Miehen näkökulma naisen haluttomuuteen. Tämä tulisi kaikkien siitä ymmärtää.
Tuon yhden toisen keskustelun motivoimana ajattelin kertoa oman näkökulmani tähän monia parisuhteita hiertävään asiaan. Toivottavasti tämä herättäisi ajattelemaan asiaa.
Ensin taustat: Elän parisuhteessa muuten hyvin ihanan, mutta seksiä hyvin harvoin haluavan naisen kanssa. Kuten näissä monissa muissa esimerkeissä, hän haluaa seksiä ainoastaan A. ovulaation aikaan, kun puhtaasti biologinen tarve syntyy ja B. muutama päivä ennen kuukautisia, kun hänen kertomansa mukaan tulee samanlainen olo kuin ovulaation aikaan. Muun ajan seksi kiinnostaa häntä vain, jos halun virittelyyn on käytetty epäinhimillinen määrä vaivaa ja aikaa. Näistä syistä harrastamme seksiä yleensä 2 kertaa kuukaudessa siten, että molempien kertojen välillä on n. 2 viikon tauko.
Sitten näkökulmani: en ole itsekään miehenä mikään panokone ja itselleni luontainen määrä seksiä olisi kerran viikossa. Tähän olisin täysin tyytyväinen. Näin ollen de facto seksin määrä suhteessani ei jää kovin kauaksi siitä, mikä minulle riittäisi. Mutta ongelma ei olekaan tässä, vaan kokonaan muualla. Naisen haluttomuudessa eniten minua miehenä satuttaa seuraavat asiat:
1. en saa koskaan kokea itseäni haluttavaksi. En edes silloin, kun rouva hormonaalsista syistä haluaa - tiedänhän jo vuosien kokemuksella, että tämä halu ei suinkaan ole minun, vaan hormonien aikaansaamaan ja minä nyt satun vain siinä olemaan se tarjolla oleva. Kaksi kertaa kuukaudessa n. puolen tunnin ajan saan tuntea halua, muina aikoina en saa minkäänlaista positiivista palautetta viehätysvoimastani.
2. tämä yhdistettynä jatkuvaan torjutuksi tulemiseen syö itsetuntoa omasta miehisyydestä suunnattoman paljon.
3. asetelma saa minut tuntemaan itseni välillä naurettavaksi munattomaksi pelleksi, jota nainen hyväksikäyttää olematta valmis itse tekemään mitään myönnytyksiä.
4. en koskaan saa kokea sitä huumaavaa tunnetta, että vaimo minun takiani olisi valmis panostamaan minuun tai itse keksimään kipinää välillemme. Esimerkiksi vaikkapa ajatus siitä, että hän vaivautuisi hankkimaan minua ilahduttavia alusvaatteita tai vaikkapa yllättämään häpykarvojen muotoilulla on täysin poissuljettu.
5. valitettavasti huomaan, että minulla on alkanut tulemaan katkeruutta ja suoranaista vastenmielisyyden tunnetta vaimoni seksialoitteita kohtaan, koska ne eivät minulle nykyisellään ole positiivinen asia, vaan ainoastaan muistuttavat asetelman epänormaaliudesta. Nämä tunteet on tietysti katkera pala huomata, koska muuten kyllä rakastan ja arvostan vaimoani kumppanina paljon. Näistä tunteista johtuen olen myös itse jo muutaman kerran kieltäytynyt vaimon aloitteesta, koska se ei suinkaan ole kiihottanut, vaan ainoastaan vituttanut.
Toivoisin, että naisen haluttomuudesta puhuttaessa enemmän kuin seksin määrästä absoluuttisesti puhuttaisiin näistä muista, ainakin itseäni huomattavasti enemmän satuttavista asioista. Fyysisen seksin tarpeensa mies voi poistaa helposti masturboimalla, mutta noita muita puutteita ei.
Ja lopuksi: kylläpä tuntui yllättävän hyvältä kirjoittaa tämä tähän auki!
Kommentit (311)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, oletko kertonut vaimollesi tämän saman, jonka täällä kerroit? Jos se ei onnistu puhumalla, niin kirjoita vaimollesi sama tai pyydä häntä lukemaan aloituksesi täältä. Ehkä hän ei ole itsekään tajunnut käyttäytymisensä vaikutusta sinuun. Ja jos on mutta silti jatkaa samalla tavalla, on teillä aihetta hyvin perusteelliseen keskusteluun suhteenne tilasta.
Kyllä olen kertonut kaikki nämä asiat hänelle ja muutama vuosi sitten kävimme myös pariterapiassa aiheen tiimoilta. Keskusteluyhteys välillämme on erinomainen ja siitä tämä ei ole kiinni. Mutta keskustelut eivät ole vaikuttaneet vaimoni haluihin.
