Lue keskustelun säännöt.
9-luokkalaisten englannin kielen osaaminen romahtanut vuosikymmenessä
14.09.2022 |
9-luokkalaisten englannin kielen kirjoitustaidon arvosana on enemmistöllä nykyään 6.
Asiantuntija: ei syytä huoleen!
Kommentit (323)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo tulos. Omat lapseni ovat oppineet puhumaan englantia jo alaluokilla pelkästään peleistä ja youtubesta. Toinen on nyt kolmannella ja toinen seiskalla ja puhuvat sujuvaa englantia pelikavereilleen. Luulin että tuo on ihan yleinen juttu.
Itse en koskaan oppinut koulussa hyvää englantia, vaan vasta aikuisena kun tuli englanninkielisiä ystäviä.
Se onkin sitten ihan toinen juttu, että osaavatko he oikeasti kieltä nimeltä englanti? Vai jotain kehnoa siansaksaa jota tuollaisissa aktiviteeteissa käytetään? Yleensä kun se tuolla tavalla opittu "kieli" on juuri tuota jälkimmäistä.
Just joo. Nyt selvisi miksi äidinkielen taito on heikko.
Lapsille ei saa puhua ennen kouluikää ettei kieli muutu siansaksaski.
Koulumenestyksella ja kielen käyttötaidolla tuntuu olevan negatiivinen korrelaatio.
10 tytöt ei saa virheiden pelossa sanaa suusta, kun 6 pojat ohjeistaa jo taktiikkaa johtamalleen monikansalliselle rymälle CSGO:ssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopisto-opiskelijat puolestaan puhuvat nykyään paremmin englantia, kuin vähänkään vanhemmat polvet.
Osa puhuu, osa ei. Yliopistoon keskittyy keskivertoa paremmin koulussa menestyneet, mutta on siellä edelleen kasin oppilaitakin, eikä kaikki ysin oppilaat ole sitä kielissäkin.
Se, mikä on muuttunut, on englanninkielisten kurssien määrä. Joissakin aineissa ei voi haluamaansa suuntausta enää ottaa käymättä kursseja englanniksi. Ne onkin järjen riemuvoitto, opettaja puhuu rallienkkua rallienkkua puhuvalle opiskelijalle sekä sille yhdelle pidginiä puhuvalle vaihtarille. Jos vaihtari ei ole paikalla, saatetaan puhua suomea, mutta kurssin englanninkielisyys muuten ei johdu siitä vaihtarista.
Yliopistosta valmistuttuaan voikin vastata englanninkieliseen työpaikkailmoitukseen, vaikka työtä tehdään Suomessa suomalaisten kanssa ja lisätietoja saa Matti Meikäläiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo tulos. Omat lapseni ovat oppineet puhumaan englantia jo alaluokilla pelkästään peleistä ja youtubesta. Toinen on nyt kolmannella ja toinen seiskalla ja puhuvat sujuvaa englantia pelikavereilleen. Luulin että tuo on ihan yleinen juttu.
Itse en koskaan oppinut koulussa hyvää englantia, vaan vasta aikuisena kun tuli englanninkielisiä ystäviä.
Se onkin sitten ihan toinen juttu, että osaavatko he oikeasti kieltä nimeltä englanti? Vai jotain kehnoa siansaksaa jota tuollaisissa aktiviteeteissa käytetään? Yleensä kun se tuolla tavalla opittu "kieli" on juuri tuota jälkimmäistä.
Just joo. Nyt selvisi miksi äidinkielen taito on heikko.
Lapsille ei saa puhua ennen kouluikää ettei kieli muutu siansaksaski.
Koulumenestyksella ja kielen käyttötaidolla tuntuu olevan negatiivinen korrelaatio.
10 tytöt ei saa virheiden pelossa sanaa suusta, kun 6 pojat ohjeistaa jo taktiikkaa johtamalleen monikansalliselle rymälle CSGO:ssa.
Onko tämä sarkasmia vai ihan tosissaan kirjoitettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo tulos. Omat lapseni ovat oppineet puhumaan englantia jo alaluokilla pelkästään peleistä ja youtubesta. Toinen on nyt kolmannella ja toinen seiskalla ja puhuvat sujuvaa englantia pelikavereilleen. Luulin että tuo on ihan yleinen juttu.
