Lue keskustelun säännöt.
Olenko kohtuuton kun haluan miehen laittavan tavarat takaisin paikalleen?
Tämä on taas niitä pieniä mutta isoja ärsytyksen aiheita parisuhteessa. Mies ei laita siirtämiään tai käyttämiään tavaroita takaisin paikoilleen. Ja minulla pinna siitä kiristyy. Jos hän vaikka käyttää jotain työtasoa, jolla on säilytyksessä pino työpapereitani hän siirtää sen pinon tason viereen lattialle. Eikä nosta takaisin tasolle lopetettuaan hommansa. Tai jos hän haluaa laskea tavaroitaan hetkeksi olohuoneen sivupöydälle, jossa on koristeena minun jotain kukka-asetelmia hän työntää ne sivuun (minä sinänsä ok) mutta ei laita takaisin paikalleen otettuaan ne tavaransa pois. Ja minä joudun sitten laittelemaan näitä tavaroita takaisin paikalleen tai elämään kodissa missä asiat on lattioilla tai kauniit sisustusjutut rumasti jonnekin työnnettynä. Tai jos lainaa tavaroitani niin ei palauta niitä paikoilleen vaan palauttaa jonnekin muuhun paikkaan, josta en sitten itse löydä tai laittaa vaan pöydälle, josta sitten joudun siivoamaan ne itse paikoilleen. Miehen mielestä olen rasittava nalkuttaja ja nillittäjä kun näistä sanon enkä anna hänen elää kodissamme. Minun mielestä taas mies estää minua elämästä kodissamme kun ei huolehdi tavaroistani kun niihin koskee ja rumentaa kotia niissä asioissa joissa olen yrittänyt kotia kaunistaa.
Kysymys otsikossa.
Kommentit (408)
Ap, Sekä sulla, että sun miehellä pitäis olla omat huoneet, jossa voitte säätää omien kamojenne kanssa ja pitää haluamanne siisteystason tai -tasottomuuden. Tai toinen vaihtoehto on tietysti omat kodit. Tavallaan ymmärrän miestäsi, kun olen itse vähän samanlainen. Olen siis nainen.
Inhoan enimmäkseen koristekrääsää. Mulla jää helposti tavarat laittamatta paikoilleen. En siitä hirveästi kärsi vaikka koti on hujan hajan, intoudun siivoamaan lähinnä jos on tulossa vieraita. Olisi vaikeaa elää sellaisen ihmisen kanssa, joka kokisi sen aina henkilökohtaiseksi loukkaukseksi, jos unohdan jotain jonnekin. En sellaista paikkaa varmaan kovin omaksi kodikseni tuntisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, Sekä sulla, että sun miehellä pitäis olla omat huoneet, jossa voitte säätää omien kamojenne kanssa ja pitää haluamanne siisteystason tai -tasottomuuden. Tai toinen vaihtoehto on tietysti omat kodit. Tavallaan ymmärrän miestäsi, kun olen itse vähän samanlainen. Olen siis nainen.
Inhoan enimmäkseen koristekrääsää. Mulla jää helposti tavarat laittamatta paikoilleen. En siitä hirveästi kärsi vaikka koti on hujan hajan, intoudun siivoamaan lähinnä jos on tulossa vieraita. Olisi vaikeaa elää sellaisen ihmisen kanssa, joka kokisi sen aina henkilökohtaiseksi loukkaukseksi, jos unohdan jotain jonnekin. En sellaista paikkaa varmaan kovin omaksi kodikseni tuntisi.
Eli jos et saa levittäytyä ja sotkea miten haluat, et tunne paikkaa kodiksesi! Selvä! !
Meillä on ongelma teinitytön kanssa. Hän on erittäin luova ja kaikenlaisia tarvikkeita on aina levällään joka paikassa. Häntä ei häiritse, mutta mua alkaa nyppiä siinä vaiheessa, kun ompelukone tarvikkeineen on kuukauden päivät virattomana keittiön pöydällä, eikä sitä saisi siivota pois. Olohuoneen pöydällä on fimomassa askartelu, olohuoneen lattialla puolestaan vahaliitupiirustus vaiheessa. Keskeneräinen ompelutyö on kirjahyllyssä, kuten myös makrameetyöt. Metsästä lemmikeille raahattuja kiviä ja puunpalasia on nyssyköissä siellä ja täällä ja muita tarvikkeita myös. Omassa huoneessa on korupaja sekä pienoismalliaskartelu. Siedän tätä sillä keinoin, että ajattelen käsillä tekemisen olevan kuitenkin parempi kuin ruudulla töllöttämisen. Mutta olishan se kiva, että edes joskus olisi siistiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, Sekä sulla, että sun miehellä pitäis olla omat huoneet, jossa voitte säätää omien kamojenne kanssa ja pitää haluamanne siisteystason tai -tasottomuuden. Tai toinen vaihtoehto on tietysti omat kodit. Tavallaan ymmärrän miestäsi, kun olen itse vähän samanlainen. Olen siis nainen.
