Miksi on väärin omistaa elämänsä lapselleen, jos näin haluaa tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Läheisriippuvaisen "lapselle omistautuneen" äidin jälkikasvuna voin sanoa, että tuollainen omistautuminen voi olla lapsen mielenterveydelle todella tuhoisaa. Inhotuksen väreet kulkee selkää pitkin ajatellessani oman äitini riippuvuutta minusta. En koskaan halunnut olla yksin äitini elämän sisältö. Se on aivan helvetin raskasta ja tukahduttavaa. Äiti ei millään tahtoisi päästää irti ja antaa minun etääntyä itsestään, sillä olenhan hänen elämänsä merkityksen tuoja. Jokaisen lapsen on kuitenkin ennen pitkää itsenäistyttävä. 

No minä kyllä kannustan lasta itsenäistymään ja itsenäiseen toimintaan paljon enemmän kuin mitä hän haluaisi. En koe olevani läheisriippuvainen. Ap

Ei läheisriippuvainen itse tajuakaan olevansa läheisriippuvainen, kun hänhän vain "tarkoittaa hyvää".

Varmaan auttais mielipiteen muodostamisessa, jos ap kuvais mitä omistautumisella tarkoittaa, millä tavoin omistautuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Läheisriippuvaisen "lapselle omistautuneen" äidin jälkikasvuna voin sanoa, että tuollainen omistautuminen voi olla lapsen mielenterveydelle todella tuhoisaa. Inhotuksen väreet kulkee selkää pitkin ajatellessani oman äitini riippuvuutta minusta. En koskaan halunnut olla yksin äitini elämän sisältö. Se on aivan helvetin raskasta ja tukahduttavaa. Äiti ei millään tahtoisi päästää irti ja antaa minun etääntyä itsestään, sillä olenhan hänen elämänsä merkityksen tuoja. Jokaisen lapsen on kuitenkin ennen pitkää itsenäistyttävä. 

No minä kyllä kannustan lasta itsenäistymään ja itsenäiseen toimintaan paljon enemmän kuin mitä hän haluaisi. En koe olevani läheisriippuvainen. Ap

Ei läheisriippuvainen itse tajuakaan olevansa läheisriippuvainen, kun hänhän vain "tarkoittaa hyvää".

No minä nyt kuitenkin kuuntelen lastani ja jos hän vähänkin vihjaisee haluavansa olla itsekseen tai ilman seuraani, niin mahdollistan sen hänelle hyvillä mielin heti. Enkä tunnista tuollaista vain tarkoittaa hyvää -toimintaa itsestäni. Vaan yritän oikeasti kuunnella lasta, että mitä hän haluaa ja ottaa sen huomioon.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Varmaan auttais mielipiteen muodostamisessa, jos ap kuvais mitä omistautumisella tarkoittaa, millä tavoin omistautuu

Elämän sisältö on vain lapsi ja lapsen asiat. Ei ole omia harrastuksia itsellä eikä juuri ystäviä, vaan työn ulkopuolinen aika menee joko lapsen kanssa tai vaikka lapsen huonetta sisustaen, parhaita mahdollisia lastenvaatteita ja varusteita tuntikausia googlaillen ja selvitellen, kasvatusoppaita lukien, lapselle ruokaa tehden ja leipoen, lapselle leluja ommellen jne. Ap

Elämän suurin tarkoitus on omistautua lapselleen, tehdä kaikkensa hänen eteen. Mutta se ei tarkoita, että lapsesta tekisi välineen itselleen esim. siten, että tunkeutuisi väkisin (!) hänen asioihinsa ja olisi kurja, ellei siinä onnistu halusmallaan tavalla. Eli kyse on siitä, omistaudutaanko todella lapselle vai hyväksikäytölle. Jälkimmäisen nimeäminen omistautumiseksi on tosin väärintulkinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan auttais mielipiteen muodostamisessa, jos ap kuvais mitä omistautumisella tarkoittaa, millä tavoin omistautuu

Elämän sisältö on vain lapsi ja lapsen asiat. Ei ole omia harrastuksia itsellä eikä juuri ystäviä, vaan työn ulkopuolinen aika menee joko lapsen kanssa tai vaikka lapsen huonetta sisustaen, parhaita mahdollisia lastenvaatteita ja varusteita tuntikausia googlaillen ja selvitellen, kasvatusoppaita lukien, lapselle ruokaa tehden ja leipoen, lapselle leluja ommellen jne. Ap

Tämä kuulostaa hyvältä. Aikansa. Lasten kouluikään asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan auttais mielipiteen muodostamisessa, jos ap kuvais mitä omistautumisella tarkoittaa, millä tavoin omistautuu