Itse en koskaan oppinut koulussa hyvää englantia, vaan vasta aikuisena kun tuli englanninkielisiä ystäviä.
Se onkin sitten ihan toinen juttu, että osaavatko he oikeasti kieltä nimeltä englanti? Vai jotain kehnoa siansaksaa jota tuollaisissa aktiviteeteissa käytetään? Yleensä kun se tuolla tavalla opittu "kieli" on juuri tuota jälkimmäistä.
Just joo. Nyt selvisi miksi äidinkielen taito on heikko.
Lapsille ei saa puhua ennen kouluikää ettei kieli muutu siansaksaski.
Koulumenestyksella ja kielen käyttötaidolla tuntuu olevan negatiivinen korrelaatio.
10 tytöt ei saa virheiden pelossa sanaa suusta, kun 6 pojat ohjeistaa jo taktiikkaa johtamalleen monikansalliselle rymälle CSGO:ssa.
Onko tämä sarkasmia vai ihan tosissaan kirjoitettu?
Käytännössä havaittu.
Se punaniskaduunari joutuu hoitamaan asiat rallienglannilla, kun Se 10 papereilla valittu sihteeri ei saa sanaakaan suustaan. (Ihan kuin ne numerot laskisi, jos tulee virhe)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaksi varmaan johtuu myös siitä, että kuvitellaan että esimerkiksi somesta oppii englannin. No, tavallaan jotain sieltä oppii, mutta ei sitä englanniksi voi kutsua, se on niin hirveää kuraa se kirjoitustyyli siellä. Just juttuja kuten "Imma" (I am going to), u, ain't (kyllä sattui korviin kun yksi nuorempi työkaveri käytti tätä jatkuvasti). Ilman että niiden käyttäjät edes tajuavat niiden olevan ihan roskaslangia eivätkä tiedä mistä sanoista ne ovat lyhenteitä.
Muuten olet oikeassa, mutta aint ei ole roskaslangia, se on murreilmaisu, jota pyritään elvyttämään. Yhdysvaltain etelävaltioissa sitä saa käyttää nykyään jopa opinnäytetöissä!
Aika harvoin sitä edes kuulee somen broken englishissä.
Itse olen puoliksi yhdysvaltalainen ja toki pohjoisesta, saanut yliopistokoulutukseni siellä ja Iso-Britanniassa, mutta kyllä se on nimenomaan kouluttamattomien ihmisten huonolaatuista slangia. Samaa sarjaa kuin esimerkiksi "reckon". Voihan sitä käyttää, mutta sillä nolaa itsensä välittömästi koska sillä tunnistautuu alaluokkaiseksi ja kouluttamattomaksi. Mutta nämä nyt ovat näitä kieliasioihin liittyviä luokkajuttuja. En tiedä, mistä tuo nuori mies oli sen oppinut, koska ei ollut koskaan viettänyt aikaa englanninkielisessä maassa. Mutta ei se koulutettujen ihmisten puheeseen kuulu.
Lisäisin vielä., että "ain't" on tosiaan aika lailla samaa sarjaa kuin "reckon" tai "y'all". Kyllä niitä voi epävirallisessa puhekielessä käyttää, mutta kunnolla englantia osaava henkilö tietää, että ne eivät ole viralliseen kielenkäyttöön kuuluvia. Ja tämä henkilö käytti sekä "ain't" ja "reckon" sanoja virallisessa työkielenkäytössään, missä ne eivät ole asiallisia, eikä ollut edes tietoinen siitä, että ne ovat murretta. Se kuvastaa juuri sellaista kielen oppimista, missä kopioidaan aivottomasti muualta mutta ei oikeasti ymmärretä kyseisen kielen käytön vivahteita.
Ohis on samaa mieltä. Olen opettanut englantia yrityksissä 25 vuotta ja käynyt mielenkiintoisia keskusteluja siitä, mikä työenglannissa on tarkoituksenmukaista ja mikä ei. Kestoaiheita on ollut "gonna" ja sen kaveri "imma gonna" (kaiken kruunuksi pikku-iillä). Väärin opittua on usein vaikeampi karsia kuin opettaa kokonaan uutta.
Ja sitten on se "should of"...
Ihanaa, että joku ymmärsi täsmälleen mitä tarkoitin! Olin unohtanutkin tuon "should of".
