Kissa pöydälle: Onko totta, että luulosairaat kuormittavat terveydenhuoltoa?? Siis eivät millään usko, että mitään fyysistä sairautta ei löydy. Onko näissä tilanteissa oikeasti vikaa päässä? Mitä näille pitäisi tehdä??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitten pitäs tehä? Syöpätutkimukset vakiona jokaiselle jolla on vähän vatsa tai selkä kipeä?

Useimmat syövät saadaan kiinni sopivilla verenkuvatutkimuksilla ainakin siinä vaiheessa kun kuolema alkaa olla lähellä. Mutta kun ei viitsitä edes perusverikokeitakaan määrätä.

Varmaan 99%:sta vatsa/selkäkipuja kyseessä ei ole syöpä. Ihan laskennallistahan se on ettei jokaiselle ole järkevää tehdä syöpätutkimusta. Jos haluaa erityiskohtelua voi käydä yksityisellä. Julkinen terveydenhoito voi olla ihan laadukasta mutta ei se koskaan pääse sille tasolle mitä rikkailla on varaa saada yksityiseltä, etenkin kun monet ihmiset tukkivat julkista terveydenhuoltoa luulosairauksilla ja vaatimalla loputtomia tutkimuksia millon mihinkin olemattomaan pikkuvaivaan.

Aloittajalle: Itse olen sairastanut kilpirauhasen vajaatoimintaa jo 20 vuoden ajan. Mm. väsymys, uupumus ja  lihaslivut ovat olleet päivittäisiä jo tuon kyseisen ajanjakson ajan. Lääkityksenä tavallinen tyroksiini. T3 -arvoja ei ole koskaan mitattu koko elämäni aikana. Nk. ei ole monelta muultakaan tätä sairautta potevalta. Monella tätä sairautta potevalla on samanlaisia oireita, kuin minulla. Oireet vahvistuvat etenkin silloin, kun on kuukautiset, tekee liian paljon fyysisesti raskasta työtä, tai on liikaa stressiä. Itse olen sairastanut kilpirauhasen vajaatoiminnan lisäksi kroonista väsymysoireyhtymää. Mutta ihan oikeasti, koko sinä aikana, kun joskus kauan sitten valitin tk: ssa, että ei ole voimavaroja mihinkään, eikä jaksa mitään, niin epäiltiin juuri nimenomaan tuota, että päässä on vikaa. Eli ohjattiin psykiatriselle puolelle. Mikä on taas leimannut minut pysyvästi koko elämäni ajaksi. Eli mitään apua ja hoitoa ei saa krooniseen väsymysoireyhtymään. Jos nyt tässä maassa saa ylipäätään mihinkään muuhunkaan. Jos sairastaa kyseisiä sairauksia tuon kyseisen ajan, mitä en kenenkään osalle tietenkään halua, mutta mietikääpä vaan, miltä se tuntuu, kun niitä voimavaroja ei ole, vaikka kuinka haluaisi jaksaa ja tehdä eri asioita. Enpä ole kylläkään asioiden selvittyä rampannut ja vaivannut päivystystä, tai terveydenhuoltoa ferritiini, tai kilpirauhasvaivoilla. Koska se, mitä tässäkin aloituksessa ajetaan, paljastui jo yli 10 vuotta sitten. Että sellainen katsotaan ihanteelliseksi potilaaksi, joka ei koskaan avaa tk: sen ovia, eikä vaadi itselleen mitään tutkimuksia ja hoitoa. Tulee nimittäin halvemmaksi, eikä sellainen potilas kuormita terveydenhuoltoa, tai vie resursseja.

Kilpirauhaspotilaiden hoito on Suomessa täysin retuperällä. Ei oteta kaikkia tarvittavia verikokeita, eikä myöskään määrätä oikeita lääkkeitä. Esim. Armourin-lääke on taas niin kallis, eikä kai vieläkään jokaisen osalta Kelakorvata. Moni tarvitsisi T3 -Lääkkeitä, tai sitten niitä orgaanisia valmisteita. Aika moni joutuu kärsimään monista sairauksista, oireista ja vaivoista täysin yksin. Eikä ole mikään ihme, että päätyy esim. kroonisten vaivojen, tai kipujen takia itsemurhan tekemiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka se  oli Instagrammissa se kaunis, erittäin tatuoitu nuori nainen joka kuoli vatsasyöpään, häneltä jäi pieni poika :( Lääkärit olivat vaan käskeneet kokeilla gluteenitonta ruokavaliota kun toinen paskoi verta ja  menehtyi pian  sen jälkeen, kun  diagnoosi oli viimein  saatu.