Inhoan enimmäkseen koristekrääsää. Mulla jää helposti tavarat laittamatta paikoilleen. En siitä hirveästi kärsi vaikka koti on hujan hajan, intoudun siivoamaan lähinnä jos on tulossa vieraita. Olisi vaikeaa elää sellaisen ihmisen kanssa, joka kokisi sen aina henkilökohtaiseksi loukkaukseksi, jos unohdan jotain jonnekin. En sellaista paikkaa varmaan kovin omaksi kodikseni tuntisi.
Eli jos et saa levittäytyä ja sotkea miten haluat, et tunne paikkaa kodiksesi! Selvä! !
Täällä toinen, joka ei oikein tunne kodikseen sellaista paikkaa, jossa pitää olla kokoajan kuin juhlakunnossa ja joku tarkkaillen hengittää niskaan, pienintäkin unohdusta tai epäjärjestelmällisyyttä vahtien.
Vaikkapa viikonloppuna jos tehdään hyvää ruokaa ja nautitaan viinin kera, on kiva jos kämppä on laitettu ja kaikki paikallaan. Tiistai iltapäivänä sen sijaan toivon lähinnä kotia, joka on rentoutumisen paikka ja jossa uskaltaa hengittää.
Ap, ovatko nämä todella ne asiat jotka sinua hiertävät niinkin paljon, että vaivaudut tekemään aloituksen palstalle? Minä huomaan, että jos paperipinkkojen siirtelyt alkavat kovin kaihertaa, kyseessä on yleensä joku ihan muu suhteen ongelma.
Tuntuuko sinusta muutenkin siltä, että sinua ei huomioida tai toiveitasi kunnioiteta? Onko teillä hyvä suhde?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies kyllä laittaisi tavarat paikoilleen, jos osaisi lukea naisen ajatuksia reaaliaikaisesti, jotta alati vaihtuvat tavaroiden "oikeat paikat" olisivat tiedossa ilman sanomista.
Naisella tämäkin on jotain peliä, jota mies ei edes tiedä pelaavansa.
Meillä on ollut samat paikat kamoilla nyt se 18v kun on tässä kämpässä asuttu. Aikoinaan ihan yhdessä mietityt paikat. Silti on koko ajan lompakko, autonavaimet, aurinkolasit jne jne hukassa siis miehellä, ei mulla.
En löytänyt enää tuota kommenttia jolle vastasit, joten vastaan siihen tässä.
Meillä on esim pyyhkeet olleet yli 15v samassa paikassa, kun kerran huomasin, että mies ei tiennyt, missä meillä puhtaita pyyhkeitä säilytetään. Käytti aina kaikkien muiden pyyhkeitä ja nuoriso ei siitä tykännyt. Puhtat pyyhkeet olisivat löytyneet kaksi hyllyä ylempää, kuin missä miehen kalsarit ovat.
Pyyhkeiden paikka ei ole siirtynyt kertakaan sinä aikana, kun on tässä talossa asuttu nykyään jo lähemmäs 30v ja luulen, ettei mies vieläkään tiedä, missä ne pyhkeet on.
Keittiössä kaikki on olleet samoilla paikoilla jo sen 30v ja edelleen osa puhtaista astioista on jätetty pöydälle, kun mies on tyhjentänyt tiskikoneen, koska ei ole tietänyt niiden paikkaa :(
Vierailija kirjoitti:
Ap, ovatko nämä todella ne asiat jotka sinua hiertävät niinkin paljon, että vaivaudut tekemään aloituksen palstalle? Minä huomaan, että jos paperipinkkojen siirtelyt alkavat kovin kaihertaa, kyseessä on yleensä joku ihan muu suhteen ongelma.
Tuntuuko sinusta muutenkin siltä, että sinua ei huomioida tai toiveitasi kunnioiteta? Onko teillä hyvä suhde?
Keittiöpsykologi paikalla ;)
Kyllä se on ihan oikea ongelma, ilman mitään sivujuonteita, jos toinen aina siirtelee kaiken, mutta ei ikinä laita niitä takaisn paikalleen. Kyllä se alkaa pikku hiljaa ärsyttämään, vaikka ei muita ongelmia olisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ovatko nämä todella ne asiat jotka sinua hiertävät niinkin paljon, että vaivaudut tekemään aloituksen palstalle? Minä huomaan, että jos paperipinkkojen siirtelyt alkavat kovin kaihertaa, kyseessä on yleensä joku ihan muu suhteen ongelma.
Tuntuuko sinusta muutenkin siltä, että sinua ei huomioida tai toiveitasi kunnioiteta? Onko teillä hyvä suhde?
Keittiöpsykologi paikalla ;)
Kyllä se on ihan oikea ongelma, ilman mitään sivujuonteita, jos toinen aina siirtelee kaiken, mutta ei ikinä laita niitä takaisn paikalleen. Kyllä se alkaa pikku hiljaa ärsyttämään, vaikka ei muita ongelmia olisikaan.
