoi.
Andrew Hubermanilla (neurotieteilijä) on hyviä videoita youtubessa aiheeseen liittyen.
Ei läheisiä vertaissuhteita?
Kiusataanko?
Masennusta?
Istu viereen ja vaikka sen netflixin äärellä juttele niitä näitä. Jospa syy hahmottuu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mies 37v kirjoitti:
Täällä on porukka oikeasti ihan pihalla miesten elämästä. "No jos ei pimpsa kiinnosta...höhöhöö!". Ihan jokaista miestä kiinnostaa, mutta ihan jokaiselle sitä ei edes anneta! Itseäni aikoinaan kiusattiin yläasteella urheilija-pellejen (ei siis tarkkislaiset!) toimesta ja he sitten provosoivat muuta samaan toimintaan. Lukiossa olinkin sitten aika pitkälti yksin, koska en voinut luottaa muihin ihmisiin. Sentään pari tai kolme tyyppiä suostui puhumaan minulle silloin tällöin, mutta muuten olin aina yksin. Ei siis kiinnostanut edes vanhojen tanssit eikä myöskään penkkarit. Lukion jälkeen aloitin ekan duunin ja vasta viime vuonna kuulin, että sielläkin minua oltiin nimitelty selkäni takana. 22v aloitin salin ja AMK:n. Sitä ennen olin kyllä himassa nostellut penaa yms. jo teini-iästä lähtien. Ja se pi...lukin kyllä on kiinnostanut jo jostain 12v lähtien. Mutta mitäpä hyötyä siitä on, kun kerran on aina syrjitty? No AMK-bileissäkin kävin vain pari kertaa, kun sielläkin syrjittiin. AMK:ssa minulla oli kyllä koulukavereita, mutta he eivät olleet bilehileitä, ja ehkä hyvä niin. Ei kyllä ollut naista sielläkään minulle. Peruskoulu-kavereiden kanssa kävin kyllä baareissa vkl, jos en ollut töissä, mutta tosi harvoin sieltäkään tarttui naisia ja koskaan ei mikään juttu edennyt suhteeseen. Salilla käyn yhä ja jotain omia harrastuksia on, muttei naista. Ihan oman alan töissä olen. Tällaista se elämä on, vaikka YRITTÄISI alle 180 cm ja ei-komeana miehenä. Aina vaan syrjitään. On siis sijoituksiakin ja sijoittelen varojani säännöllisesti. Olen ollut vastuullinen, tehnyt työtä, säästänyt, sijoitellut, mutta myös käynyt ulkomailla ja pitänyt hieman hauskaakin pienen ystäväpiirin kanssa. Ongelma tosiaan on se, että suurin osa ihmisistä on yhä minua vastaan, vaikka otan täydellisen vastuun itsestäni ja en ole koskaan sossutukia nostanut. Jos aloittajan poika on yhtään samanlainen kuin minä, niin minun elämäni on MAKSIMI hyvä, jonka hän voi saada. Miehen elämä on vaikeaa.
Helpommalla pääsee ja saa täyden ajan itselleen, kun astuu pelilaudalta syrjään ja syrjäytyy tukien varaan.
Ei miehen kannata yrittää. Olet kelpo esimerkki siitä.
Keskittyy ristisanojen tekemiseen ja kahvin juomiseen. Siinäkin on päiväksi riittävästi haastetta!
Kukan pössyttely aiheuttaa flegmaattisuutta !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ApinaApinaApina kirjoitti:
Tämä olisikin kova. Äiti tilaisi pojalle seksiseuraa. Ostaisi flessun yms. Mitä pojan isä sanoo? Nainen muuttaa kummasti miestä. Alkaa siivoaminen kiinnostamaan.
Mitä tämän palstan parisuhdekuvauksia lukee niin aika moni mies pystyy olemaan parisuhteessa jopa vuosikymmeniä laittamatta juuri tikkua ristiin kodin siisteyden tai muiden kotitöiden suhteen.
Tuo "nainen muuttaa miehen" on pelkkä myytti. Ei mies muutui miksikään prinssiksi kun saa naisen. Ihan sama mies se edelleen on. Ja juuri siksi aika harva nainen on kovinkaan kiinnostunut mistään "incel-pelastusoperaatioista".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma poikamme oli vielä muutama vuosi sitten aika samanlainen. Yläkoulussa oli jonkin verran kiusaamista ja sitä myötä lapsuuden kaverit jäivät. Lukioon meni sitten ihan muualle ja sai sieltä muutaman jonkinlaisen kaverin mutta ei juuri heidän kanssan viettänyt vapaa-aikaa. Oli lähinnä kotona omassa huoneessaan ja kävi joskus kuntosalilla.