Tätä se teettää kun luulosairaat tukkii terveyspalvelut. Oikeasti sairaiden diagnosointiin ei jää aikaa.

No sille luulosairaallekin ne oireet ilmeisesti tuntuvat yhtä todellisilta kuin oikeasti sairaalle, tuskin hän tietää olevansa luulosairas. Lääkäri ei kuitenkaan saa automaattisesti olettaa, että potilas on luulosairas, koska yhtä hyvin voi kyseessä olla vaikka potilas jolla on jokin harvinaisempi sairaus tai kenties vaikka syöpä, jota ei ihan alussa pysty diagnosoimaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siskolla oli juuri tuollainen luulosairaus, ravasi lääkärissä eikä mitään vikaa. Yhtenä aamuna oksensi verta ja kuoli 2 vko myöhemmin vatsasyöpään. Nuori ihminen, 28v, turhaan valitti samanaikaista vatsa- ja selkäkipua, ohjeena oli lisätä liikuntaa ja vähentää stressiä.

Mitä sitten pitäs tehä? Syöpätutkimukset vakiona jokaiselle jolla on vähän vatsa tai selkä kipeä?

No tuskinpa tuossa tapauksessa oli enää mistään pienestä kivusta kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka se  oli Instagrammissa se kaunis, erittäin tatuoitu nuori nainen joka kuoli vatsasyöpään, häneltä jäi pieni poika :( Lääkärit olivat vaan käskeneet kokeilla gluteenitonta ruokavaliota kun toinen paskoi verta ja  menehtyi pian  sen jälkeen, kun  diagnoosi oli viimein  saatu.

Tätä se teettää kun luulosairaat tukkii terveyspalvelut. Oikeasti sairaiden diagnosointiin ei jää aikaa.

No sille luulosairaallekin ne oireet ilmeisesti tuntuvat yhtä todellisilta kuin oikeasti sairaalle, tuskin hän tietää olevansa luulosairas. Lääkäri ei kuitenkaan saa automaattisesti olettaa, että potilas on luulosairas, koska yhtä hyvin voi kyseessä olla vaikka potilas jolla on jokin harvinaisempi sairaus tai kenties vaikka syöpä, jota ei ihan alussa pysty diagnosoimaan. 

Mutta mikä se on se aika mitä terveyskeskuslääkärillä on asiakkaaseen käyttää? Ei muutamassa minuutissa paljon harvinaisia sairauksia tai syöpäiä tutkita. Ei todellisuus ole mikään television lääkärisarja jossa lääkäritiimillä on tuntikausia aikaa pohtia mikä asiakkaassa on vialla. Diagnoosiks annetaan se mikä lyhyellä tarkastuksella vaikuttaa todennäköisimmältä.

Ap, olet aivan pihalla. Uskot ihan liikaa lääketieteen nykytilan olevan kaiken kattava. Esimerkiksi erilaisia harvinaissairauksia on aivan helvetisti ja niiden tutkiminen hyvin vaikeaa. Voi joutua kymmenkin vuotta ravaamaan lääkärissä, kun viimein joku lääkäri hoksaa oikean polun jatkoon.

Meidän terkkarilla kun ilmottaudutaan niin hoitsu kattoo aina koska olet viimeksi käynyt. Esim. mulle sanoi että olet käynyt viimeksi näköjään 2 vuotta sitten. En tiedä käännyttääkö ulos jos olisin käynyt eilen? Seuraavat näköjään kuitenkin käyntejä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka se  oli Instagrammissa se kaunis, erittäin tatuoitu nuori nainen joka kuoli vatsasyöpään, häneltä jäi pieni poika :( Lääkärit olivat vaan käskeneet kokeilla gluteenitonta ruokavaliota kun toinen paskoi verta ja  menehtyi pian  sen jälkeen, kun  diagnoosi oli viimein  saatu.

Tätä se teettää kun luulosairaat tukkii terveyspalvelut. Oikeasti sairaiden diagnosointiin ei jää aikaa.

