Lue keskustelun säännöt.
Ehtiikö teidän lukiolaiset harrastaakin jotain?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, paljonkin. Koulu ei vie kauheasti aikaa. Varsinkin nyt abivuosi tuntuu tosi helpolta, päivät älyttömän lyhyitä verrattuna yläkouluun.
Tekeekö vain minimikurssimäärän?
Mun abilla on kyllä pidemmät päivät kuin yläkoulussa.Kurssimäärä menee reilusti yli. Siksipä nyt onkin niin rentoa, kun ekana ja tokana vuonna teki niin paljon. Ekan vuoden kurssit olivat kuulemma todella helppoja, vaikeustaso nousi sitten ekojen kurssien jälkeen paljon. Eli ekana vuonna kannatti tehdä paljon, koska monet kurssit vain peruskoulun kertausta. Lisäksi tuolloin oli välillä etäkoulua, joka oli tosi rentoa. Sai tehdä rauhassa omaan tahtiin (=nopeasti). Lisäksi teki paljon"hömppäkursseja" kesällä ja viikonloppuna. Esim. vanhojentanssikurssi ja hygienipassi viikonloppuna ja retkeily- ja matkailukurssit kesällä.
Mitkä kurssit oli peruskoulun kertausta? Kuulostaa oudolta. Esim. reaaliaineissa on ihan eri sisällöt kuin yläkoulussa. Ehkä korkeintaan joissain kielissä voi olla kertausta. Tosin moni aloittaa ihan uusiakin kieliä lukiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, paljonkin. Koulu ei vie kauheasti aikaa. Varsinkin nyt abivuosi tuntuu tosi helpolta, päivät älyttömän lyhyitä verrattuna yläkouluun.
Tekeekö vain minimikurssimäärän?
Mun abilla on kyllä pidemmät päivät kuin yläkoulussa.Kurssimäärä menee reilusti yli. Siksipä nyt onkin niin rentoa, kun ekana ja tokana vuonna teki niin paljon. Ekan vuoden kurssit olivat kuulemma todella helppoja, vaikeustaso nousi sitten ekojen kurssien jälkeen paljon. Eli ekana vuonna kannatti tehdä paljon, koska monet kurssit vain peruskoulun kertausta. Lisäksi tuolloin oli välillä etäkoulua, joka oli tosi rentoa. Sai tehdä rauhassa omaan tahtiin (=nopeasti). Lisäksi teki paljon"hömppäkursseja" kesällä ja viikonloppuna. Esim. vanhojentanssikurssi ja hygienipassi viikonloppuna ja retkeily- ja matkailukurssit kesällä.
Kaikilla ei ole hömppäkursseja. Toiset tekee jo yliopiston kursseja lukiossa.
Meillä poika pelaa jääkiekkoa. Aika paljon on treenejä ja pelejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, paljonkin. Koulu ei vie kauheasti aikaa. Varsinkin nyt abivuosi tuntuu tosi helpolta, päivät älyttömän lyhyitä verrattuna yläkouluun.
Tekeekö vain minimikurssimäärän?
Mun abilla on kyllä pidemmät päivät kuin yläkoulussa.Kurssimäärä menee reilusti yli. Siksipä nyt onkin niin rentoa, kun ekana ja tokana vuonna teki niin paljon. Ekan vuoden kurssit olivat kuulemma todella helppoja, vaikeustaso nousi sitten ekojen kurssien jälkeen paljon. Eli ekana vuonna kannatti tehdä paljon, koska monet kurssit vain peruskoulun kertausta. Lisäksi tuolloin oli välillä etäkoulua, joka oli tosi rentoa. Sai tehdä rauhassa omaan tahtiin (=nopeasti). Lisäksi teki paljon"hömppäkursseja" kesällä ja viikonloppuna. Esim. vanhojentanssikurssi ja hygienipassi viikonloppuna ja retkeily- ja matkailukurssit kesällä.
Mitkä kurssit oli peruskoulun kertausta? Kuulostaa oudolta. Esim. reaaliaineissa on ihan eri sisällöt kuin yläkoulussa. Ehkä korkeintaan joissain kielissä voi olla kertausta. Tosin moni aloittaa ihan uusiakin kieliä lukiossa.
