Lue keskustelun säännöt.
Kun tapaatte uusia ihmisiä, miksi kysytte heti aluksi missä henkilö on töissä?
12.09.2022 |
Se on aika kiusallista, jos on poissa työelämästä syystä, jota ei vieraammalla haluaisi heti avata.
Kysykää ennemmin vaikka millä alalla henkilö on. Tällöin työtön, pitkäaikaissairas tms. voi kertoa aiemmasta työhistoriastaan, opiskeluistaan jne. eikä tule vaivaannuttavaa tilannetta.
Kommentit (294)
Vierailija kirjoitti:
Ihmisessä lähes eniteen kiinnostaa mitä hän tekee työkseen.
Se ja siitä syntyvä keskustelu kertoo heti onko meillä mitään yhteistä, onko hän humanistinen vai tekninen luonne, ihmisläheinen, asiakeskeinen tai yrittäjäpersona ja paljon muuta.
Kysyn aina mitä teet työksesi kun tapaan uuden ihmisen.
Ja mitä jos ihminen on sairaseläkkeellä?
Hän on sairas luonteeltaan, sairauskeskeinen ja sairas persoona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te sitten keskustelette ihmisten kanssa?
Eihän sitä uskalla kysyä, teetkö pihahommia näin syksyisin, jos toinen ahdistuu kerrostalostaan, tai ei uskalla kysyä ruoan hinnan noususta, kun toinen ahdistuu köyhyydestään.
Mitkä aiheet ovat teistä turvallisia? Ihan oikeesti kysyn.
Nykyisestä maailmantilanteesta tulee paljon puhuttavaa, kuten Ukrainan sota, energiakriisi, Sanna Marin töppäilyt ja nyt voi puhua Elisabetin kuolemasta.
Koska näistähän nyt varmaan ollaan samaa mieltä? Voi myös tulla yllättävän lyhyt keskustelu.
No ei kai tarkoitus ole väitellä vaan yleisesti keskustella asioista ja luulisi noista riittävän keskustelua pitkään. Vielä lyhyempi keskustelu tulisi, jos pitäisi työstä puhua, koska itse en ainakaan työstäni haluaisi puhua. Parilla lausella voin sanoa mitä teen, mutta siihen se sitten jääkin.
Voi hyvät hyssykät. Kaikkein naurettavinta on kun jostain on onnistuneesti päästy valehtelemaan mt-ongelmista sun muista. Tiedän tapauksen, jossa oli valehdeltu että henkilö olisi ollur vuosia mt-ongelmainen, terapiassa tai lääkityksellä. Mitkään edellämainituista ei pitäneet paikkaansa. Jotkut tiesivät totuuden, mutta koska ei ollut ns. tavallinen tapaus eikä tavallinen elämöntarina, saatiin ihan mitkä jutut tahansa aika helposti menemään läpi, niin että tomppelit uskoi.
Voi herran jestas sitä huolestunutta ilmettä mitä joskus sai osakseen. Ja sitten ne hämmentävöt tilanteet. Tompoelit eivöt tietenkään kyselleet mitään koska oli varmaan vannotettu: "Näistä kipeistä salaisuuksista ei sitten puhuta" ja olisihan se ollut noloa ilmaista, että oli saanuut tietoonsa jotain henkilökohtaista ja alkaisi selvittely keneltä ja mitä kautta. Tuon takia valheelliset, tekaistut ja virheellisetkään asiat eivät ikinä oikaistuneet tomppeleille. Ja monet on helppo jujuttaa mukaan dissaukseen tai häirintään "huoli" ja "auttamis" motiiveilla. Eivät tiedä että oikeasti on tehty paljon kamalempia asioita kohteelle, mitä ikinä voisivat kuvitella.
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole työelämässä, koska jättäydyin elämään pääomatuloilla 57-vuotiaana. En ole koskaan kokenut mitään ongelmia sanoa, etten ole töissä. Jos joku kysyy, millä elän, vastaan että säästöillä.
Siis kun ihmiset tosiaan kysyy työelämän ulkopuolella olevalta, että millä tämä elää?
Miettikää, miten törkeän henkilökohtaisuuksiin menevä kysymys. Ja silti tätä kysyy itseään hyvinä ihmisinä (koska ovat töissä) pitävät tyypit.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisessä lähes eniteen kiinnostaa mitä hän tekee työkseen.
Se ja siitä syntyvä keskustelu kertoo heti onko meillä mitään yhteistä, onko hän humanistinen vai tekninen luonne, ihmisläheinen, asiakeskeinen tai yrittäjäpersona ja paljon muuta.
Kysyn aina mitä teet työksesi kun tapaan uuden ihmisen.
Mulla on sekä sairaanhoitajan että it-alan koulutus. Mitä se kertoo sulle musta? Olenko ihmisläheinen vai en? Entä olenko yrittäjäkeskeinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmisessä lähes eniteen kiinnostaa mitä hän tekee työkseen.