No sille luulosairaallekin ne oireet ilmeisesti tuntuvat yhtä todellisilta kuin oikeasti sairaalle, tuskin hän tietää olevansa luulosairas. Lääkäri ei kuitenkaan saa automaattisesti olettaa, että potilas on luulosairas, koska yhtä hyvin voi kyseessä olla vaikka potilas jolla on jokin harvinaisempi sairaus tai kenties vaikka syöpä, jota ei ihan alussa pysty diagnosoimaan. 

Mutta mikä se on se aika mitä terveyskeskuslääkärillä on asiakkaaseen käyttää? Ei muutamassa minuutissa paljon harvinaisia sairauksia tai syöpäiä tutkita. Ei todellisuus ole mikään television lääkärisarja jossa lääkäritiimillä on tuntikausia aikaa pohtia mikä asiakkaassa on vialla. Diagnoosiks annetaan se mikä lyhyellä tarkastuksella vaikuttaa todennäköisimmältä.

Jos ne oireet jatkuvat niin tarpeeksi kattavat verikokeet nyt ainakin alkuun. Pelkästään jo noillakin varmasti selviäisi ainakin se onko jokin puutostilan aiheuttama ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Ap, olet aivan pihalla. Uskot ihan liikaa lääketieteen nykytilan olevan kaiken kattava. Esimerkiksi erilaisia harvinaissairauksia on aivan helvetisti ja niiden tutkiminen hyvin vaikeaa. Voi joutua kymmenkin vuotta ravaamaan lääkärissä, kun viimein joku lääkäri hoksaa oikean polun jatkoon.

On vaikeaa ja siksi niitä tutkimuksia on nimenomaan tehtävä kunnes selviää mikä on kyseessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka se  oli Instagrammissa se kaunis, erittäin tatuoitu nuori nainen joka kuoli vatsasyöpään, häneltä jäi pieni poika :( Lääkärit olivat vaan käskeneet kokeilla gluteenitonta ruokavaliota kun toinen paskoi verta ja  menehtyi pian  sen jälkeen, kun  diagnoosi oli viimein  saatu.

Tätä se teettää kun luulosairaat tukkii terveyspalvelut. Oikeasti sairaiden diagnosointiin ei jää aikaa.

No sille luulosairaallekin ne oireet ilmeisesti tuntuvat yhtä todellisilta kuin oikeasti sairaalle, tuskin hän tietää olevansa luulosairas. Lääkäri ei kuitenkaan saa automaattisesti olettaa, että potilas on luulosairas, koska yhtä hyvin voi kyseessä olla vaikka potilas jolla on jokin harvinaisempi sairaus tai kenties vaikka syöpä, jota ei ihan alussa pysty diagnosoimaan. 

Mutta mikä se on se aika mitä terveyskeskuslääkärillä on asiakkaaseen käyttää? Ei muutamassa minuutissa paljon harvinaisia sairauksia tai syöpäiä tutkita. Ei todellisuus ole mikään television lääkärisarja jossa lääkäritiimillä on tuntikausia aikaa pohtia mikä asiakkaassa on vialla. Diagnoosiks annetaan se mikä lyhyellä tarkastuksella vaikuttaa todennäköisimmältä.

Jos ne oireet jatkuvat niin tarpeeksi kattavat verikokeet nyt ainakin alkuun. Pelkästään jo noillakin varmasti selviäisi ainakin se onko jokin puutostilan aiheuttama ongelma.