No oikeastaan kaikki. Eka matikankurssi, kaikki kielet, historia erityisesti jäänyt mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehtii käydä kuntosalilla, pelaa myös koneella (kavereiden kanssa online-peliä) sekä lukee (oikeita kirjoja, englanniksi). Pari viikkoa on kyllä keskittynyt kirjoituksiiin. Abi siis kyseessä ja tässä jaksossa oli vain muutama kurssi kirjoitusten takia (viime vuonna teki paljon enemmän kursseja kuin suositus on). Lukiossa voi itse vaikuttaa kurssien määrään, ehkä jotkut opiskellijat ottavat kaikki jaksot täyteen kursseja ja uupuvat. Kannattaa vinkata nuorelle että lukion kaikkia kurssejaei ole tarkoitus käydä läpi. Jotain on vialla jos aika menee vain lukiojuttuihin.
Jos aikoo vaikka lääkikseen niin niitä kursseja tulee väkisin paljon jo pitkästä matikasta, fysiikasta, kemiasta, bilsasta.
Se helpottaisi kyllä, jos olisi lyhyt matikka mutta kun sillä ei nykyään juuri mitään tee.
Varmasti totta. Nuorellani on pitkä matematiikka mutta ei fysiikkaa eikä kemiaa ollenkaan. Hän ei halua lääkikseen. Lääkikseen pyrkijät joutuvat ottamaan nuo mainitsemasi aineet, muut saavat valita vapaammin kiinnostuksensa mukaan. Uravalintojahan nämä ovat, itse olen tyytyväinen siitä että nuoreni lukee niitä aineita joita haluaa - motivaatiotakin löytyy sitten enemmän opiskeluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei ota lukkaria täyteen niin hyvin ehtii. Aikaa suorittaa on kumminkin 2,5 vuotta normaaliajassa tai 5 jakson vuosivauhtia 13 jaksoa. 75/13= n. 6 ainetta per jakso. Jos suorittaa pidemmässä kuin kolmessa vuodessa niin aineita voi ottaa vielä vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehtii käydä kuntosalilla, pelaa myös koneella (kavereiden kanssa online-peliä) sekä lukee (oikeita kirjoja, englanniksi). Pari viikkoa on kyllä keskittynyt kirjoituksiiin. Abi siis kyseessä ja tässä jaksossa oli vain muutama kurssi kirjoitusten takia (viime vuonna teki paljon enemmän kursseja kuin suositus on). Lukiossa voi itse vaikuttaa kurssien määrään, ehkä jotkut opiskellijat ottavat kaikki jaksot täyteen kursseja ja uupuvat. Kannattaa vinkata nuorelle että lukion kaikkia kurssejaei ole tarkoitus käydä läpi. Jotain on vialla jos aika menee vain lukiojuttuihin.
Jos aikoo vaikka lääkikseen niin niitä kursseja tulee väkisin paljon jo pitkästä matikasta, fysiikasta, kemiasta, bilsasta.
Se helpottaisi kyllä, jos olisi lyhyt matikka mutta kun sillä ei nykyään juuri mitään tee.
Jos haluaa hillittömän määrän kursseja, kannatta pidentää lukio vaikka 3,5 vuoteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, paljonkin. Koulu ei vie kauheasti aikaa. Varsinkin nyt abivuosi tuntuu tosi helpolta, päivät älyttömän lyhyitä verrattuna yläkouluun.
Tekeekö vain minimikurssimäärän?
Mun abilla on kyllä pidemmät päivät kuin yläkoulussa.Kurssimäärä menee reilusti yli. Siksipä nyt onkin niin rentoa, kun ekana ja tokana vuonna teki niin paljon. Ekan vuoden kurssit olivat kuulemma todella helppoja, vaikeustaso nousi sitten ekojen kurssien jälkeen paljon. Eli ekana vuonna kannatti tehdä paljon, koska monet kurssit vain peruskoulun kertausta. Lisäksi tuolloin oli välillä etäkoulua, joka oli tosi rentoa. Sai tehdä rauhassa omaan tahtiin (=nopeasti). Lisäksi teki paljon"hömppäkursseja" kesällä ja viikonloppuna. Esim. vanhojentanssikurssi ja hygienipassi viikonloppuna ja retkeily- ja matkailukurssit kesällä.
Mitkä kurssit oli peruskoulun kertausta? Kuulostaa oudolta. Esim. reaaliaineissa on ihan eri sisällöt kuin yläkoulussa. Ehkä korkeintaan joissain kielissä voi olla kertausta. Tosin moni aloittaa ihan uusiakin kieliä lukiossa.