Kyllähän esimerkiksi Suomessakin kaikki puhekielessä käyttävät slangisanoja, murresanoja, lyhenteitä ja huonoa kieltä, mutta jos menet pitämään vaikka virallisen esitelmän yritysmaailmassa ja viljelet noita mainitsemasi kaltaisia sanoja, niin tottakai se vie uskottavuutta. Tai ainakin jos käyttää murresanoja, niin pitää tietää niiden olevan murresanoja ja käyttää niitä taitavasti. Kyllähän sitä joskus näkee sitäkin, että Shakespearen sanoja ja sanontoja käytetään tehostekeinoina, vaikka ne eivät enää ole nykyisen kieliopin mukaisia.
Toki englantia äidinkielenään puhuvat tekevät myös juuri noita virheitä (sieltä ne on netin kautta kopioitukin), mutta vaikka se tuntuisi ikävältä, niin tuollaiset virheet automaattisesti englanninkielisessä maailmassa asettavat käyttäjänsä tietynlaiseen lokeroon. Käytännössä siihen lokeroon, että kyseinen henkilö ei ole saanut kunnon koulutusta. Mikä taas englanninkielisissä maissa tarkoittaa alempia yhteiskuntaluokkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo tulos. Omat lapseni ovat oppineet puhumaan englantia jo alaluokilla pelkästään peleistä ja youtubesta. Toinen on nyt kolmannella ja toinen seiskalla ja puhuvat sujuvaa englantia pelikavereilleen. Luulin että tuo on ihan yleinen juttu.
Itse en koskaan oppinut koulussa hyvää englantia, vaan vasta aikuisena kun tuli englanninkielisiä ystäviä.
Se onkin sitten ihan toinen juttu, että osaavatko he oikeasti kieltä nimeltä englanti? Vai jotain kehnoa siansaksaa jota tuollaisissa aktiviteeteissa käytetään? Yleensä kun se tuolla tavalla opittu "kieli" on juuri tuota jälkimmäistä.
Just joo. Nyt selvisi miksi äidinkielen taito on heikko.
Lapsille ei saa puhua ennen kouluikää ettei kieli muutu siansaksaski.
Koulumenestyksella ja kielen käyttötaidolla tuntuu olevan negatiivinen korrelaatio.
10 tytöt ei saa virheiden pelossa sanaa suusta, kun 6 pojat ohjeistaa jo taktiikkaa johtamalleen monikansalliselle rymälle CSGO:ssa.
Onko tämä sarkasmia vai ihan tosissaan kirjoitettu?
Käytännössä havaittu.
Se punaniskaduunari joutuu hoitamaan asiat rallienglannilla, kun Se 10 papereilla valittu sihteeri ei saa sanaakaan suustaan. (Ihan kuin ne numerot laskisi, jos tulee virhe)
Ja punaniskaduunarit johtavat kansainvälisiä ryhmiä samanaikaisesti kun korkeakoulutetut toimivat heidän sihteereinään? Mielenkiintoinen fantasia.
-eri.
Kannattaa lukea asiantuntija Maarit Härmälän lausunto
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai tässä on kyse ihan samasta asiasta kuin äidinkielenkin oppimisessa/osaamisessa. Nykyään luetaan kirjoja (ja muita pidempiä laadukkaita tekstejä) tavattoman vähän ja koska oppiminen perustuu suurelta osin matkimiseen, heikkolaatuinen materiaali näkyy lopputuloksessa.
Opitaanhan äidinkielikin verrattain pitkälle ilman kielioppikirjaa, kyllä perusälykäs ihminen voi matkimalla oppia vieraitakin kieliä vielä aikuisenakin. Kieliopin opiskelu on toki hyödyllistä, mutta ei välttämätöntä.
Omassa nuoruudessani 80- ja 90-luvuilla tuntui olevan aikaa kirjoille ja aikakauslehdille huomattavasti paljon enemmän. Kyllä lukeminen pitäisi onnistua nykyäänkin, eiväthän kirjastot ole minnekkään kadonneet ja luettavaa löytää netistäkin ilmaiseksi jos ei jaksa lähteä ulos sateeseen.