AP
Eli vaimoa ei asia kiinnosta. Piinaat itseäsi täysin turhaan tollasessa suhteessa. Normaali tarina siitä, että arki menee niin hyvin ja puheyhteyskin löytyy. Mutta kaislikossa ei vaan suhise. Tyhmempikin kyllä tajuaa oikean ratkaisun ongelmaan. Jollei sitten ole jokin läheisyysriippuvainen masokisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt lukenut kaikkia ketjun viestejä, ehkä tämä jo kysyttiin, mutta oletko koskaan sanonut vaimollesi noita asioita? Halun kertominen ja osoittaminenhan on helppoa, jos vain tahtoo. Ei välttämättä ole totta, että vaimosi ei halua sinua, vaan kaikki johtuu hormoneista. En usko sitä senkään takia, kun en itse ole huomannut mitään eroa kuukautiskierron vaiheen suhteen haluissani. Halu syttyy muista asioista.
Minkä verran vaimosi saa tuntea itsensä halutuksi? Oletteko jutelleet näistä asioista lainkaan? Molemmat voivat kuvitella, että toinen ei halua oikeasti, vaan tahtoo vain paineen purkua.
Osoitan haluani hellyydellä, hänen ulkonäköään kehumalla - pidän häntä edelleen maailman viehättävimpänä naisena - ja lukuisilla muilla tavoilla. Eli vaimoni saa kyllä tuntea itsensä halutuksi päivittäin, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta hänen haluihinsa, koska ne ovat niin voimakkaasti kuukautiskiertoon sidottuja ja niiden herätteleminen "väärään aikaan" kuusta on todella vaikeaa.
AP
Miksi olet valinnut vaimoksesi naisen, jonka seksuaalisuudesta et pidä?
Vastaan ulkopuolelta: Kyse on siitä että puolison seksuaalisuus ei ole silloin kun parisuhdetta perustetaan tuollaista kuten se on nyt. Moni mies luulee että seurusteluaikojen runsas ja tyydyttävä seksi on se "normaali" olotila jota mennään hamaan vanhuuteen. Tämän luulon on moni mies havainnut kantapään kautta vääräksi niin kivikaudella, niin nyt ja niin tulevaisuudessakin. Kukaan, ei mies eikä nainen, voi tietää kaksikymppisenä millainen hänen seksintarpeensa tulee olemaan nelikymppisenä tai viisikymppisenä. Se normaali olotila tulee ilmi vasta sitten kun on eletty vuosia parisuhdetta, on kenties tullut lapsia, ja kun on tullut selväksi se mitä papin höpinä myötä- kuin vastoinkäymisistä ihan oikeasti tarkoittaa.
Kuten jo viestissäni sanoin, niin puhuminen seksistä ja haluista on tosi tärkeää. Halut muuttuvat elämän varrella molemmilla, ei vain naisella. On paljon pareja, jossa naisen halu on suurempi kuin miehellä, meilläkin on ollut tuollaisia jaksoja pitkässä avioliitossa. Jos torjutuksi tulemisen tunteista ei puhuta, syntyy paljon käsittelemättömiä asioita suhteeseen, jopa katkeruutta. Jos seksistä, sen puutteesta, muutoksista ei puhuta, niin se heijastelee ajatusta seksistä kuin luonnonvoimana, jolle ei muka mitään voi.
Koen suorastaan hassuna ajatuksen siitä, että nainen muka haluaa vain ovulaation aikana. Se voi olla selitys, mutta ei varmasti syy tilanteeseen. Taustalla ovat ihan varmasti aivan muut asiat. Mutta kun ongelmasta ei puhuta, niin siitä ei päästä mihinkään. Tietysti äkillisesti näistä asioista puhuminen ei ole helppoa, kun ovat arkoja asioita. Kaikissa ikäkausissa on kuitenkin mahdollista oppia puhumaan vaikka terapeutin avustuksella. Aina ongelmia ei voi ratkaista, mutta jos ei olla edes yritetty, niin isoja johtopäätöksiä ei kannata vetää.
Olen ehdottomasti samaa mieltä edellisen kanssa. En usko naisen haluun vain ovulaation aikana. Syyt ovat muualla. Eniten ihmetyttää tässäkin halu-keskustelussa minä minä asenne. Minä haluan tai en halua ja vaimo tai mies sitä. Missä on se parisuhteen peruste, että keksitytään ensisijaisesti puolison tyydyttämiseen, puolison halujen nostattamiseen ja tuottamaan puolisolle mahdollimman suuri seksinautinto. Halutaan antaa puolisolle nautintoa ja houketella mukaan. Samoin halutaan huolehtia siitä, että puolison tarpeet tyydyttyvät. Silloin oman nautinto tulee siitä, että puoliso nauttii, loistaa ja on hyvällä tuulella. Kumppanilla on siten myös sama asenne.