No oikeastaan kaikki. Eka matikankurssi, kaikki kielet, historia erityisesti jäänyt mieleen.
Ei ne kyllä ole. Reaaliaineissa on ihan eri opetussuunnitelmat lukiossa kuin yläkoulussa. Eikä se yhteinen matikan kurssikaan kertausta ole kuin pieneltä osin.
Toki voi olla että sun lapsen lukiossa on ollut vähäisemmät tavoitteet. Kielissäkin on erikseen peruskoulun kertauskursseja. Ehkä sun poika kävi niitä.
Mun lukiolainen jatkaa kahta harrastustaan kuten ennenkin. Ratsastus ei kyllä vie kuin yhden illan viikossa, eikä ole tavoitteellista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki. Kamppailulajeja, käy salilla ja loppuajan tekee tietokoneella jotain ohjelmointihommia. Panostaa matematiikkaan ja fysiikkaan, muut aineet menee miten menee, kun niillä ei ole niin väliä.
Lukioissakin on eroja. Joissain mennään paljon vähemmän sisältöä per kurssi. No ei niissä yleensä kummoisia yo-tuloksia tehdäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskoni kerkesi harrastaa kännäämistäkin lukion ohella. Silti sai hyvät paperitkin siltä.
Meillä on tässä suhteessa kaksi hyvin erilaista lasta. Esikoinen tuli ylioppilaaksi reilu vuosi sitten, ja hänelle opiskelu oli helppoa. Sai kaikista aineista L:n tai E:n ja kirjoitti pitkän matematiikan lisäksi fysiikan ja kemian reaalit. Hän ehti lukioaikana olla aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa ja harrasti myös liikuntaa. En nähnyt hänen opiskelevan ns hikihatussa pitkiä päiviä, koska jonkinlaisen lahjakkuuden lisäksi hänen opiskelutaitonsa ovat erinomaiset ilman että meidän vanhempien on tarvinnut koskaan tehdä oikeastaan mitään. Itse hoiti aina opiskelunsa.
Toinen lapsista on aloitti nyt toisen vuosikurssin lukiossa, ja tilanne on päinvastainen. Hän joutuu tekemään valtavasti töitä selvitäkseen opinnoista edes jotenkin, ja yhdessä on vuosia harjoiteltu kotona niitä opiskelutaitoja. Nykyäänkin tuemme vielä ajanhallinnassa ja opiskelun suunnittelussa (esim. mitä tehtäviä ja aineita tekee juuri tänään, ja mitä sitten huomenna). Hänellä ei aikaa juuri jää harrastuksille tai muulle, tosin olemme pitäneet siitä kotona huolen että elämässä täytyy olla muutakin kuin pelkkää opiskelua, edes parina päivänä viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, paljonkin. Koulu ei vie kauheasti aikaa. Varsinkin nyt abivuosi tuntuu tosi helpolta, päivät älyttömän lyhyitä verrattuna yläkouluun.
Tekeekö vain minimikurssimäärän?
Mun abilla on kyllä pidemmät päivät kuin yläkoulussa.Kurssimäärä menee reilusti yli. Siksipä nyt onkin niin rentoa, kun ekana ja tokana vuonna teki niin paljon. Ekan vuoden kurssit olivat kuulemma todella helppoja, vaikeustaso nousi sitten ekojen kurssien jälkeen paljon. Eli ekana vuonna kannatti tehdä paljon, koska monet kurssit vain peruskoulun kertausta. Lisäksi tuolloin oli välillä etäkoulua, joka oli tosi rentoa. Sai tehdä rauhassa omaan tahtiin (=nopeasti). Lisäksi teki paljon"hömppäkursseja" kesällä ja viikonloppuna. Esim. vanhojentanssikurssi ja hygienipassi viikonloppuna ja retkeily- ja matkailukurssit kesällä.
Mitkä kurssit oli peruskoulun kertausta? Kuulostaa oudolta. Esim. reaaliaineissa on ihan eri sisällöt kuin yläkoulussa. Ehkä korkeintaan joissain kielissä voi olla kertausta. Tosin moni aloittaa ihan uusiakin kieliä lukiossa.
No oikeastaan kaikki. Eka matikankurssi, kaikki kielet, historia erityisesti jäänyt mieleen.