Netissä kielten harjoittelu paitsi lukemalla, mutta myös elävien ihmisten kanssa kommunikoimalla on erittäin helppoa ja kannatettavaa, mutta valitettavasti ajan saa muutenkin kulumaan pelaillessa ja videoita katsellessa, ehkäpä vanhemmilla on tässäkin asiassa hieman vastuuta jälkikasvun tekemisistä.
En ole mielestäni kateellinen ihminen, mutta kyllä nykynuorison tekniset mahdollisuudet opiskeluun ovat aivan eri tasolla kuin meillä aikoinaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo tulos. Omat lapseni ovat oppineet puhumaan englantia jo alaluokilla pelkästään peleistä ja youtubesta. Toinen on nyt kolmannella ja toinen seiskalla ja puhuvat sujuvaa englantia pelikavereilleen. Luulin että tuo on ihan yleinen juttu.
Itse en koskaan oppinut koulussa hyvää englantia, vaan vasta aikuisena kun tuli englanninkielisiä ystäviä.
Se onkin sitten ihan toinen juttu, että osaavatko he oikeasti kieltä nimeltä englanti? Vai jotain kehnoa siansaksaa jota tuollaisissa aktiviteeteissa käytetään? Yleensä kun se tuolla tavalla opittu "kieli" on juuri tuota jälkimmäistä.
Just joo. Nyt selvisi miksi äidinkielen taito on heikko.
Lapsille ei saa puhua ennen kouluikää ettei kieli muutu siansaksaski.
Koulumenestyksella ja kielen käyttötaidolla tuntuu olevan negatiivinen korrelaatio.
10 tytöt ei saa virheiden pelossa sanaa suusta, kun 6 pojat ohjeistaa jo taktiikkaa johtamalleen monikansalliselle rymälle CSGO:ssa.
Onko tämä sarkasmia vai ihan tosissaan kirjoitettu?
Käytännössä havaittu.
Se punaniskaduunari joutuu hoitamaan asiat rallienglannilla, kun Se 10 papereilla valittu sihteeri ei saa sanaakaan suustaan. (Ihan kuin ne numerot laskisi, jos tulee virhe)
Ja punaniskaduunarit johtavat kansainvälisiä ryhmiä samanaikaisesti kun korkeakoulutetut toimivat heidän sihteereinään? Mielenkiintoinen fantasia.
-eri.
Nykypäivän yleissivistykseen kuuluisi tietää mikä on CSGO, muuten on pudottu hieman kelkasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onkohan kielten opetus edelleen yhtä surkeaa kuin ennen. Itse en oppinut koulussa juuri ollenkaan englantia, kun se oli sellaista tankkaamista.
Nykyisin puhun kuitenkin sujuvaa englantia ja teen töitä englanniksi. Päätin lukion jälkeen opetella englannin kunnolla ja aloin lukemaan ja katsomaan ohjelmia englanniksi(englanninkielisillä teksteillä). Muutamassa vuodessa opin enemmän kuin siihen mennessä koulussa.
Pystyit oppimaan sujuvan englannin mediasta juuri siksi, että olit ensin tankannut koulussa sitä kielioppia ja sanastoa. Pelkkää mediaa katsomalla ei opi kieltä, se on tutkittu juttu, vaan tarvitaan vuorovaikutusta muiden kanssa, mieluiten livenä. Moni lapsi/nuori ajatteleekin nykyään, että englannin opiskelu koulussa on turhaa, kun sitä oppii netistä muutenkin. Sitten kuitenkin jää ammottavia aukkoja ihan peruskielioppiin, sanasto jää suppeaksi ja asiapuhetta saati tekstiä ei osata tuottaa. Mikä pahinta, mitään näistä ei nuori itse näe ongelmana. Uskon että tämä on yksi syy nykytilanteeseen.
-t. englannin kieltä yliopistossa opiskellut englanninkielisen koulun ope
Vierailija kirjoitti:
Kai tässä on kyse ihan samasta asiasta kuin äidinkielenkin oppimisessa/osaamisessa. Nykyään luetaan kirjoja (ja muita pidempiä laadukkaita tekstejä) tavattoman vähän ja koska oppiminen perustuu suurelta osin matkimiseen, heikkolaatuinen materiaali näkyy lopputuloksessa.
Opitaanhan äidinkielikin verrattain pitkälle ilman kielioppikirjaa, kyllä perusälykäs ihminen voi matkimalla oppia vieraitakin kieliä vielä aikuisenakin. Kieliopin opiskelu on toki hyödyllistä, mutta ei välttämätöntä.