Näin meillä on tehty alusta lähtien. Siksi parisuhde on kestänyt 46v, eikä ole ollut kylmiä kausia tai taukoja seksissä. Vaimo pitänyt huolen minun tyydyttämisestä ja minä hänen. Yhä vieläkin vaimo pitänyt huolen, että seksiä on ainakin kerran viikossa. Vaimo tehnyt aloitteet jo vuosikausia. Hän on meistä se, joka halunnut aina yleensä vähemmän. Tosin olen aina halunnut haluta kun hän on halunnut. Eikä sama asenne koske pelkästään seksiä, vaan koko parisuhdetta. Silloin molemmat tuntee olevansa aina haluttuja ja rakastettuja. Parisuhde ja parisuhde seksi on ME ei MINÄ.
Tämä sun tarinasi on kuultu jo niin monesti. Sulla on kokemusta vain aika harvasta naisesta, joten sun juttusi pätee vain kai tähän yhteen naiseen.
Miksi minulla pitäsi olla enemmän kokemusta muista naisista, jos vaimoni on halunnut haluta minuan koko ajan. Eri naisia tulee porukalle siitä syystä, ettei parisuhdetta ja parisuhdeseksiä ole saatu pidettyä hyvänä molempia tyydyttävänä, niin henkisesti kuin fyysisesti. Pointti on juuri siinä miten saa pidettyä parisuhteen ja parisuhde seksin elävänä ja pystyy välttämään rutiineja ja kyllästymistä. Helpompi uusi nainen on sytttää haluihin ja tyydyttää kuin on uutuuden viehätystä. Mutta pidäpä vanha iänikuinen suhde hengissä, siinä punnitaan miehen teot ja puheet. Jos naisesta tulee haluton, eikä enää halua tyydyttää ja arvosta siten enää miestään, niin jossain on suhteessa silloin mätää. Haluttomuus on seuraus jostain, ei syy seksin vähyyteen. Parisuhde on siinä vaiheessa jo persiillään kun kumppania lakkaa kiinnostamasta toisen halut ja tyydyttäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On naiselle tosiärsyttåvåä kun on koko päivån odottanut seksiä miehen kanssa ja kun ryhdytään hommiin niin miehellä ei seiso kun hänen mieltään vaivaa väsymys, stressi, työasiat jne you name it kaikki pikkujutut.
Nyt ei toiminut tämä vertaus minusta. On aivan eri asia, jos ei pysty seksiin kuin jos sitä ei koskaan halua. Yksikään nainen ei voi koskaan tietää, miltä miehestä tuntuu, kun haluaisi kovasti seksiä, mutta ei siihen pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, oletko kertonut vaimollesi tämän saman, jonka täällä kerroit? Jos se ei onnistu puhumalla, niin kirjoita vaimollesi sama tai pyydä häntä lukemaan aloituksesi täältä. Ehkä hän ei ole itsekään tajunnut käyttäytymisensä vaikutusta sinuun. Ja jos on mutta silti jatkaa samalla tavalla, on teillä aihetta hyvin perusteelliseen keskusteluun suhteenne tilasta.
Kyllä olen kertonut kaikki nämä asiat hänelle ja muutama vuosi sitten kävimme myös pariterapiassa aiheen tiimoilta. Keskusteluyhteys välillämme on erinomainen ja siitä tämä ei ole kiinni. Mutta keskustelut eivät ole vaikuttaneet vaimoni haluihin.
AP
Naisena kysyn, että millä logiikalla keskusteleminen voisikaan haluihin vaikuttaa? Toki sen ymmärrän, että seksihalut puolisoa kohtaan edellyttävät toki kokemusta henkisestä ja älyllisesti yhteydestä, mutta myös ihan fyysistä vetoa häneen. Jos tätä ei ole, ei haluja keskustelemalla kyllä saada aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Mainio aloitus, kiitos aloittajalle aiheen nostamisesta ja vieläpä selkeästä ulosannista.
Uskon, että useimmat naiset jossain mielensä pohjalla tiedostaa nuo miesten tarpeet halutuksi tulemisesta, mutta valitettavasti tämä ei ole osa stereotyyppistä seksikuvastoa ja sukupuolirooleja, jossa mies hullaantuu ja viettelee naisen. Eli jotenkin se on iskostunut syvälle päähän, että nainen on se objekti, halun kohde ja se olisi aina niin päin ok miehellekin.
Vaikkei se helppoa olekaan, niin asiasta pitäisi parisuhteissa keskustella aika ajoin ja omat tarpeet ilmaista selkeästi, rakentavasti ja syyttelemättä toiselle. Toki naisen pitäisi luonnollisesti ymmärtää osoittaa miehelle halunsa ja ihailunsa, mutta kun emme aina ymmärrä, niin keskustelua tarvitaan. Uskon, että moni mies ei tiedäkään kuinka haluttavana oma nainen heitä oikeasti pitää, koska halun ja ihailun osoittaminen siihen suuntaan ei ole niin normi. Kun lähes kaikki parisuhde- ja seksikuvasto keskittyy naisen haluttavuuteen ja miehen rooli on ihailla ja haluta, niin se ei tule niin luonnostaan, eikä naiset sitten ehkä täysin tiedosta, kuinka tärkeää se olisi miehelle.