Jos haluaa verikokeet niin ne saa varmaan helpoiten yksityiseltä. Katselin näitä joku vuosi sitten eikä ne sillon olleet kun jotain satasen luokkaa. Tietysti siinä vaikuttaa kuinka laajan tutkimuksen haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Koko terveydenhuolto pitäisi myllätä uusiksi. Jo sillä, että työolot saadaan kuntoon niin saadaan hoitajat ja lääkärit viihtymään työssään. Joka ikiseen tk/sairaala pitäisi ihan ensin palkata iku tekniikkavastaava..joka on siellä paikalla 24/7..aina on koneet ja tulostimet jumissa ja niitten kanssa huokailuun menee turhaa lääkärin aikaa. Toinen minkä palkkaisin helpottamaan hommaa on ns.avustaja mikä lie millä nimikkeellä joka tarkistaa, että huoneissa on kaikkia tarvikkeita saatavilla, koska monesti lääkäri tai hoitaja joutuu myös juoksemaan jonkun välineen perässä kun on, että eihän täällä olekkaan niitä. Kaikki tommoinen ylimääräinen säätö pois. En myöskään ymmärrä täysin uudistusta kun olin osastolla ja ennen riitti kun lääkäri sanoi, että määrään hänelle vaikka nyt antibioottia tippana..niin sitä ei saa ennen ruveta antamaan ennen kun lääkäri on sen kirjannut, ennenhoitaja sai kirjata tuon suullisen määräyksen, ei enää..ja siinä sitten soitetaan päivystävälle lääkärille jolla on hätätapauksia miljoona kertaa et kirjaatko niin saadaan hoito alulle. Eli on monta tapaa tehostaa ja saada sitä turhaa sählinkiä mikä vie aikaa hoitotyöltä pois. Ei pelkät palkkojen nousut auta siihen, että työ on kuormittavaa.

Yksi ongelma julkisella puolella on, että siellä on terveyskeskuksissa joka ainoa kerta eri lääkäri ja eri hoitaja. Vaikka tiedot on miten kirjattuna potilastietojärjestelmiin, ei niitä ehditä lukea. Tästä seuraa, että potilas kertoo joka kerta ne samat asiat. Mulla on ollut onni varsin kattava työterveyshuolto yksityisellä. Edellinen työterveyslääkärini pysyi samana 15 vuotta ennen eläköitymistään, työterveyshoitaja on ollut sama 16 vuotta. Vuosi sitten vaihtui työterveyslääkäri, mutta onneksi hänkin osaa hoitaa potilastaan kokonaisuutena. Tämä edellinen lääkärini tiesi mun taustat. Tiesi, millaisia sairauksia mulla on ollut ja millaisia kroonisia sairauksia mulla on edelleenkin. Mulla on erilaisia kremppoja kroonisten sairauksieni vuoksi, mutta en mä niiden vuoksi mene lääkäriin. Menen lääkäriin sitten, kun jokin terveydentilassani on muuttunut. Joskus saan lähetteen erikoislääkärille, mutta kun olen sieltä saanut uuden diagnoosin, kontrollit siirtyvät työterveyshuoltoon. Työterveyslääkäri konsultoi tarvittaessa erikoislääkäriä esim jos on tarpeen muuttaa jotain lääkitystä tai sen annostusta. Tämä on ollut erittäin hyvä systeemi ja aika usein  on tarvinnut hoitaa jokin asia työterveyslääkärin tai työterveyshoitaja kanssa vain puhelimitse tai digiklinikan kautta. Terveyskeskuksessa tällainen ei onnistuisi ollenkaan vaan juurikin alati vaihtuvien lääkäreiden vuoksi pitäisi varata aika ja mennä vastaanotolle. Ja lääkärikin alkaisi hoitaa uutta oiretta ajattelematta lainkaan, että syynä saattaakin olla jonkin lääkkeen yhteensopimattomuus jonkun toisen lääkkeeni tai kroonisen sairauteni kanssa. Määräisi mulle jonkin uuden lääkkeen oireeseeni, vaikka tosiasiassa pitäisi vaihtaa jokin käyttämistä lääkkeistä johonkin toiseen valmisteeseen. Mä uskon, että jos potilaan ja lääkärin (ja mahdollisesti myös hoitajan) välinen hoitosuhde olisi pitkä ja luottamuksellinen - kuten mulla on tytöterveyshuollossa - nk "tarpeettomia" käyntejä olisi paljon vähemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Varasin lääkäriajan järkyttävän uupumisen takia joka on kestänyt jo pitkään. Mutta taidan perua ajan ja vain nukun enemmän. Säästyypä siltäkin vaivalta. Tiedän ettei mitään apua saa. En tiedä miksi edes varasin ajan. Oli kai jokin heikko hetki meneillään.

Mitenkäs tuo liikunta, painonhallinta, optimaalinen ruokavalio, ihmissuhteiden hoitaminen, oma elämänhallinta?