Omassa nuoruudessani 80- ja 90-luvuilla tuntui olevan aikaa kirjoille ja aikakauslehdille huomattavasti paljon enemmän. Kyllä lukeminen pitäisi onnistua nykyäänkin, eiväthän kirjastot ole minnekkään kadonneet ja luettavaa löytää netistäkin ilmaiseksi jos ei jaksa lähteä ulos sateeseen.
Netissä kielten harjoittelu paitsi lukemalla, mutta myös elävien ihmisten kanssa kommunikoimalla on erittäin helppoa ja kannatettavaa, mutta valitettavasti ajan saa muutenkin kulumaan pelaillessa ja videoita katsellessa, ehkäpä vanhemmilla on tässäkin asiassa hieman vastuuta jälkikasvun tekemisistä.
En ole mielestäni kateellinen ihminen, mutta kyllä nykynuorison tekniset mahdollisuudet opiskeluun ovat aivan eri tasolla kuin meillä aikoinaan.
Nykypäivänä 80-90 luvun sanavarastolla kirjoitettu englannin aine saisi jo miinusta yksinkertaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt otsikko on draattinen, kun juuri uutisissa tutkija Maarit Härmälä korostaa, ettei siitä pidä tehdä tutkimuksesta draattisia johtopäätöksiä, koska tutkimus tehtiin korona-aikana, juuri pahimpaan aikaan, jolloin lapset olivat etäopetuksessa.
Tarvittaisiin uusi tutkimus "normaaliin aikaan" jotta voidaan tehdä mitään johtopäätöksiä ysiluokkalaisten englannin kielen taidoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan kielten opetus edelleen yhtä surkeaa kuin ennen. Itse en oppinut koulussa juuri ollenkaan englantia, kun se oli sellaista tankkaamista.
Nykyisin puhun kuitenkin sujuvaa englantia ja teen töitä englanniksi. Päätin lukion jälkeen opetella englannin kunnolla ja aloin lukemaan ja katsomaan ohjelmia englanniksi(englanninkielisillä teksteillä). Muutamassa vuodessa opin enemmän kuin siihen mennessä koulussa.
Pystyit oppimaan sujuvan englannin mediasta juuri siksi, että olit ensin tankannut koulussa sitä kielioppia ja sanastoa. Pelkkää mediaa katsomalla ei opi kieltä, se on tutkittu juttu, vaan tarvitaan vuorovaikutusta muiden kanssa, mieluiten livenä. Moni lapsi/nuori ajatteleekin nykyään, että englannin opiskelu koulussa on turhaa, kun sitä oppii netistä muutenkin. Sitten kuitenkin jää ammottavia aukkoja ihan peruskielioppiin, sanasto jää suppeaksi ja asiapuhetta saati tekstiä ei osata tuottaa. Mikä pahinta, mitään näistä ei nuori itse näe ongelmana. Uskon että tämä on yksi syy nykytilanteeseen.
-t. englannin kieltä yliopistossa opiskellut englanninkielisen koulun ope
Samnasto on nykynuorilla niin laaja, että oikeinkirjoitus laahaa jäljessä.
Kouluenglantiin panostamalla sen suppean sanavaraston saa. Laajasta sanavarastosta ei paljon lisäpisteitä saa, mutta kirjoitusvirheiden määrän sillä moninkertaistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi yllätys nykynuorten maailmasta on itselleni ollut se, että englannin kielen taito ei olekaan niin universaali, kuin olin aikaisemmin luullut. Kyllä siellä on paljon sellaisiakin, joiden käytännön taidot ko. kielessä ovat heikohkot. Tilanne muistuttaa oikeastaan hyvinkin paljon omia yläasteaikojani eli vuosia 1997-2000. On joitakin nuoria, jotka hallitsevat englannin kielen melkein natiivin tasoisesti, on jollain tasolla kieltä käyttävä suuri enemmistö ja sitten ovat he, joita koko kieli ei juurikaan kiinnosta. Tuo hyvien ja oikein hyvien osaajien joukko on vain kasvanut hieman, mutta ei ollenkaan niin paljon, kuin aikaisemmin olisin luullut.