Elämän sisältö on vain lapsi ja lapsen asiat. Ei ole omia harrastuksia itsellä eikä juuri ystäviä, vaan työn ulkopuolinen aika menee joko lapsen kanssa tai vaikka lapsen huonetta sisustaen, parhaita mahdollisia lastenvaatteita ja varusteita tuntikausia googlaillen ja selvitellen, kasvatusoppaita lukien, lapselle ruokaa tehden ja leipoen, lapselle leluja ommellen jne. Ap

Missä lapsen isä on? Tuollainen elämä kuulostaa surulliselta ja epäterveeltä. Mitä teet sitten kun lapsi menee armeijaan tai muuttaa ulkomaille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan auttais mielipiteen muodostamisessa, jos ap kuvais mitä omistautumisella tarkoittaa, millä tavoin omistautuu

Elämän sisältö on vain lapsi ja lapsen asiat. Ei ole omia harrastuksia itsellä eikä juuri ystäviä, vaan työn ulkopuolinen aika menee joko lapsen kanssa tai vaikka lapsen huonetta sisustaen, parhaita mahdollisia lastenvaatteita ja varusteita tuntikausia googlaillen ja selvitellen, kasvatusoppaita lukien, lapselle ruokaa tehden ja leipoen, lapselle leluja ommellen jne. Ap

Tämä kuulostaa hyvältä. Aikansa. Lasten kouluikään asti.

Miksi aikansa? Mitä pahaa siinä on, jos samaa jatkaa, kun lapsi kuitenkin käy jo itse harrastuksissa, kavereilla jne? Mitä pahaa siinä on jos sen ajan itse käytän vaikka jonkun lapsen lempiruoan kokkaamiseen?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan auttais mielipiteen muodostamisessa, jos ap kuvais mitä omistautumisella tarkoittaa, millä tavoin omistautuu

Elämän sisältö on vain lapsi ja lapsen asiat. Ei ole omia harrastuksia itsellä eikä juuri ystäviä, vaan työn ulkopuolinen aika menee joko lapsen kanssa tai vaikka lapsen huonetta sisustaen, parhaita mahdollisia lastenvaatteita ja varusteita tuntikausia googlaillen ja selvitellen, kasvatusoppaita lukien, lapselle ruokaa tehden ja leipoen, lapselle leluja ommellen jne. Ap

Missä lapsen isä on? Tuollainen elämä kuulostaa surulliselta ja epäterveeltä. Mitä teet sitten kun lapsi menee armeijaan tai muuttaa ulkomaille?

Töissä. Aina töissä. Oli jo ennen lasta aina töissä. Lapsen mennessä armeijaan teen varmaan samaa mitä tein ennen lasta. Olin töissä, tein illatkin töitä. Ap

En minä tiedä mitä edes harrastaisin, siis joka ei liittyisi lapseen. Sain lapsen 35-vuotiaana enkä ole koko aikuisiällä harrastanut koskaan mitään. Paitsi jotain lukemista. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan auttais mielipiteen muodostamisessa, jos ap kuvais mitä omistautumisella tarkoittaa, millä tavoin omistautuu

Elämän sisältö on vain lapsi ja lapsen asiat. Ei ole omia harrastuksia itsellä eikä juuri ystäviä, vaan työn ulkopuolinen aika menee joko lapsen kanssa tai vaikka lapsen huonetta sisustaen, parhaita mahdollisia lastenvaatteita ja varusteita tuntikausia googlaillen ja selvitellen, kasvatusoppaita lukien, lapselle ruokaa tehden ja leipoen, lapselle leluja ommellen jne. Ap

Tämä kuulostaa hyvältä. Aikansa. Lasten kouluikään asti.

Paitsi jos lapsi alkaa harrastaa jotain joka vaatii vanhemmilta paljon, esim jalkapalloa ja jääkiekkoa. Silloin voi jatkaa omistautumista aina teini-ikään saakka hyvinkin. Leipoa mokkapaloja ja kulkea mukana kaiken maailman talkoissa ja kuskata ympäri ämpäri maakuntia pelien ja leirien perässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan auttais mielipiteen muodostamisessa, jos ap kuvais mitä omistautumisella tarkoittaa, millä tavoin omistautuu

Elämän sisältö on vain lapsi ja lapsen asiat. Ei ole omia harrastuksia itsellä eikä juuri ystäviä, vaan työn ulkopuolinen aika menee joko lapsen kanssa tai vaikka lapsen huonetta sisustaen, parhaita mahdollisia lastenvaatteita ja varusteita tuntikausia googlaillen ja selvitellen, kasvatusoppaita lukien, lapselle ruokaa tehden ja leipoen, lapselle leluja ommellen jne. Ap

Missä lapsen isä on? Tuollainen elämä kuulostaa surulliselta ja epäterveeltä. Mitä teet sitten kun lapsi menee armeijaan tai muuttaa ulkomaille?