Se ja siitä syntyvä keskustelu kertoo heti onko meillä mitään yhteistä, onko hän humanistinen vai tekninen luonne, ihmisläheinen, asiakeskeinen tai yrittäjäpersona ja paljon muuta.
Kysyn aina mitä teet työksesi kun tapaan uuden ihmisen.
Mitä ihmettä sinä noilla tiedoilla teet? Tuletko siihen tulokseen, ettei voisi ystävystyä, jos toisen työminä ei ole sinun mieleen?
Mulla on kaksi ammattia, mutta toisen jätän aina kertomatta, kun en sitä työtä tee tällä hetkellä.
kysyn aina missä sinäkään et ole töissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvät hyssykät. Kaikkein naurettavinta on kun jostain on onnistuneesti päästy valehtelemaan mt-ongelmista sun muista. Tiedän tapauksen, jossa oli valehdeltu että henkilö olisi ollur vuosia mt-ongelmainen, terapiassa tai lääkityksellä. Mitkään edellämainituista ei pitäneet paikkaansa. Jotkut tiesivät totuuden, mutta koska ei ollut ns. tavallinen tapaus eikä tavallinen elämöntarina, saatiin ihan mitkä jutut tahansa aika helposti menemään läpi, niin että tomppelit uskoi.
Voi herran jestas sitä huolestunutta ilmettä mitä joskus sai osakseen. Ja sitten ne hämmentävöt tilanteet. Tompoelit eivöt tietenkään kyselleet mitään koska oli varmaan vannotettu: "Näistä kipeistä salaisuuksista ei sitten puhuta" ja olisihan se ollut noloa ilmaista, että oli saanuut tietoonsa jotain henkilökohtaista ja alkaisi selvittely keneltä ja mitä kautta. Tuon takia valheelliset, tekaistut ja virheellisetkään asiat eivät ikinä oikaistuneet tomppeleille. Ja monet on helppo jujuttaa mukaan dissaukseen tai häirintään "huoli" ja "auttamis" motiiveilla. Eivät tiedä että oikeasti on tehty paljon kamalempia asioita kohteelle, mitä ikinä voisivat kuvitella.
Tuollaisissa sääliksi käy niitä, joita on jujutettu olemaan mukana jossain rikollisessakin. Eikö nolottaisi olla se joka on uskonut valheisiin ja vielä toiminut jollain tavalla, joka olisi aivan älytöntä ja väärin, jos asiat eivöt ole niin kuin esitetään.
Ja herran jestas ne tilanteet missä huomaa selvästi, että tuolle on ehkä kerrottu jotain ihmeellistä ja itse pitää tilannetta huvittavana jopa. Toinen ei, kun ei tiedä kaikkea.
Ei tuo vielä mitään, mutta jos sanot olevasi taideteolisella alalla, tulee kysymys "onko sulla hyvin töitä?" 🙂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole työelämässä, koska jättäydyin elämään pääomatuloilla 57-vuotiaana. En ole koskaan kokenut mitään ongelmia sanoa, etten ole töissä. Jos joku kysyy, millä elän, vastaan että säästöillä.
Siis kun ihmiset tosiaan kysyy työelämän ulkopuolella olevalta, että millä tämä elää?
Miettikää, miten törkeän henkilökohtaisuuksiin menevä kysymys. Ja silti tätä kysyy itseään hyvinä ihmisinä (koska ovat töissä) pitävät tyypit.
Katsos kun joillain on niin kauhea huoli siitä että jos joku ei ole töissä, saako se perkeles jotain avustusta MINUN verorahoistani!?
Tai omalla kohdallani on vähän ollut havaittavissa että "mieskö sua elättää", kun itselläni on varallisuutta omasta takaa, tosin sekään ei ole tullut hyväksyttävällä tavalla (=työllä) vaan perimällä.
Totta kai voi kysyä missä on töissä ja mun mielestä kannattaa kysyä myös muistakin ihmeellisistä juoruista. Henkilön on aina hyvä tietää mitä itsestä tai läheisistä on liikkeellä ja selviää myös, onko jotain valheellistakin liikkeellä. Sehän olisi tärkeää myös asianomaisten itsekin tietää jos jossain netissä kiertää juttuja, mistä asianomainen ei tiedä. Suoraan vasn kysyä parasta. Kamalinta on alkaa hämmentää jossain selän takana ja salaa toisten asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en oikein halua keskustella ihmisten kanssa, koska tätä kysellään. En halua kertoa miksi en ole töissä, enkä halua kertoa missä olen ollut töissä. Näihin on omat syynsä. Jo silloin kun kerroin missä olin töissä niin ihmisten käytös muuttui erikoiseksi. Nyt kun en ole siellä on omat syynsä miksi en kerro missä olin, mutta tuokin vaikuttaa. Olen siis työskennellyt seurakunnalla ja minut on oletettu uskovaiseksi, vaikka olen lähempänä ateistia. Olen ollut siellä tyyliin kokkina, johon ei tarvitse edes kuulua kirkkoon. Kuitenkin kun viihteellä miehet kysyi missä olen töissä ja kerroin niin ne katosi sen samantien. Olin mukamas uskovainen, eikä lohkea. Nyt jos kertoisin olevani työkyvyttömyyseläkkeellä ja olleeni seurakunnalla niin vähintään jälkimmäinen vetäisi oletukset. Ja eka jotain mt-ongelmaa, vaikka syyni on fyysinen sairaus, joka ei näy edes päälle.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ylipäätään pitää tentata mitä toinen tekee työkseen tai mikä hänen koulutustaustansa on?