Englannin tunnit oli koulussa jotenkin outoja. Oli vaikea oppia kieltä istumalla pulpetilla ja pänttäämällä irrallisia sanoja. Suomennettiin kappaleita lause lauseelta järjestyksessä siten, että huomio oikeastaan kiinnittyi vain siihen omaan lauseeseen, että osasit ääneen suomentaa sen muille sitten kun vuorosi tulee. Kaikki muu kappaleessa meni ohi. Pitäisi olla enemmän käytöntöä. Opin itse englannin vasta koulun jälkeen, sarjat/some/työ/matkustelu on opettanut huomattavasti tehokkaammin.
Vierailija kirjoitti:
Englannin tunnit oli koulussa jotenkin outoja. Oli vaikea oppia kieltä istumalla pulpetilla ja pänttäämällä irrallisia sanoja. Suomennettiin kappaleita lause lauseelta järjestyksessä siten, että huomio oikeastaan kiinnittyi vain siihen omaan lauseeseen, että osasit ääneen suomentaa sen muille sitten kun vuorosi tulee. Kaikki muu kappaleessa meni ohi. Pitäisi olla enemmän käytöntöä. Opin itse englannin vasta koulun jälkeen, sarjat/some/työ/matkustelu on opettanut huomattavasti tehokkaammin.
Tai siis toki nyt jotain koulussa ja lukiossa oppi, mutta tarkoitan, että tulin paljon sujuvammaksi kielessä vasta koulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaksi varmaan johtuu myös siitä, että kuvitellaan että esimerkiksi somesta oppii englannin. No, tavallaan jotain sieltä oppii, mutta ei sitä englanniksi voi kutsua, se on niin hirveää kuraa se kirjoitustyyli siellä. Just juttuja kuten "Imma" (I am going to), u, ain't (kyllä sattui korviin kun yksi nuorempi työkaveri käytti tätä jatkuvasti). Ilman että niiden käyttäjät edes tajuavat niiden olevan ihan roskaslangia eivätkä tiedä mistä sanoista ne ovat lyhenteitä.
Muuten olet oikeassa, mutta aint ei ole roskaslangia, se on murreilmaisu, jota pyritään elvyttämään. Yhdysvaltain etelävaltioissa sitä saa käyttää nykyään jopa opinnäytetöissä!
Aika harvoin sitä edes kuulee somen broken englishissä.
Itse olen puoliksi yhdysvaltalainen ja toki pohjoisesta, saanut yliopistokoulutukseni siellä ja Iso-Britanniassa, mutta kyllä se on nimenomaan kouluttamattomien ihmisten huonolaatuista slangia. Samaa sarjaa kuin esimerkiksi "reckon". Voihan sitä käyttää, mutta sillä nolaa itsensä välittömästi koska sillä tunnistautuu alaluokkaiseksi ja kouluttamattomaksi. Mutta nämä nyt ovat näitä kieliasioihin liittyviä luokkajuttuja. En tiedä, mistä tuo nuori mies oli sen oppinut, koska ei ollut koskaan viettänyt aikaa englanninkielisessä maassa. Mutta ei se koulutettujen ihmisten puheeseen kuulu.
Lisäisin vielä., että "ain't" on tosiaan aika lailla samaa sarjaa kuin "reckon" tai "y'all". Kyllä niitä voi epävirallisessa puhekielessä käyttää, mutta kunnolla englantia osaava henkilö tietää, että ne eivät ole viralliseen kielenkäyttöön kuuluvia. Ja tämä henkilö käytti sekä "ain't" ja "reckon" sanoja virallisessa työkielenkäytössään, missä ne eivät ole asiallisia, eikä ollut edes tietoinen siitä, että ne ovat murretta. Se kuvastaa juuri sellaista kielen oppimista, missä kopioidaan aivottomasti muualta mutta ei oikeasti ymmärretä kyseisen kielen käytön vivahteita.
Tässä on esimerkiksi tosi hauska esimerkki siitä, että kun oikeasti kieltä osaa ja ymmärtää, voi murretta ja slangia käyttää, mutta tiedostaa niiden olevan noita ja osaa halutessaan puhua myös virallista, korrektia kieltä:
Oikeasti, jos täällä on esimerkiksi englannin kielen opettajia tai sen innokkaita harrastajia, niin tämä sketsi Saturday Night Livesta on aivan briljantti! Kuvaa niin hyvin eri tapoja käyttää englantia.