Onneksi sai sitten lukion lopussa jostain motivaation satsata kirjoituksiin ja kirjoittikin sitten todella loistavat paperit vaikka kurssiarvosanat olivat olleet ihan sitä perus kasia. Kävi lukion jälkeen armeijan ja sekin oli vielä aika tervanjuontia mutta sinnitteli sen kuitenkin läpi. Vielä senkään jälkeen ei oikein tiennyt mitä haluaisi opiskella eikä mikään kiinnostanut erityisesti.
Valitsi kuitenkin sitten lopulta alan ja nyt parin vuoden päästä on ihan muuttunut poika. Meni opiskelun aluksi vähän väkisin mukaan opiskelijarientoihin ja sieltä sitten löytyikin sekä kavereitä kuin myös elämän ensimmäinen tyttöystävä. Nyt opiskelut sujuvat, poika on reipas ja optimistinen ja ihan erilainen kuin pari vuotta sitten. Eli kyllä sitä voi monia asia muuttua nopeastikin.
Erinomainen esimerkki siitä miten naisen löytäminen saa elämän raiteilleen.
No tuossa kävi kyllä niin että elämä oli ensin raiteillaan asenteen, opiskelupaikan ja muiden suhteen ja sitten se nainen löytyikin melkein saman tien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukio on nykyään tosi raskas. Jos koulu sujuu noinkin hyvin, anna olla. Jos pyytää apua tai kertoo jotain huoliaan, sitten tietty autat parhaasi mukaan.
Miten se lukio on nyt, sanotaanko vaikka 20 vuoden ajalla, muuttunut niin tolkuttoman raskaaksi? Eikös kurssimäärä ole täsmälleen sama ja kirjoituksissakin on enemmän vapautta kuin ennen?
Poika on yksinkertaisesti laiska ja te sallitte sen. Nyt ensimmäisenä netflixit ja muut viidetuutit kiinni. Tilaukset poikki heti. Se, että suorittaa lukiota 7-8 arvosanoilla, ei ole mikään saavutus. Sellaiseen pystyy jokainen sujuvan suomenkielen luku- ja kirjoitustaidon omaava.
Seuraavaksi alatte vaatia asioita. Esimerkiksi oman huoneen siivoamista, jos ei suju, äiti tulee, mutta äiti siivoaa jätesäkkialgoritmilla eli aloittaa ovelta ja kerää kaikki levällään olevat tavarat isoon mustaan jätesäkkiin ja kiikuttaa säkin jäteastiaan. Parin kolmen tälläisen keikan jälkeen alkaa kummasti maistumaan se oman huoneen kunnossapito.
Sama koskee muutakin elämää "ken ei työtä tee, sen ei syömäkkään pidä" on ihan hyvä ohjenuora, joka tuo motivaatiota kummasti. Ja koska ollaan vauva.fi:ssä, tarkennan sen, että työtä ei pidä ottaa kirjaimellisesti työnä, vaan mikä tahansa järjellinen toiminta kelpaa; voi tehdä kotitöitä, voi opiskella, voi tehdä järkevät tulevaisuuden suunnitelmat jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio on nykyään tosi raskas. Jos koulu sujuu noinkin hyvin, anna olla. Jos pyytää apua tai kertoo jotain huoliaan, sitten tietty autat parhaasi mukaan.
Miten se lukio on nyt, sanotaanko vaikka 20 vuoden ajalla, muuttunut niin tolkuttoman raskaaksi? Eikös kurssimäärä ole täsmälleen sama ja kirjoituksissakin on enemmän vapautta kuin ennen?
Raskaaksi tekee se että vastuu opinnoista on annettu oppilaalle. Kamalasti vapauksia päättää itse kursseistaan jne.
Lapset tarvitsevat valmiin peruskoulumaisen lukujärjestyksen ja heitä pitää käskyttää opiskelemaan tämä ja tämä ja tämä ja tekemään tämä ja tämä.
Liikaa vapauksia tuo stressiä ja kyvyttömyyttä valita.
Myös oppilaiden roikuttaminen lukiossa on naurettavaa. Pitäisi potkia pois nopeammin kasvamaan elämään.
Jos ei opinnot suju niin ulos tai amikseen. Suurin osa lukiossa lymyilevistä nuorista kuuluisi amikseen, mutta asenne on todellakin sellainen etteivät amiksessakaan pärjäisi.
Amista vaivaa sama tauti. Järjestelmä on sellainen että oppilaita haalitaan kouluihin ja heidät ruutataan ulos keinolla millä hyvänsä opintotodistukset käsissä, koska siitä koulu saa rahaa.