Hyvin sanottu. Tätä itsekin ihmettelen. Ei ole kiva puhua omista työpaikastaan tai koulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opetelkaa vastaamaan jotain ympäripyöreää, jos ette halua totuutta kerro. Ja lopettakaa se herneen vetäminen nenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te sitten keskustelette ihmisten kanssa?
Eihän sitä uskalla kysyä, teetkö pihahommia näin syksyisin, jos toinen ahdistuu kerrostalostaan, tai ei uskalla kysyä ruoan hinnan noususta, kun toinen ahdistuu köyhyydestään.
Mitkä aiheet ovat teistä turvallisia? Ihan oikeesti kysyn.
Sää on oikein hyvä. Siksihän siitä niin paljon puhutaankin.
Entä mistä puhut, kun sää on käyty läpi?
Mistä sinä sen jälkeen puhut, kun olen vastannut olevani it-alalla?
- eri
Kysyn erikoistumistasi. Ja sitten itse opettajan pääsen helposti mukaan it-alan opettamisen erityispiirteisiin ja siihen, onko opettajan ajan tasalla. Sen jälkeen keksin lukemattomia it-väittämiä kahdelta aikuiselta pojaltani, ja kysyn mielelläni mielipidettäsi niistä, onko pojat oikeassa.
Eli pitäisi toimia sinulle ilmaisena konsulttina.
Etkä tajuaisi mitään vihjettä siitä, että tästä ei kiinnosta puhua, kun tätä tekee joka päivä työkseen muutenkin.
Kun sen sanoisi sinulle suoraan, pitäisit toista epäkohteliaana.
Ymmärsit väärin. En tarvitse konsulttiapua. Töissä minulla on helppari. Sinun kanssasi vain virittäisin keskustelua, koska suurin osa tykkää puhua omasta asiantuntijuudestaan. Todennäköisesti minua ei voisi vähempää kiinnostaa vastauksesi.
Niin, kyllähän tuostkin voi mielensä pahoittaa.
Kyllä minulle voi sanoa, ettei vapaa ajalla halua puhua töistään. Minä sitten tunnustelen, mitä haluat tehdä vapaa-ajallasi, josko sieltä löytyisi yhteinen puheenaihe.
Jos huomaan, että et halua jutella, niin sitten olen hiljaa. Mutta se ei ole tämän viestiketjun aihe, vaan oletan tilanteen olevan sellainen, että toisen kanssa pitää keskustella.
Ok, eli sinä ymmärtäisit väärin. Minä en tee samoja asioita kuin helppari ja aivan yhtä lailla minä tarvitsen helpparin apua sellaisiin asioihin, joihin minulla ei käyttöoikeudet riitä. Ei aina osaaminenkaan, ei minua kiinnosta joku printterin lisääminen tietokoneeseen.
Tää onkin tosi yleinen harhaluulo, ja siksi en suin surminkaan halua kertoa olevani IT-alalla.
Vierailija kirjoitti:
Mistä te sitten keskustelette ihmisten kanssa?
Eihän sitä uskalla kysyä, teetkö pihahommia näin syksyisin, jos toinen ahdistuu kerrostalostaan, tai ei uskalla kysyä ruoan hinnan noususta, kun toinen ahdistuu köyhyydestään.
Mitkä aiheet ovat teistä turvallisia? Ihan oikeesti kysyn.
Voi voi, älä liioittele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ylipäätään pitää tentata mitä toinen tekee työkseen tai mikä hänen koulutustaustansa on?
Hyvin sanottu. Tätä itsekin ihmettelen. Ei ole kiva puhua omista työpaikastaan tai koulusta.
Mistä asioista sinä haluat puhua, jos tapaat uuden ihmisen ja jotain on puhuttava? Tässä ketjussa on jo mainittu sää, uutisotsikot ja harrastukset.
Vierailija kirjoitti:
Opetelkaa vastaamaan jotain ympäripyöreää, jos ette halua totuutta kerro. Ja lopettakaa se herneen vetäminen nenään.
Juuri näin. Ja sitten voi kysäistä kysyjältä, tykkääkö hän persepanoista. Siitäkään ei pidä vetää hernettä nenään.
Jos se vastaa olevansa hoitaja niin tietää varautua loputtomaan itkuun palkkatasosta
Se on ok. Small talk kysymyksillä etsitään, mitäyhteistä meissä on. Jos ei ole, niin turhaan kulutan sinuun aikaani.