Parisuhteessa eläminen tulee kalliimmaksi kuin sinkkuna eläminen
Kun eletään ja jaetaan arkea kahden edestä, niin kalliiksi tulee. Olen elänyt parisuhteessa ja sinkkuna mutta halvemmaksi tulee sinkkuna. Parisuhteessa pitää ostaa ruokakaupasta sellaisia mitä itse ei syö tai juo. Miehen kaljat ja tupakat tulee kalliiksi sekä se, että ruokaa pitää ostaa kahden edestä joka on muutenkin nykyään kallista. Sähköä ja vettä kuluu enemmän kun käyttäjiä on kaksi. Etenkin kun sähkö on nyt todella kallista. Ehkä asunto lainan maksu tai vuokran maksu on vain hyödyllistä parisuhteessa, mutta ei ole parisuhteen muodostamisen väärti.
Eikä tarvitse pelätä sitä, että toinen pettää eli kaiken kaikkiaan sinkkuna on PALJON helpompaa, jos haluaa seksiä niin sitä saa aina kun lähtee vain paikalliseen kuppilaan jos haluaa.
Kommentit (150)
Olen aina myös ihmetellyt, että miten niin parisuhteessa oleminen tulee halvemmaksi? Höpö höpö tule halvemmaksi. Olin parisuhteessa ja mies osti ruokaupasta kaikkea turhaa ja ruokalaskut oli melkein 100 euroa / käynti, ja tuntui että kaupassa piti ravata yhtenään jossa asioiminen myös kesti. Nyt kun käyn kerran viikossa kaupassa jossa menee noin 15 -30 min., niin rahaa menee sinkkuna kauppaan noin 30-40 euroa.
Riippuu siitä miten asiat järjestetään. Asun mieheni kanssa avoliitossa. Asumiskuluissa häviän rahaa, sillä menetin asumistuen miehen työn takia. Ruokakulut taas pysyivät samana tai laskivat hieman, kun ostamme molemmat omat ruokamme. Tai yhteistäkin ruokaa tehdään, mutta toisen kalliimpaa juustoa, tupakkaa tai virvokkeita ei toisen tarvitse maksaa.
Jos olisin tajunnut jäädä ikipoikamieheksi, minulla olisi varallisuutta ainakin 250 k€ enemmän. Ei tarvetta isolle kämpälle, ei kahta autoa, ei kakaroiden harrastuksia, lomareissut sinne minne haluaisin oikeasti eikä edes kalliita yms.
Harmi etten älynnyt asioita ajoissa.
Ja sitten on niitä sinkkuja, jotka valittavat miten yhteiskunta ei tue heitä ja palkkarahat ei riitä, kun elävät yksin.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin tajunnut jäädä ikipoikamieheksi, minulla olisi varallisuutta ainakin 250 k€ enemmän. Ei tarvetta isolle kämpälle, ei kahta autoa, ei kakaroiden harrastuksia, lomareissut sinne minne haluaisin oikeasti eikä edes kalliita yms.
Harmi etten älynnyt asioita ajoissa.
Varsinainen vuoden isä.
Lapsettomat pariskunnat pärjäävät yleensä taloudellisesti parhaiten. Varsinkin asumismenoissa huomaa.
No onhan se kallista jos tuhlaa tahalleen liikaa.
On taas palstan vaativan alan asiantuntijat vauhdissa.
Ystävämme Tilastokeskus kertoo, että yhdessäasuminen on halvempaa. Jos sinkkuna tulee toimeen vaikka 1000€/kk, niin kumppani saa saman elintason 600€:lla. Säästö on siis melkoinen.
Yksilötasolla, parempituloisena, tilanne onkin aivan erilainen. Kun tasaa elintasonsa pienituloisemman puolison kanssa, jääkin käyttöön enää 800€, eli köyhtyy 20%.
Vierailija kirjoitti:
No onhan se kallista jos tuhlaa tahalleen liikaa.
On taas palstan vaativan alan asiantuntijat vauhdissa.
Ja etenkin jos toinen maksaa sen tuhlailevan osapuolen ostoksia joita ei itse edes käytä. En ymmärrä miksi niin toimitaan, mutta kukin tyylillään. Viitaten siis tuohon että aapeelle tulee miehen kaljat ja tupakat kalliiksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin tajunnut jäädä ikipoikamieheksi, minulla olisi varallisuutta ainakin 250 k€ enemmän. Ei tarvetta isolle kämpälle, ei kahta autoa, ei kakaroiden harrastuksia, lomareissut sinne minne haluaisin oikeasti eikä edes kalliita yms.
Harmi etten älynnyt asioita ajoissa.
Tätä omakin isäni sanoo. "Tulepas nyt auttamaan tässä nettipankkiongelmassa, maksat hieman takaisin siitä sadasta tonnista mitä sinun kasvatukseesi on hassattu".
Toisaalta sanoo myös ettei osaa edes kuvitella elämäänsä ilman (jo aikuisia) lapsiaan jotka ovat (olemme) hänelle tärkeintä maailmassa.
Niin makaa kuin petaa. Kondomi päälle jos lapsista koituvat kustannukset ahdistavat. Vai luulitko että kasvavat pyhällä hengellä?