Tämä menee ohi aiheen, mutta koska asia nousi heti aloituksesta toisin päin mieleeni, niin sanon sen ihan sivumennen: juuri samoja tunteita useille naisille varmasti herää pornoon liittyen, eli koemme, ettei oma mies oikeasti juuri meitä halua, vaan miehellä halut seksiin herää niitä pornon naisia katsellessa ja sitten itse vain sattuu olemaan siinä käytettävissä. Tämä on se syy, miksi miehen pornonkatselu monia naisia satuttaa ja vie pois juuri sen tärkeimmän asian monilta naisilta, eli ei seksin määrä ole tärkeintä vaan se tunne, että on haluttu puolisonsa silmissä ja saa itsenään puolisonsa halut heräämään.
En tiedä ymmärränkö aloittajan viestin oikein, enkä lukenut koko ketjua. Mutta tämmöisiä ajatuksia.
Tosiaan toivon, että naisetkin osaisivat vastata tähän vahvaan tarpeeseen, joka miehissäkin elää. Erittäin hyvä nosto!
N33
Näinhän se on. Suhteen alussa miehen pitää hurmata nainen olemalla haluava ja miehekäs, valitettavasti. Mutta hyvin pian pitäisi siirtyä siihen tarpeiden ja haavoittuvuuksien avaamiseen, ettei suhde ala rakentumaan näiden oletettujen roolien varaan.
Se taitaa olla niin, että iso osa naisista ei ole seksihommissa yksiavioisia kovin kauan. Kiinnostus lopahtaa vaikka mikä olisi.
Menetin tähän edellisen vaimoni, vaikka olen kunnossa, rauta nousee ja juoksu kulkee. Mitään muutakaan ei elämästä puuttunut, vaan sinne meni jännitystä hakemaan.
No, tinderistä sai aina seuraa vartissa ja uusi kumppani löytyi nopeasti, että ei siinä mitään. Vapaasti vain. Oppia ikä kaikki.
M46
Vierailija kirjoitti:
On aivan eri asia, jos ei pysty seksiin kuin jos sitä ei koskaan halua.
Kerrataanpa: Mies on turhautunut, kun ei saa seksiä naisen haluttomuuden takia. Nainen on turhautunut, kun ei saa seksiä miehen erektiohäiriön takia. Miksi se naisen turhautuminen on vähempiarvoinen??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aivan eri asia, jos ei pysty seksiin kuin jos sitä ei koskaan halua.
Kerrataanpa: Mies on turhautunut, kun ei saa seksiä naisen haluttomuuden takia. Nainen on turhautunut, kun ei saa seksiä miehen erektiohäiriön takia. Miksi se naisen turhautuminen on vähempiarvoinen??
En tarkoittanut, että naisen turhautuminen on vähempiarvoinen. Tarkoitin ettei ole millään lailla sama asia, jos henkilö ei halua seksiä kuin että jos hän ei siihen pysty. Toinen pystyy muttei halua, toinen haluaa muttei pysty. Ensimmäiselle voi tehdä jotain, jälkimmäiselle ei (toki erektiolääkkeillä voi).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aivan eri asia, jos ei pysty seksiin kuin jos sitä ei koskaan halua.
Kerrataanpa: Mies on turhautunut, kun ei saa seksiä naisen haluttomuuden takia. Nainen on turhautunut, kun ei saa seksiä miehen erektiohäiriön takia. Miksi se naisen turhautuminen on vähempiarvoinen??
En tarkoittanut, että naisen turhautuminen on vähempiarvoinen. Tarkoitin ettei ole millään lailla sama asia, jos henkilö ei halua seksiä kuin että jos hän ei siihen pysty. Toinen pystyy muttei halua, toinen haluaa muttei pysty. Ensimmäiselle voi tehdä jotain, jälkimmäiselle ei (toki erektiolääkkeillä voi).
Ehkä näin, mutta se ei poista sitä etteikö turhautuminen tunnu samalta sukupuolesta riippumatta!