Myönnän olevani keittiöpsykologi, mutta niitä joutuu kestämään jos tekee tällaisia aloituksia ;)
Meillä ainakin ruokapöydässä kun isäntä tulee ja laitan hänen tavaransa pesenpyykit jne. Ja siivoan ei minun mies tee..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei miehet tarvitse mitään paikkaa missä tekevät ne hommat mitä rouva määrää, meillä ainakin kaikki tasot on rouvan valitsemien pölyesineiden valtaamia, jos siirtää jotain ,niin alkaa motkotus. kun löytyis edes senverran pöydän kulmaa että saisi avioeropaperin allekirjoitetuksi.
Tämä kaikki alkoi kun erehdyin kesällä vihille, viikon kuluttua rouva valtasi kodin.
Vierailija kirjoitti:
Ei miehet tarvitse mitään paikkaa missä tekevät ne hommat mitä rouva määrää, meillä ainakin kaikki tasot on rouvan valitsemien pölyesineiden valtaamia, jos siirtää jotain ,niin alkaa motkotus. kun löytyis edes senverran pöydän kulmaa että saisi avioeropaperin allekirjoitetuksi.
Tämä kaikki alkoi kun erehdyin kesällä vihille, viikon kuluttua rouva valtasi kodin.
Tossun alla on parempi kuin taivasalla.. eikun. Kuulostaapas nihkeältä vihkiylläriltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet. Sun pitää olla nöyrä ja täyttää miehesi tarpeet.
Olet aika pirttihirmu
Pääni hajoaa tähän samaan. Viimeksi eilen löysin tiskejä sohvan alta. Ties kuinka kauan siellä muhineet. Ymmärrän kyllä jos päiväksi pariksi jättää vaikka kirjan tai vasaran lojumaan johonkin, mutta jos tuota kauemmin niin kyseessä onkin yleensä vain siivoamaton sotku jonka mies olettaa minun siivoavan kun kyllästyn. Pitää varmaan siivota tämä sotkujen lähde pois elämästä, en jaksa tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun eksä oli ihan kauhee, edes roskia ei roskiin. Siis kaikki jäi siihen missä ne on käytetty. Nykyinen ei siivoa, mutta tavaroita pitää ihan kohtuullisesti paikoillaan sentään, ja laittaa roskat roskiin. Mä sit koitan jaksaa siivoilla sen mitä mun mielestä tilanne vaatii. Mutta eipä se sit ookaan kauhean vaikeaa kun ei ole tosiaan kaikki paikat täynnä papereita, roskia, työkaluja, astioita ja vaatteita vaan tavarat on paikoillaan niin siivous ei ala aina sillä että kaikki pitää raivata. Olen itse taas sit sellainen että ulta jää jotain vaatekasoja ja muuta, onneks mies kestää niitä aika hyvin :)
Vierailija kirjoitti:
Mun eksä oli ihan kauhee, edes roskia ei roskiin. Siis kaikki jäi siihen missä ne on käytetty. Nykyinen ei siivoa, mutta tavaroita pitää ihan kohtuullisesti paikoillaan sentään, ja laittaa roskat roskiin. Mä sit koitan jaksaa siivoilla sen mitä mun mielestä tilanne vaatii. Mutta eipä se sit ookaan kauhean vaikeaa kun ei ole tosiaan kaikki paikat täynnä papereita, roskia, työkaluja, astioita ja vaatteita vaan tavarat on paikoillaan niin siivous ei ala aina sillä että kaikki pitää raivata. Olen itse taas sit sellainen että ulta jää jotain vaatekasoja ja muuta, onneks mies kestää niitä aika hyvin :)
Mun mies saattaa kiikuttaa roskat keittiöön asti mutta sit ne jotenkin ei löydäkään tietään roskikseen vaan jää roskiksen viereen tasolle. Samoin jos postiluukusta tulee mainoksia hän poimii ne lattialta ja laittaa tasolle tai ikkunalaudalle vaikka samalla vaivalla voisi laittaa suoraan lehtiroskikseen. Jos en rakastaisi niin paljon niin olisin heivannut roskiin koko miehen jo kauan sitten x)
Ei voi muuta sanoa kuin että onneksi en ole suomalaisen naisen kanssa parisuhteessa. En koe velvollisuudekseni joutua kokemaan sitä jatkuvaa henkistä väkivaltaa ja kontrollia.
Pahin skenaario on, jos molemmat ovat ADHD ihmisiä. On yleistä, että kaikki tavara heitetään, pudotetaan lattialle, sängyn alle jne. On vaikea löytää sitten enää mitään. Pahat paikat ovat kiukaan päälle kasataan tavaraa tulipaloriski. Samoin hellan päälle tiskirätit, pyyhkeet, astiat.
Minkähän takia hän ottikaan sinut vaimokseen? Mitä luulet?
Tuskin miehetkään tykkää, jos vaimo lainailee heidän tavaroitaan eikä palauta sinne, mistä sen otti.