Muuten! Louis Transylvanialainen ei ole äidinkieleltään englannin puhuja, vaan espanjan. Ja isoisänsä unkarin.
Vierailija kirjoitti:
Yksi yllätys nykynuorten maailmasta on itselleni ollut se, että englannin kielen taito ei olekaan niin universaali, kuin olin aikaisemmin luullut. Kyllä siellä on paljon sellaisiakin, joiden käytännön taidot ko. kielessä ovat heikohkot. Tilanne muistuttaa oikeastaan hyvinkin paljon omia yläasteaikojani eli vuosia 1997-2000. On joitakin nuoria, jotka hallitsevat englannin kielen melkein natiivin tasoisesti, on jollain tasolla kieltä käyttävä suuri enemmistö ja sitten ovat he, joita koko kieli ei juurikaan kiinnosta. Tuo hyvien ja oikein hyvien osaajien joukko on vain kasvanut hieman, mutta ei ollenkaan niin paljon, kuin aikaisemmin olisin luullut.
Hyvien osaajien taso on myös noussut. Sillä osaamisella, millä ennen sai L, ei välttämättä enää saa kuin E (sinäkään aikana, kun E:t ovat jo olleet käytössä). Niitä vielä paremmin osaavia on nykyään enemmän, osin kansainvälisten suhteiden myötä, mutta myös kovemman harrastuneisuuden vuoksi. Englanniksi voi lukea ja kuunnella nykyään mitä vaan, ei olla enää jonkun fantasiaromaanin ja MTV:n musiikkien ja välispiikkien varassa.
Monella on se käsitys, että suunnilleen kaikkien kielitaito on nykyään sama kuin 90-luvun koulun parhaiden kielitaito, mutta näin ei asia ole. He don't speak English good but you are many worse! -tasoista puhujaa on edelleen yläkoulut täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan kielten opetus edelleen yhtä surkeaa kuin ennen. Itse en oppinut koulussa juuri ollenkaan englantia, kun se oli sellaista tankkaamista.
Nykyisin puhun kuitenkin sujuvaa englantia ja teen töitä englanniksi. Päätin lukion jälkeen opetella englannin kunnolla ja aloin lukemaan ja katsomaan ohjelmia englanniksi(englanninkielisillä teksteillä). Muutamassa vuodessa opin enemmän kuin siihen mennessä koulussa.
Pystyit oppimaan sujuvan englannin mediasta juuri siksi, että olit ensin tankannut koulussa sitä kielioppia ja sanastoa. Pelkkää mediaa katsomalla ei opi kieltä, se on tutkittu juttu, vaan tarvitaan vuorovaikutusta muiden kanssa, mieluiten livenä. Moni lapsi/nuori ajatteleekin nykyään, että englannin opiskelu koulussa on turhaa, kun sitä oppii netistä muutenkin. Sitten kuitenkin jää ammottavia aukkoja ihan peruskielioppiin, sanasto jää suppeaksi ja asiapuhetta saati tekstiä ei osata tuottaa. Mikä pahinta, mitään näistä ei nuori itse näe ongelmana. Uskon että tämä on yksi syy nykytilanteeseen.
-t. englannin kieltä yliopistossa opiskellut englanninkielisen koulun opeSamnasto on nykynuorilla niin laaja, että oikeinkirjoitus laahaa jäljessä.
Kouluenglantiin panostamalla sen suppean sanavaraston saa. Laajasta sanavarastosta ei paljon lisäpisteitä saa, mutta kirjoitusvirheiden määrän sillä moninkertaistaa.
No ei todellakaan ole. Someslangia osataan mutta ihan perussanasto on täysin hukassa ja sanoja käytetään väärin. Tavallisia sanontoja ei ymmärretä kun ei älytä että sana voi tarkoittaa eri kontekstissa eri asiaa.
Ohis on samaa mieltä. Olen opettanut englantia yrityksissä 25 vuotta ja käynyt mielenkiintoisia keskusteluja siitä, mikä työenglannissa on tarkoituksenmukaista ja mikä ei. Kestoaiheita on ollut "gonna" ja sen kaveri "imma gonna" (kaiken kruunuksi pikku-iillä). Väärin opittua on usein vaikeampi karsia kuin opettaa kokonaan uutta.
Ja sitten on se "should of"...