Ihmetyttää se kun monet miehet luulevat, että seksi on naiselle sama kuin joku roskien vienti tai nenän niistäminen ja he naiivisti kuvittelevat, että naiset voisivat noin vain olla reiluja ja antaa ja ihmettelevät että miksi he ovat niin ikäviä. Se, jos ottaa vastaan penetraation, ilman että on kiihottunut, tuntuu todella pahalle. Jos sitä edeltää ihon sivelyä, puristelua, suutelua, josta tietää, että mihin se johtaa, niin tuntemus on todella epämiellyttävä, jopa ahdistava. Melkein kaikkia naisia on ahdistelu joskus seksuaalisesti ja se kun oma mies tekee sitä, ja yrittää ottaa sitä vastaan ettei olisi pihtari, on todella hajottavaa. Yrittäkää vähän samaistua, jos pysytte. Ajatelkaa, että ei muna seisoisi ja silti sitä käsiteltäisiin ja väkisin yritettäisiin työntää johonkin. Tai että teihin työnnyttäisiin. Voi aivan hyvin olla, että teidänkin tyttöystävänne ja naisenne tuntevat välillä tai usein todella ikäviä tuntemuksia teidän nautintonne vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää se kun monet miehet luulevat, että seksi on naiselle sama kuin joku roskien vienti tai nenän niistäminen ja he naiivisti kuvittelevat, että naiset voisivat noin vain olla reiluja ja antaa ja ihmettelevät että miksi he ovat niin ikäviä. Se, jos ottaa vastaan penetraation, ilman että on kiihottunut, tuntuu todella pahalle. Jos sitä edeltää ihon sivelyä, puristelua, suutelua, josta tietää, että mihin se johtaa, niin tuntemus on todella epämiellyttävä, jopa ahdistava. Melkein kaikkia naisia on ahdistelu joskus seksuaalisesti ja se kun oma mies tekee sitä, ja yrittää ottaa sitä vastaan ettei olisi pihtari, on todella hajottavaa. Yrittäkää vähän samaistua, jos pysytte. Ajatelkaa, että ei muna seisoisi ja silti sitä käsiteltäisiin ja väkisin yritettäisiin työntää johonkin. Tai että teihin työnnyttäisiin. Voi aivan hyvin olla, että teidänkin tyttöystävänne ja naisenne tuntevat välillä tai usein todella ikäviä tuntemuksia teidän nautintonne vuoksi.
Meillä ainakin saa sanoa, että ei tänään jos siltä tuntuu. Teillä ilmeisesti ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää se kun monet miehet luulevat, että seksi on naiselle sama kuin joku roskien vienti tai nenän niistäminen ja he naiivisti kuvittelevat, että naiset voisivat noin vain olla reiluja ja antaa ja ihmettelevät että miksi he ovat niin ikäviä. Se, jos ottaa vastaan penetraation, ilman että on kiihottunut, tuntuu todella pahalle. Jos sitä edeltää ihon sivelyä, puristelua, suutelua, josta tietää, että mihin se johtaa, niin tuntemus on todella epämiellyttävä, jopa ahdistava. Melkein kaikkia naisia on ahdistelu joskus seksuaalisesti ja se kun oma mies tekee sitä, ja yrittää ottaa sitä vastaan ettei olisi pihtari, on todella hajottavaa. Yrittäkää vähän samaistua, jos pysytte. Ajatelkaa, että ei muna seisoisi ja silti sitä käsiteltäisiin ja väkisin yritettäisiin työntää johonkin. Tai että teihin työnnyttäisiin. Voi aivan hyvin olla, että teidänkin tyttöystävänne ja naisenne tuntevat välillä tai usein todella ikäviä tuntemuksia teidän nautintonne vuoksi.
Meillä ainakin saa sanoa, että ei tänään jos siltä tuntuu. Teillä ilmeisesti ei.
Oletko ihan varma? Mitä jos ei halutakaan viikkoihin tai kuukausiin, onko edelleen ihan ok sanoa? Jos olet se joka haluaa enemmän, niin veikkaan että puolisosi puree hammasta aika usein. Kukaan ei halua sitä vonkaamista ja ruikuttamista ja tämän tapaista marttyyriasennetta, jota Ap harrastaa. Jos suhde on muuten hyvä ja toista rakastaa, eikä halua olla yksin, niin kyllä sitä sitten saattaa kärsiäkin. Vanhaan aikaan näitä juttuja sanottiin aviovelvollisuudeksi ja uskon että monille ne ovat edelleen niin. Ja sitä ei tietenkään puolisolle kannata sanoa, mitä hyötyä sitten uhrauksesta olisi, jos kuitenkin tulisi vääntöä. Koska sehän ei tietenkään riitä, että antautuu käytettäväksi, lisäksi pitää osoittaa haluavansa toista, ettei tule mökötystä ja parisuhdekriisiä. Ei kaikissa suhteissa ole näin, mutta aika monissa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää se kun monet miehet luulevat, että seksi on naiselle sama kuin joku roskien vienti tai nenän niistäminen ja he naiivisti kuvittelevat, että naiset voisivat noin vain olla reiluja ja antaa ja ihmettelevät että miksi he ovat niin ikäviä. Se, jos ottaa vastaan penetraation, ilman että on kiihottunut, tuntuu todella pahalle. Jos sitä edeltää ihon sivelyä, puristelua, suutelua, josta tietää, että mihin se johtaa, niin tuntemus on todella epämiellyttävä, jopa ahdistava. Melkein kaikkia naisia on ahdistelu joskus seksuaalisesti ja se kun oma mies tekee sitä, ja yrittää ottaa sitä vastaan ettei olisi pihtari, on todella hajottavaa. Yrittäkää vähän samaistua, jos pysytte. Ajatelkaa, että ei muna seisoisi ja silti sitä käsiteltäisiin ja väkisin yritettäisiin työntää johonkin. Tai että teihin työnnyttäisiin. Voi aivan hyvin olla, että teidänkin tyttöystävänne ja naisenne tuntevat välillä tai usein todella ikäviä tuntemuksia teidän nautintonne vuoksi.