Muistaakseni terveyskeskusmaksut tulivat aikoinaan siksi että mummot ravasivat huvikseen suosikkilääkärillään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka se  oli Instagrammissa se kaunis, erittäin tatuoitu nuori nainen joka kuoli vatsasyöpään, häneltä jäi pieni poika :( Lääkärit olivat vaan käskeneet kokeilla gluteenitonta ruokavaliota kun toinen paskoi verta ja  menehtyi pian  sen jälkeen, kun  diagnoosi oli viimein  saatu.

Tätä se teettää kun luulosairaat tukkii terveyspalvelut. Oikeasti sairaiden diagnosointiin ei jää aikaa.

No sille luulosairaallekin ne oireet ilmeisesti tuntuvat yhtä todellisilta kuin oikeasti sairaalle, tuskin hän tietää olevansa luulosairas. Lääkäri ei kuitenkaan saa automaattisesti olettaa, että potilas on luulosairas, koska yhtä hyvin voi kyseessä olla vaikka potilas jolla on jokin harvinaisempi sairaus tai kenties vaikka syöpä, jota ei ihan alussa pysty diagnosoimaan. 

Mutta mikä se on se aika mitä terveyskeskuslääkärillä on asiakkaaseen käyttää? Ei muutamassa minuutissa paljon harvinaisia sairauksia tai syöpäiä tutkita. Ei todellisuus ole mikään television lääkärisarja jossa lääkäritiimillä on tuntikausia aikaa pohtia mikä asiakkaassa on vialla. Diagnoosiks annetaan se mikä lyhyellä tarkastuksella vaikuttaa todennäköisimmältä.

Jos ne oireet jatkuvat niin tarpeeksi kattavat verikokeet nyt ainakin alkuun. Pelkästään jo noillakin varmasti selviäisi ainakin se onko jokin puutostilan aiheuttama ongelma.

Jos haluaa verikokeet niin ne saa varmaan helpoiten yksityiseltä. Katselin näitä joku vuosi sitten eikä ne sillon olleet kun jotain satasen luokkaa. Tietysti siinä vaikuttaa kuinka laajan tutkimuksen haluaa.

Joillekin se satanen on suuri raha.

Tätähän taitaa tasapainottaa erityisesti miessukupuoli, jonka edustajista moni ei käy terveydenhuollon juttusilla, vaikka syytä olisi. Tosin sitten ne vaivatkin pahenee, joten onko se sittenkään hyvä juttu?

Olikohan vuosi 2018 kun ensimmäisen kerran minulla todettiin raudanpuuteanemia ja hemoglobiini oli 75. Ei oikein lähtenyt nousemaan siitä tableteilla, joten sain kiireellisen ajan infuusioon. En ollut koskaan tätä ennen kuullutkaan mistään ferritiinistä tai infuusiosta. Mitä nyt oli väsyttänyt jo vuosien ajan. Joskus mittautin hemgolobiini ja se oli fine, jolloin unohdin koko mahdollisuuden anemiaan mutta kun alkoi henkeä ahdistaa ja oli muitakin kummallisia oireita niin menin lääkäriin koska epäilin astmaa. No toisella kertaa kun tiputettiin rautaa samaan syssyyn 2019 alkuvuodesta (eka kerta 2018 syksyllä) kun arvot eivät nousseet vieläkään vaan laskivat kuin lehmänhäntä niin kohtelu oli HUS:n sairaalassa HOITAJIEN taholta oli tiputuksessa mallia "muotisairaus" vaikka olin edelleen aneeminen. Sanoin että kiitos, tämä oli sitten viimeinen kerta kun tulen tänne kuuntelemaan tunniksi vittuilua. Meni taas kuukausia ja vuosia eteenpäin tuosta, hemoglobiini pyörii ja on pyörinyt mittauksissa siellä 70-90 tuntumassa ja oireita on edelleen. Ferritiini on muistaakseni viimeksi ollut 4 (mittautin omalla rahalla elokuussa). 

Hävettää että ylipäätään minulla on tämä raudanpuuteanemia, koska se on nyt sattumoisin "muotisairaus" eikä lääkärit suhtaudu siihen hyvin eikä tähän näytä olevan mitään nopeaa ratkaisua, jotta jaksaisi ylipäätään elää normaalisti ilman että täytyy suunnilleen nukkua päiväunia kun väsyttää niin paljon. Rautatabletteja menee enemmän kuin purkissa sanotaan, mutta mikään ei tunnu imeytyvän tähän kroppaan. Koko raudanpuuteanemia on tuhonnut elämäni, jaksamiseni, terveyteni, ulkonäköni ja aiheuttanut muun muassa muita liitännäissairauksia mm. kilpirauhasen tulehduksen (Hashimoton taudin) ja pari muutakin sairautta, jotka riittävällä raudansaannilla todennäköisesti eivät enää näkyisi labroissa viiterajojen ulkopuolella. Rauta vaikuttaa kaikkeen. 