Alaikäisten nuorten mielestä kylillä on tylsää. Ja onhan se, ei mitään mihin mennä tai tehdä kun porukoissa urheiluharrastukset on tossa iässä harvojen tavoitteellista toimintaa. Istutaan vaan jossain koulun pihassa tai jonkun kotona ja jokainen tuijottaa omaa kännykkää. Tai ajellaan pyörillä tai mopoilla päämäärättömästi. Jotkut pelaa ja puhuu vain niistä peleistä. Mutta kyllä ne yhteyttä pitää toisiinsa koko ajan vaikkei vanhemmat sitä huomaisi. Se niiden sosiaalinen kanssakäyminen on vaan nyt niissä laitteissa.
Ja se 7-8 on juurikin tasan tyypillisin arvosana, joten ei millään mittakaavalla huono suoritus valtaosalta oppilaita. Mikä ihme on tullut kun mikä tahansa alle ysin on joidenkin mielestä heikkoa?
Koittakaa saada pojat innostumaan salista -hyvä edullinen harrastus, jota voi tehdä omilla ehdoilla ja halutessaan porukassa.
Sinaappituupin oppilaat kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio on nykyään tosi raskas. Jos koulu sujuu noinkin hyvin, anna olla. Jos pyytää apua tai kertoo jotain huoliaan, sitten tietty autat parhaasi mukaan.
Miten se lukio on nyt, sanotaanko vaikka 20 vuoden ajalla, muuttunut niin tolkuttoman raskaaksi? Eikös kurssimäärä ole täsmälleen sama ja kirjoituksissakin on enemmän vapautta kuin ennen?
Raskaaksi tekee se että vastuu opinnoista on annettu oppilaalle. Kamalasti vapauksia päättää itse kursseistaan jne.
Lapset tarvitsevat valmiin peruskoulumaisen lukujärjestyksen ja heitä pitää käskyttää opiskelemaan tämä ja tämä ja tämä ja tekemään tämä ja tämä.
Liikaa vapauksia tuo stressiä ja kyvyttömyyttä valita.
Myös oppilaiden roikuttaminen lukiossa on naurettavaa. Pitäisi potkia pois nopeammin kasvamaan elämään.
Jos ei opinnot suju niin ulos tai amikseen. Suurin osa lukiossa lymyilevistä nuorista kuuluisi amikseen, mutta asenne on todellakin sellainen etteivät amiksessakaan pärjäisi.
Amista vaivaa sama tauti. Järjestelmä on sellainen että oppilaita haalitaan kouluihin ja heidät ruutataan ulos keinolla millä hyvänsä opintotodistukset käsissä, koska siitä koulu saa rahaa.
höpöhöpö. Oppivelvollisuus velvoittaa kunnat pitämään nuoret kouluissa 18 ikävuoteen saakka, tänä päivänä.
Sinaappituupin oppilaat kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio on nykyään tosi raskas. Jos koulu sujuu noinkin hyvin, anna olla. Jos pyytää apua tai kertoo jotain huoliaan, sitten tietty autat parhaasi mukaan.
Miten se lukio on nyt, sanotaanko vaikka 20 vuoden ajalla, muuttunut niin tolkuttoman raskaaksi? Eikös kurssimäärä ole täsmälleen sama ja kirjoituksissakin on enemmän vapautta kuin ennen?
Raskaaksi tekee se että vastuu opinnoista on annettu oppilaalle. Kamalasti vapauksia päättää itse kursseistaan jne.
Lapset tarvitsevat valmiin peruskoulumaisen lukujärjestyksen ja heitä pitää käskyttää opiskelemaan tämä ja tämä ja tämä ja tekemään tämä ja tämä.
Liikaa vapauksia tuo stressiä ja kyvyttömyyttä valita.
Myös oppilaiden roikuttaminen lukiossa on naurettavaa. Pitäisi potkia pois nopeammin kasvamaan elämään.
Jos ei opinnot suju niin ulos tai amikseen. Suurin osa lukiossa lymyilevistä nuorista kuuluisi amikseen, mutta asenne on todellakin sellainen etteivät amiksessakaan pärjäisi.
Amista vaivaa sama tauti. Järjestelmä on sellainen että oppilaita haalitaan kouluihin ja heidät ruutataan ulos keinolla millä hyvänsä opintotodistukset käsissä, koska siitä koulu saa rahaa.
Luokaton lukio oli jo 90-luvun lopussa, eikä se ollut raskasta, vaan se oli oikeasti vapauttavaa saada valita täsmälleen missä järjestyksessä ja mitkä kurssit (pakollisten lisäksi) kävin.
Ei ehkä se nainenkaan, vaan ymmärtävät vanhemmat, jotka tajuavat ettei nuori mies vielä tiedä mihin suuntaan lähteä. Nainen vaan oli hyvä etappi ja ehkä se seuraava kriisi. Mut elämä on=D