Ihmetyttää tämä naisten asenne. Miten ihmeessä luulette, että sytytte seksiin, jos kiellätte mieheltä läheisyyden ja rakkaudenosoitukset? Miksi alatte yhtäkkiä kieltämään, kun alunperin siinä ei ollut mitään vikaa, enemmin oli tunne, että olitte rakastettuja ja mies välitti teistä. Yhtäkkiä kuvittelette, että sama miehen läheisyydenkaupuu tarkoittaa pakkoseksiä??
Oma vaimo meinasi alkaa tuohon n. 35v iässä lasten jälkeen, kun oli ilmeisesti muutakin stressiä jne. Puhalsin pelin poikki heti, kun alkoi sängyssä siirtymään toiseen reunaan, eikä saanut enää lähennellä. Oli hänellekin tullut jostain mieleen pakkoseksi. Sanoin, että lähentelyjäni ja halauksia on siedettävä, samoin että kaluni seisokeista ei kannata välittää, jos ei halua. Mutta läheisyyttä, haleja ja pusuja täytyy sietää. Sanoin, että saa itse päättää milloin on seksiä, ei tarvitse ottaa ressiä. Ilmoittaa kun tekee mieli ja haluaa. Pakolla seksi olisi kumminkin hiipunut. Nyt läheisyys palasi, samoin vaimon seksihalut. Avautumiseni oli merkki siitä, että välitän vaimostani, enkä luovu hänestä suosiolla. Tuosta on kohta 30v aikaa, eikä läheisyyden tai vaimon seksihalujen, saati meidän rakkauden kanssa ole ollut enää mitään skismaa. Vaimo huolehtinyt ja halunnut huolehtia minun tarpeistani kiitettävästi ja minä hänen kuten aina. Siten meillä on ollut seksiä vain ja ainoastaan kun vaimo on halunnut. Joskus hän on ottanut suihin omasta aloitteestaan, jos väli on jostain syystä venymässä yli viikkoon. Taloutta ja metatöitä hoidettu yhdessä, jotta vaimokin saanut levätä ja kerätä henkisiä ja fyysisiä voimia seksiin. Parisuhteen eteen pitää tehdä töitä, molempien. Omaan nurkkaan piiloutuminen tuhoaa koko parisuhteen. Jos ei syty omasta kumppanistaan, niin siihen on joku syy. Itsestään ne halut ei syty, yleensä se on kumppani joka ne sytyttää. Jos ei enää sytytä, niin pitää selvittää miksei, mikä kumppanin tekemisessä, tekemättäjättämisissä tai sanomisissa on siihen syynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää se kun monet miehet luulevat, että seksi on naiselle sama kuin joku roskien vienti tai nenän niistäminen ja he naiivisti kuvittelevat, että naiset voisivat noin vain olla reiluja ja antaa ja ihmettelevät että miksi he ovat niin ikäviä. Se, jos ottaa vastaan penetraation, ilman että on kiihottunut, tuntuu todella pahalle. Jos sitä edeltää ihon sivelyä, puristelua, suutelua, josta tietää, että mihin se johtaa, niin tuntemus on todella epämiellyttävä, jopa ahdistava. Melkein kaikkia naisia on ahdistelu joskus seksuaalisesti ja se kun oma mies tekee sitä, ja yrittää ottaa sitä vastaan ettei olisi pihtari, on todella hajottavaa. Yrittäkää vähän samaistua, jos pysytte. Ajatelkaa, että ei muna seisoisi ja silti sitä käsiteltäisiin ja väkisin yritettäisiin työntää johonkin. Tai että teihin työnnyttäisiin. Voi aivan hyvin olla, että teidänkin tyttöystävänne ja naisenne tuntevat välillä tai usein todella ikäviä tuntemuksia teidän nautintonne vuoksi.
Meillä ainakin saa sanoa, että ei tänään jos siltä tuntuu. Teillä ilmeisesti ei.
Oletko ihan varma? Mitä jos ei halutakaan viikkoihin tai kuukausiin, onko edelleen ihan ok sanoa? Jos olet se joka haluaa enemmän, niin veikkaan että puolisosi puree hammasta aika usein.
Meillä ei ole mitään viikkojen taukoja. Luojan kiitos siitä. Oikeus sanoa ei on voimassa aina. Onko asia sulle jotenkin kummallinen?