Mutta lääkärille en enää mene tämän anemian vuoksi. Käyn kerran vuodessa omalla rahalla katsomassa veriarvot yksityisessä labrassa ja teen niistä sitten itse päätelmät terveydestäni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka se  oli Instagrammissa se kaunis, erittäin tatuoitu nuori nainen joka kuoli vatsasyöpään, häneltä jäi pieni poika :( Lääkärit olivat vaan käskeneet kokeilla gluteenitonta ruokavaliota kun toinen paskoi verta ja  menehtyi pian  sen jälkeen, kun  diagnoosi oli viimein  saatu.

Tätä se teettää kun luulosairaat tukkii terveyspalvelut. Oikeasti sairaiden diagnosointiin ei jää aikaa.

No sille luulosairaallekin ne oireet ilmeisesti tuntuvat yhtä todellisilta kuin oikeasti sairaalle, tuskin hän tietää olevansa luulosairas. Lääkäri ei kuitenkaan saa automaattisesti olettaa, että potilas on luulosairas, koska yhtä hyvin voi kyseessä olla vaikka potilas jolla on jokin harvinaisempi sairaus tai kenties vaikka syöpä, jota ei ihan alussa pysty diagnosoimaan. 

Mutta mikä se on se aika mitä terveyskeskuslääkärillä on asiakkaaseen käyttää? Ei muutamassa minuutissa paljon harvinaisia sairauksia tai syöpäiä tutkita. Ei todellisuus ole mikään television lääkärisarja jossa lääkäritiimillä on tuntikausia aikaa pohtia mikä asiakkaassa on vialla. Diagnoosiks annetaan se mikä lyhyellä tarkastuksella vaikuttaa todennäköisimmältä.

Jos ne oireet jatkuvat niin tarpeeksi kattavat verikokeet nyt ainakin alkuun. Pelkästään jo noillakin varmasti selviäisi ainakin se onko jokin puutostilan aiheuttama ongelma.

Jos haluaa verikokeet niin ne saa varmaan helpoiten yksityiseltä. Katselin näitä joku vuosi sitten eikä ne sillon olleet kun jotain satasen luokkaa. Tietysti siinä vaikuttaa kuinka laajan tutkimuksen haluaa.

Joillekin se satanen on suuri raha.

Siinä sitten pitää vaan tasapainotella säästääkkö tuon satasen muista menoista vai haluaako tapella terveyskeskuksen kanssa kenties vuosia tutkimuksiin pääsemisestä. Ilmiselvää on ettei julkisen resurssit riitä tarjomaan testejä maksutta kaikille niitä haluaville.

Vierailija kirjoitti:

Olikohan vuosi 2018 kun ensimmäisen kerran minulla todettiin raudanpuuteanemia ja hemoglobiini oli 75. Ei oikein lähtenyt nousemaan siitä tableteilla, joten sain kiireellisen ajan infuusioon. En ollut koskaan tätä ennen kuullutkaan mistään ferritiinistä tai infuusiosta. Mitä nyt oli väsyttänyt jo vuosien ajan. Joskus mittautin hemgolobiini ja se oli fine, jolloin unohdin koko mahdollisuuden anemiaan mutta kun alkoi henkeä ahdistaa ja oli muitakin kummallisia oireita niin menin lääkäriin koska epäilin astmaa. No toisella kertaa kun tiputettiin rautaa samaan syssyyn 2019 alkuvuodesta (eka kerta 2018 syksyllä) kun arvot eivät nousseet vieläkään vaan laskivat kuin lehmänhäntä niin kohtelu oli HUS:n sairaalassa HOITAJIEN taholta oli tiputuksessa mallia "muotisairaus" vaikka olin edelleen aneeminen. Sanoin että kiitos, tämä oli sitten viimeinen kerta kun tulen tänne kuuntelemaan tunniksi vittuilua. Meni taas kuukausia ja vuosia eteenpäin tuosta, hemoglobiini pyörii ja on pyörinyt mittauksissa siellä 70-90 tuntumassa ja oireita on edelleen. Ferritiini on muistaakseni viimeksi ollut 4 (mittautin omalla rahalla elokuussa). 