Töissä. Aina töissä. Oli jo ennen lasta aina töissä. Lapsen mennessä armeijaan teen varmaan samaa mitä tein ennen lasta. Olin töissä, tein illatkin töitä. Ap

Jätä se. Sopisit hyvin yksinhuoltajaksi, kun olet jo tottunut siihen ettei ole koskaan omaa aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan auttais mielipiteen muodostamisessa, jos ap kuvais mitä omistautumisella tarkoittaa, millä tavoin omistautuu

Elämän sisältö on vain lapsi ja lapsen asiat. Ei ole omia harrastuksia itsellä eikä juuri ystäviä, vaan työn ulkopuolinen aika menee joko lapsen kanssa tai vaikka lapsen huonetta sisustaen, parhaita mahdollisia lastenvaatteita ja varusteita tuntikausia googlaillen ja selvitellen, kasvatusoppaita lukien, lapselle ruokaa tehden ja leipoen, lapselle leluja ommellen jne. Ap

Missä lapsen isä on? Tuollainen elämä kuulostaa surulliselta ja epäterveeltä. Mitä teet sitten kun lapsi menee armeijaan tai muuttaa ulkomaille?

Töissä. Aina töissä. Oli jo ennen lasta aina töissä. Lapsen mennessä armeijaan teen varmaan samaa mitä tein ennen lasta. Olin töissä, tein illatkin töitä. Ap

Jätä se. Sopisit hyvin yksinhuoltajaksi, kun olet jo tottunut siihen ettei ole koskaan omaa aikaa.

No käytännössä olen kuin yh tosiaan jo. Ap

Ei kai se väärin ole.

On tuollaisia aika paljonkin.

Vierailija kirjoitti:

Kunhan muut eivät joudu kärsimään siitä.

Lupaat tulla kanssani teatteriin, mutta viime hetkellä perut, koska lapsesi haluaakin mennä huvipuistoon. Olet jatkuvasti poissa töistä, koska lapsesi on sairaana ja me muut joudumme tekemään sinun hommasi. Jos tulet töihin, selostat koko ajan, mitä lapsesi on tehnyt ja näytät kuvia. Pilaat häät, hautajaiset ja oopperat tuomalla lapsesi sinne mellastamaan. Soitat minulle, mutta kesken puhelun jätät minut roikkumaan ja vastaat toiseen puheluun, koska parikymppinen lapsesi soittaa ja omistautuneena äitinä sinun on pakko vastata ihan heti.

Tämä. Toi on kyllä valitettavan tuttua. Tulee varmaan pettymyksenä ettei se lapsi ole kavereiden elämän keskipiste. Kyllä ne ystävyyssuhteet viilenee tuolla tyylillä. Olen äitiyteen varsin omistautunut äiti minäkin vaikka mulla on myös ansiotyö ja oma ura.

Vierailija kirjoitti:

Kunhan muut eivät joudu kärsimään siitä.

Lupaat tulla kanssani teatteriin, mutta viime hetkellä perut, koska lapsesi haluaakin mennä huvipuistoon. Olet jatkuvasti poissa töistä, koska lapsesi on sairaana ja me muut joudumme tekemään sinun hommasi. Jos tulet töihin, selostat koko ajan, mitä lapsesi on tehnyt ja näytät kuvia. Pilaat häät, hautajaiset ja oopperat tuomalla lapsesi sinne mellastamaan. Soitat minulle, mutta kesken puhelun jätät minut roikkumaan ja vastaat toiseen puheluun, koska parikymppinen lapsesi soittaa ja omistautuneena äitinä sinun on pakko vastata ihan heti.

Arvosta oma tilasi. Anna arvo toisellekin. Lapsellekin pitää opettaa muiden ihmisten kunnioittaminen.

Ideaali esimerkki näistä tulevista mammanpojista, joissa äiti määrää kaiken, ihan kaiken, myös lapsen aikuistuessa. Missä kohtaa osaat löysätä ja katkaista napanuoran, kun se tapa juurtuu syvemmin, mitä kauemmin aika kuluu?

Sillä tavalla niitä narsisteja sitten kasvatetaan. Tulee aikamoisena yllärinä kun maailma ei toimikaan heidän ehdoillaan.

Ap on keksitty hahmo, mutta mulla viimeinenkin lapsi tuli aikuisikään. Muuta en tehnyt kuin elin lapsilleni ja nautin siitä. Nyt on aikaa itselleni, joten keksin uusia harrastuksia. Aina ihmettelin miksi pitäisi olla ns omaa aikaa. Mihin sitä tarvitaan koko ajan? Nyt mulla on omaa aikaa ennen lastenlapsia, joita toivottavasti saan hoitaa.