Totta. Molemmat tienataan ihan kohtalaisen hyvin mutta kulut taas vastaavasti isommat kuin yksin eläessä.
En ole koskaan tajunnut miten ja mitä parisuhteessa ja yhdessä asuessa muka säästää.
Ja olen nainen ja maksan puolet-enemmän kaikesta kun miehen rahat tuntuu aina menevän entistä enemmän "johonkin".
Kalliiksi tulee kyllä. Erosin 8 vuotta sitten. Vieläkään ei kuluni pääse lähellekään kulujani parisuhteessa. Ja asun sentään yhtä kalliissa ja saman kokoisessa asunnossa kuin silloinkin. Se vielä poikkeuksena etten joudu pihistelemään omasta ruuastani ja jättämään ruoka-aineita pois koska miehen ravinnon saanti ja kaljan juonti +tupakat oli tärkeämpää. Sama koskien vaatetusta. On monta kaapillista vaatteita entisen muutaman reikäisen rätin sijasta. Ja kenkiäkin kolmatta kymmentä paria entisen kahden parin sijaan. Listaa voisi jatkaa mutta olkoon.
Suurin erohan tulee siinä kun pariskunnasta toinen haluaa korkeampaa elintasoa. Silloin alemmasta elintasosta tyytyväinen tulee rahoittaneeksi elämäntapaa, jota hänellä ei olisi ilman ko. parisuhdetta.
Itsellä kulut laski noin kolmasosaan entisestä eron myötä. Miehen takia oltiin kalliissa asunnossa paraatipaikalla, ostettiin kalliita juustoja ja lihoja, matkusteltiin, autokin oli ihan tunteella hankittu liian iso munanjatke kun pienempi olisi todellisuudessa riittänyt ihan hyvin.
Ja sitten se kaiken ostaminen moneen kertaan. Kun elät ihmisen kanssa joka ei pysty pitämään tavaroitaan tallessa, tuleehan se kalliiksi ostella samoja laitteita moneen kertaan ihan vaan siksi että aiemmat on hukassa.
Mua ei vittuakaan kiinnosta. Parisuhteessa rahaa menee mitä menee.
Asun yksin ulkomailla miljoonakaupungissa. Mun vuokra on 1300 euroa plus noin 200 laskut päälle. Jos olisi mies jakamassa tuon tasan niin säästäisin 750 euroa kuussa. Ruokakulut jaettaisiin reilusti niin, että jos toinen käyttää huomattavasti paljon enemmän ruokaa niin hän sitten myös osallistuu ruokakuluihin isommalla summalla.
Piensijoittaja kirjoitti:
Ystävämme Tilastokeskus kertoo, että yhdessäasuminen on halvempaa. Jos sinkkuna tulee toimeen vaikka 1000€/kk, niin kumppani saa saman elintason 600€:lla. Säästö on siis melkoinen.
Yksilötasolla, parempituloisena, tilanne onkin aivan erilainen. Kun tasaa elintasonsa pienituloisemman puolison kanssa, jääkin käyttöön enää 800€, eli köyhtyy 20%.
Ja näissä ei koskaan oteta huomioon sinkun rivarikolmio vs perheeb onakotitalo, paria autoa etcetc - hyvätuloisen sinkun kiinteät kulut ovat huomattavasti pienemmät kuin perheellisen vastaavan, vaikka maksaisi yksin niitä.
Voi olla parisuhteessa mutta ei asua yhdessä. Saa molempien hyvät puolet :)
Vierailija kirjoitti:
Piensijoittaja kirjoitti:
Ystävämme Tilastokeskus kertoo, että yhdessäasuminen on halvempaa. Jos sinkkuna tulee toimeen vaikka 1000€/kk, niin kumppani saa saman elintason 600€:lla. Säästö on siis melkoinen.
Yksilötasolla, parempituloisena, tilanne onkin aivan erilainen. Kun tasaa elintasonsa pienituloisemman puolison kanssa, jääkin käyttöön enää 800€, eli köyhtyy 20%.
Ja näissä ei koskaan oteta huomioon sinkun rivarikolmio vs perheeb onakotitalo, paria autoa etcetc - hyvätuloisen sinkun kiinteät kulut ovat huomattavasti pienemmät kuin perheellisen vastaavan, vaikka maksaisi yksin niitä.
Perhe ei automaattisesti tarvitse omakotitaloa. Se sinkun yksiö maksaa rahaa siitä huolimatta että perhe tarvitsee enemmän neliöitä. Esim. sinkun vuokrayksiö 600 e/kk vs. perheen vuokrakolmio 1100 e/kk jaettuna kahdelle maksajalle =550 e per lärvi.
Vierailija kirjoitti:
Totta. Molemmat tienataan ihan kohtalaisen hyvin mutta kulut taas vastaavasti isommat kuin yksin eläessä.
En ole koskaan tajunnut miten ja mitä parisuhteessa ja yhdessä asuessa muka säästää.
Ja olen nainen ja maksan puolet-enemmän kaikesta kun miehen rahat tuntuu aina menevän entistä enemmän "johonkin".
Säästyyhän siinä rahaa, kun kotitalouden tulotaso kasvaa, mutta kulut henkilöä kohden pienenevät.
Sama kokemus itsellä. Miehen pito on kallista. Täytyy miettiä onko se se arvoista.