Ei ne kyllä ole. Reaaliaineissa on ihan eri opetussuunnitelmat lukiossa kuin yläkoulussa. Eikä se yhteinen matikan kurssikaan kertausta ole kuin pieneltä osin.
Toki voi olla että sun lapsen lukiossa on ollut vähäisemmät tavoitteet. Kielissäkin on erikseen peruskoulun kertauskursseja. Ehkä sun poika kävi niitä.
Onhan se yhteinen matikankurssi ihan naurettavan helppo pitkään meneville. Mitä uutta siinä muka on? Onko nyt muuttunut vaikka tänä vuonna?
Vierailija kirjoitti:
Mitkä kurssit oli peruskoulun kertausta? Kuulostaa oudolta. Esim. reaaliaineissa on ihan eri sisällöt kuin yläkoulussa. Ehkä korkeintaan joissain kielissä voi olla kertausta. Tosin moni aloittaa ihan uusiakin kieliä lukiossa.
Tässä on paljon eroa yläkoulujen välillä. Itse matematiikan lukio-opettajana luokkaani tulee oppilaita monesta eri yläkoulusta, ja tässä vuosien varrella on oppinut tunnistamaan läheisten yläkoulujen (ja opettajien) erot. Osalla opiskelijoista on paljon osaamista ensimmäisen kurssin sisällöstä jo tullessa, osalla ei juurikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä kurssit oli peruskoulun kertausta? Kuulostaa oudolta. Esim. reaaliaineissa on ihan eri sisällöt kuin yläkoulussa. Ehkä korkeintaan joissain kielissä voi olla kertausta. Tosin moni aloittaa ihan uusiakin kieliä lukiossa.
Tässä on paljon eroa yläkoulujen välillä. Itse matematiikan lukio-opettajana luokkaani tulee oppilaita monesta eri yläkoulusta, ja tässä vuosien varrella on oppinut tunnistamaan läheisten yläkoulujen (ja opettajien) erot. Osalla opiskelijoista on paljon osaamista ensimmäisen kurssin sisällöstä jo tullessa, osalla ei juurikaan.
Kyllä! Oman lapseni yläkoulussa ei matematiikkaa juuri opetettu. Opettajaa ei kiinnostanut, oppivatko nuoret, oli kuulemma istunut opepöydän takana koko tunnin ja merkinnyt tehtävät taululle - niitä ei sitten ollut juuri kukaan tehnyt.
Kyllä lukion ekakin kurssi oli todella työläs tuolla taustalla, mutta onneksi pojalla oli motivaatiota tsempata ja päästä kärryille asioista, joiden varmaan olisi pitänyt olla ihan selviä. Tietysti tosi fiksu nuori olisi opiskellut omatoimisesti jo yläkoulussa, mutta on se aika paljon vaadittu keskivertosäätäjältä, jos opettajaa ei ollenkaan kiinnosta mitä luokassa tapahtuu.
Ehtii hyvin. Treenaa 8x vko. Ehtii tuohon päälle tehdä kotityöt ja nähdä kavereitakin.
Itsekin ehdin samoilla treenimäärillä aikanaan tehdä ihan kaiken. Jotenkin nykyisin päivät tuntuu menevän paljon nopeammin ja aikaa ei tunnu olevan mihinkään.
Pelaavat korista, jalkapalloa ja salibändyä. Bänditreenejä. Bileitä kavereiden kanssa. Kalassa kulkevat. Tyttö tekee Mll:n lastenhoitokeikkaa.
Lukio menee yhdellä loistavasti jahdella hyvin. Eivät kyllä panosta lukioon iltaisin juuri minkään vertaa.
Oma nuoruuteni meni samoin. Opin asiat tunneilla ja pärjäsin hyvin.. Veli luki ihan jatkuvasti, eikä menestynyt kummoisesti.
Ehtii näköjään. 2-3 kertaa viikossa käy salilla ja partiotoimintaa on 1-2 kertaa viikossa. Viikonloppuina maastopyöräilee ja vaeltaa.
Keväällä valmistunut ehti myös hyvin harrastamaan parina iltana viikossa. Tosin lukio oli pääosin etänä koronan takia, joten koulumatkoihin ei mennyt aikaa.
Onko kuitenkin pitkä matikka? Esim. mun abille tulee yhteensä 15 kurssia matikkaa, tässäkin jaksossa kaksi eri kurssia sekä useista aineista kertauskursseja yo-kirjoituksia varten. Ei näitä olisi voinut aiemmin tehdä.