Hävettää että ylipäätään minulla on tämä raudanpuuteanemia, koska se on nyt sattumoisin "muotisairaus" eikä lääkärit suhtaudu siihen hyvin eikä tähän näytä olevan mitään nopeaa ratkaisua, jotta jaksaisi ylipäätään elää normaalisti ilman että täytyy suunnilleen nukkua päiväunia kun väsyttää niin paljon. Rautatabletteja menee enemmän kuin purkissa sanotaan, mutta mikään ei tunnu imeytyvän tähän kroppaan. Koko raudanpuuteanemia on tuhonnut elämäni, jaksamiseni, terveyteni, ulkonäköni ja aiheuttanut muun muassa muita liitännäissairauksia mm. kilpirauhasen tulehduksen (Hashimoton taudin) ja pari muutakin sairautta, jotka riittävällä raudansaannilla todennäköisesti eivät enää näkyisi labroissa viiterajojen ulkopuolella. Rauta vaikuttaa kaikkeen. 

Mutta lääkärille en enää mene tämän anemian vuoksi. Käyn kerran vuodessa omalla rahalla katsomassa veriarvot yksityisessä labrassa ja teen niistä sitten itse päätelmät terveydestäni. 

Onko sinulla diagnosoimaton keliakia?

Julkista terveydenhuoltoa "kuormittavat" ne ihmiset, joille on kasaantunut monia toisiinsa liittyviä ongelmia, pitkäaikaistyöttömyyttä, köyhyyttä, mielenterveys- ja päihdeongelmaa sun muuta. Työssäkäyvät pääsevät työterveyshuoltoon ja keski- ja korkeatuloiset menevät yksityiselle. Paremmin toimeentulevilla on mahdollisuus paremmin ylläpitää terveyttä esim. käymällä suuhygienistillä säännöllisesti tai hoitamalla vaivojaan fysioterapeutilla tai vaikka hieronnassa. Myös terveellinen ruoka ja monipuolisemmat liikuntamahdollisuudet on helpommin saatavilla, kun rahaa löytyy.

Toinen tekijä on se, että julkista terveydenhuoltoa pyöritetään minimibudjetilla, jolloin potilaan vaivoja ei välttämättä tutkita kovin huolella ja kun potilaan ongelma ei ratkea, hän tulee vastaanotolle uudestaan ja uudestaan.

Suomen Kuvalehdessä (SK 36 / 9.9.22) oli äskettäin artikkeli, jossa kerrottiin omalääkärijärjestelmän tutkitusti vähentävän sairaanhoidon kuluja. Ihmisille on tärkeää voida luottaa lääkäriin ja tuntea tulevansa kuulluksi. Tätä järjestelmää kaavaillaan nyt Suomeenkin. Se perus 20 min vastaanottoaika menee todella nopeasti ja eihän siinä kovin syvällisesti voida potilaan ongelmiin paneutua, jos vaiva ei ole selkeästi diagnosoitavissa esim. joku korvatulehdus. Tutulle lääkärille kuitenkin kertyy ajan kanssa parempi käsitys ihmisen terveydestä, mikä auttaa vaivojen diagnosoinnissa.

"Ferritiini- ja kilpirauhasarvohullut ainakin tiedetään". 

Ah, ihana kuulua tähän ryhmään. Vuosia olo ja yleiskunto laskenut (ja kaiken maailman vaivoja kertynyt) kuitenkin arvot olleet rajoilla. Luovutin, kunnes taas yhden romahduksen jälkeen tt lääkäri otatti kaiken mahdollisen ja olikin niin puniasella että oksat pois. Nyt menossas pitkä kuntoutus, jotta ehkä palaisin siksi ihmiseksi joka joskus olin.  Sentään rytmihäiriöt ovat pääasiassa hävinneet.

Lääkärin mukaan todella monet terveysongelmani menevät kilpparin piikkiin, joka ollut vuosia huomiotta.

Ikävä jos olen ollut vaivaksi.