Sinä saat kuvitella mitä itse haluat. Jos olet paskassa suhteessa elänyt, niin voitkin olla ihan oikeassa juttuinesi. Meillä hammasta purraan korkeintaan orkun hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää se kun monet miehet luulevat, että seksi on naiselle sama kuin joku roskien vienti tai nenän niistäminen ja he naiivisti kuvittelevat, että naiset voisivat noin vain olla reiluja ja antaa ja ihmettelevät että miksi he ovat niin ikäviä. Se, jos ottaa vastaan penetraation, ilman että on kiihottunut, tuntuu todella pahalle. Jos sitä edeltää ihon sivelyä, puristelua, suutelua, josta tietää, että mihin se johtaa, niin tuntemus on todella epämiellyttävä, jopa ahdistava. Melkein kaikkia naisia on ahdistelu joskus seksuaalisesti ja se kun oma mies tekee sitä, ja yrittää ottaa sitä vastaan ettei olisi pihtari, on todella hajottavaa. Yrittäkää vähän samaistua, jos pysytte. Ajatelkaa, että ei muna seisoisi ja silti sitä käsiteltäisiin ja väkisin yritettäisiin työntää johonkin. Tai että teihin työnnyttäisiin. Voi aivan hyvin olla, että teidänkin tyttöystävänne ja naisenne tuntevat välillä tai usein todella ikäviä tuntemuksia teidän nautintonne vuoksi.
Meillä ainakin saa sanoa, että ei tänään jos siltä tuntuu. Teillä ilmeisesti ei.
Oletko ihan varma? Mitä jos ei halutakaan viikkoihin tai kuukausiin, onko edelleen ihan ok sanoa? Jos olet se joka haluaa enemmän, niin veikkaan että puolisosi puree hammasta aika usein.
Meillä ei ole mitään viikkojen taukoja. Luojan kiitos siitä. Oikeus sanoa ei on voimassa aina. Onko asia sulle jotenkin kummallinen?
Sinä saat kuvitella mitä itse haluat. Jos olet paskassa suhteessa elänyt, niin voitkin olla ihan oikeassa juttuinesi. Meillä hammasta purraan korkeintaan orkun hetkellä.
Mietipä vähän. Jos olet tehnyt käytökselläsi selväksi, että luojan kiitos ei ole viikkojen taukoa ja puolisosi on ihana ja suhteenne on mahtava kokonaan tai osittain juuri siksi, että seksiä on niin paljon, niin olisiko mahdotonta, että puolisosi feikkaa joskus tai jopa usein, koska tietää, että sinulta katoaa illuusio suhteen ihanuudesta, jos hän ei olekaan se seksipeto mitä odotetaan? Hienoa jos teillä on yhteneväiset halut ja seksi on aina molemmille nautinnollista, eikä ole tarkoitus siitä väitellä. Toivoisin, että kuitenkin ymmärtäisit, että naiset suostuvat todella paljon seksiin, jota eivät oikeasti halua, ja näin myös parisuhteissa. Tätä tehdään ihan sen kotirauhan vuoksi, ettei kodin ilmapiiri muutu kireäksi ja niissä paskoissa suhteissa luultavasti ihan pelostakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää se kun monet miehet luulevat, että seksi on naiselle sama kuin joku roskien vienti tai nenän niistäminen ja he naiivisti kuvittelevat, että naiset voisivat noin vain olla reiluja ja antaa ja ihmettelevät että miksi he ovat niin ikäviä. Se, jos ottaa vastaan penetraation, ilman että on kiihottunut, tuntuu todella pahalle. Jos sitä edeltää ihon sivelyä, puristelua, suutelua, josta tietää, että mihin se johtaa, niin tuntemus on todella epämiellyttävä, jopa ahdistava. Melkein kaikkia naisia on ahdistelu joskus seksuaalisesti ja se kun oma mies tekee sitä, ja yrittää ottaa sitä vastaan ettei olisi pihtari, on todella hajottavaa. Yrittäkää vähän samaistua, jos pysytte. Ajatelkaa, että ei muna seisoisi ja silti sitä käsiteltäisiin ja väkisin yritettäisiin työntää johonkin. Tai että teihin työnnyttäisiin. Voi aivan hyvin olla, että teidänkin tyttöystävänne ja naisenne tuntevat välillä tai usein todella ikäviä tuntemuksia teidän nautintonne vuoksi.
Meillä ainakin saa sanoa, että ei tänään jos siltä tuntuu. Teillä ilmeisesti ei.
Oletko ihan varma? Mitä jos ei halutakaan viikkoihin tai kuukausiin, onko edelleen ihan ok sanoa? Jos olet se joka haluaa enemmän, niin veikkaan että puolisosi puree hammasta aika usein.
Meillä ei ole mitään viikkojen taukoja. Luojan kiitos siitä. Oikeus sanoa ei on voimassa aina. Onko asia sulle jotenkin kummallinen?
