Miehen rahattomuus alkanut ärsyttämään

Vierailija kirjoitti:

Yksi pääkaupunkiseudulla asuva tuttavani just sanoi, että ei välttämättä kahdenkaan ihmisen palkalla tunnu hyvältä alkaa ostaa omaksi asuntoa. He valitsiva asumisoikeusasunnon ja ovat tyytyväisiä. Nyt kun itse muutin asumisoikeusasuntoon, huomaan että vastike on oikeasti edullinen verrattuva vastaavan kokoiseen vuokra-asunnon vuokraan.

Asumisoikeusasuntoon muuttaminen ei vaatisi niin suuren lainan ottamista ja saisit kaipaamaasi tilaa.

Mä myös suosittelen asumisoikeusasuntoa. Asun itse sellaisessa. Koska yksin en pankista lainaa saanut omistusasuntoon matalan tulotason vuoksi, oli tämä keino päästä asumaan rauhalliselle alueelle, ja vielä kaksioon. On paljon halvempi kuin alueen vuokra-asunnot.

Säästössä oli onneksi sen verran, että pystyin maksamaan asomaksun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pinnalliset kriteerit on ihan ok, jos sekin on ok että varakas mies vaihtaa nuorempaan sitten kun lapset ovat kasvaneet teineiksi.

Oletko ihan totaali urpo. Osa-aikatyöllä ei tässä maassa elätetä perhettä.

Tässä maassa elää valtavasti suurperheitä joissa kumpikaan vanhemmista ei käy töissä, vaan ovat yhteiskunnan varassa. Urpo.

Suominainen

Bulgariassa nainen hyväksyy vuokrakämpän hyvältä alueelta.

Miehen taloudellinen tilanne valkeni sinulle muutaman lapsen jälkeen? No odotat muutaman vuoden niin lapset lähtevät ja olette taas kahdestaan

Vierailija kirjoitti:

Suominainen

Bulgariassa nainen hyväksyy vuokrakämpän hyvältä alueelta.

Bulgarialaiset naisetko mielellään ottavat vetovastuun perheen taloudesta?

Vierailija kirjoitti:

Miehen taloudellinen tilanne valkeni sinulle muutaman lapsen jälkeen? No odotat muutaman vuoden niin lapset lähtevät ja olette taas kahdestaan

Sehän sanoo että alkuvuodet asia ei haitannut.

Kai sitten olen joidenkin mielestä pinnallinen kun olen aina ollut sitä mieltä, että paras olla suhteessa sellaisen miehen kanssa joka tienaa suunnilleen saman verran kuin mitä itsekin. Oma palkkani on jonkin verran keskituloisen yläpuolella mutta ei silti mikään valtavan suuri. Olen tottunut omaan nykyiseen elintasooni ja elämäntyyliini enkä ole halukas siitä tinkimään. Käyn ulkona syömässä, kahviloissa, elokuvissa, teatterissa, keikoilla jne ja tykkään matkustaa. Pystyn hyvin kustantamaan oman elintasoni mutta jos seurustelisin pienempituloisen miehen kanssa niin minun olisi luovuttava omasta elämäntavastani hänen vuokseen koska palkkani ei kuitenkaan ole niin iso että pystyisin kustantamaan tuon kaiken kahdelle. Paras siis olisi että miehellä olisi saman suuruiset tulot. En myöskään missään nimessä halua, että mies maksaa minun menojani eli en olisi sinut itseni kanssa suhteessa jossa mies tienaa paljon enemmän. Kaikki vaan tuntuu paljon helpommalta suhteessa kun toisella ei ole rahan suhteen valta-asemaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suominainen

Bulgariassa nainen hyväksyy vuokrakämpän hyvältä alueelta.

Bulgarialaiset naisetko mielellään ottavat vetovastuun perheen taloudesta?

Kyllä, käyvät töissä siinä miessä suominaisetkin ja käyttävät tulojaan perheen hyväksi.

Entä jos muutatte paikkakunnalle, jossa saat lainan sun tuloilla yksin?

Täytyy sanoa että olen pettynyt naisissa siihen miten epäromanttisia he ovat. Nuorena poikana minut kasvatattiin uskomaan, että nimenomaan naiset ovat romantiikan nälkäisiä. Iän myötä olen huomannut että asia on niin päin että naiset ovat raadollisia rahojen ja etujen ynnäilijöitä kun taas miehet menevät tunteella suhteisiin.

Kuinka paljon miehesi sitten tienaa ap? Kai nyt on muitakin perheellisiä, joissa saadaan jotain pientä 2300 palkkaa. Miten he tulevat toimeen?

Olet pelannut korttisi. Kukaan akateeminen, varakasmies ei halua naista joka on jo tehnyt lapset toiselle miehelle. Markkina arvosi on nolla.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos muutatte paikkakunnalle, jossa saat lainan sun tuloilla yksin?

Sitten olen tuloton, koska työni on täällä eikä sitä voi tehdä etänä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Täytyy sanoa että olen pettynyt naisissa siihen miten epäromanttisia he ovat. Nuorena poikana minut kasvatattiin uskomaan, että nimenomaan naiset ovat romantiikan nälkäisiä. Iän myötä olen huomannut että asia on niin päin että naiset ovat raadollisia rahojen ja etujen ynnäilijöitä kun taas miehet menevät tunteella suhteisiin.

Lapset muuttaa tilanteen.

Vierailija kirjoitti:

Kai sitten olen joidenkin mielestä pinnallinen kun olen aina ollut sitä mieltä, että paras olla suhteessa sellaisen miehen kanssa joka tienaa suunnilleen saman verran kuin mitä itsekin. Oma palkkani on jonkin verran keskituloisen yläpuolella mutta ei silti mikään valtavan suuri. Olen tottunut omaan nykyiseen elintasooni ja elämäntyyliini enkä ole halukas siitä tinkimään. Käyn ulkona syömässä, kahviloissa, elokuvissa, teatterissa, keikoilla jne ja tykkään matkustaa. Pystyn hyvin kustantamaan oman elintasoni mutta jos seurustelisin pienempituloisen miehen kanssa niin minun olisi luovuttava omasta elämäntavastani hänen vuokseen koska palkkani ei kuitenkaan ole niin iso että pystyisin kustantamaan tuon kaiken kahdelle. Paras siis olisi että miehellä olisi saman suuruiset tulot. En myöskään missään nimessä halua, että mies maksaa minun menojani eli en olisi sinut itseni kanssa suhteessa jossa mies tienaa paljon enemmän. Kaikki vaan tuntuu paljon helpommalta suhteessa kun toisella ei ole rahan suhteen valta-asemaa.

Eihän tuo ole pinnallista, vaan kuvastaa nykyajan syvällisesti ajattelevaa, itsenäistä naista ja uusfeminisistä ajattelua parhaimmillaan. Minä sen sijaan olen pinnallinen, kun miestä valitessani halusin itseäni paljon varakkaamman miehen, eikä minulle tuota mitään vaikeuksia ottaa vastaan tarvittaessa kustannettuja matkoja, ravintolaillallisia, tilavampaa asuntoa jne. Kaikki vain minulle, miksipä ei? Olen täysin sitä mieltä, että jos joku mies minua rakastaa ja ilolla haluaa minulle asioita antaa, miksi ihmeessä en ottaisi niitä vastaan. Mies ei minulle antaisi, jos ei tuntisi saavansa minulta jotain vastinetta rahoilleen. 

(Tässä kohtaa on syytä ehkä sen verran täsmentää, että en erityisemmin nauti matkustelusta, haluan omistaa vain kaksi laukkua, koruja en käytä, asun mieluusti syrjässä sekä ahtaasti jne.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes kaikki naiset väittävät, että eivät ole persoja rahalle. Näin varmaan onkin, mutta jos hankkii jonkun tuollaisen osa-aikaistelevan tai työttömän puoliskokseen, on aika vaikea perustaa edes perhettä saati haaveilla jostain normaaleista asioista, kuten lomamatkat tai omat huoneet lapsille.