Sinä saat kuvitella mitä itse haluat. Jos olet paskassa suhteessa elänyt, niin voitkin olla ihan oikeassa juttuinesi. Meillä hammasta purraan korkeintaan orkun hetkellä.
Mietipä vähän. Jos olet tehnyt käytökselläsi selväksi, että luojan kiitos ei ole viikkojen taukoa ja puolisosi on ihana ja suhteenne on mahtava kokonaan tai osittain juuri siksi, että seksiä on niin paljon, niin olisiko mahdotonta, että puolisosi feikkaa joskus tai jopa usein, koska tietää, että sinulta katoaa illuusio suhteen ihanuudesta, jos hän ei olekaan se seksipeto mitä odotetaan? Hienoa jos teillä on yhteneväiset halut ja seksi on aina molemmille nautinnollista, eikä ole tarkoitus siitä väitellä. Toivoisin, että kuitenkin ymmärtäisit, että naiset suostuvat todella paljon seksiin, jota eivät oikeasti halua, ja näin myös parisuhteissa. Tätä tehdään ihan sen kotirauhan vuoksi, ettei kodin ilmapiiri muutu kireäksi ja niissä paskoissa suhteissa luultavasti ihan pelostakin.
No mitä suostutte. Ja itse olette kumppaninne valinneet. Jos mies ei miellytä, niin häipykää suhteesta. Ei kai ketään voi pakottaa olemaan suhteessa? Mä en kerta kaikkiaan ymmärrä tollaisia ihmisiä. Kidutaan huonossa suhteessa ja valitetaan. Mutta asialle ei tehdä mitään.
Mies saa olla täysi tampio, jos ei oikeaa orkkua tunnista. Tai sitten sysi paska sängyssä.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei halua sitä vonkaamista ja ruikuttamista ja tämän tapaista marttyyriasennetta, jota Ap harrastaa.
Mitä tarkoitat tällä ja miten toimisit asemassani tilanteen ratkaisemiseksi?
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aivan eri asia, jos ei pysty seksiin kuin jos sitä ei koskaan halua.
Kerrataanpa: Mies on turhautunut, kun ei saa seksiä naisen haluttomuuden takia. Nainen on turhautunut, kun ei saa seksiä miehen erektiohäiriön takia. Miksi se naisen turhautuminen on vähempiarvoinen??
En tarkoittanut, että naisen turhautuminen on vähempiarvoinen. Tarkoitin ettei ole millään lailla sama asia, jos henkilö ei halua seksiä kuin että jos hän ei siihen pysty. Toinen pystyy muttei halua, toinen haluaa muttei pysty. Ensimmäiselle voi tehdä jotain, jälkimmäiselle ei (toki erektiolääkkeillä voi).
Ehkä näin, mutta se ei poista sitä etteikö turhautuminen tunnu samalta sukupuolesta riippumatta!
Jos luit aloitukseni tarkemmin - mitä vastauksesi perusteella epäilen - olettaisin sinun ymmärtävän, että hetkellinen turhautuminen on kovin pieni tunne verrattuna siihen, mitä jatkuva torjutuksia ja miehenä laiminlyödyksi tuleminen aiheuttaa. Se aiheuttaa mm. seuraavia tunteita: suru, nöyryytys, huonommuuden tunne, epäonnistumisen tunne, riittämättömyyden tunne ja mitättömyyden tunne. Turhautuminen lähtee kyllä masturboimalla, mutta nuo eivät.
AP
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin saa sanoa, että ei tänään jos siltä tuntuu. Teillä ilmeisesti ei.
Oletko ihan varma? Mitä jos ei halutakaan viikkoihin tai kuukausiin, onko edelleen ihan ok sanoa?
Meillä olisi ok sanoa, mutta ei ole käynyt mielessäkään sanoa. Ja minulla todellakin on ollut jopa kuukausien jaksoja, jolloin ei ole tehnyt tippaakaan mieli. Mutta koska näinäkin aikoina olen tiennyt, että mieheni haluaa minua ja hänellä on tarpeensa, ja hän myös ansaitsee minun haluni, olen halunnut sitä hänelle tarjota, vaikka ei itsellä olekaan tehnyt mieli. Ihan vain puhtaasti siksi, että rakastan häntä. Hirmu omituiselta tuntuu lukea, kuinka moni nainen ei ole valmis miehensä eteen tekemään mitään. Ymmärrän toki, jos suhde vetelee jo muutenkin viimeisiään, mutta tuntuu ettei monet sellaisetkaan naiset jotka kertovat muuten olevan tyytyväisiä suhteissaan.
Kyllä olen kertonut kaikki nämä asiat hänelle ja muutama vuosi sitten kävimme myös pariterapiassa aiheen tiimoilta. Keskusteluyhteys välillämme on erinomainen ja siitä tämä ei ole kiinni. Mutta keskustelut eivät ole vaikuttaneet vaimoni haluihin.
AP