Eri asia olla "perso rahalle" kun olettaa, että toinen pystyy elättämään itsensä ja osallistua myös perheen kuluihin. Nythän näin ei ole. Ja voin ihan rehellisesti sanoa, että kyllä omalla kohdallani puolison etsinnässä vaikuttaa toisen ihmisen työllisyys. En kaipaa elättäjää, mutta en myöskään elättiä. Haluan tiettyjä asioita elämässäni, kuten asua kivassa asunnossa suht hyvällä paikalla, harrastaa, käydä ravintoloissa ja jopa matkustella silloin tällöin. Pystyn kustantamaan nämä itselleni, mutta en kahdelle. Eli kyllä oletuksena on, että mahdollinen puoliso käy töissä ja pystyy (ja haluaa) osallistua näihin kustannuksiin omalta osaltaan. Huom! omalta osaltaan, edelleenkään en kaipaa elättäjää. Tätä ei vaan nainen voi sanoa, kun heti tuomitaan lompakkoloiseksi.

Ei missään lukenut, ettei mies osallistu perheen kuluihin ja elää ap:n siivellä.

Osallistuu mies kuluihin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Noin siinä käy kun uskoo niitä jotka sanovat että rahalla ei ole väliä ja vain rakkaus merkitsee. Eihän raha merkitsekään jos ei ole suunnitelmissa perustaa perhettä, harrastaa tai ostaa taloa. Mutta jos noita asioita haluaa, silloin rahaa on kerta kaikkiaan pakko ajatella. Ja kun tuossa tilanteessa nyt ollaan, rahasta pitää vain alkaa avoimesti puhua.

Mies ei oleta naisen ottaessaan tämän elättävä häntä.

💃🌰🤧

Miksi et alkanut säästämään asuntoa ennen lasten tekemistä jos oman asunnon haluat. Olet hyväksikäyttäjä jos asunnon säästämiseen tarvitaan lapsia ja mies niin että et ihan omin voimin kykene. 

Mitenkä ihmeessä me saimme omat asunnot ilman lapsia ja puolisoa kun kävimme töissä kymmenen vuotta ennen yhteisen talon rakentamista. Kun kaikkia ei saa kerralla niin meitä auttoi päämäärään pääsemisessä ettemme halunneet lapsia. Meillä on aina työttömyyden ja sairauden varalle laskettu säästöjä niin ettei ulosotto tule ihan heti oven taakse jos sairastuu tai tulee lomautuksia. Tämmöisessä asumisessa ei voi elää niin kuin viimeistä päivää viettäen kalliita juhlia esityksineen ja lomamatkoja ollen samalla tasolla muiden ihmisten kanssa ellei ole yrittäjä tai suuri palkkainen. 

Köyhien ja rahaa hallitsemattomien kannattaa asua kerrostalossa sillä kerrostalossa ei tule niitä ylläri kuluja ihan äkkiä eikä niin isoja mitä voi muissa asumismuodoissa tulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika raaka meininki. Oletko kysynyt mieheltäsi miten hän näkee teidän tulevaisuuden asumisen? Ja onhan toki sekin vaihtoehto että sinä hankit parempipalkkaisen työn.

Mikä on raakaa? Sekö että puhutaan rahasta?

Kaikki naiset ovat maksullisia. Miehelle ei sen sijaan tulee mieleenkään odottaa naisen kohottavan sosioekonomista asemaansa. Nainen tarvitsee kovaa kuria. Monessa maassa miehet kurittavat vaimojaan aivan laillisesti mikä on aivan oikein.

Kenen idea oli niitä lapsia tehdä sillä sehän on kaikkein järjettömintä nykyään. 

Niistä ei tule hoitajia vanhuksille eikä niitä kiinnosta mikään työ muuta kuin lorviminen suurimmasta osasta ja tämmöisten liika ihmisten tekeminen niin kuka ne elättää tulevaisuudessa. Sitten ne turhat ja kaikkein turhimmat vaan lisääntyvät kun ei muutakaan sisältöä elämäänsä saa. Pitää löytää joku tyhmä mies jolla vain pelit siementää.